The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Vahti » 24 Kesä 2014, 21:32

Koko kesäisen päivän ilma oli ollut kuuma, mutta onneksi keskipäivän jälkeen oli alkanut käymään näitä hetkellisiä, viilentäviä tuulen puuskahduksia mitkä nostattivat katujen ylle ripustettuja pyykkejä naruissa ja kauppojen natisevia kylttejä.
Olo työskentelemiseen, ahertamiseen ja kaduilla kulkemiseen helpottui mukavasti kun viileä tuulenpuuska tunkeutui kadun läpi välillä. Ja mikseipä ihan leikkimistäkin, eliittikenraali Geilir Gallus erottaen erään rakennuksen katon yläpuolelta itsetehdyn leijan kohoavan hetkeksi ilmaan tuulenpuuskan myötä, ennen kuin sivuttain leijaillen laskeutui pois näkyvistä.
Laskeutuvasta leijasta eliittikenraalin ainoan silmän katse laskeutui sitten hänen edellä hyppylevään tyttäreensä, joka oli kuin mikäkin niityllä innostunut varsa sinne tänne hypellen, katsellen uteliaana kaikkea mitä näkikään välillä kysellen niistä isältään.
Fira oli vaatinut päästä tänään mukaan linnaan isänsä kanssa, puolihaltian haluten päästä näkemään ihmisten linnan korkeat tornit, henkeä salpaavan suuret salit ja monet vanhat, historialliset ja hienot esineet. Eikä Geilir nyt oikein osannut kieltää ottolapseltaan mitään, ajatellen tämän olevan ehkä paremmassa turvassa hänen silmiensä näkökentässä kuin yksin kotona parin vartijan kanssa. Kyllä Geilir luotti itse omin käsin valitsemiinsa vartioihin, jotka olivat hänen ystäviäänkin, mutta hänen mielensä oli levollisempi, kun hän sai nähdä Firan omin silmin.
Eivät he mitenkään huudelleet ääneen Firan puoliverisyyttä, mutta eivät he sitä kovinkaan peitelleet, tytön nytkin hypellen eteenpäin hiukset lennähdellen hyppyjen tahdissa, tarkkanäköisimmät ehkä erottaen mustien hiusten seasta pilkistävät suipot korvat.
Mutta näköjään niitä ei huomattu, vaan ainoastaan elämän intoa puhkuavan lapsen jonka menoa satunnaiset ohikulkijat ja kauppiaat katselivat joko päätään pudistellen, hymyillen tai moittien kun nuori tyttö temmelsi kuin mikäkin pojankloppi.
Eipä Geilir pahemmin jaksanut piitata mikä oli odotettavaa käytöstä Firalta tyttönä, kunhan tämä osasi toimia fiksusti pelkkänä henkilönä. Geilir taisikin itse näyttää tätä huonoa esimerkkiä tyttärelleen, eliittikenraali pukeutuen nytkin kuin mikäkin maajussi maan värisiin housuihin ja paitaan, vaikka hänen pitkähelmaisessa, hihattomassa takissaan olikin viittauksia korkeampaan asemaan. Kuten sukunsa symbolit vaatteissaan ja hiuksissaan, kuin myös vähän enemmän rahaa vaativat yksityiskohdat vaatteissaan. Tai pitkämiekkansa sekä taisteluvasaransa roikkuen vyötäisillä.
Ihan heti häntä ei ehkä eliittikenraaliksi kuitenkaan olettaisi.

"Papa, mitä tuo tarkoittaa?" tyttö kysyi pysähtyen kesken hyppelynsä optikkoliikkeen eteen, osoittaen oven yläpuolella roikkuvaa taulua jossa kuvattiin silmälaseja kultaisella maalilla ruskeaa vasten.
"Optikkohan se", Geilir vastasi vilkaistuaan taulua.
"Mikä on optikko?"
"Sellainen joka... No, hoitaa ihmisten näköjä", jo keski-iän ylittänyt mies totesi hymyillen, rypyt -niin iän kuin nauramisen myötä ilmestyneet- korostuen tämän kasvoilla. Tavanomaiseen tapaansa ruskeisiin housuihin ja pitkähelmaiseen tunikaan pukeutunut tyttö katseli isäänsä hetken aikaa, kunnes totesi päätään kallistaen: "Voisiko optikko parantaa meidän silmät papa?"

Eliittikenraali hiljentyi hetkeksi, katsellen tytärtään, kunnes alkoi nauramaan kuuluisaan kovaääniseen tapaansa. Tyttökin alkoi virnuilemaan, kunnes eliittikenraali lopetti naurunsa leveään hymyyn, astellen tyttärensä vierelle ja sekoittaen tämän mustan ja punaisen väristä hiuskuontaloa kädellään.
"Olet sinä aikamoinen likka... Mutta ei, en usko että optikko voi parantaa silmiämme. He tekevät tuollaisia silmälaseja ihmisille parantaakseen näiden näköä, tai arvioivat minkälainen näkö on tai onko kyseessä sairaus, mutta tuskin he kokonaisia silmiä voivat parantaa."
"Ai..." kuului puolihaltian hiljainen toteamus, kunnes tämä yhtäkkiä jatkoi innokkaana hyppyään mukulakivitietä pitkin eteenpäin, tutkien kaikkea mitä näki. Geilir hymisi itsekseen, sipaisten sormillaan huomaamattomasti päänsä ympärille sidottua mustaa liinaa, mikä peitti hänen kasvojensa oikean puoleisen palovamman.
...Tuskin mikään magia maailmassa voisi antaa heille silmiään takaisin, vaikka Geilir kuinka sitä pyytäisi keneltä tahansa tyttärensä tähden. Hän oli jo vuosien aikana tottunut omaan rajoitettuun näkökenttäänsä, mutta Fira oli vielä yhä nuori huolimatta lupaavasta, pitkästä elämästään ja siten tämä vieläkin välillä hämmentyi suipentuneesta näkökentästään.
Kuten sai nyt huomata tämän riehunnasta, kun likka väisteli juuri ja juuri tynnyreitä ja muita ihmisiä edetessään katua pitkin jo aika kaukana isästään.
"Fira! Katso eteesi!" Geilir huudahti tyttärensä perään, joka taas vilkaisi taakseen häneen, eikä siksi huomannut sitä naista johon vahingossa törmäsi, puolihaltia ainakin yllätyksestä kaatuen istumaan maahan.
"Hemmetti", eliittikenraali mutisi ja oli jo matkalla kohti kaksikkoa nähdäkseen mikä oli vahinko.
Vahti
 

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 30 Kesä 2014, 20:06

Marielle

Tämä oli kuin mikä tahansa muukin päivä kamarineidon elämässä. Tosin vain sillä erotuksella, että tänään hän oli poikkeuksellisesti asioilla kaupungilla. Hänellä oli tapana autella muualla linnassa niinä hetkinä, kun prinsessa Lily ei häntä tarvinnut, ja tänään hän oli ollut keittiöllä auttamassa muita työntekijöitä. Ja juuri tänään heiltä oli päässyt loppumaan voi ja muutama erilainen leipä, joten Marielle oli tarjoutunut hakemaan kaupungista lisää pahimpaan hätään. Suurempi ruokakuorma saapuisi huomenna.

Vanhempi nainen oli käynyt ostoksensa tekemässä, ja oli nyt hyvää vauhtia palaamassa takaisin linnalle päin mukanaan kantamuksensa pussissa. Hän tervehti kohteliaasti muutamaa tuttua naamaa, ja vastasi muutaman ei niin tutun naaman tervehdyksiin. Eihän hän ollut mitenkään suuri nimi, mutta ilmeisesti oli kuitenkin jonkin verran väkeä, jotka hänenkin kasvonsa ja nimensä tiesivät.

Elle kohensi otettaan pussista sylissään, ja jatkoi matkaansa sen kummempia ajattelematta. Hänellä ei ollut vielä mikään kiire takaisin, mutta ei hän turhiakaan halunnut jäädä kuhnailemaan. Kamarineito ei kuitenkaan aavistanut laisinkaan mitä olikaan tulossa...

Nainen tunsi jonkin pienen törmäävän itseensä vauhdilla, ja horjahti vaarallisen näköisesti, pitäen kuitenkin tasapainonsa. Epäonnekseen kantamuksensa eivät olleet yhtä onnekkaita, vaan putosivat kadulle, ja levisivät mikä mihinkin suuntaan. Palmikkopäinen nainen henkäisi kuuluvasti, ja heilui hetken kahden vaiheilla, kerätäkö ostokset ja jatkaa matkaa, vai kääntyäkö katsomaan mitä oli tapahtunut.

Hän päätyi kuitenkin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, ja kääntyi ympäri vain nähdäkseen maassa istuvan pienen, alle kymmenvuotiaan tytön. Hieman hämmentynyt ilme naisen kasvoilla muuttui hetkessä pehmeäksi hymyksi, ja kamarineito kumartui tytön puoleen, ojentaen kätensä tälle auttaakseen toisen ylös. "Sattuiko sinuun?" hän kysyi, auttaen toisen ylös maasta.

Tämän jälkeen meripihkainen katse kääntyi etsimään lapsen vanhempia, eikä mennyt kauaakaan, kun nainen paikansi huolestuneen näköisen miehen lähestyvän heitä. "Kaunis tytär teillä, jos sallitte minun näin sanovan", Marielle ilmoitti tavaramerkkihymynsä kasvoillaan. Hän näytti pian kuitenkin muistavan yhä maassa lojuvat ostoksensa, ja kääntyi nopeasti ympäri, poimimaan pudonneita elintarvikkeita. Onneksi ne olivat kaikki käärittynä nätteihin paketteihin, joten niiden ei ainakaan pitäisi mennä piloille. "Suokaa anteeksi hetkinen, minun täytyy kerätä nämä pian."

//Täällä olen! Anteeksi tuo pieni hittaus Firan kanssa. Jaaha, et tiedäkään miten kauan olen halunnut pelata sun kanssas .DD
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Vahti » 01 Heinä 2014, 00:23

#Ei haitannut hittaus yhtään ^^ A- And don't say that, you make Vahti to blush .////.' Siähän olet ollut täällä kauemmin kuin minä ^^'#

Geilir tarkkaili tilanteen etenemistä lähestyessään kaksikkoa juoksujalkaa, helpottuen nähdessään Firan nousevan takaisin jaloilleen reippaasti neidin avustamana, tytön pudistaen päätään katsellessaan ihmisnaista. Sitten puoliverinen vilkaisikin taakseen kuullessaan jo isän jalkojen tutun töminä mukulakivitystä vasten, piiloutuen osittain isänsä taakse, vaikka uteliaisuuttaan jäikin vilkuilemaan jo vanhahkon -niin kuin isäkin- näköistä naista.
`Sattuiko?´
`Ei papa...´

Eliittikenraali asetti toisen kätensä tytön hiusten päälle hymähtäen, vilkaisten nopeasti ettei Firalle todellakaan ollut käynyt mitään, ja kohottaen sitten katseensa tähän naiseen, johon tyttö oli mennyt törmäämään.
Miten sen nyt sanoisi...
Toinen vaikutti miellyttävältä henkilöltä jo ensisilmäyksellä. Ikään kuin tämän naisen ympärillä olisi ollut sellainen tyynnyttävä, viisautta kielivä aura mikä sai eliittikenraalin rentoutumaan toisen edessä ja unohtamaan tähän juostessaan muotoilemansa anteeksipyyntö parren.
Ikään kuin Geilir ei olisi rento jo muutenkin, nyt hymyillen leveästi naisen puheille Firasta.
"Tietenkin saatte, arvon neiti." Ja olisi punaraitainen mies jatkanutkin puhettaan, letkeästi vitsaillen miten tytöllä oli yleensä katse kuin haukalla mutta ensimmäistä kertaa kaupungissa ollessaan tämä oli hieman puolikatseinen. Tai että Geilir oli pahoillaan tyttärensä vahingosta, hoputtaen sitten Firaa pyytämään anteeksi.
Mutta toisella olikin nyt kiireellinen tehtävä, Firan vahingon takia, eliittikenraalin muistaen tavarat jotka olivat lentäneet naisen sylistä.

"Mi- Minä autan!" tyttö tokaisi ja oli jo keräämässä tavaroita, Geilirin tuntien olonsa hiukan hyödytön tässä tumput suorina mutta tavaroita nyt ei ollut paljoa kahdelle ihmiselle nopeasti kerättäväksi. Joten sen sijaan eliittikenraali naurahti lyhyesti, hymyillen pahoittelevasti puhuessaan.
"Niin, pyydän anteeksi tyttäreni vahinkoa, arvon neiti. Hän on yleensä tarkkana menoistaan, mutta ensikertalaisuus kaupungissa taisi saada hänen päänsä pyörälle", kukkomies virnuili, pörröttäen keräämisen jälkeen viereensä asettuneen tyttärensä hiuksia. Firan kasvoille levisi itsekin leveä virne, poskia kuumottaen.
"Pyydän anteeksi, arvon neiti!"
Geilir nauroi, taputtaen tytön päätä pehmeästi."
Vahti
 

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 09 Heinä 2014, 02:45

//No joo, niin olen, mutta silti. Me kuolasin jo Aleigan perään, ja sitten Karhuntakun perään, ja nyt tämän perään .D Ja nyt vihdoin löytyy jotain pelattavaa, Jes Jes. Happy-happy joy-joy

Marielle hymyili pienen tytön sanoille, ja jätti täten vaivihkaa osan ostoksistaan tuon noukittavaksi. Ei ilkeyttään, vaan antaakseen tytölle jotain tekemistä, olisihan hän kyllä voinut ne itsekin nostaa, mutta hänestä oli tärkeämpää antaa lapsen tuntea olonsa tärkeäksi.

Kun viimeisetkin tavarat oli pelastettu maasta, ja kamarineito oli saanut ne turvallisesti takaisin pussiinsa - joka oli ihme kyllä säästynyt vaurioilta - nainen kääntyi takaisin kohti kaksikkoa, joka oli hänen rauhaansa häirinnyt. Se nyt oli kyllä vain sanonta, hän ei valehtelematta voisi väittää heidän häirinneen häntä. Elle katsoi tytön isää hetkisen. Hänen katseensa kiinnittyi hetkeksi tämän kasvoihin, joilla näkyi vain yksi silmä, ja toisen tilalla oli musta liina. Mitäköhän varten? Hänet oli kuitenkin opetettu olemaan tuijottamatta, joten Marielle ei jaksanut jäädä pitkäksi aikaa tätä erikoisuutta katsomaan, vaan jatkoi matkaansa muualle.

No... Koko muu mieskin näytti ihme kyllä erikoiselta. Kaksiväriset hiukset, tatuointeja kasvoissa... Jokin tässä kuitenkin kieli tämän olevan leppoisa mies, eivätkä hienohkot vaatteetkaan väittäneet muuta. Nainen hymyili kiitollisena sekä miehelle että tämän tytölle, jolla tälläkin oli kaksiväriset hiukset ja toinen silmä peitossa. Tähän täytyi kätkeytyä jokin syvempikin tarina, mutta ei ollut kuitenkaan hänen asiansa lähteä kyselemään moisia.

Ensin isä pahoitteli tyttärensä käytöstä, ja pian itse tyttö pyysi anteeksi, molempien kutsuen häntä "arvon neidiksi". Tämä sai Mariellen naurahtamaan huvittuneena ja pudistamaan päätään. "Älkää suotta pahoitelko, kumpikaan teistä, eihän tässä nyt mitään vahinkoa ole tapahtunut. Varsinkaan nyt kun noin reipas tyttökin minua auttoi. Ja voi, ei minua neiditellä tarvitse, ihan Marielle vain käy... Ja no, rouvashenkilöhän minä olen", nainen vastasi hyväntuulisesti, koskettaen hopeaista vihkisormustaan. Hän muisti yhä sen olleen kallis, mutta seikka oli sivuutettu sillä, että hän pääsi hyviin naimisiin. Todellakin, hän ei ollut nähnyt Nicholasta kahteenkymmeneen vuoteen, eikä ollut aikeissakaan palata, ellei mies itse tulisi hakemaan. Ja se oli erittäin epätodennäköistä, toinen kun oli erittäin itsepäinen ja noin. Mutta virallisesti ottaen hän oli yhä naimisissa joten... Rouva Marielle Palomer oli kai sitten oikea termi hänelle.

Tavaramerkkivaatetukseensa, eli harmaaseen, pitkähihaiseen mekkoon ja valkeaan esiliinaan pukeutunut nainen havahtui ajatuksistaan jonkun satunnaisen ohi kulkevan miehen vahingossa osuessa hänen käsivarteensa kävellessään, ja hymyili pahoittelevasti isälle ja tyttärelle. "Antakaa anteeksi, mutta minun täytyy todellakin jatkaa matkaani. Linnan keittiö kaipaa näitä mahdollisimman pian."
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Vahti » 10 Heinä 2014, 03:15

#Aaah, okei. owo' No, kiva kuulla x3 Toivottavasti en ole pettymys! QwQ#

Kaksikko, jotka olivat tavallaan kuin kaksimarjaa samalla tavalla kuin varis ja pulu keskenään, katseli nyt puhuvaa neitiä, joka osoittautuikin rouvaksi. Mikä ei sinänsä pitäisi olla yllätys ainakaan Geilirille, sillä, jos nyt sai olla niinkin röyhkeä ja arvailla nyt naisen ikään, rouva Palomer oli juuri siinä iässä missä oltiin jo naimisissa eikä vanhana piikana. Tosin ei Geilir sentään toista vanhana pitänyt, ei ainakaan itseään vanhempana, vaan enemmänkin... No, hyvin säilyneeltä tai siis... Onneksi hän ei puhunut juuri ääneen, sillä muuten hän olisi antanut itsestään, tuoreesta eliittikenraalista, varsinaisen moukan kuvan.
Mitä hän tarkoitti sanoa, tai ajatella, oli että Marielle rouva oli oiva nainen jonka oli syytäkin olla jo vihille viety, eikä yksinään jätetty elämään. Niin. Tuo kuulosti jo paremmalta, miehen hymyillen tälle arvon rouvalle. Ja myöskin toisella olikin varmaan jo lapsia, ainakin siitä päätellen, miten tämä katseli ja hymyili Firalle joka taas hymyili hieman ujosti osittain isänsä takaa.
Mitä taas tuli vahinkoon mitä oli äsken tapahtunut, vaikkei varsinaisestikaan eikä niin suurta, niin kyllä eliittikenraalin mielestä oli ihan vain reilua pyytää anteeksi äskeistä. Ihan vaikka sitten varmuuden vuoksi, jos ei enempää.

"Noh, vaikka ei nyt vahinkoa niin pyydämme silti anteeksi, ja olemme hyvillämme että kaikki ovat yhä yhtenä kappaleena, rouva Marielle", Geilir tokaisi leveällä hymyllään. Ja nyt kun oli lähes esittäydytty, Geilirin aikoen seuraavaksi esitellä itsensä ja tyttärensä sekä ehkä muutenkin rupatella niitä näitä, mutta ilmeisesti rouva Mariellen kiireet palasivat takaisin pintaan, miehen katsahtaen hiukan typertyneenä toiseen, tajuten sitten.
"Ai, niin... Siis, linnaan?" mies kysäisi kulmaa kohottaen, hymy jo palaten kasvoille.
"Mekin olemme menossa linnaan! Papalla on siellä iso kokous! Voimmeko mennä rouva Mariellen kanssa papa? Voidaanko?" puolihaltia kyseli innoissaan ja nyki miestä hihasta. Kukko virnisti vinosti hyvällä tavalla tyttärensä innokkuudelle, vilkaisten naikkoseen paljon puhuvasti.
"No, se riippuu rouva Mariellesta kokonaan, Fira. Voisin ilomielin olla avuksi ja kantaa tavarat, niin korvaisin kömpelyyteni olla auttamasta teitä keräämästä pudonneita tavaroita äsken. Kävisikö se, rouva Marielle? En halua kuitenkaan tehdä oloanne epämukavaksi tuppaantumalla", Geilir kysyi samalla rapsuttaen niskaansa ehkä jopa ujollakin, sillä raavaalla ja miesmäiselläkin, tavalla pienoisen hymyn kera.

#Hmmm... Pitiäisikö sitten, kun kaksikko on lähdössä joko yhdessä tai erikseen linnaan, niin lopettaa tämä peli-osa täällä ja siirtyä pelaamaan linnaan uudella osiolla?#
Vahti
 

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 10 Heinä 2014, 04:18

//Et ollenkaan!//

Marielle näki, kuinka hänen toteamuksensa linnan keittiöstä sai miehen hämmentymään, ja naurahti pienesti. Eivät kaikki olleet sinne matkalla ihan joka päivä. Vaikkakin Mariellen tapauksessa hän ei ollut matkalla sen ulkopuolelle ihan joka päivä.

Ilmeisesti kaksikon määränpää oli samassa suunnassa, eikä edes naapurissa! Tyttö kävi kysymään isältään, josko he voisivat jatkaa matkaansa hänen seurassaan, ja mies kysyi samaa, joskin vähän eri tavalla muotoiltuna, häneltä. Ja tarjoutui vieläpä kantamaan hänen ostoksensa, mikä herrasmies! Kamarineito katsoi kaksikkoa hetken aikaa hieman yllättyneenä, mutta nyökkäsi lopulta myöntävästi. "Oi, ette te suinkaan tuppaudu, matkaseura olisi toki mukavaa, pakko myöntää. Mutta sitä ennen, saanen kuitenkin tiedustella nimiänne?" Elle oli tajunnut, ettei ollut hästäämiseltään ehtinyt kuulla noiden nimiä. Linnaan lähdettiin yleensä jollain asialla, ja tytön, joka ilmeisesti kulki nimellä Fira, mainitsema "iso kokous" saattoi tarkoittaa lähinnä sitä, että isänsä oli joko kutsuvieraana, tai sitten tärkeä henkilö. Joten nimi ehkä saattaisi valottaa hieman, ehkäpä Marielle olisi kuullut tästä.

"Eivät nämä paljoa paina", nainen totesi katsahtaen kantamuksiaan, "mutta tietenkin saatte kantaa ne, jos haluatte." Tämähän alkoi sujua. Marielle tunsi pienen iloisen aallon pyyhkäisevän ylitseen - uusia tuttavuuksia.

//Okei lyhyt, anteeksi. Mutta joo, musta tuntuu että viimeistään siinä vaiheessa kun ite linnalle päästään niin sitten .w.//
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Vahti » 10 Heinä 2014, 15:21

#Pyh, ei ollut lyhyt ^^ Ja juu, tehdään sitten niin ^w^#

Fira jo kikatti käsiään yhteen taputtaen, hyppien paikallaan kuin mikäkin innokas koiranpentu kun he saivat naisen siunauksen tulla tämän mukana linnaan. Geilirkin hymyili leveästi itsekseen hymisten tyytyväisenä, mutta sitten hyminä loppui naisen toteamuksen myötä että eihän tässä oltu nimejä vaihdettu kokonaan! Miten epäherrasmiesmäistä Gallus suvun päältä! Äitimuori olisi jo napannut korvatillikasta ja torunut... Onneksi tämä ei ollut paikalla. Olisi ollut perin nolon huvittava näky kun iso mies saa ympäri korviaan vanhalta ja pieneltä naiselta.
Pelkkä ajatuskin äidin toruista vaistomaisesti nostatti miehen punaiseksi värjätyt niskakarvat, jo lapsuudesta opittu pelko kun teki jotain väärin.
Ehkä hiukan säälittävää näin isolta mieheltä, joka ryhdistäytyi ottaen asennon, vieden nyrkkiin puristetun oikeankätensä rinakehänsä vasemmalle puolelle ja kumarsi syvään rouva Mariellelle: "Pyydän syvästi anteeksi ne- Rouva Marielle epäkohteliasta käytöstämme. Olen Geilir Gallus, Réamonn Gallusen poika."
"Ja minä olen Fira Gallus! Geliri ja Loviisa Gallusen tytär!" pikku puolihaltiakin piipersi, kumartaen isänsä esimerkkiä seuraten arvon rouvalle.

Geilir ojensi kätensä, ottaen pari askelta lähemmäksi samalla, kohti rouva Mariellen kantamuksia tarjoutuen näin vastaanottamaan ne: "Saanen siis luvan kantaa kantamuksenne, rouva Marielle? Ja saattaa teidät tyttäreni kanssa linnaan?"
Ehkä nyt tässä oltiin hiukan liiankin muodollisia, mikä sinänsä huvitti yleensä niin lepsua Geiliriä joka nytkin hymyili sitä hymykuopat esiin tuovaa poikahymyään, humoristisuuden tuikkien silmäkulmassa. "Se olisi meille kunnia."
Vahti
 

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 24 Heinä 2014, 23:47

Marielle hymähti huvittuneena kaksikon esittäytyessä kovinkin muodollisesti, vaikkakin heidän ympärillään leijui humoristisen oloinen ilmapiiri. Kamarineito niiasi pienesti Galluseille, ja hymyili heille kirkkaasti. "Sallinette sitten minunkin esittäytyä uudelleen. Olen Marielle Palomer, Laurent ja Olive Palomerin tytär."

Kieltämättä mielenkiintoinen kaksikko. Tytär kuin isänsä ja näin. "Geilir Gallus.... Saatan toki muistella vain omiani, mutta... Nimenne on jotenkin tutun oloinen, ja määränpäänne huomioon ottaen... Satutteko kenties työskentelemään linnassa?" Elle kävi kysymään mieheltä salliessaan tuon ottaa hänen ostoksensa.

Hän nyökkäsi, ja loi nopean katseen linnan suuntaan. Matkaa ei ollut kovinkaan pitkästi, mutta kuitenkin. "Entäpä te, Fira-neiti? Oletteko käyneet linnassa aikaisemmin?" kamarineito kysyi herttaisesti hymyillen, lähtien hiljalleen kohti kuninkaanlinnaa.
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Vahti » 25 Heinä 2014, 19:32

"Ihastuttava nimi, rouva Palomer", Geilir totesi hymyillen, tyttärensä nyökäten vieressä. Mariellessa oli hieno, eksoottinen sointu vaikka kyseessä olikin Cryptiläinen nimi. Sillä oli voimakas alku mutta sitten sulava loppu. Naisen sukunimi taas oli yhtä kaunis kuin etunimikin.

Kun kyseltiin hänen yhteyksiään linnaan, mies hymähti huvittuneena, rapsuttaen niskaansa pienen virneen kera. "Kyllä niinkin voisi sanoa. Työskentelen kruunulle armeijassa, eliittikenraalina. Minut ylennettiin vähä aika sitten", kukko totesi vastaanottaessaan naisen tavarat, mitkä eivät tuntuneet painvana miltään hänen käsissään. Olihan Geiliri maatilalla kasvanut nuorukainen, kyllä hän oli tottunut kantamaan ja siirtelemään tavaroita.
Fira taas hymyili leveästi takaisin mukavalle ihmisnaiselle, hypähtäen eteenpäin seuraamaan isäänsä ja rouvaa.
"Kyllä! Se on iso paikka! Papa aina käskee pysyä hänen tai alaisensa lähellä etten eksy. Kerran löysin kirjaston, mutta siellä oli joku joten lähdin nopeasti eteenpäin", puoliverinen selosti innoissaan.
"Se on hyvä aina tutkia ympäristöään, mutta täytyy myös pitää mielessä että linna on kuningasperheen koti. Sekä niiden jotka siellä asuvat", eliittikenraali totesi tyttärelleen, vilkaisten rouva Palomereen.
"Entä te, rouva Palomer? Toimitatteko vain ostoksia linnaan, vai kuuluuko asemaanne muutakin?" Se oli viaton, puhtaasta uteliaisuudesta esitetty kysymys.
Vahti
 

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 28 Heinä 2014, 19:21

Rauhallisesti Marielle odotti, että Gallus sai asiansa kerrotuksi, ja kohotti kulmiaan hieman yllättyneenä saadessaan kuulla tämän olevan se uusi eliittikenraali.... Tai no, uusin. Kyllähän Elle muisti tämän tapahtuman, aiheesta kun oli liikkunut linnan naisten keskuudessa juttua, nuo muutamat jotka olivat hänet joskus jossain nähneet, olivat sittemmin tulleet vauhkoamaan heille muille tästä uudesta isostapomosta. Ja siitä, miten hyvältä tämä näytti, pikkuvioistaan huolimatta. Ja nyt, tavatessaan kenraalin ensimmäistä kertaa henkilökohtaisesti, täytyi kamarineidon myöntää höpsöjen naisten jutuissa olevan ainakin jotain perää.

Nainen hymähti. "Aivan! Olenkin kuullut teistä, on kunnia tavata", hän vastasi valoisasti hymyillen. Pian pikkutyttö isänsä vierellä vastasi hänen aiempaan kysymykseensä linnasta, kertoen löytäneensä kerran kirjaston. Elle tiesi mistä oli kyse, olihan hän itsekin vieraillut paikassa useaan otteeseen. Eliittikenraali lisäsi tyttärensä sanoihin vielä, että oli hyvä pitää mielessä, ketkä paikkaa asuttivat. Sekin oli totta, Marielle jos joku tiesi. Hän oli ollut tekemisissä jo kahden sukupolven Scarlingtonien kanssa. "No mutta, jos isänne sen sallii, minähän voisin kenties pitää seuraa teille kokouksen aikana? Voisin vaikka esitellä sen kirjaston paremmin?" Hän katsahti meripihkansävyisillä silmillään kysyvästi vanhempaa miestä.

"Voi, ei minua rouvitella tarvitse, ihan Elle käy", kamarineito huiskautti kättään nauraen. "No, virallisesti ottaen olen prinsessa Lilyn kamarineito, mutta vapaa-ajallani auttelen muutakin palvelusväkeä linnassa. Kuten vaikka nyt keittiötä", Marielle vastasi kiinnittämättä sen suurempaa huomiota sanoihinsa, hän saattoi olla korkea-arvoinen palvelijaksi, mutta palvelija kuitenkin.

//ota siitä .D//
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Vahti » 29 Heinä 2014, 01:17

#Aaagh! It's effective! Vahti has become dizzy!#

Mies hymähti, olkiaan kohauttaen vaatimattoman ja hiukan nolostuneen oloisesti, hymyillen leveästi rouva Palomerelle.
"Kunnia on kokonaan minun ja tyttäreni puolella", kukkomies totesi, vaikka ei osannut aivan tarkentaa millä tavalla oli kunnia tavata tämä neito tässä. Geilir ei vain oikein pitänyt asemaansa sen kummempana kuin palvelijan. Siis, hän kunnioitti kyllä näitä asemia ja niiden tekemää työtä. Mutta hän ei halunnut vähätellä: Kummankin työ oli yhtä tärkeää, niin eliittikenraalin kuin palvelijana toimiminen, sillä valtakunta toimi vain jos kaikki sen pienimmätkin rattaat toimivat sujuvasti.

Vaikka isä ei ollut vielä antanut lupaa, Fira oli jo innoissaan Mariellen esittämästä tarjouksesta näyttää kyseinen kirjasto hänelle. Tyttö hyppeli eteenpäin leveästi hymyillen ja kikatellen.
"Joo! Se olisi tosi, tosi kivaa rouva Palomere! Saadaanhan me papa? Saadaanko?" tyttö kysyi Geiliriltä anoen, miehen vilkaisten huvittuneena vaaleanruskeat hiukset omaavaan naiseen.
"Tietenkin se sopii, jos rouva Palomere vain niin haluaa. Mutta muista sitten kuunnella ja totella häntä", eliittikenraali tokaisi muka vakavana tyttärelleen, iskien salaa silmää Marielle. Hän oli kyllä todella kiitollinen naisen tarjouksesta, sillä Fira oli vielä lapsi ja siksi tämä tykkäsi kovasti seikkailla pitkin linnaa vaikka sitten yksin.
Mutta siinä oli vaara, että tämä törmäisi sellaisiin henkilöihin, jotka eivät hyväksyisi puoliverisen... Läsnäoloa.

Eliittikenraali kohotti kulmiaan yllättyneenä, kun selvisi ketä rouv- Elle palveli. Itse prinsessaa, no johan oli.
Punahelttainen mies nyökkäsi päätään, korjaten otettaan tavaroista.
"Olette kovin ahkera ja huomaavainen, Elle. Se on erittäin hyvä piirre naisessa", Geilir tokaisi hymyillen ja kysyi sitten ihan uteliaisuuttaan: "Saanko kysyä, kuka on miehenne? Toimiiko hänkin linnassa?"
Vahti
 

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 02 Elo 2014, 19:26

Kamarineito ei voinut olla nauramatta yli-innokkaalle Firalle ja tämän hyppelylle. Lapset ilahtuivat joko hyvin pienestä, tai sitten eivät mistään. Tämä näytti olevan sitä ensimmäistä sorttia. Mielleläänhän hän esittelisi paikan tytölle, varsinkin nyt kun isältään lupakin oli jo. Eihän hänellä muutakaan tekemistä ollut.

Marielle hymähti kenraalin kehuessa hänen ahkeruuttaan, ei hän ollut sen enempää kiinnittänyt kyseiseen seikkaan huomiota, hän vain ennemmin teki kaikkea mahdollista kuin istui jossain mitään tekemättä. Tunsipahan olonsa hyödylliseksi. Mutta kyllähän hänkin väsyi aina välillä, ja silloin oli mukavaa vain olla omissa oloissaan rauhassa.

Miehen kysyessä hänen puolisostaan, nousi naisen huulille hieman vaivaantunut hymy. Nyt päästiin sitten tähän aiheeseen... No, eihän hänellä mitään salattavaakaan ollut. "Niin... No. Ei kai tämä salaisuus ole, mutta... Oikeastaan en ole tavannut Nicholasta yli kahteenkymmeneen vuoteen", palmikkohiuksinen naurahti pienesti. "Hän on, tai ainakin oli, lukkoseppä. Pohjimmiltaan hän on hyvä mies, mutta meillä oli omat ongelmamme, jotka sitten johtivat siihen että minä muutin linnaan töihin. Virallista eroa ei ole otettu, joten edelleen olemme naimisissa." Hyvin tiivistetty tarina kuulosti hänen omiinkin korviinsa typerältä. "Kuulostaa paljon tyhmemmältä kuin se loppujen lopuksi olikaan."

"Entä te? Onko teillä vaimoa?"
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Vahti » 04 Elo 2014, 23:51

Kun Marielle näytti hieman vaivaantuvan, tai ainakin hiljentyvän, Geilir aavisti jo jotakin olevan vialla. Mies sitten vei katseensa hetkeksi eteenpäin jatkaen kävelyä, vilkuillen sivusilmällä naiseen.
Fira tosin ei omalta innokkuudeltaan huomannut naisen hiljentymistä mitenkään merkittävänä, vaan pikemminkin että Elle olisi vain miettinyt miten järjestäisi lauseensa. Puoliverisellekin kävi usein niin, että hänen täytyi joskus miettiä vähään aikaan että ei puhunut aivan päättömiä.

Kukko kohotti hieman kulmiaan yllättyneenä kun Elle paljasti siitä olevan aikaa, kun viimeksi näki miehensä. Geiliristä tarina ei kuulostanut tyhmältä, tai ainakaan hän ei voinut -eikä halunnut- tuomita mitenkään Mariellen rakoilevaa avioliittoa pelkällä kuulopuheella. Kaikilla oli eri avioliitoissa asioita, joista ulkopuoliset eivät tienneet.
Ne saattoivat olla vähäisiä tai suuria muiden ongelmiin verrattuna, fyysisiä tai henkisiä, mutta kaikki silti yhtälailla ongelmia jotka vain jakautuivat eri avioliittoihin omalla painollaan.
Joten haluamatta sen enempää loukata Marielle rouvan yksityisyyttä, tai pahoittaa toisen mieltä, eliittikenraali antoi asian olla.
"Ei ollenkaan tyhmältä, Elle. Kaikilla on erilaisia ongelmia, eikä niitä tule vähätellä tai verrata toisten ongelmiin", mies totesi pienen hymyn kera, vilkaisten naiseen.

Mutta sitten häneltä, oikeutetusti, kysyttiin samaa...
Firan iloinen pomppiminen hidastui, tämän hyppien kaksikon edelle katselemaan kiinnostuneena erään kaupan näyteikkunan läpi. Geilir mietti hetken, todeten lopulta: "Oli. Mutta hän menehtyi tähän kaupunkiin kohdistetussa iskussa."
Aivan kuten moni muukin menetti silloin rakkaimpansa, haavat varmasti vielä tuoreita monien mielessä.
"Kuten myös kaksospoikamme."
Vahti
 

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Noitarinki » 05 Loka 2014, 23:31

Haikeahko hymy huulillaan nainen käveli kaksikon seurana, ajatuksensa kuitenkin kaukana menneessä. Olikohan hän tulossa vanhaksi kun alkoi jo näin käyttäytyä? Häntä inhotti myöntää, mutta hän ei ollut suonut aviomiehelleen juurikaan ajatuksia viime vuosina, mitä nyt välillä miettinyt sitä, mitä tuolle mahtoikaan kuulua, ja olikohan tuo enää edes kaupungissa. Todennäköisesti oli kyllä, mutta koskaanhan ei voinut olla täysin varma.

Ei hän miestä vihannut tai mitään muutakaan vastaavaa, saattoi yhä ehkä hieman rakastaakin. Nimenomaan saattoi. Hän oli kuitenkin päättänyt, että takaisin ei palaisi, ja yli kahden vuosikymmenen ajan tämä päätös oli myöskin pitänyt, joten miksei pitäisi edelleenkin? Ilman miestä oli parempi, kuin sellaisen miehen kanssa, joka ei osannut arvostaa häntä.

Marielle käänsi meripihkaiset silmänsä eliittikenraalia kohti tuon käydessä toteamaan, ettei hänen tiivistetyssä tarinassaan ollut mitään typerää. Naisen kasvoilla käväisi kiitollinen ilme tämän nyökätessä toisen sanoille. Mies jatkoi hetken kuluttua puhumista, tällä kertaa vastaten hänen kysymykseensä. Vastaus ei ollut aivan sitä, mitä kamarineito oli odottanut, ja naisen ilme muuttui kärsivän oloiseksi Gallusin kertoessa vaimonsa - ja poikiensa - menehtyneen haltioiden hyökkäyksessä.

"Otan osaa menetykseenne", Marielle sanoi, tarkoittaen jokaista sanaansa, sen kuuli jo äänestäkin. "En voi kuin kuvitella miltä moinen voikaan tuntua." Surullisesti hymyillen nainen loi katseensa edessä päin kauempana näkyvään linnaan ja pudisti päätään pienesti. "Prinsessa on minulle kuin oma tytär, enkä tahtoisi ajatellakaan mitä tekisin, ellen olisi tähän saakka päässyt. Eri asiahan se tietenkin on, kuin teidän tapauksessanne, herra Gallus, mutta.... lähimpänä mitä omalta kohdaltani saatan löytää."

//Kesto </3//
... Kaikkia kinosti.

Naava
Avatar
Noitarinki
Porvari
 
Viestit: 753
Liittynyt: 14 Heinä 2012, 17:28

Re: The good men help ladies in trouble | Pandanna~!

ViestiKirjoittaja Vahti » 08 Loka 2014, 19:33

Pienen hetken synkkäpilvi häilyi tuoreen eliittikenraalin kasvoilla tämän seuratessa edellä hyppivän, heitä odottelevaan jääneen tytärpuoleensa.
Fira katsahti heidän suuntaansa kauppojen koristeellisista ikkunoista, hymyillen leveästi huomaamatta isänsä jotenkuten peiteltyä surua. Mikä sitten haihtui yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin, irokeesipäisen miehen hymähtäen lempeästi ja korjaten asentoaan. Ei ollut syytä itkeä menneiden perään enää, se oli tullut jo tehtyä. Nyt hänen piti keskittyä niihin asioihin mitkä merkitsivät nyt, Firan tarviten häntä ja luottaen häneen. Jonkun täytyi pitää puoliverinen turvassa.
"Noh, uskon että me kaikki olemme tehneet uhrauksia tälle sodalle. Mutta haluan uskoa, että tämäkin riitapura meidän kansojen välillä katoaa vielä. Että me kaikki voimme jatkaa elämäämme toiveikkaimpana ja parempia päiviä nähden", Gallus lausui hymysuin Mariellelle.
Hän puhui täydestä sydämestä.

"Joten, olette tunteneet prinsessan siis lapsesta asti?" Gallus jatkoi heidän keskusteluaan kun linnan katot alkoivat näkyä rakennusten yli. "Minkälainen hän on teidän oman kokemuksenne mukaan? En epäile etteikö hän ole hyvä hallitsija", hän näki parhaaksi korjata väärinkäsitysten varalta, näyttäen viatonta hymyään: "Mutta haluaisin tietää. Silkasta uteliaisuudesta."
Ja ehkä hänellä oli pienen pieni taka-ajatuskin tässä, koskien Firan alkuperää. Gallus halusi ymmärtää kuinka kovasti hänen täytyi pitää silmällä tytärtään linnassa, ettei tämä ajautuisi minkäänlaisiin hankaluuksiin.

#Siirto linnaan? ^^#
Vahti
 

Seuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 4 vierailijaa

cron