Henkiä hovissa || Vahti

Linna on täynnä erilaisia huoneita, joista suurta osaa voi kutsua jopa saleiksi. Saleja on siellä täällä, eri kerroksissa, eri käyttötarkoituksiin, kuten esim. Aatelistojen tapaamisiin, sotilaiden harjoituksiin tarkoitettuja taistelusaleja, asesalit, ruokasaleja.

Valvoja: Crimson

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Aksutar » 28 Loka 2014, 23:09

Kulma kävi kohoamaan närkästyneen kyllästyneenä naisen todetessa kenraalin olevan myöhässä. Hän ei todellakaan ollut myöhässä! Eiväthän he edes olleet sopineet mitään aikaa, Aleigan olisi pitänyt pysyä nätisti huoneessaan kunnes joku hänet sieltä olisi noutanut! Sen sijaan eukko päätti itse lähteä liikkeelle ja samalla pistää koko hovin aamun sekaisin. Henry tai Constantine tulisi kuulemaan tästä pahemminkin, jos Aleiga alkaisi toistamaan tätä rutiinia. Tosin, jos tämä alkaisi toistumaan, kenraali katsoisi että Aleiga kahlittaisiin huoneeseensa ja päästettäisiin vasta aamulla irti, jos nainen ei alkanut käyttäytyä! No, annettakoon nyt kuitenkin anteeksi, vastahan toinen tänne oli sopeutumassa, mutta kenraalilla ei tunnetusti ollut kovinkaan pitkä pinna...

Toinen käsistä kävi nousemaan hieromaan kenraalin ohimoita turhautuneena miehen mumisten jotain itsekseen kämmenensä suojissa. Miksi juuri hän?
"En ole vieläkään ottelemassa kanssasi" Katse kävi kohoamaan takaisin parruilla istuskelevaan Aleigaan "En näe mitään syytä otella kanssasi. En todistaisi siinä kenellekään mitään, vähiten itselleni, eikä minulla ole vieläkään tapana lyödä pieniä tyttöjä jotka uhoavat vapaasta tahdostaan, yrittäen joko näyttää itselleen tai muille jotakin".
"Mene haastamaan riitaa muiden kanssa, minua et saa kaksintaisteluun. Sitä paitsi ottelen vain sotilaiden kanssa, jotka osallistuvat harjoituspäiviin joita minä vedän" No, kyllähän Constantine vastasi haasteeseen jos joku arvoltaan kunnioitettava kiho kävisi eliittiä typeryyttään haastamaan, mutta muuten vanhemmalla miehellä ei ollut mitään intressejä todistella voimiaan toisille turhanpäiten. Saatikka antaa toisten todistella voimiaan häntä vastaan ilman hyvää syytä.


// Villi orilla ratsastaisi. Semmosta menoa ja pomputusta ettei mitään ra-- NONI NYT NYT NYT! Menee kohta meidänkin offgame viestit samalle tasolle mitä Crimillä ja mulla. En kiellä olevani suurin syy tähän //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 29 Loka 2014, 12:49

#Miiinua ei voi syyttää, olen viaton. En edes tiedä mistä puhut, minä luulin että puhutaan vain istumisesta ja ratsastamisesta *3*#

Tuskin alhaalla kuultava, äreä murahdus karkasi omenamehun tahrimilta huulilta. Eliittikenraali edelleenkin kieltäytyi ottelusta käyttäen noita typeriä tekosyitä joita Aleiga ei vain osannut ymmärtää. Ne kuulostivat enemmänkin skadinpuheilta, valheilta, ja se vihastutti pohjolaista joka puraisi vihaisin elkein omenasta muutaman palasen.
Melkein tukehtuen palasten lähes joutuen väärään kurkkuun uruzin eräistä sanoista.
Pohjoisen nainen yskähti pari kertaa vedet silmissä, saaden tukehtumisvaaran menemään ohi ja sitten katsahamaan alaspäin yllättynein elkein kolossiin.
"Sotilaiden?" tämä toisti saman sanan mitä eliittikenraali oli käyttänyt, pohjolaisen nousten ylös parrulla, asettaen omenan suuhunsa ja ripeästi eteni parrun toiseen päähän. Siellä röyhkeästi käyttäen suurta ja pitkää seinävaatetta alas kiipeämiseen, takaisin lattialle muiden seuraan.

Aleiga siirsi omenan suustaan, astellen kohti ukkoa.
"Ottelet siis vain sotilaiden kanssa?" tummatukka varmensi, uskoen jo löytäneensä porsaanreiän tässä pikku pulmassaan minkä Consta hänelle tuotti.
"Sitten minä alan soturiksi, sinun laumaasi", Aleiga julisti leveän virneen kera, seisahtuen koko pituudessaan toisen eteen. "Ja sitten ottelemme."
Hah, viimeinkin!
Vahti
 

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Marras 2014, 15:20

Kulma kävi jälleen kohoamaan kysyvän ärtyneesti Aleigan toistellessa kenraalin sanoja parruilla. Eipä tuo pohjoisenpirulainen kuitenkaan parruille jäänyt, vaan kävi kipittämään alas, näppärästi käyttäen seinämattoa hyväkseen moisessa operaatiossa. Fiksu likka, joskin moiset tempaukset saisivat luvan loppua. Constantine ei ainakaan arvostanut moista villi-ihmisen käytöstä hovissa, vaikkei itsekään ollut mikään hovin helmi. Moinen kiipeily ja riehuminen sopi korkeintaan vain pikkulapsille, ei aikuisille ihmisille. Tosin, Aleiga oli yhä kenraalin silmissä kovin nuori "tyttö".

"Niin" Constantine kävi vastaamaan Aleigalle tuon toistellessa kysellen Constantinen sanoja, samalla kun oli nyt kenraalin luo marssinut.
Sitten Aleiga kävi julistamaan, että alkaisi soturiksi Constantinen laumaan. Tämä julistus sai salin miehet hörähtämään, ainakin ne jotka lähellä olivat ja jääneet seuraamaan tilannetta. Mitä nainen luuli itsestään? Kukaan näistä sotilaista ei kävisi haastamaan kenraali Fritziä tuolla tavalla, saatikka edes haaveillut liittyvänsä eliitin rykmenttiin ennen kunnon kouluttautumista!
Siinä missä sotilaat naureskelivat ja hymisivät naisen julistukselle, Constantine vain tuhahti pikaisesti, turhautuneesti.
"Ennen kuin edes harkitsisit minun rykmenttiin pääsemistä sinun pitäisi olla sotilas kuninkaan armeijassa" Kenraali aloitti tyynesti, vaikka äänestään selvästi kuului se turhautuminen koko tilanteeseen "Sen jälkeen sinun pitäisi kouluttautua, ennen kuin edes voisit pyrkiä rykmenttiini".
"Ja viimeisenä, en usko että sinusta olisi minun "laumaani". Me kaadamme niin isoja vastuksia, ettei sinusta ole pysymään vauhdissa saatikka voimassa mukana" Constantine tiesi tasan tarkkaan, ettei yksikään nainen tähän mennessä ollut soveltunut hänen rykmenttiinsä. Lohikäärmeet eivät olleet helppoja kaadettavia, suurista taruolennoista puhumattakaan. Siihen tarvitsi voimaa, mitä harvemmin naisilta löytyi. Nopeutta ja notkeutta ehkä, mutta ei voimaa.
"Joten unohda jo se kaksintaistelu. Sitä et tule minulta saamaan, et vaikka sotilaaksi ryhtyisit" Jo ihan piruuttaan Constantine alkoi kieltämään Aleigalta kaksintaistelua, jota nainen niin kovasti halusi.


// Niinpä niin. Täysin viaton olet ja silleen (D //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 02 Marras 2014, 16:07

#Pikkupir- ENKELIN perikuva, köh ^w^#

Aleiga oli kyllä tottunut siihen että miehet nauroivat ja pilkkasivat häntä kun hän yritti jotakin mihin nagerin ei katsottu olevan sovelias...
Mutta kyllä silti se sali täynnä hänen julistukselleen hörähtäviä ja lähes kaksittain nauravia miehiä kettutti, suorastaan vihastutti. Ja sitä enemmän vahvisti tummatukan halua näyttää kaikille näille mistä puusta hänet oli tehty. Hän ottelisi Constaa vastaan, ja saisivatpahan nähdä että hän pärjäisi tälle isolle uruzille.
Tiukasti vain ja ainoastaan eliittikenraalia haastavasti katsovat silmät siristyivät, kun toinen alkoi selittämään jälleen näitä naurettavia juttuja mitä tässä paikassa piti tehdä että sai haluamansa.
Että pitäisi liittyä armeijaan ja sitten vasta kokeilla päästä kolossin johtamaan laumaan. Ei se mitään, Aleigalla oli kärsivällisyyttä ja pinnaa kun hän jotakin kovasti halusi, vaatisi se vaikka vuosia. Paitsi ei ehkä vuosia, sillä tämähän vanhempi soturi saattaisi vanheta siihen jamaan ettei toisesta ollutkaan enää kunnioitettavaksi vastustajaksi. Ei. Aleiga halusi sen ottelun ja nyt!
Vaikkakin... Hänen kiinnostuksensa toisen laumaan liittymisestä kasvoi siitä uhittelevuudesta todelliseksi kiinnostukseksi. Kun kerran Consta sotureineen kaatoi isoja otuksia, vahvoja sellaisia joita tavallinen sorsapulliainen ei kykenisi. Aleiga haluaisi sellaiseen laumaan taistelemaan, koko ajan kasvattamaan voimiaan ja saamaan tunnustusta kaatamalla yhä suurempia otuksia. Jo villinainen näkikin kaksi tavoitetta, joita kohdin alkaa puskea päättäväisesti.

"Joten unohda jo se kaksintaistelu. Sitä et tule minulta saamaan, et vaikka sotilaaksi ryhtyisit."
...Kielsikö toinen, edes sen yhden mahdollisuuden päästä ottelemaan, häneltä?
Oli tilanteita, joissa kannatti pitää päänsä kylmänä ja mennä tilanteen mukana ilman sen suurempia hälinöitä. Odottaa parempaa tilaisuutta. Sitten... Oli niitä kuin Aleigan tilanteet, jotka vaativat naikkosen mielestä nopeaa ja räjähdysmäistä toimintaa että asiat alkaisivat edetä. Ja Constantinen kielto juuri aiheutti sen päätöksen.
Joten ilman minkäänlaista varoitusta, kuin yhtäkkiä vesikauhun saanut hurtta iski Aleiga jalallaan toista. Sivupotku, tähdättynä eliittikenraalin kylkiluihin. Ja heti perään kun jalka oli vedetty takasiin tukemaan kehoa, oikea takakoukku päin näköä.
Andrenaliini virtasi, Aleiga oli vihainen ja hän ei ottanut nyt kieltävää vastausta.
Hän ottaisi sen ottelun toisesta vaikka väkisin. Varsinkin kun toisella ei ollut mitään kunnon syytä kieltää taistelua häneltä.

#Dun dun duuuuu! *3* https://www.youtube.com/watch?v=_eddPREyhnM #
Vahti
 

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Marras 2014, 19:37

Ainakin nainen hiljeni kenraalin sanojen myötä, Constantine ehättäessä jo huokaista helpotuksesta pienesti, huomaamattomasti. Hän ei todellakaan olisi jaksanut nyt alkaa kränäämään lisää pohjoisennaisen kanssa, kuten varmaan oli käynyt jo itse kullekin selväksi. Se hiljaisuus olikin tässä tilanteessa tyyntä myrskyn edellä, sillä varoittamatta nainen kävikin hyökkäämään. Ensimmäinen iskun, potkun kohti kylkeä, Constantine ehti juuri ja juuri torjumaan kädellään. Seuraava isku päin näköä kuitenkin osui ja upposi kohteeseensa, ison miehen käydessä älähtämään ja nostamaan toisen käden kasvoilleen, peruuttaen samalla puoli askelta kauemmas Aleigasta. Koko sali oli pysähtynyt sillä sekunnilla, kun Aleiga jalkansa oli nostanut. Oliko nainen hullu?! Ilmeet vaihtelivat yllättyneen järkyttyneistä huvittuneen virnuileviin, sotilaiden tietämättä oikeastaan miten tuohon nyt reagoida. Selvää kuitenkin oli, ettei kukaan väliin yrittänyt mennä, korkeintaan sivummalta huikkaili naiselle että ei ehkä kannattaisi moista jatkaa, tai voisi tapahtua hirveitä.

"Nyt jumaLAUTA rauhoitut, nainen!" Constantine kävi ärähtämään pidellessään nenäänsä, jota nyt kovasti kihelmöi Aleigan iskun johdosta. Hyvä ettei verta valunut. Fritz suorastaan uhkui raivoa, mutta selvästi pidätteli itseään.. Ainakin vielä. Jos kyseessä olisi ollut joku sotilaista, joku mies, olisi Fritz todellakin jo tirvaissut takaisin... Mutta hänellä ei ollut tapana lyödä naisia, ei vaikka nuo kävisivät poskille läpsimään, tai tässä tapauksessa päin näköä tirvaisemaan. Vaikka Aleiga selvästi oli soturi, eikä mikään neitokainen, tuntui Constasta silti väärältä mennä lyömään mokomaa.
"Kerran vielä ja saat katua. Tämä on varoitus"



// Aleiga sinä ihana <3 Katso, vastasin sittenkin. Se olikin tää "viiden sekunnin päästä iskee Consta fiilis" mode //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 09 Marras 2014, 21:13

#Näytä sille Consta kaapin paikka! >D#

Ja Aleiga ärähti häntä neuvomaan alkaville.
Hän kautta emomaan ja korkeitten tiesi mihin hän oli ryhtymässä joten älkää minua alkako neuvomaan paskiaiset!
Hampaansa paljastettuina ja eläimellisesti murahtaen Aleiga kivahti muille, kuin mikäkin vesikauhuinen piski joka oli valmis ottelemaan ketä tahansa vastaan, jos erehtyivätkään liian lähelle. Paitsi että tällä hetkellä oli vain yksi henkilö, jota kohtaan villikko tunsi vastakarvaan. Se yksi ainoa sama tyyppi jonka pohjolainen oli ottanut räjähtäneen tempperamenttinsa kohteeksi, ja joka edelleen kieltäytyi taiselemasta häntä vastaan perhana vieköön!
Ihan selkeää oli että toinen oli ihan yhtä raivoissaan ja valmis tappelemaan. Kuin maata kaapiva uruzi ennen kohti puskemista mutta ei, toinen edelleen pidätteli itseään.
Koska Aleiga oli neito, hitto vieköön.
Kun Aleiga vain halusi että häntä kohdeltaisiin yhtä tasavertaisesti kuin näitä muitakin sotureita, että hänet otettaisiin tosissaan. Varmasti olisi ukko jo vetänyt turpaan jos Aleiga olisi ollut kuka tahansa näistä urgoista.
Joten tietenkin pohjolainen oli valmis vaikka väkisin näyttämään, että kyllä hänestä oli sotureiden joukkoihin.

Ai? Vielä kerran? Vielä kerran ja toinen alkaisi viimein tappelemaan hänen kanssa?
Sehän sopi.
Tummatukka yritti ensiksi hämätä vasemmalla alakoukulla, mutta kesken liikkeen tipahtikin alas toisen polvensa varaan ja potkaisi sivusta kohti kolossin nilkkoja, pyyhkäistäksen jalat toisen alta. Sen jälkeen nopeasti vetäydyttiin hieman kauemmaksi, turvaväliä hakien, ja hypättiin suorille jaloille valmis asento vastaiskuja kohtaan otettuna. Mutta turvavälin ottamisesta huolimatta oli selkeää, että Aleiga tappelisi Constaa vastaan, suostui eliittikenraali tai ei.
Vahti
 

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Aksutar » 09 Marras 2014, 22:03

Ei. Eihän se varoitus auttanut yhtään. Sen sijaan Aleiga kävi hyökkäämään uudestaan, saaden sotilaat nyt oikeasti huolestumaan tilanteesta. Vaikka nainen olikin selväksi tehnyt ettei pahemmin arvostanut sivustakatsojien kommentteja ja varoituksia, ei kukaan uskonut Aleigan tietävän mihin oli ryhtymässä.
Consta ehätti vain laskea kätensä alas kasvoiltaan Aleigan käydessä hyökkäämään, aluksi hämäten, mutta sitten tipahtaen alas ja yrittäen vetäistä kenraalilta jalat alta. Toinen jalka lähti kyllä potkun voimasta liikkeelle, mutta toinen ehätti väistää siten, että Constantine vain horjahti hieman taemmas. Tosin, se oli vika tikki kenraalille, joka oli jo naista varoittanut. Vaikka juuri hetki sitten oli sanonut, ettei kaksintaisteluun ryhtyisi naisen kanssa, oli tilanne nyt kääntynyt päälaelleen. Jos jotain kenraali vihasi, niin sitä, että alempiarvoiset nenille hyppelivät.

Joten, heti kun eliitti oli saanut tasapainonsa takaisin, kävi kenraali nopeasti riisumaan takkinsa ja heitti sen lattialle. Kädet painautuivat nyrkkiin kolossin lähtiessä harppomaan nopeasti umpeen tuota turvaväliä, jonka Aleiga oli hakenut.
Sillä samalla hetkellä kun kenraali takkinsa oli maahan heittänyt, lähimpänä seisseet miehet kävivät puuttumaan tilanteeseen. Heistä ei tuntunut ollenkaan hyvältä ajatella, että kenraali menisi ja löisi naista. Tosin, heti kun ensimmäinen mies astui raivopäisen kolossin ja naisen väliin, kävi Constantine armotta tirvaisemaan sotilasta turpaan. Pienempi mies lennähti sen sileän tien selälleen maahan, pois kaksikon välistä, samalla kun kaksi muuta yritti Aleigan puoleen päästä ja saattaa naista pois tilanteesta. Constantine kun pyrki aina vihollisensa lähelle, oli sitten kyseessä nyrkkitappelu tai aseiden kanssa heiluminen. Eliitti kun koollaan helposti vain murskasi vastustajan alleen, joten tietenkin valtava mies pyrki lähietäisyydelle!


//Consta kyllä näyttää jahka lähelle pääsee, odota vaan! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 09 Marras 2014, 23:30

Ja hänhän ei tästä lähtisi, saakeli!
Hän kun kerran aloitti tämän tappelun niin hän myös veisi sen loppuun, ei hän kohti talssivaa uruzia pelännyt toisin kuin nämä nilkanpurijat.
Jotka sitten häntä yrittivät vetää pois tulevan kolossin tieltä, mutta se oli virhe miespolojen kannalta. Ihan kuten eliittikenraalikin, myös villinainen vastasi näiden sotilaiden hyvää tarkoittavaan eleeseen rajusti. Yhtä ihan suoraan polvella haarojenväliin -se kun aina kaatoi niin urgotin kuin urgotin ilman ongelmia- ja sitten potkaisu olkapäähän kauemmaksi hänestä kun oli mies taipunut kaksinkerroin haaroväliään pitämään.
Toiselta taas pöllittiin harjoitustaisteluihin tarkoitettu pitkä kepakko, millä yhdellä nopealla pyrähdyksellä vedettiin jalat pois alta.
Kaksikon, eliittikenraalin ja pohjolaisen, moisista vastalauseista otettiin nopeasti vihje vastaan ja niin kaikki salissa olevat päättivät oman terveytensä vuoksi pysytellä kaukana. Selvä. Jos akka kerran halusi tapella kenraalia vastaan, niin omapahan oli vikansa.

Barbaari otti anastamastaan kepakosta toisesta päästä kiinni kaksin käsin, pidellen sitä hieman yläviistoon edessään kohti lähestyvää uruzia.
Aleiga ei osannut mitään virallisia kamppailutekniikoita. Hän osasi tapella yhtä tai kahta tyyppiä vastaan, likaisesti ja kuin sähisevä villikissaa iskien kaikella mitä oli. Mutta Constan kohdalla Aleiga näki tilanteen enemmän sellaisena, kuin hän olisi valmis taistelemaan karhun kanssa: Iso ja vaarallinen, ei kannattanut päästä lähietäisyydelle, iskemään suurella kehollaan tai vaarallisilla käpälillään.
Hetkeksi kohosi villinaisen kasvoille perin tyytyväinen virne, saatuaan viimein haluamansa.
Ja uruzin viimein saavuttaessa hänet, pyörähti Aleiga ympäri sivuun päin, heilauttaen pitkää keppiä käsissään kohti Constantinen jalkoja takaapäin. Polvitaipeiden kohdalle, missä se tuntuisi ja joidenkin kohdalla polvet saattoivat pettää alta vaistomaisesti.
Sen iskun, epäonnistuen tai onnistuen, jälkeen villi siirtyi seuraavaan liikkeeseen tarttuen kepin keskikohdasta molemmin käsin ja yrittäen työntää Constaa osoittavan pään kohti kolossia yläkehoon. Ihan kuten karhunkin kanssa tekisi, iski sydämeen tai keuhkoihin, mikä tappaisi tai vähintään hidastaisi petoa. Tosin, eihän Aleiga yrittänyt tappaa kolossia ja tuskin keppi edes lävistäisi toista.
Vahti
 

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Aksutar » 21 Joulu 2014, 18:48

Kamppailu kaksikon välillä käynnistyi, jokaisen viimein ymmärtäen pysyä poissa heidän välistään. Oli näemmä terveydelle vaarallista asettua villin ja kolossin välille, eikä kukaan oikeastaan halunnut onneaan enää lähteä koittelemaan tässä taistelussa. Mikäli nainen niin tyhmä oli, että kenraalin haastoi, niin antoi haastaa. Ja no, mikäli kenraali ei tosiaan raivoaan voinut sen vertaa hillitä, etteikö naisen kimppuun kävisi, niin omapahan oli häpeänsä.
Siinä missä Aleiga kävi repimään itsellensä jotain kättä pidempää, päätti Constantine lähestyä tilannetta paljain käsin. Ei hän tarvinnut mitään villiä vastaan kamppaillessaan, ellei tuo nyt päättäisi jostain teräasetta anastaa taisteluun. Joskin, siinä vaiheessa jos Aleiga selvästi yrittäisi kenraalin teurastaa, puuttuisi mies jos toinenkin tilanteeseen. Ennemmin hekin kävivät villin kimppuun, valmiina jopa tappamaan tuon, kuin katsoisivat kuinka itsepäinen eliitti kävi kaatumaan oman linnan saleissa!

Aleigalla oli kieltämättä nopeus etunaan. Constantine ehti vain astahtamaan pohjoisennaisen eteen valmiina tirvaisemaan tuota päin näköä, kun Aleiga kävi väistämään ja iskemään kepakolla kenraalin jalkataipeisiin. Fritz ärähti, toisen jalan käydessä pienesti koukistumaan iskun voimasta, mutta muuten moinen heilautus ei näyttänyt tuntuvan missään kolossin jo käännähtäessä paremmin kohden Aleigaa. Saman tien nainen kävi hyökkäämään keppinsä kanssa, Constan kuitenkin ehättäessä reagoida tällä kertaa. Kenraali kävi nappaamaan nopeasti kiinni tuosta kepakosta jolla villi häntä sohi ja nopeasti, silkalla raa'alla voimalla kävi heilauttamaan keppiä rajusti sivummalle, tarkoituksena horjuttaa Aleigan tasapainoa, mikäli nainen ei älynnyt päästää irti kepistä. Fritz ei todellakaan ollut irrottamassa vankkaa, tukevaa otettaan kepakosta, nyt kun siitä kiinni oli saanut.
Vapaalla kädellä Constantine kävi suomaan kovinkin säälimättömästi iskuja kohden Aleigaa, tähdäten päähän ja vatsaan, pyrkien koko ajan pysymään mahdollisimman lähellä naista. Mikäli tuo yritti peruuttaa tai hyppellä kauemmaksi, seurasi Constantine perässä. Jalat kävivät vähän väliä potkimaan kohden nuoremman koipia, Constan jopa yrittäessä kerran jos toisenkin päällään iskeä vasten Aleigan päänuppia...

// Katso sain tännekin vastattua viimein 8) //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 21 Joulu 2014, 19:55

#Jeiii! The battle of titans has begun!#

Aleigan teki mieli kiljaista vihasta kun toinen meni tarttumaan keppiin.
Hiton hemmetin --- tyhmä nager oli, kun ei ajatellut että urgot saattoi ottaa kiinni kepistä. Ei Consta loppujenlopuksi mikään karhu ollut, vaikka siltä vaikutti murinoillaan ja koollaan. Tummatukka antoi hyvin ilkeän mulkaisun sillä hetkellä, kieltäytyen päästämästä irti ainoasta aseestaan minkä juuri sai käsiinsä. Iskien jalkansa tukevasti lattiaa vasten ja jännittäen reisilihaksensa, sekä muutenkin pakottaen kehonsa villikko minimoitsi yhtäkkistä iskua minkä Consta antoi kepin kautta.
Aleiga kieltäytyi häviämästä heti alussa tappelussa minkä aloitti.

Sen pohjolainen ainakin myönsi, tippaakaan vähättelemättä, että uruzi ei ollut kunnioitettu soturi turhaan.
Toisen iskut olivat yhtä kovia ja iskeviä kuin karhun käpälästä lähtenyt tai poron sarvista.
Kuin kaksi lasta olisi tapellut lelusta, ei kumpikaan tahtonut luopua kepakosta tummatukan pitäen kiinni yhdelläs ja puristaen vapaan käsivartensa suojaksi päänsä sivulle eliittikenraalin iskuilta.
Constantinen tekemän siirron jälkeen Aleigan voimat kuluivat oikeastaan vain suojaukseen, mutta ei kyeten torjumaan iskuja niin paljoa ja varsinkaan niiden voimaa mikä puski pienenkin suojan läpi.
Mutta kipua Aleiga ei suostunut näyttämään ulospäin. Ei sen enempää kuin kasvonsa kiristyen apaattiseen, voimakkaan vihaiseen ilmeeseen. Asettaen varmaan myöhemmin mustelmilla koristellun kätensä Constan nyrkin eteen, pakottaen jalkansa ottamaan vastaan potkut mitkä toinen hänelle soi.
Estämätön isku päähän, oikean silmän yläkulmaan, oli tosin se mikä sai naisen horjahtamaan taaksepäin ote kepistä irrottautuen.

Tai siltä se näytti, kun pohjolainen pudottautui kyykkyyn.
Ja tähtäsi suoralla, koko voimalla oikealla kädellään uruzia haarojen väliin. Kierähtäen pari nopeaa kuperkeikkaa taaksepäin kauemmaksi, kohoten seisomaan ja valmiina toisen seuraavaan mahdolliseen siirtoon. Sinänsä ottelu näytti olevan ohi hänen kannaltaan jo: aukinainen huuli ja haava silmäkulmassa, sekä vuotava nenä, ja ehkä myöhemmin monia eri tasoisia mustelmia kehossaan.
Mutta jos siihen ei kuollut, Aleiga ei aikonut lopettaa.

#No Aleiga! Not in the-! O_O #
Vahti
 

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Aksutar » 05 Tammi 2015, 02:15

Yllättävän hyvin Aleiga kävi torjumaan ja kestämään kenraalin kovinkin säälimättömät iskut, sen kävivät myöntämään niin kenraali itse kuin sivustakatsojat. Silti, kovin moni vaikutti vaivaantuneelta seuraillessaan tilannetta vain sivusta. Vaikka Aleiga selvästi oli itse haastanut riidan ja kovin kärkkäästi siihen mukaan lähtenyt, ei miehistä tuntunut kovinkaan mukavalta katsella sivusta moista höykytystä.
Kumpikaan kamppailunosapuolista ei käynyt päästämään irti kepistä helpolla. Constantine tiesi, että jos nyt päästäisi villin riehumaan taas keppinsä kanssa, ei hänelle ehkä toista tilaisuutta tulisi siihen tarttua. Tuskin Aleiga niin typerä oli, että toisen kerran samaan ansaan lankeaisi.

Yllättäen Aleiga kävi kuitenkin horjahtamaan taaksepäin, irrottaen viimein otteensa kepistä. Constantine ehti murahtaa pienesti vetäessään kepin saman tien kunnolla omalle puolelleen... Ja hyvä että niin teki. Moinen vetäisy sai kenraalin kääntymään pienesti, jonka johdosta Aleigan isku, joka kovin arkaan paikkaan oli tähdätty, kävi iskeytymään sukukalleuksien sijaan kenraalin kyljen puolelle. Fritz ärähti, lähtien heti askeltamaan kauemmas pyrkivän naisen puoleen. Yllättävän lujaa tuo oli lyönyt, siitä jäisi varmasti mustelma, vähintään, mutta juuri nyt minkäänlaiset iskut eivät näyttäneet hidastavan kolossia. Fritzillä kun oli yllättävänkin korkea kipukynnys ja yleensä tuo huomasi pahemmatkin vauriot itsessään vasta taistelun laantuessa.
"Jos kaksintaistelun haluat niin taistelisit edes reilusti" Fritz kävi murahtamaan lähestyessään Aleigaa "Vyön alle ei lyödä".
Sen pidemmittä puheitta Constantine kävi jatkamaan hyökkäämistä, ripein, pitkin askelin pyrkien pysymään Aleigan lähellä, koittaen tällä kertaa mukiloida naista alas sekä nyrkein, että hallussaan olevan kepakon kera.


// Aleiga ei sukukalleuksille tai muuten ei tule pikku-Aleigoja. Eikunmitä //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 10 Tammi 2015, 20:04

#Ei vaan muuten ei tule ratsastustunteja Constalla! Constaa ei saa kastr- Eikun siis... Ja minkälaisia pikkupiruja olisivatkaan Constan ja Aleigan luomukset >xD#

Huvittunut naurahdus kajahti naisen ylös kaartuvien suupielten välistä, kun pyyhkäisten verta kasvoiltaan paitansa hihaan väisteli parhaansa mukaan eliittikenraalin iskuja.
"Haltit reilusti tappelevat sitten?" tämä tokaisi, hypäten taaksepäin välttääkseen sivusta mahan tasolla tulevan kepin heilautuksen. Huh, voimaa toisella oli ainakin lyönneissä, naikkosen sekä kuullen että tuntien ilmavirran kun keppi ohitti hänet täpärästi.
Tämä ei tulisi päätymään hyvin pohjolaisen kannalta, jolla ei ollut mitään asetta tai suojaa ja koko ajan päälle puskeva uruzi perässään.
Harjoittelusalissa oli tietenkin monenlaisia harjoitusvälineitä, jopa lähellä olevilla sotilailla jotka seurasivat tätä pieksemisottelua sekavin tuntein. Kilpi olisi hyvä, mutta jo pelkällä vilkaisulla villikko hoksasi että ne olisivat liian kömpelöitä ja raskaita hänen tottumattomissa käsissä: Consta saisi enemmän hakattua häntä kuin mitä kilpi pystyisi suojaamaan.
Teräaseet olivat automaattisesti poissa vaihtoehdoista, joten-
Aleiga otti mahdollisimman paljon väliä hänen ja uruzin välille, ennen kuin syöksyi yhden tyypin kimppuun. Yllättynyt sotilas kerkesi vain astahtaa taaksepäin ihmeissään miksi toinen häntä kohti tuli, mutta tummatukka halusikin vain hänen keppinsä.

No, ainakin he olivat nyt tasokkain keppiä keppiä vasten.
Heti kun Aleiga oli saanut käsiinsä pitkän kepin, ottaneena leveän otteen siitä käsillään, pohjolainen käännähti ajoissa torjumaan iskun Constantinelta. Keppi natisi ja tärähdys siirtyi naisen käsivarsiin jotka pitelivät anastettua keppiä paikallaan iskun alla. Aleiga ei suostunut ottamaan askeltakaan taakse, pitäen asemansa ja puolustuksensa isompaa vastusta vastaan.
Vahti
 

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Helmi 2015, 23:33

Vanha silmäpari seurasi kuinka pohjolannainen kävi yllättäen hyökkäämään sivustaseuraajan kimppuun. Tai no, eipä tuota voinut hyökkäykseksi kyllä kutsua, naisen vain anastaessa mieheltä tuon kepin. Ilmeisesti aseettomana Aleiga ei edes aikonut yrittää kenraalin kanssa tanssahdella tämän pidempään. Tuo sotilaalta anastettu keppi tulikin sopivasti tielle Constantinen käydessä saattamaan iskuaan kohden villiä, Kenraalin käydessä ärähtämään tuijottaessaan kulmiensa alta Aleigaa. Nainen ei perääntynyt, eikä loikkinut enää pakoon. Pysyi paikoillaan kuin vuori, mikä sinällään oli suuri saavutus, ottaen huomioon kuka oli vastassa. Kuitenkin, ennen kuin Aleiga ehättikään tehdä mitään kävi Constantine nopeasti pyyhkäisemään omalla koivellaan Aleigalta jalat alta. Heti kun nainen mätkähti maahan, nousi kenraalin toinen jaloista villin ylle, painamaan tuota vasten lattiaa, antamatta naiselle minkäänlaista mahdollisuutta nousta ylös. Mikäli Aleiga koitti vastaan pistää, siirsi kenraali painoaan enemmän naisen päälle.

Tässä vaiheessa väki oli jälleen valmiina puuttumaan tilanteeseen, jos raivoa uhkuva kenraali meinaisikin mennä liian pitkälle rutistuksen suhteen. Vielä ei kuitenkaan näyttänyt liian vakavalta, joten sotilaat pysyivät vielä kunnioittavan välimatkan päässä kaksikosta.
"Haltiat eivät pyydä meitä kaksintaisteluun" Constantine aloitti vastaamaan villin kysymykseen, samalla kun tasaili kiihtynyttä hengitystään "He eivät haasta meitä rehtiin, kahden miehen - tai naisen - väliseen taisteluun. Me käymme sotaa ja sodassa on kaikki sallittua, sillä kyse on elämästä ja kuolemasta. Ei kunniasta. Ei säännöistä. Ei maineesta".
"Meillä kun on sääntöjä kaksintaisteluissa, joten mitä jos menisit ja opettelisit ne, ennen kuin ketään käyt haastamaan, senkin kapinen luolanainen" Kenraali murisi loppuun, ennen kuin viimein nosti jalkansa pois Aleigan yltä ja perääntyi. Mieli olisi tehnyt potkaista mokomaa, niin tuohtunut eliitti oli äskeisestä, mutta hänellä ei ollut tapana hakata maahan lyötyjä. Ja millainen roolimalli hänkin olisi ollut, jos kävisi hävinnyttä osapuolta sotilaiden edessä vielä nöyryyttämään!
"Kerää itsesi ja valmistaudu palaamaan huoneeseesi. Sinut tarvitsee näemmä lukita sinne, jottet hankaluuksia aiheuta..."


// Constan ja Aleigan ipanat vois olla aika... mielenkiintosia. Pitää kokeilla, Aleiga ratsaille ennen kuin ori on liian vanha siittäm-- eikun nyt mitä. KATSO MÄ TEIN SENNNN //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Vahti » 16 Helmi 2015, 23:16

Oi kyllä se raivostutti ja säväytti villinaista kun yhtäkkiä maailma heitti ympäri hänen päänsä ympäri, pysähtyen lopulta siihen kun hän makasi maassa.
Tuon ison uruzin jalan alla vieläpä!
Ei tässä näin pitänyt käydä. Hänen piti näyttää tuolle isolle, pakesterin nisää imevälle -alaikäisten vuoksi sensuroimme tämän kohdan- haisevalle, typerälle raihnaiselle ogrelle että pohjolaisnaisen taitoja ei pitänyt aliarvioida tai halveksua!

Naikkosen kädet tarrasivat päällään olevan kenraalin jalan nilkasta, koko voimalla mitä oli ja yrittäen saada kyntensä kaivautumaan saapikkaiden nahan läpi toisen ihoon, Aleigan koittaen saada typerän jalan päältään pidättelemästä häntä. Samalla tätä yrittäen tummatukka mulkoili ylös kenraaliin, puuskuttaen naama punertaen ja hikihelmiäiset virraten naisen sähähtäen vihaisesti. Kakenin perän uruzi!
Ja mitä hyötyä oli tietää mitään näistä kunnia ja sääntö jutuista, kun Consta ei alunperinkään ollut halukas taistelemaan villikkoa vastaan, häh? Jos näiden heimolaisten säännöt eivät toimineet, niin kyllä kakenin perän kautta hän tekisi mitä lystäsi.
Ärähtäen vihainen villikko päästi irti nousevasta jalasta, nousten puoli-istuma-asentoon ja puuskuttaen, yhä Constantinea mulkoillen. Vieläkö se jaksoi suutaan jauhoa kuin mikäkin elkki?
Että kun pohjolaisen niin teki mieli nousta ja saada se viimeksi kesken jääneen iskun tuon uruzin jalkojen väliin. Eiköhän sitten vanha ogre sulkisi turpansa?

Pilkallisesti villikko hekotti kolossin sanoille maatessaan vielä hetken aikaa lattialla, nousten sitten seisomaan hieman horjuen, mutta perhana vieköön jalkansa allaan pitäen.
"Sekö vastaus sinulla kaikkeen? Vältellä, lukita tai tappaa? Kaksi ekaa kyllä aika epäsoturimaisia sinulta, eliitti", pohjolainen sylkäisi puuskuttaen, pyyhkäisten pitkiä suortuvia pois kasvoiltaan. "Ihan kuin sinä tai kukaan saisi minua kesyyntymään, mokoma---", Aleiga kirosi kolossia pohjoisen kielellä, ja oli varmaan tarpeetonta alkaa kyseistä virkettä nyt kääntämään. Ehkä naisen katkera ääni kertoi tarpeeksi, vaikka tämän suupielet olivat koholla tyytyväisyydestä.
Hän oli saanut ottelunsa, ja tiesi nyt mihin tämä uruzi pystyikään...
Vahti
 

Re: Henkiä hovissa || Vahti

ViestiKirjoittaja Aksutar » 17 Helmi 2015, 00:21

Askel kävi hitaasti pysähtymään ja eliitti kävi kääntymään paremmin takaisin Aleigan puoleen, villin käydessä yhä uhmakkaasti päätään aukomaan. Täytyi se myöntää, tytöllä oli luonnetta ja rohkeutta, mutta tyhmänrohkeus ei ollut kovinkaan ihailtava ominaisuus kenessäkään. Jääräpäisyydestä puhumattakaan. Tosin, ehkä Aleigan kovapäisyys ärsytti kenraalia vain sen takia, että hän sattui olemaan juuri samanlainen kovakallo.
"Valitettavasti sinun tappamisesi ei olisi kovinkaan soveliasta minulta, joskin noista kolmesta vaihtoehdosta se kuulostaisi houkuttelevimmalta tähän hätään" Constantine kävi tuhahtamaan Aleigalle "Minun ei tarvitse todistella sinulle mitään. Et tiedä miten paikkani olen ansainnut, et tiedä edes miten meidän kansamme toimii. Joten tuollaiset typerät kunnianloukkaukset sinulta ovat yhtä tyhjän kanssa. Jos yrität provosoida minua puheillasi, epäonnistut siinä ja pahasti, villi".

"Ja mitä kesyttämiseesi tulee, minä en aio edes kokeilla. Minulla on paljon parempaakin tekemistä, kuin katsoa tuollaisen nulikan perään. Jos et opi tavoille, saat mennä takaisin metsään, mistä tulitkin" Fritz lisäsi kulmiaan kurtistaen. Tietenkään hänellä ei ollut hajuakaan mitä Aleiga oli oman kansansa kielellä juuri kironnut, eikä häntä oikeastaan edes kiinnostanut tietää.
"Joten nyt, tassua toisen eteen ja takaisin huoneeseesi, ennen kuin minä kiikutan sinut tyrmille. Saat sitten selitellä kuninkaalle, mitä siellä teet ja katsoa kuinka kauan hänen korkeutensa sinun tempauksiasi aikoo sietää" Kolossi lateli uhkauksensa, tietäen kyllä itse hyvin, että Henryllä riittäisi kärsivällisyys Aleigan kanssa ties kuinka pitkään.... Harmi vain, ettei Constalla riittänyt pinna tämän naisen käsittelyyn.
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

EdellinenSeuraava

Paluu Linnan salit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron