Kirjoittaja Nya » 28 Elo 2013, 19:54
Yoh näki virnistäen kuinka nainen läheni. Tuo väisti joka ikisen tulen lieskan, minkä mies lähetti. Leikkiähän tämä vain oli mies tunsi kuinka toinen tarttui häntä olasta. Hetken hämmennys, mutta leveä virne kuitenkin valloitti hänen kasvonsa. Vai oltiin tässä tälläisellä asialla.
Henkiolento tunsi voimakkaan virran, se leikassi hänen poskeensa pienen haavan. Nainen vati hänet yläilmoihin, joka tuntui ihan mukavalta, mutta kun he tippuivat alas maahan ja hän oli vielä alla, ei se tuntunut mukavalta. Ainakaan hänen mielestään. Virne hänen kasvoillaan ei hyytynyt. Nainen oli siinä hänen päällään. OIkein mairea ilme kasvoillaan. Mies vastasi tuohon katseeseen yhtä leikkisästi.
Hän näki kuinka toinen ojentui hänen puoleensa. Naisen huulet tavoittelivat hänen omiaan. "Hm?" Yoh kysyi ja ojentui toisen puoleen. Hän vastasi virnuilen toisen katseeseen. Hänen huulensa tavoittivat toisen huulet. Hän suuteli naista kaikesta huolimatta. Hän ei välittänyt toisen seksikkyydestä tai miksi sitä nyt sanottiin. Hän vain virnuili ja suuteli toista hyvin intohimoisesti, muka kiihkeästi. Hän oli monesti kuullut että hän oli suutelia, niin naisena kuin miehenä. Ehkä parhainkin, monenn moisen miehen/naisen mielestä. Se oli kuitenkin vain pelkkää puhetta. Kun hän erkani toisesta, hänen virneensä vain leveni.
Mies puhalsi nopeasti suustaan tulta suoraan naisen naaman eteen. Hän luikahti tuon alta, mutta perääntyi. Hän ei tehnyt hyökkäyksiä vaan hyppäsi taakse päin, kunnes tuli poltetun alueen reunalle. Hän astui sen yli leveä virne kasvoilaan. Hän kurmasi paljas ylävartalo tasaisessa vaakasuorassa. "Kiitos, kanssasi oli hauska leikkiä. Tosin peliähän tämä vain oli. Voin todeta sen, että sinä voitit tällä kertaa. En kuitenkaan sanoisi, että olet meistä se vahvempi osa puoli." Yoh totesi naurahtaen ja käveli rauhallisesti toisen luo. Hänen ketun korvansa tupsahtivat taas esiin. Hän veti naisen luokseen. Hän katsoi toisen punaisia silmiä omilla neon vihreillä silmillään. Hänen mairea ja leveä virneensä. Hän nosti toisen päätä kädellään ja suuteli toisen otsaa. Siinä ei ollut romantiikkaa, vain ystävällisyyttä. "Sanoisinko, että minuun naiselliset piirteesi eivät valitettavasti oikein uppoa. Jos yrität iskeä, yritä hartaammin." henkiolento naurahti ja piti sormeaan suunsa edessä. "Olen hävinnyt, en kauneutesi, en voimasi, enkä luonteesi takia. Vain omasta mielestäni olen hävinnyt sinulle tämän erän, mutta seuraavan kerran, kun tapaan sinut. Voitan sen erän. Keinoja kaihtamatta." Yoh sanoi rauhallisesti.
Hänen kasvonsa muuttuivat hempeään hymyyn, kun hän irrotti naisesta ottensa. Hän katsoi toista hetken. "Mietin, sattuuko sinuun, kun tuli tulee, vain minimoitko paineen ja kivun. Minä en tunne kipua tunnen vain paineen." Yoh virnisti, hän käveli hiljallen pois päin toisesta. Hänen paljas vaalea selkänsä oli auringon häikäisemä. Hänen kultaiset hiuksensa hehkuivat siinä kauniissa ja loistavassa tuhkaisessa maisemassa. Tulen lieskat näyttivät leikkivät miehen käsien ja vartalon kanssa.