Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Dogster » 09 Marras 2013, 04:41

Splinter

Kävely oli huomattavasti helpompaa kuin mitä Splinter oli arvioinut, jonkin asteen suojan löytäminen - tai rakentaminen - olisi suhteellisen helppo tehtävä heti kun Arathetin saisi johonkin kohtaan missä ei olisi aivan kaikkien asioiden armoilla. Onneksi haltia kävi asettumaan kyytiin sen kummempia valittamatta, helpotti asioita kummasti.

Tuon omenapiirakka kommenttin Splinter vain tirskahti, yrittäen pitää kävelynsä mahdollisimman tasaisena Arathetin iloksi. Metsässä kävely ei tietysti auttanut asiaa hirveästi, mutta surullinen tosiasia oli että ei aroillekkaan voinut mennä. Ei Splinterin kovin kauas rajasta tarvinnut mennä, sen verran vain että puiden latvat varjosti mukavasti...
"Suojaa, vettä, ja mahdollisesti jotain syötävää millä saadaan sinulle vähän enemmän voimia.", se oli Splinterin lista, samalla kun hänen silmänsä haravoi maastoa. Vesi olisi se tärkein, kerta Arathet oli menettänyt niin paljon verta olisi hyvä saada jonkin verran nestettä takaisin elimistöön. Suojaa löysi aina veden ääreltä myöskin...

Kauaa ei mennyt, kun Splinter löysi sen mitä etsikin - matalalla oleva kohta, jonnekka pystyi helposti piiloutumaan kiitos ison kiven sen vierellä, josta saisi heti suojaa jos jaksaisi rakentaa pienen majan. Puhumattakaan pienestä lähteestä - siitä tuskin riittäisi isoille eläimille, mutta tähän hätään se kelpasi loistavasti.
"Art, lasken sinut alas hetkeksi, oletko vielä hereillä?"

[[ Kyllä. Aivan heti aamutuimaan. Monotan niitä vessaharjalla. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Marras 2013, 05:05

Splinterin listaamat asiat olivat toden totta tärkeitä, joskin haltiasta ei ollut kommentoimaan sitä sen paremmin. Hän ei kyennyt ajattelemaan kovin rationaalisesti, eikä täten tiennyt, mikä itselleen olisi parasta. Tietenkin ajatuksissa kävi, että mukavaahan se olisi päästä kotiin, pehmeälle vuoteelle nukkumaan ja lepäämään, samalla kun palvelijat huolehtisivat kaikista tarpeista. Joskin, ei Arathet pahemmin välittänyt palvelijoiden huolenpidosta, ennemmin hän katsoi itse itsensä perään... Mutta tässä tilassa se oli lähes mahdotonta.
Haltia havahtui omista ajatuksistaan velhon käydessä kyselemään, oliko hän hereillä.
"Kyllä.. jotenkuten... " Haltia hymähti, samalla kun antoi Splinterin laskea itsensä alas maahan. Arathetista ei ollut istumaan ilman tukea, vaikka hereillä hän kykenikin pysymään, ainakin jotenkuten.

"Oletko sinä. kunnossa?"Arathet kävi hymähtämään heikosti, sen paremmin kykenemättä arvioimaan Splinterin kuntoa. Olihan mokoma kyennyt kantamaan hänet tänne ja muuttamaan muotoaan kotkaksikin, mutta jos totta puhuttiin, ei Art tiennyt kuinka kestävä velhonalku nykyään oli. Ehkä Spliner oli ottanut pahemmin osumaa, mutta peitti sen hyvin? Tai ehkä tuo oli täysin kunnossa, mistä puolitajuinen haltia sen olisi tiennyt. Ei hänestä ollut arvioimaan juuri nyt mitään, hyvä jos pysyi tilanteen tasalla. Ei Arathet edes tiennyt, missä päin Cryptiä he olivat. Metsässä selvästi, mutta missä päin korpea, se oli taas täysin toinen kysymys.

// Heti aamutuimaan. Vessaharja kuulostaa hyvältä aseelta, kyllä //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Dogster » 09 Marras 2013, 05:28

Splinter

Velho laski Arathetin varovasti istumaan kiveä vasten, varmistaen ettei tuo vahingossa lyönyt päätään siinä samalla, kääntyen nopeasti sitten ympäri tarkistamaan haltian kuntoa. Kyllä tuo vielä heikossa kunnossa oli, ja vaikutti huomattavasti väsyneemmältäkin... Splinter otti tuon hartiasta kevyesti kiinni, selkeästi huolestuneempana kuin äsken.
"Olen, olen, mutta sinun kuntosi tässä huolestuttaa enemmän.", Splinter tokaisi, puolittain valehdellen. Olihan hänen selässään syvät jäljet sen velhon kynsileikeistä, ja häneltä olivat voimat loppumassa mikä tuli loitsujen heittelyyn. Tosin jälkimmäinen korjaantuisi jos hän nyt saisi pienen tauon... Fyysisesti hänellä vielä riitti virtaa, joten jos nyrkkitappeluun nyt päätyisi niin kyllä hän pystyisi pitämään pintansa. Katse osui siihen pieneen lähteeseen jonka hän oli aiemmin löytänyt, ja alkoi etsimään jotain mistä kantaa Arathetille hiukan - omaa kättä ei voinut tietyistä syistä käyttää.

"Odotas... minnekköhän laitoin sen...", Splinter mutisi, alkaen käymään läpi taskujaan ja laukkuaan, joka onneksi oli selvinnyt yhteenotosta suhteellisen ehjänä. Kyllä hänellä nyt joku pullo tai kuppi pitäisi olla mukana, laivassa sitä oli tarvittu jos tahtoi ottaa juomavettä jostain mitä ei olut sylkykuppina käytetty.

[[ Menen istumaan sinne aivan kohta. Ja kaikki pelkää vessaharjaa. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Marras 2013, 05:53

Arathet, Sethos

Splinter kävi vakuuttelemaan, että hän oli kunnossa. Arathetin oli vaikea uskoa moista väitettä, mutta ei haltiasta ollut väittämään vastaankaan tässä tilanteessa. Kunhan Splinter ei käynyt maahan lankeamaan, niin haltia ei käynyt kyseenalaistamaan nuorukaisen kuntoa. Varmasti Splinter oli ottanut osumaa, mutta näillä näkymin haltia oli se, joka oli huonommassa hapessa. Valitettavasti. Eihän Arathet pitänyt siitä, että hän oli se, josta piti pitää huolta. Hän yleensä halusi olla se, joka sai pitää huolta muista ja katsoa, miten muut pärjäsivät. Mutta kuten todettu, ei haltialla tähän hätään ollut mitään sanomista moiseen.
Se väsynyt katse kävi seurailemaan Splinterin liikkeitä, velhon selvästi käydessä etsimään jotain taskuistaan. Mitä lie etsi, siitä Arathetilla ei ollut hajuakaan, eikä haltia sitä jaksanut tähän väliin kyseenalaistaakaan. Pikku hiljaa haltian silmät alkoivat painua kiinni, Arathetin käydessä henkäisemään muutaman kerran raskaasti. Silmänsä suljettuaan hengittäminen rauhoittui, mutta jatkui yhä. Arathet oli vaipunut puolitiedottomaan tilaan, mutta oli yhä hengissä...

Samaan aikaan oli muutamien metrien säteellä yksi yö eläjä tehnyt matkaansa haltioiden piilopaikasta kohti suippokorvien kaupunkia. Ihmisilluusiossaan lymyilevä painajaispaimen oli matkalla paremmille apajille, painajaisten toivossa. Sethosin kaltaiselle olennolle olisi ollut vain helpompaa jäädä asuttamaan kaupunkia, missä suurin osa suippokorvaisista liittolaisista nykyään asusti, mutta silti demonilla oli taipumus palata takaisin piilopaikkaan. Se oli tarpeeksi rauhallinen ja syrjäinen paikka hänelle. Ei demoni kaivannut kaupungin vilskettä joka päivä, mieluummin hän pysytteli kylässä, missä ei pahemmin mitään tapahtunut. Kuitenkin, silloin tällöin oli mukava vierailla kaupungin puolella.
Tänään kuitenkin matkan varrelle sattui pieni mutka. Demoni kävi aistimaan kahden humanoidin läsnäolon lähettyvillä ja tietenkin aneeminen olento kävi jonkin verran kiinnostumaan, varsinkin kun toisen humanoidin syke kuulosti kovin vaimealta korviin. Hitaasti tuo mustaan viittaan sonnustautunut mörrimöykky kävikin vaihtamaan suoraa linjaansa kohti haltioiden kaupunkia, poiketen matkan varrelta kohti tätä kiinnostavaa ääntä, joka tietoisuuteen kävi rummuttamaan.

Eipä siinä kauaa mennyt, kun demoni oli saapunut näköetäisyydelle. Kaksi henkilöä, molemmat miehiä, toinen haltia ja toinen... ihminen. Mielenkiintoista. Selvästi haltia oli huonommassa hapessa... oliko ihminen tappamassa mokomaa? Ei, selvästi tuo oli huolestunut suippokorvan tilasta, yritti auttaa tuota. Moisista eleistä ei voinut erehtyä.
Hitaasti ja ennen kaikkea hiljaisesti demoni kävi lähestymään kaksikkoa, lopulta pysähtyen muutaman metrin päähän, takaviistoon ihmisestä. Haltia kävi juuri sulkemaan silmänsä, mikä kieli siitä, ettei oranssihiuksinen suippokorva kovin hyvässä hapessa ollut.
"... Ja nytkö ajattelit varastaa hänen omaisuutensa?" Sethos kävi tokaisemaan yllättäen - yleiskielellä -, tuoden esille saman tien pessimistisen maailmankatsomuksensa ja epäuskonsa ihmisen ja haltian välille. Eiväthän nuo nyt kovin hyviä ystäviä voineet olla... kai?


// Hyvä. Voin tulla mukaan. Tiskiharjan kanssa. Ota demoni //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Dogster » 09 Marras 2013, 06:46

Splinter

"A, hei, älä nyt nukahda, kuulitko!", velhoon meinasi iskeä paniikki tuon huomatessa Arathetin nukahtamis aikeet, ravistaen sitten kevyesty tuota hartiasta. Tosin sitten... jotain liikkui takana. Splinterin niskavillat nousivat heti pystyyn, joku oli onnistunut hiipimään hänen taakseen jälleen, vieläpä noin lähelle!? Velho jähmettyi hetkeksi, kuunnellen tarkkaan aikoiko jokin hyökätä... miten kaikki onnistuivat tänään yllättämään hänet? Tällä kertaa hän sentään aisti otuksen edes jotenkuten ennen kuin hänen kimppuunsa oltiin käymässä.

Se puhui. Takana oleva varjoissa hiipijä siis. Splinter suorastaan loikkasi ylös, käännähtäen samalla aseet käsissään, toinen osoittaen puhujaan, silmät lukittuen kohteeseen samantein. Hän olisi valmis tappelemaan jo toisen kerran tämän päivän aikana. Ai että oli mukavaa olla jo kotona, hän ei ollut edes kylää vielä nähnyt...
"Kuka olet ja mitä haluat? Täällä ei ole mitään ryöstettävää ellet ole valmis paria ruumiinjäsentä uhraamaan.", velho päästi suustaan sihahduksen, äänestä kuuluen epäluulo. Hän ei tuntenut tuota, joten sanomattakin selvää ettei hän luottanut tuohon tippaakaan. Poika otti pienen askeleen sivulle, varmistaen että oli täydellisesti Arathetin ja tuon otuksen välissä puolustaakseen haltiaa viimeiseen asti.
"Ja varoitan, saatan näyttää aika mitättömältä, mutta ei kannata alkaa testaamaan mihinkä oikein kykenen, tämä on ollut hyvin pitkä päivä ja hermot ovat jokseenkin kireällä."

[[ Hyvä, mitä enemmän porukkaa sen parempi. Ja demoni mukaan kanssa. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Marras 2013, 17:32

Arathet ei reagoinut Splinterin ravisteluihin lähes ollenkaan. Jotain pientä muminaa haltian suusta kävi kantautumaan, muttei suippokorvasta ollut enää kommunikoimaan tuossa tilassa. Hyvä jos tiedosti, mitä ympärillä tapahtui. Arathet saattoi kuitenkin auroja aistivana henkilönä tuntea kolmannen osapuolen läsnäolon, mutta ei haltia kyennyt sen paremmin asiaa tiedostamaan, saatikka siihen sitten reagoimaan.
Sethos puolestaan ei hätkähtänytkään sijoiltaan, nuoren miehen käydessä salamana pomppaamaan ylös aseidensa kanssa. Laiskanarvioivasti oranssi katse tarkkaili tilannetta, lipuen hitaasti maassa istuvasta haltiasta ihmisen aseisiin ja siitä taas mokoman kasvoihin. Kovin tuo kävi uhmaamaan muukalaista, todeten, ettei täällä ollut mitään ryöstettävääkään.
"Se kuka olen, on tuskin tärkeää, sillä olen mitätön nimi niiden tuhansien joukossa" Sethos kävi hymähtämään, ottaen tyhmänrohkeasti askeleen lähemmäksi. Eipä demoni pelännyt henkensä puolesta, sen taidon hän oli kadottanut jo vuosisatoja sitten, joten hänelle oli sama tuikkaisiko nuorukainen häntä aseellaan vai ei.

"Harvinaista tuollainen.." Painajaispaimen jatkoi, katseen laskeutuessa hitaasti haltian puoleen "Näinä aikoina... Ihminen auttaa haltiaa".
"... Hän on kuninkaan neuvonantaja, eikö?" Tarkaksi terävöitynyt katse nousi takaisin nuorukaiseen, demonin tutkittua hetken - mitä nyt kykeni ihmisen ohitse vilkuilemaan - haltiaa, tunnistaen oranssipäisen haltian. Olihan hän muutamaan otteeseen vuosien saatossa nähnyt itse kuninkaankin, tuon neuvonantajasta puhumattakaan. Sethosilla oli harvinaisen hyvä kasvomuisti, eikä oranssihiuksista haltiaa ollut helppo unohtaa. Erottui blondien joukosta railakkaasti.
"Ei näytä kovin hyvässä hapessa olevan..." demoni hymähti itsestäänselvyyden, odottaen kenties jonkinlaista tilanneselvitystä. Eipä nuorukainenkaan kovin hyvässä kunnossa näyttänyt olevan, vaikka kovasti uhosi ja selvästi oli kykenevä vielä pistämään hanttiin. Ihmisen onneksi demonilla ei ollut mitään syytä hyökätä, ainakaan vielä. Tosin, mikäli ihminen osoittautuisi viholliseksi, oli Sethosin velvollisuus päästää tuo päiviltään ja auttaa kuninkaansa neuvonantajaa. Olihan demoni jo puolensa valinnut, aikoja sitten.


// Demonit mukaan, kyllä. Saavat paskahalvauksen eivätkä voi enää ikinä remontoida mitään //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Dogster » 09 Marras 2013, 18:08

Splinter

Heti kun tuo otti askeleen lähemmäs, Splinter päästi suustaan toisen sähädyksen, nostaen aseen paremmin eteen.
"Ei askeltakaan lähemmäs ennenkuin kerrot millä puolella olet!", oli tiukka käsky, Splinterin kärsivällisyys ei tässä tilanteessa ollut kaikkein parhaimmillaan. Yleensä Splinter ei puolista välittänyt, mutta tällä hetkellä yksikin liittolainen olisi suhteellisen tervetullut... jos siis nuo pystyivät sen todistamaan. Onneksi tuo näytti tajuavan olla tulematta vielä turhan lähelle...

"Ja mitähän outoa siinä muka on... rotu ei kerro kaikkea toisesta.", kuului pieni murahdus, tuntien sitten pienen pistoksen. Hitto, tietysti toisen piti tunnistaa haltia! Splinter ei vastannut toisen kysymykseen asiasta, ainoastaan otti paremman otteen aseestaan, antaen silmiensä kaventua. Toivottavasti tuo ei ollut ihmisten puolella tai sekopäinen puolueeton. Toisen jatkaessa puhettaan Splinter huokaisi raskaasti, sulkien silmät pieneksi ohi meneväksi hetkeksi, ennen kuin nosti katseensa takaisin.
"Ei, ei olekkaan. Joten jos et aio auttaa niin painu hiiteen, tässä aika vähän tiukilla.", kuului astetta kireämpi toteamus, Splinter ei tahtonut tuhlata enempää aikaa tuohon... muukalaiseen, ellei tuo pystyisi todistaa olevansa hyödyllinen. Toki hän sanoi sanansa hiukan töykeämmin kuin ehkä olisi pitänyt, mutta minkä hän sille pystyi tähän hätään, hän oli hermostunut, huolissaan haltiasta, ja samaan aikaan taisteluvalmiudessa.

[[ Täydellistä. Oppivathan että asiat kannattaa tehdä ajallaan. ]]
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Aksutar » 24 Marras 2013, 01:02

Demoni kävi kohottamaan huvittuneena kulmiaan, nuorukaisen uhkaillessa, ettei muukalainen saisi ottaa yhtäkään askelta lähemmäksi ennen, kuin kertoisi, kenen puolella oikein olisi.
"Mitä se tieto tässä tilanteessa enää auttaisi..." Sethos hymähti tutun flegmaattisesti. Jos hän olisi ollut vihollinen, olisi hän jo hyökännyt tai jo valmiiksi iskuetäisyydellä. Ehkä ihminen sai kiittää onneaan, että oli haltian seurassa. Mikäli painajaispaimen olisi törmännyt tähän nuorukaiseen yksin, olisi Sethos saattanut jo hyökätä.
"Ei kaikkea, mutta yllättävän paljon... näinä aikoina" Demoni kävi tuhahtamaan nuorukaisen murahdukseen, sen pahemmin tuomatta esiin näitä aikoja, joista valtakunta kärsi. Eiköhän tuo itsekin tiennyt, missä mentiin... Ellei täysin tauno ollut...

Lopulta nuorukainen kävi tokaisemaan, että muukalainen saisi painua hiiteen, ellei ollut täällä auttamassa kaksikkoa. Sinänsä ristiriitaista, eihän Sethos yleensä ketään edes halunnut auttaa. Mutta toisaalta... Kai se jonkinlainen velvollisuus jopa oli auttaa haltioiden isoja kihoja. Ja viimeksi kun demoni oli arvojärjestystä katsonut, kuninkaan neuvonantaja oli kyllä lueteltu aika isoksi kihoksi.
"Miten minä muka voisin auttaa...?" Demoni kävi lopulta hymähtämään huppunsa suojissa "En osaa parantaa, hyvä jos ensiapuakaan. Ainoa apu, mitä voin tarjota, on kyyti joko kylään tai kaupunkiin... Kaupunki toki on lähempänä, tästä pisteestä katsottuna..."


// Nimenomaan //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Dogster » 25 Marras 2013, 04:37

Splinter

Pojan ilme tiukkeni hänen kuulessaan toisen äänensävyn... Aivan kuin toinen vähättelisi häntä. No siinähän puhui, saisi vielä katua jos selviäisi että tuo oli ihmisten örkki. Ja etäisyys ei merkannut mitään hänen kaltaiselleen. Hän tiesi hyvin että taisteluun vaadittava etäisyys vaihteli henkilöstä toiseen - Splinter esimerkiksi pystyi taistelemaan niin etäältä kuin läheltäkin. Ja mistä sen tiesi jos toinen vain koettaisi saada nuorta laskemaan suojausta...

Velho huokaisi hiukan, laskien sitten aseitaan viimein hiukan. Hän oli yhä valmis hyökkäämään jos tarvitsi - jo tämä paikoillaan seisoskelu oli antanut tilaisuuden levätä hiukan. Arathet ei ollut enää vuotamassa kuiviin mutta kyllä tuo silti pitäisi saada jonnekkin lämpimämpään lepäämään.
"... Kyyti kyllä kelpaisi.", hän lopulta tunnusti. Hän ei pystyisi kantamaan haltiaa omin voimin, ei ainakaan tällä hetkellä. Toki hän voisi koettaa mutta se olisi aika riskialtista, tuntien metsän...
"Mutta pystyykö sinuun luottamaan.", hän mutisi haltiakielellä. Jos tuo sitä osasi, niin se laski epäilyttävyys-tasoa. Ei paljoa mutta ainakin jonkin verran - ei ihmisten puolella olevat usein sitä osaneet.

(( EDIT // Korjasin html typot (jostain syystä menee css ja html sekasin... ))
Viimeksi muokannut Dogster päivämäärä 26 Marras 2013, 03:52, muokattu yhteensä 2 kertaa
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Marras 2013, 03:07

Loppu viimein nuorukainen kävi huokaisten laskemaan aseitaan pienesti, saaden demonin tuhahtamaan pienesti, itsekseen. Kyllä tuosta huomasi, että poika oli valmis hyppäämään kimppuun, mikäli tarve, joten Sethos ei turhan äkkinäisiä liikkeitä aikonut harrastaa. Joskin, ei hän vieläkään välittänyt, vaikka olisi saanut fataalimpaakin osumaa. Mitä hän hengestään piittasi.
Nuorukainen kävi kuitenkin lopulta tunnustamaan, että kyyti kelpaisi. Sethosista oli jokseenkin huvittavaa, ettei tuo edes kyseenalaistanut, miten luikku humanoidi muka kyytiä voisi tarjota, mutta saattoihan Sethosista jo aistia, ettei tämä humanoidimuoto kenties ollut demonin oikea, todellinen muoto. Oranssi katse kävi laskeutumaan hetkeksi tajuttoman haltian puoleen, puntaroiden tuon tilannetta, matkaa ja mahdollista tarvittavaa matkanopeutta. Sethos kun ei mielellään turhaan pitänyt kiirettä, vaikka pystyikin uskomattomaan vauhtiin tarvittaessa.

"Sanovat, että se on tyhmää luottaa demoniin"
Painajaispaimen tokaisi ykskantaan haltiakielellä nuorukaisen mutinoihin, tuoden nyt esille, mikä oikeasti oli "Pidän sitä harvinaisen hyvänä neuvona. En laskisi minkäänlaista luottamusta minun varaani, se kun tuppaa kostautumaan kovin... tyhjänä".
Puhuessaan kävi huppupäinen mies kääntymään pois päin kaksikosta ja otti muutaman askeleen kauemmaksi, käyden sitten muuttamaan muotonsa, antaen tosimuotonsa päästä valloilleen. Enää ei ihmisen ja haltian edessä seissyt ruipelo mies, vaan sysiruma, outo demoni. Sen albiino iho roikkui rumasti maksaläiskien paistaessa kalpeasta ihosta. Kylkiluut näkyivät turhankin selvästi, takana törröttävistä lonkkaluista puhumattakaan. Sen siivet olivat luisevat ja suuret, mutta sulkien ja nahan sijaan siipiä koristi ohuet, seittiä muistuttavat langat, joita koristivat tulisenoranssit helmet. Häntä sillä oli valtavan pitkä ja hännän päässä oli jonkin asteen koura. Tuo häntä kävikin heti ensitöikseen heilahtamaan kerran jos toisenkin sivulle, kuin kissalla, joka mieltään osoitti. Kaiken kaikkiaan ruumiinrakenne oli ruma hybridi ties mitä eläimiä... lukuun ottamatta sen rumia, ihmismäisiä kasvoja.

Sethos tiesi tasan tarkkaan miltä näytti tosimuodossaan. Demoni välttelikin katsomasta kaksikkoa kohden, tietäen kasvojensa olevan sysirumat, rujot. Oli hän monesti saanut kuulla ulkonäöstään, mikäli joku sen oli sattunut näkemään, mutta onneksi demoni ei varsinaisesti välittänyt siitä, mitä mieltä toiset olivat.
"Nosta hänet selkään" Demoni kävi sähisemään kurkustaan, raottaen puhuessaan vain pienesti kuivia, kapeita huuliaan. Siinä samalla Sethos kävi myös pistämään maaten, jotta nuorukaisen olisi helpompi avittaa ystävänsä demonin selkään.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Dogster » 26 Marras 2013, 04:47

Splinter

Nuoren silmissä välähti jotain, hyvin ohimenevästi. Oliko se vihaa, varoitus, vaiko vain hetkellinen päänsisäinen manailu toista kohden. "Jos yrität mitään äkkinäistä lävistän pääsi jääkeihäällä - enkä sano tätä vain sen takia mitä olet. Omaan syntyperäänsä kun ei voi vaikuttaa...", oli turhankin suora vastaus tuon demoni-mutinoihin. Ei hän toisen rodusta välittänut, mutta jos tuo ilmenikin uhaksi niin nuori ei epäröinyt jäädyttää tuon aivoja siltä istumalta sellaiseen kuntoon ettei toinen siitä enää paranisi!

Sitten tuo.. alkoi muuttamaan muotoaan. Splinter odotti kiltisti, tietäen kyllä että mikä sieltä ikinä tulikaan se ei tulisi olemaan mitään nättiä. Ja oikeassa hän olikin... Tosin hänen ilmeestään oli aika helppoa sanoa että vaikka toinen nyt rumasti sanottuna rujo olikin, niin ei tuo ollut pahinta mitä nuori oli tähän asti nähnyt. Hän sulki silmät hetkeksi, ottaen sitten askeleen Arathetin lähelle, varovaisesti nostaen tuota. Hän edelleen pelkäsi että hänen parantamat haavat aukeaisivat kuitenkin jos hän ei nyt koettaisi olla mahdollisimman hellävarainen... Toisin sanoen hän nosti tuon kun minkäkin neidon, edelleen ihmetellen miten haltia olikin kevyt. Tai sitten nuori oli kasvanut vahvemmaksi mitä hän tiedosti... Olihan tässä toisen pituus tietty ongelma mutta onneksi velho sai tuon tasapainoteltua edes jotenkuten. Onneksi Art ei ollut hereillä todistamassa tätä.
"Älä kerro hänelle että nostin hänet näin, suuttuu vielä.", hän päästi kuivan naurahduksen, ennen kuin käveli lähemmäs laskien miehen tuon olennon selkään, tarkistaen vielä ettei toinen siitä tipahtaisi. Niin paljon kun hään vihasikin luottaa tuntemattomaan...
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Marras 2013, 05:34

Demoni sai totta kai sanojensa päätteeksi varoituksen nuorukaiselta, johon demoni vain hymähti pienesti. Tietenkin hän otti uhkaukset tosissaan, eikä käynyt kyseenalaistamaan ilmeisen maagin voimia - vaikka olikin hieman immuuni itse magialle, mutta ei se jääkeihäs päässä kovin pelkkää hokkuspokkustelua ollut... - mutta ei myöskään käynyt vakuuttelemaan toista luottamisen suhteen sen enempää. Ei Sethos aikonut kaksikkoa satuttaa tai aiheuttaa muutakaan harmia, ainakaan tahallisesti, mutta häneen ei kannattaisi jatkossa luottaa. Hänen apuunsa ei kannattanut nojautua, eikä häneltä kannattanut odottaa palveluksia uudempaa kertaa. Tämä oli oikeastaan yksi niistä harvinaisemmista tapauksista, jolloin demoni itse apuaan tarjosi. Sekin johtui vain siitä, että kyseessä oli haltioiden kuninkaan neuvonantaja ja Sethos sattui olemaan asemassa, jossa hänen velvollisuutensa oli auttaa noita hovin isoja kihoja, muuten hänet laskettaisiin petturiksi ja demoni saisi ihmisten lisäksi juosta karkuun haltioita. Ja siihen Sethos oli liian laiska.

Sivusilmällä painajaispaimen seurasi, kuinka nuorukainen kävi nostamaan ystävänsä maasta ja kantoi lähemmäksi. Siipiään hirvitys kävi siirtämään sen verran, että nuorukainen sai asetettua ystävänsä mahdollisimman helposti ja tukevasti selkään, ilman että seitit kävisivät repeytymään.
"Siinä vaiheessa kun hän on hereillä, minä olen jo kaukana" Sethos kävi tokaisemaan nuorukaisen vitsaillessa, ettei demoni saisi kertoa haltialle, miten hän oli tuota kantanut.
Jahka haltia oli asetettu demonin selkään, kävi Sethos nousemaan varovaisesti ylös, siivillään koittaen jonkin verran tasapainottaa haltiaa ja varmistaa, ettei tuo nousun yhteydessä olisi keikannut alas. Myös se pitkä, omalaatuinen häntä kävi nousemaan kuin skorpionin häntä konsanaan selän yläpuolelle - varovasti ja rauhallisesti, ettei ihminen sentään luullut, että demoni kävisi nyt haltian lävistämään häntänsä teräväkyntisellä kouralla - sen kämmentä muistuttavan pään käydessä tarraamaan kiinni haltian vyötäröltä, varmistaen, että haltia myös pysyi selkää vasten. Vähän niin kuin turvavyö.
"Selkään mahtuu kyllä kaksi" Rujo demoni tokaisi vilkaistessaan ruman harvan harjansa takaa ihmistä "Vai käveletkö mieluummin?"
Nuorukaisen vastauksesta riippuen, Sethos joko teki hännällään tilaa ihmiselle ja odotti, että tuokin nousi selkään ja lähti liikkeelle tai sitten lähti itse kävelemään eteenpäin, ihmisen kävellessä vieressä.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Tervetuloa kotiin, hurjapää [sovittu]

ViestiKirjoittaja Dogster » 13 Joulu 2013, 15:23

Splinter

Nuoren silmistä näki kyllä ettei tuo edelleenkään täysin luottanut demoniin, mutta vaihtoehdot olivat kovin löyhät tällä hetkellä. Joten menkööt tämän kerran... Tuota oli varoitettu jo tarpeeksi monta kertaa, joten jos jotain nyt teki ei olisi oikeutta valittaa että Splinter oli hyökännyt ilman varoitusta. Harmitti kyllä, nythän velho periaatteessa jäi velkaa... pitäisi keksiä miten sen voisi korvata joskus.

Hännän liikkuessa kiinnittyi oranssien silmien katse tiukasti siihen - muutoin velho ei tehnyt mitään, tuo liikkui sen verta hitaasti, ja käsimäisestä ulkomuodosta oli helppo arvata mikä oli ideana.
"Jään jo nyt tarpeeksi velkaa, ja ylpeys se minullakin. Jos jalat liikkuvat niin kävelen.", nuori tuhahti, tosin nyt hiukan rennompana mitä aikaisemmin. Kuului tuon äänen takaalta aavistus huvittuneisuuttakin, jos tarkkaan kuunteli. Seuraten demonia tuon vierellä, Splinter peitti väsymyksestään suurimman osan pois helposti - hän oli kulkenut paljon pahemmassa kunnossa alueiden läpi, tämä oli vielä lasten leikkiä. Ainut ongelma tällä kerralla oli että piti pitää rivakkaa vauhtia, mitä nopeammin he pääsisivät perille sen parempi.
"... Unohdin jo millaista täällä on kulkea. Maa upottaa enemmän, ilma on kosteampaa, eläimiä kuullostaa olevan enemmän...", Splinter ei voinut sille mitään, pieni hymy ilmestyi hänen kasvoille kun hän katsahti lehtikattoa kohden. "Ja puut ovat korkeammat. Kotoisa ja silti vieras olo...", viimeinen oli pientä mutinaa, samalla kun hän alkoi kaivamaan taskuansa, etsien sitä korua jonka Arathet oli aikoja sitten antanut.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar
Dogster
Aatelinen
 
Viestit: 1974
Liittynyt: 04 Touko 2009, 20:00
Paikkakunta: Tuntematon planeetta


Edellinen

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron