Sorkkia

Keskellä aroja kohoaa kaunis, mahtipontinen kaupunki, jota asuttavat nyt haltiat. Kaupunki on kauniimpi, mitä piilossa pidetty. Monikerroksinen ja moderni kaupunki pitää sisällään niin perinteisen kauppatorin, kuin monia pienempiäkin toreja. Kaupungista löytyy myös raskaasti varustettu sotilastupa, jotta kaupungin turvallisuus voidaan taata. Keskellä kumpuilevaa aroa kohoava kaupunki on kuitenkin turvassa yllätyshyökkäyksiltä, sillä lähestyvät viholliset näkee jo kilometrien päähän. Kaupungista löytyy kaikki mitä voisi olettaakaan. Kauppoja, putiikkeja, lekureita, tyrmät, asuntoja, kartanoita. Majataloja ja tallit, joihin sopii myös erikoisempia vieraita. Ihmisiä ei tässä kaupungissa suvaita, elleivät nuo ole ehdottomasti pettureita omilleen tai orjia. Edes puolueettomat ihmiset eivät selviä kaupungissa ilman pidätystä, elleivät taida varjoissa pysymisen saloja. Kaupunkia ympäröi kuitenkin valtava muuri, jonka yli on mahdoton päästä kiipeämälläkään. Kylään pääsee sisään portista, jota vartioidaan vuorokauden ympäri.

Kaupunkiin on muuttanut enimmäkseen haltioiden korkea-arvoisempia ja rikkaampia kansalaisia. Köyhemmät kansalaiset, jotka eivät ole kyenneet uutta asuntoa ostamaan, ovat jääneet haltioiden piilopaikkaan asumaan, kaikessa rauhassa.

Valvoja: Crimson

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Kesä 2014, 19:42

Elodie kertoi, ettei omannut kotia, jossa joku häntä olisi saattanut odottaa. Surullista kaiketi, joskin Perian ei omahyväisyyttään kyennyt tuntemaan kovin suurta myötätuntoa asian suhteen. Hän kun oli aina tehnyt työtä sen eteen, ettei itse joutunut kadulla asumaan. Se oli vain asenteesta - ja kauneudesta - kiinni, jäikö sinne kadulle vai ei. Tai ainakin näin Perianin mielestä.
"Karhuntakku...." Perian toisti nimen Elodien perässä, nyrpistäen pienesti nokkaansa. Kuka tyhmä käyttää moista nimeä? Hyi, kuulosti likaiselta ja rasvaiselta... takku, kuka haluaisi indikoida nimessään omaavansa takkuja?! Ihmeellistä porukkaa. Tosin, Elodie mainitsi tämän henkilön asuvan metsässä, joten oliko se sitten kovin suuri yllätys...
"Ah, metsä... Itse en mielelläni edes lähde moiseen paikkaan samoilemaan. Itikoita ja likaa ja ties mitä punkkeja ja kirppuja, varsinkin näin kesän tullessa" Perian kävi jatkamaan keskustelua, samalla kun he saapuivat tielle, joka johti suoraan haltioiden linnalle, käyden lähestymään nyt vartioituja portteja.
"Lika ja varsinkin muta sateen jälkeen tuntuu niin kovin ikävältä sorkissa... eikö sinustakin?" Mies vilkaisi hymyillen neidon puoleen.

Elodie selvästi jännitti tilannetta, tai ainakin häpesi itseään haltioiden arvostelevien katseiden alla. Vähemmästäkin henkilö jos toinenkin. Yllättäen Perian kohotti toisen kätensä Elodien puoleen, napaten tuota hellästi toisesta ranteesta. Otteellaan Perian vihjasi Elodieta päästämään tällä kyseisellä kämmenellä irti hännästään ja jahka neito niin teki, kävi Perian siirtämään Elodien sievän kämmenen omalle käsivarrelleen, aivan kuin herrasmies joka olisi saattanut tanssipartneria lattialle.
"Näin heidän ei sovi katsoa sinuakaan rumasti" Perian kävi hymähtämään pienesti virnistäen, taputtaen toisella kädellään muutaman kerran Elodieta kämmenselälle, joka hänen käsivarrellaan lepäsi, vihjaten näin, että faunin kannatti pitää käpälänsä siinä nyt.
Näin he pääsivät myös helpommin Linnan porteista sisään. Nähdessään kaksikon tässä asetelmassa, kävivät vartijat päättelemään naisen olevan satyyrin seuralainen. Perian kun jo tunnistettiin tässä hovissa, ei heitä myöskään porteilla sen pahemmin pysäytetty...


//YEeeeeEesss //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Janni » 02 Kesä 2014, 20:34

//Ihiiiiiiii Periaaan! <3 //

"Mmm Karhuntakku, mies jolla on karhunsydän." Elodie selitti hymyillen ystävästään, tajuamatta Perianin nyrpistelevän nokkaansa. Satyyri kertoi oman mielipiteensä metsästä, joka yllätti tytön. Hän oli odottanut että toinen piti luonnosta niin kuin hän, mutta ei muita saisi ulkonäön perusteella tuomita tai olettaa millaisia nuo olivat. Se oli epäkohteliasta. Onneksi hän ei ollut ehtinyt sanoa mitään tyhmää sen asian suhteen.
"Niin juu, tosi ikävältä." Elodie myönsi Perianin puhuessa mudasta sorkkien välissä. Todellisuudessa fauni oli tottunut moiseen, muttei tahtonut myöntää sitä.

Käsi ilmestyi tarttumaan Elodieta ranteesta ja vihjaten tyttöä hölläämään otteensa hännästään. Sinivaltaiset ja yllätyksestä laajentuneet silmät kohosivat katsomaan Periania, joka vei höllänneen käden käsivarrelleen. Fauni tunsi pienen sykähdyksen rinnassaan toisen sanojen saatossa. Tytön naama punehtui entisestään. "U-Ummm..." Fauni yritti kiittää, mutta se muuttui vain hymähdykseksi ja katse laskeutui takaisin maahan, mutta tällä kertaa ujona. Käsi kuitenkin pysyi Perianin käsivarrella, sormenpäiden nipistäen hellästi kiinni toisen hihasta.

Leveä päätie, jota tyttö seurasi katseellaan tuntui muuttuneen entistä koreammaksi. Uteliaisuus rohkaisi faunia kohottamaan pienesti katsettaan. Edessä kohosi haltioiden linna, hän ei ikinä ollut nähnyt sitä näin läheltä. Faunin silmissä tuikki pieniä tähtiä, tämän vain tuijottaessa linnaa huulet pienesti raollaan. "Asut... täällä." Elodie henkäisi ääneen tajuamattaan, eikä edes huomannut vartioita, jotka odottivat porteilla.
Janni
 

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Kesä 2014, 22:30

Mies jolla oli karhunsydän... No miksi ihmeessä hänen nimensä ei ollut Karhunsydän, vaan takku? Vastenmielistä.. Perianin päähän ei vain mahtunut se, että joku kutsuisi itseään vapaaehtoisesti joksikin, mistä useimmat halusivat eroon. Kuka nyt halusi takkuja turkkiin tai hiuksiinsa. Hullua. Mutta jälleen kerran Perian katsoi fiksummaksi olla toteamatta näitä asioita ääneen. Selvästi Elodie piti tästä Takku kaverista, luetellen tuon ystäväkseen, joten lieni parempi olla loukkaamatta mokomaa. Ties vaikka Elodie olisi suutuspäissään lyönyt. Mutta sentään Elodie oli samaa mieltä siitä, että lika sorkkien välissä oli kovin ikävää. Hyvä, heillä oli siis jotain yhteistä! Sorkkien ja sarvien lisäksi...

Satyyri kävi hymyilemään tyytyväisenä Elodien punaiset posket nähdessään. Tyttö parka. Tietenkin Perian epäili moisen reaktion olevan hänen komeutensa - tai no, kauneutensa - tulosta. Mutta minkäs sille voi, kun oli näin hurmaava. Olihan se tietenkin imartelevaa, kun joku noin punasteli hänen seurassaan.
"Missäs muuallakaan?" Perian kävi naurahtamaan pienesti faunin kysellessä, asuiko hän todella linnalla "Olen Hänen Kuningattaren luottopalvelija. En siis ole ihan kuka tahansa hovissakaan" satyyri kävi jatkamaan leuhkien, kuulostamatta kuitenkaan liian leuhkalta.
"Mutta älä huoli, kukaan ei aio satuttaa sinua täällä" Perian kävi vakuuttelemaan, samalla kun sorkkajalkainen kaksikko kävi astelemaan ylös linnan etuovelle vievä portaita.
Etuovista astuttiin sisään ja Perian lähti johdattamaan "kädestä pitäen" Elodiea kohden huoneita, joissa Perianin oli sallittu kestitä vieraita tai viettää aikaansa. Matkalla heitä vastaan tuli palvelijoita ja hovin väkeä, jotka katsoivat aatelisiakin pidempään kaksikkoa, osa jopa kovin kyseenalaistavasti kuningattaren ykkös"lemmikin" seuralaista. Kuitenkin, matkalla tuli myös vastaan nuori juoksupoika, jolle Perian antoi tehtäväksi käskeä keittiön keittämään heille teetä ja tarjoilla se oleskeluhuoneeseen, johon satyyri oli seuralaistaan johdattamassa.
Jahka tuo käsky oli annettu, jatkui matka kohden kyseistä oleskeluhuonetta. Rappuset ylös ja käytävää pitkin pieni tovi, kunnes he saapuivat ovelle, jonka Perian kävi avaamaan.
"Teidän jälkeenne" Perian kävi pienesti kumartamaan Elodielle, pidellessään ovea auki, jotta fauni pääsisi sisään.
Huone oli kovin valoisa ja koreasti sisustettu. Se oli täynnä matalia sohvia ja tyynykasoja, joilla saattoi istua. Pöydät olivat myös matalampia, sen mallisia, että niiden ääressä pystyi istumaan lattialla ollessa.
"Ole kuin kotonasi, istu toki ala" Perian kävi kehottamaan vieraalleen, astellessaan tuon perässä huoneeseen "Teen pitäisi saapua pian"


//NNNGH Elodie <3 JA ANTEEKS unohdin jo huutaa anteeks viimesessä viestissä koska hittailin rumasti ja Elodien kättä liikuttelin >: //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Janni » 02 Kesä 2014, 23:35

//Noh noh pikkujuttuja, don't sweat it :3 //

"Niin..."Elodie totesi Perianin naurahdukseen. Missäs muualla Satyyri asuisi? Ei tyttö todellakaan ollut osannut odottaa tätä, eikä myöskään sitä millaisessa virassa tuo työskenteli. Tuikkiva katse kääntyi linnasta mieheen. "K-Kuningat..." Fauni yritti toistaa, mutta se jäi puolitiehen. Satyyri oli omaa luokkaansa, ei hän voinut muuta kuin tuijottaa, mutta pian Elodie tajusi typerän toljotuksensa ja katse palasi maahan.

Kaksikon matka jatkui linnan etuovista sisään, jonne linnan koreus jatkui. Elodie ei ollut aivan perillä haltioiden arkkitehtuurista, mutta tiesi kyllä milloin näki jotain kaunista ja mahtavaa, mutta samaan aikaan tuntui kuin hän ei olisi kuulunut tänne, se oli tullut jo selväksi aateliston alueella. Vastaan kävelevät palvelijat ja muu hoviväki vahvistivat myös faunin tuntemuksia. Hän kyllä luotti Perianin sanoihin ettei kukaan satuttaisi häntä täällä, mutta oliko hän tervetullut?
Elodie pysytteli hiljaa, käsi satyyrin käsivarrella, seuraten kuinka Perian pysäytti juoksupojan, jota pyysi kertomaan keittiölle että he halusivat teetä. Toivottavasti tästä ei ollut pojalle liikaa vaivaa.
Satyyri ohjasti faunia peremmälle linnaan, ylös portaita ja käyttävää pitkin. Pian he pääsivät määränpäähänsä ja Perian kohteliaasti avasi Elodielle oven. "Kiitos." Tyttö kiitti, vaikkei moinen kohteliaisuus häntä kohtaan ollut tarpeen, mutta talon isäntää täytyi kuunnella... tai eihän Perian tämän talon isäntä ollut, mutta tuo oli kutsunut hänet vieraakseen.
Katse kaarsi huonetta faunin astellessa peremmälle. Paha olo tuntui helpottavan kun he nyt olivat vain kahdenkesken. Elodie nyökkäsi satyyrin kehoitukseen ja asteli matalan pöydän ääreen, istuutuen alas.

Tyttö tahtoi sanoa jotakin, hän ei tahtonut vain istua tuppisuuna. "Amm..." Fauni yritti. "Oletko työskennellyt täällä pitkäänkin?" Ja onnistui.
Janni
 

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Kesä 2014, 00:08

Intensiivisensininen katse seurasi, kuinka fauni kävi istahtamaan pöydän ääreen. Perian seurasi vierastaan hitain, levollisin askelin, asettuen itse istumaan vastapäätä faunia. Oli mielenkiintoista seurata tuon reaktioita ja ilmeitä. Oli eittämättä selvää, että neito oli ensimmäistä kertaa korkea-arvoisten kotona, ja sekös teki kaikesta mielenkiintoisempaa. Ehkä se oli julmaa katsella toista siitä kulmasta, aivan kuin tuo olisi ollut eläin uudessa ympäristössä, mutta Perian ei voinut uteliaisuudelleen mitään. Harvoin sitä törmäsi näin naiiviin ja ujoon tapaukseen, joka sattui olemaan lajiltaan lähisukua. Ja no, olihan Elodie näin lähemmin tarkasteltuna ihan perusnätti tyttö.

"Oi en, vasta noin.. vuoden. Mutta yllättävän helposti sitä pääsee arvovaltaisiin asemiin, kun vain pelaa korttinsa hyvin ja on yhtä hurmaava, mitä minä" Perian vastasi Elodien kysymykseen. Selvästi tyttö yritti vain pitää keskustelua yllä, mikä sinällään oli ihan arvostettava ele. Perian piti itsestään puhumisesta ja aina jos joku kysyi häneltä jotain, joko silkkaa kohteliaisuuttaan tai uteliaisuudesta, tietenkin Perian sitä arvosti.
"Sattuman kaupalla pääsin puheille kuningattaren kanssa.. Ja hän ihastui minuun niin, että halusi 'lemmikikseen'. Myös kuningas tuntuu pitävän minusta, ihmekös tuo..." Tietenkin Perian hieman liioitteli taroinoitaan, mutta eihän sitä tarvinnut Elodielle kertoa.
"sinulla siis ei ollut työpaikkaa... ei minkäänlaista?" Perian taas heitti kysymyksen faunille, ihan vain rupattelun merkeissä.

// hirveä hitti oli >: Saatan ehkä tehdä samanlaisia hirveitä hittejä tulevassakin. KAUHEAA //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Janni » 03 Kesä 2014, 00:29

//Ei se haittaa jos noita sattuu, anna mennä vaan jos on tarpeen :3 //

Elodie nyökytteli kohteliaasti hymy huulillaan Perianin vastatessa hänen kysymykseensä. Mies kertoikin siihen päälle vielä lisää itsestään, jota tyttö mielellään kuunteli. Hän tahtoi tutustua satyyriin ja jos toinen tahtoi tutustua häneen, kenties hän saisi uuden ystävän?
Perian kuulosti todella onnekkaalta saatuaan moisen mahdollisuuden ja niin kuin mies itsekin sanoi oli tuon ulkonäkö auttanut asiaa. Moni saattaisi olla kateellinen satyyrille ja varmasti olikin, mutta Elodie puolestaan oli iloinen toisen puolesta.

Perianin puheet kääntyivät lopulta kysymykseen, joka osoitettiin faunille. "Ei tällä hetkellä." Tyttö kertoi hivenen yllättyneenä kysymyksestä, mies kun oli niin innoissaan puhunut juuri itsestään. "Mutta etsin joka päivä mahdollisuuksia kaupungissa." Fauni jatkoi.
Janni
 

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Kesä 2014, 00:57

Kuten satyyri oli odottanutkin, faunilla ei ollut töitä juuri nyt. Elodie kertoi kuitenkin etsivänsä joka päivä töitä kaupungista, mikä oli sinällään ihan hyvä idea. Jos sitä vain istui kadun nurkalla ja ihmetteli, ei sitä tulisi saamaankaan töitä. Kuka sitä nyt pummilta vaikuttavan henkilön halusi palkata? Tosin, jos yöllä sattui väärillä kujilla liikkumaan, saattoi joutua orjakauppiaiden kynsiin. Sääli, jos Elodie moiseen rumbaan joutuisi. Tyttö oli kuitenkin valitettavasti rodultaan sellainen, joka saattaisi hyvinkin joutua orjamarkkinoille kummankin osapuolen toimesta.

"No, etsivä löytää. Varmasti ennemmin tai myöhemmin tärppää" Perian kävi naurahtamaan. Tietenkin hänellä oli idea jos toinenkin mielessä... Mutta satyyri päätti olla ehdottelematta vielä mitään, kun ei tuntenut faunia kunnolla. Ehkä tässä vielä jonkinlaiseen ehdotukseen päädyttäisiin... ehkä.
Perian oli avaamassa suunsa jatkaakseen keskustelua, kun ovelle käytiin yllättäen koputtamaan. Sisään astui luvan saatuaan palvelija, joka kantoi pöytään tarjottimen. Nuori palvelija oli valmis kaatamaan teen saman tien kaksikolle, mutta Perian pyysi nuorukaista poistumaan, hän kyllä osaisi itse kaataa teen. Haltia kumarsi kaksikolle, ennen kuin poistui paikalta.
"Oletko sitten kauankin ollut kaupungissa?" Perian kävi kysäisemään, samalla kun kävi teetä kaatamaan sekä Elodielle että itselleen "Sokeria? Kermaa?" oli nopea lisäys kysymyksen perään, satyyrin tiedustellessa, halusiko fauni mitään teensä sekaan.

//Elodie sinä söppänä //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Janni » 03 Kesä 2014, 01:25

//Perian sinä ihana persevako~ //

"Niin." Elodie vastasi Perianin naurahdukseen hymyillen. Olihan tytöllä tärpännyt jo monesti, mutta hän oli aina onnistunut tunaroimaan mahdollisuutensa jollain tavalla. Sitä nyt ei tarvinnut kertoa toiselle, eihän tuo edes asiasta kysynyt mitään.
Fauni säpsähti aloillaan kuullessaan koputuksen ovelta ja kääntyi katsomaan palvelijaa, joka oli Perianin pyynnöstä astunut sisään. Nenään kiiri teen lämmin tuoksu. Tyttö harvemmin joi teetä, mutta joi sitä kyllä mielellään ja varsinkin kun sitä näin tarjottiinkin, kenties se täyttäisi vähän hänen tyhjää vatsaansa.

Elodien katse seurasi Satyyrin puuhastelua teepannun kanssa ja kuuli siinä ohella kysymyksen. Fauni joitui pohtimaan vastaustaan, kuinka kauan hän oli ollut kaupungissa? "Jos vähän sokeria... kiitos." Elodie pyysi nätisti ohimennen.
"Vuoden ja... pari kuukautta, kenties." Fauni lopulta vastasi, tajuten kuinka pitkään oli jo oleskellut haltia kaupungissa ja oli yhä hengissä. Saavutus jos voisi sanoa.
"Entä sinä?" Elodie uteli vuorostaan.
Janni
 

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Kesä 2014, 12:35

Satyyri kävi tipauttamaan pari palaa sokeria Elodien teehen, jahka neito oli sanonut haluttavansa. Itselleen hän pisti yhden enemmän, satyyri kun piti makeasta. Lopulta teekuppi nostettiin tarjottimelta Elodien puoleen. Tarjottimella ollutta keksilautasta tarjottiin myös faunin puoleen, mikäli tuo halusi teensä ohella nauttia pienestä naposteltavasta.
"Pidempään kuin sinä" Perian kävi vastaamaan Elodien kysymykseen, samalla kun nojautui omalle puolelle pöytää "Saavuin tänne heti kun oli mahdollista... Ihan vain, koska täältä löysi niin paljon paremmin töitä kaltaiselleni. Ja kuinka sattuikaan, löysin myös tieni hoviin".
Teekuppi nousi vierailemaan miehen sironkapeilla huulilla, katseen tuijottaessa herkeämättä Elodiea. Perian selvästi mietti jotain, katseellaan tarkkaillen ja tutkien toista sarvipäistä, sanomatta kuitenkaan sanaakaan.

"Millaista työtä sinä yleensä teet.... tai haet" Satyyri kysäisi, laskiessaan teekupin alas. Tämä pieni teehetki alkoi jostain syystä muistuttaa jonkinlaista... työhaastattelua, jos tarkemmin ajatteli. Mutta mistä muustakaan sitä oikeastaan puhuisi? Tai no, Perian voisi puhua itsestään ummet ja lammet, mutta ehkä oli parempi ettei heti ensimmäisellä tapaamisella puhunut pelkästään itsestään...


// (-----D Ei nyt persvaot sentään. //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Janni » 04 Kesä 2014, 16:05

//Riippuu persvaosta :D //

Elodie veti teekupin lähemmäs itseään ja silmäili hetken aikaa höyryä joka siitä kohosi, joka indikoi nesteen kuumuutta, pari sokeripalaakin liukeni hiljalleen kupin pohjalla. Keksilautanen siirrettiin lähemmäs, jota tyttö nyt silmäili ehkä hieman ahneesti, mutta tämä pidätti itseään ja kurotti ottamaan vain yhden keksin.
Nakertaen keksin kulmaa Elodie kuunteli Periania, joka vastasi hänen kysymykseensä. Toinen tuntui vain hetki hetkeltä enemmän elävän aivan erillaisessa maailmassa kuin hän, se ei tietenkään haitannut tyttöä milläänlailla, se oli enemmänkin mielenkiintoista.

"Ah...umm..." Elodie äännähti Satyyrin taas yllättäen kysyessä häneltä jotain, vaikka oliko tuo nyt yllättävää, kokoajanhan he olivat vuorotellen kysyneet toisiltaan jotakin. "Minä haen töitä mitä saan, rahalla tässä kaupungissa vain pysyy elossa." Fauni selitti. "Olen jo työskennellyt muutamissa putiikeissa, vaatturilla, sepällä, tallissa, ties missä, mutta... olen niin tietämätön haltioiden tavoista, en ole ollut niin hyödyksi kenellekkään. Siksi olen taas töitä vailla." Fauni selitti, samalla kun silmäili nolostellen teekuppiaan, jonka ympärille oli kietonut sormensa.
Janni
 

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Kesä 2014, 23:26

Elodie kertoi hakevansa mitä tahansa työtä vain sai. Toisinsanottuna neito laski itsensä moni taitajaksi? Vai eikö tuo osannut yhtään mitään ja kokeili kaikkia, josko jokin tärppäisi? Pian se kävikin kuitenkin selville, Elodien kertoessa olevansa kovin tietämätön haltioiden tavoista, eikä hänestä ollut varsinaisesti vielä kenellekään kunnolla hyötyä. Surullista sinällään, mutta Perian ei toisaalta ollut yllättynyt. Eihän fauni edes puhunut haltioiden kieltä, ei tuollainen saisi pahemmin töitä, varsinkaan palvelualoilta ja hyväpalkkaisilta ammateilta. Haltioiden keskuudessa heidän kielensä osaaminen oli lähes välttämättömyys ja Perian oli ymmärtänyt sen jo varhain. Tuskin hän olisi tässä asemassa juuri nyt, ellei osaisi puhua sujuvasti suippokorvaisten kaunista kieltä.
"Ah... No sinulla on käynyt vain huono tuuri, kaiketi" Perian vastasi hymähtäen, samalla kun teekuppi nousi vierailemaan miehen huulilla.

"Tai kenties et ole löytänyt sitä oikeaa ammattia, vielä" Satyyri jatkoi tuijottaessaan yhä toista sarvipäätä "Oletko kenties kokeillut.... palvelijan ammattia? Eihän siitä tienaa oikeastaan pahemmin, ellei sopimus niin sano, mutta ainakin olisi katto pään päällä ja isäntä tai emäntä pitäisi varmasti huolen myös ravinnosta".
"Tosin, siinä ammatissa saattaa joutua tekemään... epämiellyttäviäkin asioita" Perian lisäsi painottavasti. Olisi saattanut luulla satyyrin puhuvan mahdollisista intiimipalveluista, mitä vanhat pervot saattoivat nuorilta, näteiltä palvelijoilta vaatia, mutta Perian tarkoitti lähinnä kaikkea... sottaista. Siivoamista ja sen sellaista. Häntähän ei haitannut miellyttää ties mitä pervoja, mutta jos tehtäväksi tuli siivota käymälä, Perian pisti jarrut päälle.


(( Tuleeko tästä nyt keskustelu persvaoista? :--D Voi Elodie sinä keksin mutustaja <3 //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Janni » 04 Kesä 2014, 23:47

//En tiiä, tosi kiehtova aihe vai mitä :'D //

Elodie kohotti kuppiaan huulilleen varovasti, katsahtaen Satyyria siinä samalla. Joko huono tuuri tai vääränlaiset ammatin valinnat saattoivat olla syynä faunin työttömyyteen. "Kenties." Tyttö totesi, hörpäten varoan lämmintä teetä. Se poltti pienesti kielenpäätä, joten kuppi laskettiin alas ja nesteen pintaa puhallettii vienosti.

Teetä jäähytellessään Perian ryhtyi kertomaan palvelijan ammatista. Faunin korvat kohosivat hörölle kuin kiinnostuneita aiheesta ja niin tyttö olikin. Kuppi laskeutui kauemmas huulilta. "Palvelija." Fauni toisti, kuppi laskeutui alas pöydälle. "Minulle riittäisi vain katto pään päälle ja ravinto palkaksi... Ja en nää mitään palkittua työtä epämiellyttävänä." Elodie selitti hivenen naiivisti, ymmärtämättä Perianin sanoja joko pervosti taikka siivoamisena. "Mistä voisin etsiä sellaista työtä?" Fauni uteli innon kohottaessa suunpieliä hymyyn. Satyyti varmasti tietäisi mistä hänen täytyisi etsiä, tuohan itse oli palvelija.
Janni
 

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Aksutar » 05 Kesä 2014, 00:08

Elodie selvästi kiinnostui satyyrin mainitsemasta palvelijan ammatista. Paha vain, ettei tuo sitä haltiakieltä osannut... muuten Elodiekin olisi varmasti erittäin hyvä palvelijakandidaatti vauraammallekin aateliselle. Mokomat kun toisinaan kilpailivat siitä, kenellä oli eksoottisin ja kaunein palvelija... tai "Lemmikki". Ja kuten he molemmat tiesivät, sorkkajalkaiset olivat hieman harvemmassa tässä kaupungissa.
"No, aateliset yleensä etsivät palvelijoita... Joten heiltä pitäisi kysellä" Perian aloitti mietteliäänä, katseen käydessä katonrajassa, mutta laskeutuen takaisin Elodieen.
"Mutta... Et vaikuta oikein pätevältä heti ensimmäisenä korkealuokkaisempien aatelisten talouksiin" Pahoitteleva hymy nousi miehen kasvoille, tuon käydessä sanomaan asian suoraan "Pahin puutteesi lienee haltiakielen osaamattomuus... Lähes kaikki haluavat heidän palvelijoiden osaavan heidän omaa kieltään, sillä aateliset pitävät yleiskieltä... kömpelönä ja rumana".

"Joten kannattaa ehkä etsiä paikkaa vähän... alempiarvoisilta aatelisilta... Tai sitten korkea-arvoisten aateleiden palvelijoilta ja 'lemmikeiltä', jotka mielellään palkkaavat omasta pussistaan itselleen avustajia tehtävissä, joita eivät itse jaksa aina tehdä" Satyyri kävi myhisemään "Mutta sellaisia löytyy yleensä vain siniverisiltä.... Kuten esimerkiksi minä!"


(( Ihan legit puheen aihe on, kyllä. Peppuvaot kiehtovat aina! ))
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Janni » 05 Kesä 2014, 00:38

//Totta! Sinä sniikki mies >:D //

Elodie kuunteli pelkkänä korvana Periania, joka nyt selitti tarkemmin mistä kannattaisi etsiä. Kuitenkin mitä enemmän satyyti selitti sitä enemmän faunin innostunut ilme valui pois tämän kasvoilta. Haltioiden kielen osaamista odotettiin palvelijoilta. Toki aina oli vaihtoehto opetella, mutta miten? Hän ei osannut lukea edes yleiskieltä, joten kirjoista oppiminen ei ollut vaihtoehto. Ja kuinka ihmeessä hän uskaltaisi edes mennä aatelistolta kyselemään töitä, häntä oltiin katseltu niin halveksuen aiemmin.

Tyttö yritti pitää harmistuneisuutensa pois kasvoiltaan, hän halusi ottaa Perianin neuvot vastaan ja olla kiitollinen niistä. Tuo tuntui miettineen tarkemminkin minkä arvoiselta henkilöltä kysyä luetellessaan arvoasteikkoa, päätyen lopulta itseensä. Elodie tuijotti silmät suurina satyyriä. Ehdottiko Perian juuri itseään? Tarjosiko mies hänelle töitä? Vai oliko se vain esimerkki?
Fauni ei tiennyt miksi tunsi poskiensa kuumottavan ja ilmeisesti ne muuttuvan punaisiksi. Elodie hengitti syvään. "Ta... Tarvitsetko palvelijaa?" Tyttö kysyi.
Janni
 

Re: Sorkkia

ViestiKirjoittaja Aksutar » 07 Kesä 2014, 20:51

Satyyrin pulinoinnit olivat päättyneet siihen, että Elodie kävi kyselemään, tarvitsiko mies palvelijaa. Ei, ei varsinaisesti, ei Perian ollut edes ehtinyt miettiä semmoisia aikaisemmin, mitä nyt oli maininnut itsensä esimerkkinä asemansa tähden. Mutta nyt kun asiaa mietti... Olihan hänellä välillä pitkiä päiviä, eikä aina itse jaksanut tehdä kaikkea "turhaa ja raskasta"... Kenties apu voisi olla tarpeen. Ja jos hänellä olisi apua, Perian ehättäisi hemmotella itseäänkin enemmän! Kyllä, ei tarvitsisi muita palvelijoita häiritä, jotka jo muutenkin katselivat silloin tällöin nyreänä, kuinka kuningattaren lemmikki heitä käskytti hakemaan teetä ja kiillottamaan sorkkiaan. No okei, yksikään ei vielä ollut hänen sorkkiaan kiillottanut, mutta moisen kysyminen oli kyllä käynyt satyyrin mielessä...

"No nyt kun mainitsit..." Perian tokaisi virnuillen, nostaessaan teekuppiin eksyneen katseensa faunin puoleen "Ehkä minulla olisikin käyttöä moiselle... Palvelijalle siis".
Kulma kävi kohoamaan miehen siroilla kasvoilla, sinisten silmien tuijottaessa merkittävästi Elodien puoleen.
Olisiko Elodiesta muka siihen hommaan? Ehkäpä... Ei tuo nyt täysin tyhmältä vaikuttanut, kenties tuo olisi vain kömpelö... Mutta mikäli kömpelyys ei menisi rajattomuuksiin, voisi faunista hyötyäkin olla. Varmasti tuo tiesi paremmin, miten pitää hyvää huolta sorkista ja koipikarvoista, kuin yksikään tämän hovin haltia. Eihän nuo mitään moisista tienneet. Kyllä, ehkä Elodiesta sittenkin olisi siihen... Tuo tarvitsisi vain totaalisen peseytymisen ja vaateiden vaihdon, niin kyllä tuostakin kunnollisen näköisen saisi... Eihän kukaan nyt tuollaista rääsyläistä alkaisi katsoa vakituisesti hovissa. Lisäksi, jos Elodie oli palvelijan palvelija, ei tuolta odotettu haltiakielenosaamista niin hyvin... tuo oli... alempaa palvelijakastia.
"Olisitko vai kiinnostunut?"


// SneakyyyyyYYyyyyyyy >:3 //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

EdellinenSeuraava

Paluu Kaupunki

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron