aahh.. metsäjärvi.

Quinn metsästä löytyy suurempaa ja pienempääkin rutakkoa, joista ihan jokaiseen ei ehkä kannata onkivapaansa heittää. Järviksi voi laskea vain harvan, sillä yksikään ei kovin isoksi ole ehättänyt kasvaa. Kuitenkin suurin järvistä tunnetaan nimellä Aodhá joka suurimman metsäaukean tavoin on haltioiden nimeämä. Aodhá sijaitsee syvällä Quinn metsässä ja on kooltaan niin suuri, että vastarannalle ei ihan ihmisen silmin tarkasti näe. Vesi on kirkasta ja puhdasta, viileää kovin usein. Järvi on niin syvä, ettei kukaan voi olla varma mitä sen pohjassa on.... Ellet sitten satu olemaan taruolento, joka siellä pohjassa asustaa. Aodhá on järvistä myös kalarikkain, siinä asustaa paljon niin tavallisia kuin taruolennoksi lueteltavia kaloja, joista osa on vain kulkumatkalla järven poikki Meinradia seuraillen. Muodoltaan järvi on soikeahko ja Meinrad, joka laskee järveen pohjoisesta ja etelästä jatkaa matkaansa metsän halki kohden Aear merta.
Talvisin järvi jäätyy kauttaaltaan niin paksusti, lukuun ottamatta niitä alueita, joilla Meinradin virta pitää jäät ohuina.

Valvoja: Crimson

aahh.. metsäjärvi.

ViestiKirjoittaja kuutamo » 06 Elo 2008, 19:16

Radagast.

vaaleasilmäinen kärppä pomppii juurien yli kohti järveä. aurinko on jo korkealla ja turkki sopivan kostea hiestä.pieni olento nousee takajaloilleen ja nuuskii järven tuoksuja.''vihdoinkin joku kunnon leiripaikka''radagast oli pari päivää sitten paennut ihmisten vankilasta ja alkanut matkaamaan kohti haltioiden piilopaikkaa, ja syy vankeuteen oli? tietenkin monen piian kanssa veljeily.se oli kyllä aika tavallinen syy radan vankeuteen.Kärppä lähti kipittämään tasaisimmalle alueelle pienen puron viereen jonka vieressä kohosi pehmeä kumpu. kuuluu pieni ja pehmeä kopahdus ja kärppä on poissa. tilalle astelee komea haltija nuorukainen. tämän hiukset hulmuavat tuulessa kun hän heittää viittansa maahan.''pitkä matka vaatii pitkät huvit.'' rada miettii mottonsa päässään ja riisuuntuu saappaistaan ja paidastaan jotka heittää kukkien sekaan pienen tammen viereen.rada hyppää järveen ja sukeltelee pohjaan ja puhdistaa itseään matkan rasituksista.''ahh... onneksi on olemassa vesi.'' rada miettii ääneen ja verryttelee vedessä.Tuuli aaltoilee veden pinnassa ja siitepöly lentelee ympäriinsä, täydellinen paikka romantikolle.
kuutamo
 

ViestiKirjoittaja NOVITAR » 06 Elo 2008, 19:33

TARAWIEN

Nuorehko puolihaltia hölkkäsi eteenpäin, ja huuteli lemmikkiään jo hiukan epätoivoisesti.

'' Thárameôn! Thar! '' Tarawien huusi ja pälyili ympärilleen. Jälleen kerran neitokaisen villi matkakumppani, Thármeôn kärppä oli häipynyt omille teilleen. Pysähtyi hetkeksi ja istahti kivelle.'' Tämä saa olla viimeinen kerta kun lähden etsimään sitä pahuksen kärppää. '' Mutisi hiljaa itsekseen ja hautasi kasvot käsiinsä. Siitä oli nyt parisen vuotta, kun Tarawien oli pelastanut Tharin. Kärppä oli hylätty ja lähes kuolemaisillaan, kunnes Tara saapui paikalle ja otti sen hoiviinsa. Näiden kahden välille kehkeytyi side, jota ei niin helposti rikottaisikaan. Kuullessaan ääntä , tämä kohotti päätään ja kuiskasi. '' Thar? '' Nousi seisomaan ja hiipi ääntä kohti. Siirsi oksan edestään ja jatkoi kuiskailua. '' Thárameôn? '' Astui eteempäin. Kärppä istui läheisen tammen oksalla. '' Thar! '' Huudahtaa iloisena ja astelee oksan alle huomaamatta haltia nuorukaista. '' Hyppää, Thar! '' Kärppä uikuttaa surkeasti, ja pohtii sitten hyppäisikö vaiko eikö hyppäisi. Puolihaltia kurottaa käsiänsä kohti Tharia. '' Hyppää nyt, Thar. Minä otan kiinni. '' Hymähtää. Kärppä loikkaa oksalta ja Tarawien ottaa tämän taidokkaasti kiinni. '' Hyvä poika. '' Niiskaisee ja kääntyy sitten kohti järveä. Kerennyt jo ottaa yhden askeleen, kun huomaa haltian. Kiljaisee kerran ja siirtää kädet suulleen punastuen. Kärppä tuhahti vihaisesti ja kiipesi tytön olkapäälle.
Viimeksi muokannut NOVITAR päivämäärä 07 Elo 2008, 12:17, muokattu yhteensä 1 kerran
NOVITAR
 

ViestiKirjoittaja kuutamo » 06 Elo 2008, 20:07

radagast.

''hmh?''radagast äännähtää ja huomaa puolihaltian. samassa rada oli kadonnut ja kipittänyt kärppänä housujensa sekaan.Pienen tömähdyksen saattelemana haltia oli ilmestynyt tammen luo ja katsahtaa puolihaltiaan.
''kukas sinä olet?'' Rada kysäisee astuessaan lähemmäksi tuota muukalaista.Hän napsauttaa selkänsä takana hiljaa sormiaan ja pieni ruusunvivahde alkaa leijua ympäriinsä radaa.Tämän heilauttaa hiuksensa taakse ja katsahtaa kärppään.''kukas hän on?'' Sanoo kyykistyessään kärpälle ja hymyilee valloittavasti.''kaiken pitää olla täydellistä, kova työ vaatii kovat huvit''rada miettii ja lähtee kävelemään vaatemyttynsä luo hakemaan paitaansa.Mittailee katseellaan tuota ja hymyilee valloittavasti ja hieman hypnoottisesti.''onko sinulla nälkä? tai kylmä?''
lämmön kysyminen oli typerintä tälläisessä helteessä ja rada huomaa sen lopulta.''minne olet menossa?'' rada suoltaa kysymyksiä kuin koski.
kuutamo
 

ViestiKirjoittaja NOVITAR » 06 Elo 2008, 20:20

TARAWIEN

Katsahtaa hämmästyneenä pientä kärppää, ja sitten miespuolista haltiaa tammen luona. Kädet edelleen suun edessä. Räpäyttää suuria, taivaan sinisiä silmiä. Siirtää sitten kädet ristiin selkänsä taakse ja napauttaa jalkansa yhteen. Mittailee haltiaa katseellaan ja mutisee sitten hiljaa.

'' Tarawien, Sir. Taravien Estonniel.'' Mumisee niin että Rada juuri ja juuri kuulee tämän. Painaa päänsä kunnioittavasti, ja katsoo maahan.
'' Paremmin minut tunnetaan Tarawien Taivas silmänä tai Tarawien Vieraana, Sir. '' Tuuli leikittelee taran hiuksilla saaden ne kieppumaan villisti ympäriinsä. Säpsähtää kun mies astuu lähemmäksi. Kärppä yritti näykkäistä haltiaa sormesta.

'' Hän on Thárameôn, sir. Minun kärppäni. '' Tytön pää on edelleen painettuna ja katse maassa. Kohottaa sitten äkisti päätään , kun tuntematon kysyy häneltä onko tällä nälkä. Tyttö puraisee huultaan ja katsoo muualle kohtaamatta miehen katsetta.
'' Ei ole, sir. Söin juuri, sir. '' Kärppä tuhahtaa ja laskeutuu maahan. Luo vihaisen katseen miespuoliseen haltiaan ja kipittää kauemmaksi.

'' Ei, Minulla ei ole päämäärää, Sir. Kunhan vain matkustelen. '' Vilkaisee sitten mieheen.
'' Sa-Saanen kysyä, mikä teidän nimenne on, sir? '' Punastuu hiukan.
Viimeksi muokannut NOVITAR päivämäärä 07 Elo 2008, 12:18, muokattu yhteensä 1 kerran
NOVITAR
 

ViestiKirjoittaja kuutamo » 06 Elo 2008, 20:30

Radagast

''ah.. minun nimeni? radagast, radagast harmaa.''Rada vastaa ja astuu lähelle tuota puolihaltiaa nostaen tämän leuan hellävaroen ylös.''älä piiloittele silmiäsi maassa, taravien'' Rada sanelee hunajaisesti ja hymyilee.hänen sormensa haava kärpän puraisusta on jo muuttunut sileäksi kuin kukaan ei olisi sitä koskana näykkäisytkään. Rada kääntyy ja astelee rantaan alkaen kasvojen pesun.''olen vailla matkakumppania, olisitko seuranani ainakin yön yli?'' rada kysyy viekkaasti tuolta nuorelta neidiltä.

Katsoo itseään hetken veden peilistä ja poistaa ilkeän finnin poskeltaan, mumisee muinaista haltiakieltä ja loihtii itselleen kauniin hopeakorun kaulaan.''tie neidon sydämmeen menee korujen kautta, '' rada hymähtää mielessään ja nousee hiljalleen seisomaan katsellen järveä.
kuutamo
 

ViestiKirjoittaja NOVITAR » 06 Elo 2008, 20:49

TARAWIEN

'' Ra-radagast, sir? '' Tämä sanoo ja punastuu entistä enemmän , kun Rada nostaa tämän leukaa ylöspäin. '' S-Sir? '' Astahtaa askeleen taaksepäin ja katsoo Radagastia lievästi järkyttyneenä. Katsoo vieläkin hahmoon, kun tämä kyykistelee veden äärellä. Mi-Mikä ihme hän on? Käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kyykistyy sitten ja siirtää kädet suulleen. En pidä hänestä. Taran kärppä ilmestyy paikalle. Katsoo sitten murhaavasti mieheen ja kiipeää tytön olkapäälle kiertäen häntänsä tämän kaulalle. Kultainen otsaripa välkehtii auringossa. Katsahtaa ympärilleen ja nousee sitten seisomaan. Kuuma.. ..

Astellut haltian vierelle. Kokeilee vettä jalallaan ja irvistää.
'' Mi-Mitä te teette, sir? '' Kysäisee, ja astelee sitten hitaasti veteen. Katsahtaa sitten siteisiinsä jalassa ja kädessä. Sivelee kädessä olevaa haavaa varovasti. Ne pirulaiset. .. Siirtää käden suulleen, ja samassa kyynel vierähtää poskea pitkin ja tipahtaa veteen. Pää painunut alas. Kärppä juoksentelee rannalla. Hypähtää sitten haltiamiehen selkään , katse tiukasti emännässään.
Viimeksi muokannut NOVITAR päivämäärä 07 Elo 2008, 12:18, muokattu yhteensä 1 kerran
NOVITAR
 

ViestiKirjoittaja kuutamo » 06 Elo 2008, 21:01

Radagast

''öhm... pesen itseäni.''rada sanoo melkein kuiskaten ja huomaa tyttösen haavat.''oletko haavoittunut? saanko auttaa? se tuntuu aluksi aika oudolta.'' Rada tarjoaa apuaan hunajaisesti ja pukee harmahtavaa paitaa päällensä.Nostaa hellästi kärpän selästään tyttösen olkapäälle ja kävelee metsän reunaan keräämään polttopuita.''mistä muuten sait nuo haavat?'' rada kysyy hymyillen ja tarttuu isohkoon juuren palaseen ja repäisee sen irti maasta.''hän taitaa olla luonnon ystävä... pitää näyttää samanlaiselta jotta hän alkaisi pitämään minusta, hän näyttää aika pelokkaaltakin..'' rada laskee kätensä juuren alkuun ja siirtää voimiaan hetkellisesti puuhun kasvattaen tämän juuret ja rungon uudestaan, pieni välähdys saattelee parannusmetodia ja rada tekee kaiken mahdollisimman selvästi että taravien näkee loitsun.
kuutamo
 

ViestiKirjoittaja NOVITAR » 06 Elo 2008, 21:16

TARAWIEN

Kävelee hiljaisena takaisin rantaan. Isahtaa sitten ja käärii liinoja auki. Kyyneleet valuvat edelleen poskia pitkin. Kärppä hieroo päätänsä tytön poskea vasten. Mykkänä Tara katsoo maahan.

'' Radagast, Sir. Saanen tiedustella, minne olette menossa? '' Puraisee huultaan ja katsoo taakseen. Kädessä oleva haava alkaa taas vuotamaan verta. Irvistää ja kääntyy takaisin katsomaan järveen. Näillä haavoilla en jaksa pötkiä pitkälle. .. Pitänee odottaa huomiseen. Vilkaisee haltiaa kuitenkin epäilevästi. Onkohan hän samanlainen kuin ne muutkin..?

'' Radagast, Sir. Vieläkö se.. se sinun tarjouksesi on voimassa? '' Kohottaa kulmaansa. '' Si-siis se, että tarvitset matkaseuraa? '' Pieni puna kohoaa taas tämän poskille. Pyyhkäisee sitten verta pois kädestään. Sattuu. .. . Kärppä kiipeää Taran pään päälle. Kääntää päätään ja katsahtaa sitten puuta.

'' Ku-Kuinka te teitte tuon, Radagast sir? Ettehän vain satuttanut sitä ensin!? '' Yrittää nousta pystyyn. Ei puita pitäisi parannella taikuudella. Taikuus ei koskaan kestä pitkään! Täyttä valetta!
NOVITAR
 

ViestiKirjoittaja kuutamo » 07 Elo 2008, 12:21

Radagast

''ah.. menossa? vaeltelen vain ympäriinsä, ehkä voisin mennä haltioiden linnoitukseen hoitamaan.. eh... asioita.''Rada vastaa hymyillen.''toivottavasti ihmisten vartijat eivät ole enää perässäni.. se voisi... pilata asiat.'' Rada miettii itsekseen katsellen toiselle puolelle järveä.Tuuli leikkii ruohonkorsien kanssa taran lähettyvillä.Radan hiukset hulmuilevat tuulessa.

''tietenkin. miksi olisin perunut sen? kyllä matkaseura on aina toivottua.''Rada vastaa melkein liikuttamatta suutaan hippineitokaiselle (( :D)) Radan silmät katselevat taraa hetken. ''mistäköhän hän pitäisi... kukkasista? koruista? hellyydestä vai päällekäymisestä...''rada koittaa selvittää tuota kovaa kysymystä mielessään ja tarkkailee taran reaktiota seuraavaan kysymykseen.''voisin parantaa haavasti? saisinko? se tuntuu oudolta ensikertalaiselle.''rada kysyy pieni hymy huulillaan.
kuutamo
 

ViestiKirjoittaja NOVITAR » 07 Elo 2008, 12:35

TARAWIEN

'' O-olette siis matkaaja? '' Nyökkää hiljaa ja ojentaa sitten kättään. Hienoa. Sitten voisin lähteä miltei heti... Mumisee itsekseen ja säpsähtää.
'' Kuulitko tuon, Radagast sir? '' Kysyy ohimennen ja nousee seisomaan. Katsoo keskittyneenä kauemmaksi. Kärppä häipyy taas kerran omille teilleen, lievästi tylsistyneenä. Antaa mennä. Tara hymähtää ja astelee sitten lähemmäksi Radaa. Ketähän tuolla mahtaa liikkua.. .. Meinaan, että pitävät harvinaisen kovaa meteliä. Vaikka olenkin puolihaltia, en ole kuuro sellainen. Ajatellen itsekseen.

Katsoo keskittyneesti läheisten puiden luo, mutta kääntää päänsä vastahakoisesti Radaan päin. '' Voisitko parantaa nämä äkkiä? A-Ajattelin että voisin sitten mennä etsimään jotain syötävää. '' Painaa päätänsä ja keskittyy katsomaan maahan. Mutta se tarkoittaa , että minun on suojeltava metsän asukkeja ja puita entistä enemmän. Taakka käy vain entistä raskaammaksi, mutta tein valinnan. Isäni olisi halunnut niin.
NOVITAR
 

ViestiKirjoittaja kuutamo » 07 Elo 2008, 12:49

Radagast.

''varmaankin pelkkä kettu'' Rada vastaa taralle ja miettii asiaa hiostavasti.''entä jos se onkin sotilas?? en voi jättää tuota yksinkään, se olisi huonoa huville.''rada miettii mutta hiljaisuuden rikkuu taran kysymys parantamisesta.''kyllä voisin.'' rada kävelee tuon viereen ja polvistuu suutelemaan jalassa olevaa haavaa, voimat siirtyvät hetkeksi taraan tuottaen mukavan olon ja haava alkaa umpeutua. Lopettaa tuon prosessin ja silittää sormellaan ihon sileäksi.

''ja sitten käsi.'' Rada nostaa käden suulleen ja hoitaa sen samalla tavalla kuin jalankin. ''voit nyt mennä... mutta kai olet kanssani yön yli? ja muista olla varovainen.'' rada sanoo hymyillen valloittavasti. ''olisin voinut hoitaa haavat sormellakin.. tämä on vain mukavampaa.''Rada miettii itsekseen ja kävelee kalliolle.Tuuli heiluttelee radan hiuksia kun tämä istuutuu reunalle ja katselee veteen..''voisihan sitä kalastaa... pitää vain odottaa että tara lähtee niin voisin tehdä puusta ongen...''r ada katselee toisella silmällään taraa.
kuutamo
 

ViestiKirjoittaja NOVITAR » 07 Elo 2008, 13:04

TARAWIEN

'' Kettu? '' Räpäyttää sinisiä silmiään ja katsahtaa puskaan. '' Minusta se on aivan liian iso ketuksi.. ? '' Kylmät väreet kulkevat pitkin Taran selkää, Radan hoitaessa tämän haavoja. Ei..! Silmät suurenevat hiukan ja tämä loikahtaa pari askelta taaemmaksi kun haavat ovat parantuneet. Katsoo tarkkaavaisena haltiaa ja sitoo liinoja takaisin niihin paikkoihin, jossa haavat olivat. Mutta silti tuo hymy. .. Muistuttaa minua jostakin tutusta. Kun Rada on kävellyt kauemmaksi tämä kiipeää puuhun ja siirtyy tarpeeksi tukevalle oksalle. Ottaa sitten hopeisen, koukeroita täynnä olevan huilunsa. Enköhän minä osaa pitää itsestäni huolta. Tuhahtaa ajatuksilleen ja nostaa huilun suulleen. Alkaa soittamaan hiljaista, nukuttavaa säveltä.

Tuuli havisuttaa puiden lehtiä saaden nämäkin laulamaan lauluaan, linnut uskaltavat tulla Taran lähelle, ja Tara saa kaiken metsässä näyttämään epätodelliselta. Kuinka Sudenkorennot pyörähtelevät veden yllä, kukat puhkeaisivat loistoonsa ja metsän henget ilmestyisivät puiden takaa tervehtimään mystisen huilun omistajaa. Tämä huilu oli aikoinaan kuulunut yhdelle mahtavimmista lumoojista, Thárameônille, Kuun loisteelle, Tarawien Taivas silmän isälle.

Niin rauhaisaa.. Samassa tytön kädestä tartuttiin kovakouraisesti, ja Tarawienin soitto loppui siihen.
'' Ku-Kuka---'' Ja ihminen painoi kätensä tytön suulle. '' Ole hiljaa '' Sotilas murahti ja laskeutui maahan.
NOVITAR
 

ViestiKirjoittaja kuutamo » 07 Elo 2008, 13:45

Radagast.

''Vihdoinkin hän lähti'' rada mutisee itsekseen. ''pitää lähteä sotilasvartioon..'' Rada miettii miksi muuttuisi hetken ja musta sumu peittää tämän. alta paljastuu harmaaihoinen vampyyri, jonka toinen käsi on jättimäinen lepakon siipi. ja toisessa kädessä pitelee tappavan näköistä miekkaa.''toivottavasti neiti ei nähnyt muutostani..'' rada katselee hetken uusia mustia housujaan.rada lähtee kävelemään metsikköön taran perään.''täällä niiden pitäisi olla jos ne ovat täällä.''
radan vaaleansiniset silmät katselevat ympäriinsä valppaana. odottaen sotilaan ilmestymistä näkyviin.''koitan hoitaa heidät hiljaisesti ja nopeasti.
kuutamo
 

ViestiKirjoittaja NOVITAR » 07 Elo 2008, 19:07

'' Hei, kaverit, katsokaas millaisen oravan poimin puusta. '' Tummatukkainen, möreä ääninen sotilas sanoi virnistäen ja laski Taran maahan sotilaiden keskelle. Sotilaista vanhin, raapi poskessa olevaa arpeaan ja katsoi puolihaltiaa mietteliäänä. '' Ei näytä tyttö kovin vanhalta. Liekö haltia vai puolikas. '' Sipaisi hiukset silmiltään ja tuijotti puolihaltiaa ilmeettömänä. Muut seitsemän sotilasta nyökyttelivät myöntävästi ja supisivat keskenään. '' Alexander, vie tämä viesti leiriin ja suoraan kenraali Wutenbergille. '' Vaaleatukkainen, ei kovinkaan voimakkaan näköinen sotilas nousi, otti paperin vanhuksen kädestä ja riensi kohti leiriä.

Tarawien katsoi tätä toimitusta ihmeissään. Tytön kädet ja jalat olivat sidottu, sekä suu sidottu liinalla, jottei tämä päästäisi minkäänlaista ääntä. Yksi sotilaista katsoi tyttöä lievästi kiinnostuneena. Tarawien yritti puhua, mutta eipä kuulunut mitään muuta kuin muminaa.
NOVITAR
 

ViestiKirjoittaja kuutamo » 08 Elo 2008, 13:19

Radagast.

Radan uudet vampyyrin aistit heräsivät, jostain kuului juoksemisen ääntä. ja se lähestyi.Rada vilkaisi suuntaan mistä ääni kuului ja huomasi laihan viestinviejän juoksevan tätä kohti.Rada kiirehti lähimmän puun taakse odottamaan viestinviejän lähestymistä,mitäköhän tuo ihminen kantoi? mistä hän tuli? nuo kysymykset alkoivat pulputa radan päästä juuri kun tuo ihminen juoksi tämän ohi. Rada loikkasi taidokkaasti tämän selkään kaataen sen lujasti terävään kiveen.. se kylläkin johti ihmisen kuolemaan.''katsotaampas minnes tämä oli menossa.''
Rada miettii ääneenä ja lähtee kohti viestin viejän tulosuuntaa.
kuutamo
 

Seuraava

Paluu Järvet ja lammet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron