Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

Linna on täynnä erilaisia huoneita, joista suurta osaa voi kutsua jopa saleiksi. Saleja on siellä täällä, eri kerroksissa, eri käyttötarkoituksiin, kuten esim. Aatelistojen tapaamisiin, sotilaiden harjoituksiin tarkoitettuja taistelusaleja, asesalit, ruokasaleja.

Valvoja: Crimson

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 25 Joulu 2014, 01:38

Roswell vain hymyili tyttösen tuhahtaessa kovin ärtyneesti, kuinka hän kyllä kuunteli eikä tahallaan niskuroinut. Siihen demoni ei mitään osannut sanoa, eihän hän ollut koskaan nähnyt tätä "niskurointia" omin silmin. Kenraalilla kenties oli omat mielipiteensä, aivan kuten Aleigallakin. Enemmän sanottavaa hänellä oli kyllä siihen, että pitäisikö niitä turhilta kuulostavia käskyjä sitten noudattaa, jos kaikki järki sanoi sen olevan huono idea?
"Sehän tietenkin riippuu, neiti hyvä," sarvipäinen mies aloitti hymyillen toista katsellessaan,
"Johtajan ja alamaisen täytyy rakentaa luottamussuhde. Kenen tahansa kenraalin täytyisi luottaa siihen, että miehistönsä tekee niin, kuin käsketään, oli tilanne mikä oli. Muiden taas pitää oppia luottamaan kenraalinsa käskyihin niin hyvin, ettei niitä tarvitsisi enää kyseenalaistaa. Toimisitte heti, sillä tiedätte sen olevan hyvä idea, luottaisittehan kenraaliinne," Roswell tuumasi, kertoen näin ulkopuolisena käskyjen ja luottamuksen merkityksestä. Olihan hänellä itsellään jonkinlaista kokemusta, olihan hän elänyt monenlaista elämää...

"Jos teette aina oman päänne mukaan – etenkin näin uutena – ei arvon kenraali voi luottaa teihin, neiti. Kenraali Fritz on kuitenkin tehnyt työtään jo monen monta vuotta ja hänellä on paljon kokemusta ja tietoa. Sitä teidän ei suotta pitäisi aliarvioida. Eihän hän tietenkään aina ole oikeassa... Mutta ette tekään, neiti hyvä," demoni hymyili yhä, tuon katseen ollen lempeä ja rauhallinen. Totuuttahan hän vain puhui, eikä vain haukkunut muiden taitoja.
"Teilläkään ei ole syytä luottaa kenraalin, ettehän tunne häntä. Jos teillä on epäselvyyksiä joistain käskyistä, suosittelisin teitä mieluummin kysymään, kuin tekemään oman päänne mukaan. Joskus syy voi olla hyvä. Teidän täytyy todistaa itsenne kenraali Fritzille, sitten myös teidän mielipidettänne arvostettaisiin."

Roswell suoristi hieman selkäänsä, ollen jo istunut aimo tovin samassa asennossa sohvalla ja selkä ilmoitteli pienestä kivusta. Asento ei ilmeisesti ollut se parhain, mutta ehkäpä sitä vanhuutta piti tästä syyttää. Nuorukaisen selkä kenties olisikin kestänyt.
"Sodat usein käydään samasta syystä, neiti," sarvipään katse muuttui kovin pahoittelevaksi Aleigan kysellessä enemmän ihmisten ja haltioiden sodasta,
"Kaikki haluavat omistaa maata. Tämä sota on taisteltu ennenkin. Haltiat vaativat ihmisiä poistumaan mailtaan – koko maalta siis – ja ihmiset haluavat pysyä kodissaan. Molemmat taistelevat omansa puolesta."
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Vahti » 10 Tammi 2015, 20:36

Eli taistelun syy täällä ei ollut sen kummempi kuin mitä pohjoisessa: aina oli kyse jostakin mitä haluttiin enemmän kuin mitä toisella.
Aleiga ei aikonut edes kysyä eikö rauha olisi mahdollista, sillä sehän nyt oli selvää. Jos tätä sotaa oltiin käyty kauan, tuskin kumpikaan osapuoli laskisi aseitaan ennen kuin toinen tekisi niin, ja siinähän se pulma olikin.
Joten jos kerran sodan varsinaista alulletekijää ollut tiedossa, sitä aihetta tuskin kannatti paljoa tutkia.
"...Onko kirjojen lukeminen vaikeaa?" Aleiga yhtäkkiä tokaisi, hypäten täysin asiasta toiseen mitä tämä tuntui tällä ensimmäisellä oppitunnilla tekevän paljonkin. Toisaalta heillähän ei ollut mitään selkeää suuntaa tai tarkennettua aihetta, joten tietenkin ainakin tämä ensimmäinen kerta menisi huovaten edes takaisin. Ja nyt saaneena suurimpiin kysymyksiinsä toistaiseksi tyydyttävät selitykset, tummatukka halusi oppia lisää siitä asiasta mikä heillä oli ensimmäiseksi kehittynyt suuremmaksi puheenaiheeksi: kirjat.
Roswell oli kertonut että kirjat kertovat totuuden asioista, enimmäkseen. Mutta ymmärtäkseen niitä piti osata lukea ja sen taidon pohjolainen halusi oppia. Tämä huone missä he olivat nyt oli täynnä kirjoja. Mitä kaikkea niistä voisikaan oppia, hyödyntäen sitä taisteluissa ja selviytyessä?

"Opetatko sinä tosiaan minut lukemaan? Ihmisten kirjojako? Entä haltien?"
Vahti
 

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 12 Tammi 2015, 21:48

Roswell naurahti pehmeästi ikävän aiheen vaihtuessa hetkessä johonkin muuhun. Olihan sota raskas aihe, mutta pitihän siitäkin puhua – etenkin sellaiselle neitokaiselle, joka ei koko ikäänsä ollut maassa asunut ja siten tiennyt syitä yhtä hyvin kuin muut. Lukeminen ja kirjat kiinnostivat Aleigaa kuitenkin sen verran paljon, että eiköhän toinen lukemaankin vielä oppinut – tai ainakin yrittänyt oppia, jos se sitten epämiellyttäväksi paljastuisikin.
"Ei minusta, neiti hyvä," demoni hymähti toista katsellessaan,
"Mutta onhan siitä jo aikaa, kun ensimmäisen kerran opin lukemaan. Oppimisessa voi mennä aikansa, mutta mahdotonta se ei ole," tuo jatkoi, eihän hän halunnut tyttösen uskovan oppivansa kaiken tarvittavan päivässä. Jos alkeetkaan eivät olleet hallussa, niin toisen täytyisi omaksua monta uutta asiaa... Mutta tyhmäksi Aleigaa hän ei halunnut uskoa.

Sarvipää nyökkäsi hitaasti toisen kysellessä, josko tuo opettaisi hänetkin lukemaan. Eiköhän hän siinä onnistuisi, vaikkei itse koskaan ketään lukemaan ollutkaan opettanut. Monta kertaa hän oli sen saanut itse oppia, joten eiköhän hän jotain opettamisestakin tietäisi...
"Ihmisten kielen osaan parhaiten, haltioiden keskuudessa en ole ollut pitkään, pitkään aikaan... Joten pahoittelen, en taida kyetä opettamaan teille haltioiden kieltä. Kielet muuttuvat liian nopeasti, se kieli minkä minä tunnen ei enää ole käytössä," Roswell hymyili hieman pahoittelevasti katsellessaan neitokaisen kasvoja. Ja jos totta puhuttiin, ei hän ollut täysin varma, kuka ihmisten keskuudessa voisi haltiakieltä edes opettaa. Ehkäpä Aleigalle kuitenkin ensiksi kävisi vain yhden kielen lukeminen, menisihän siinäkin aikansa oppia.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Vahti » 01 Helmi 2015, 01:51

Se kieli minkä Rossy on tuntenut ei ollut enää käytössä?
Kyllä Aleiga sen oli jo ymmärtänyt että toinen oli demoi, ja että ne taisivat olla kovinkin ihmistä pitkäikäisiä ellei jopa kuolemattomia, mutta... No, tähän asti ihmisenä pohjolainen ei ollut tavannut paljoakaan niitä jotka olivat tuollaisia elinkaareltaan. Paitsi henkiä, mutta lihalliset haltit ja demot ovat hieman eri asia käsiteltäväksi. Se miten vuodet saattoivat olla näille vain päiviä oli hieman abstraktista jokaisen päivän hetkessä elävälle soturittarelle.
Tummatukka nyökkäsi näitä asioita hieman pyöritellen päässään, sitten singahtaen mietteliäästä takaisin innokkaaseen ja uteliaaseen: "Joten, aloitamme mistä? Eri riimut kuin pohjoisessa täällä."
Pohjoisen ja Cryptin kirjoitustyylit eivät ehkä loppujenlopuksi olleet niin erilaisia, mutta Aleigan mielessä pohjoisen riimut olivat paljon karkeampia ja yksinkertaisempia kuin mitä täällä päin. Silti, ihmisten alfa oli hyvin osannut lukea Aleigan nimen kun pohjolainen poro muodossaan oli nimensä maahan kaivertanut.
Vahti
 

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 01 Helmi 2015, 22:45

Roswell antoi tyttösen miettiä hiljaa aivan rauhassa, eikä puuttunut siihen prosessiin millään tavalla. Silmät kävivät kyllä vilkaisemaan tyhjää teekuppia, demonin jo oikeastaan kaivatessa lisää juotavaa näiden hiljaisten hetkien aikana... Mutta eiköhän nyt ollut parempi keskittyä neitosen opettamiseen juomisen sijasta. Katse nousi kupista takaisin Aleigan kasvoille toisen avatessa suunsa taas kovin innokkaana, valmiina aloittamaan lukemisen opettelun. Roswell naurahti pehmeästi ja kampesi itsensä ylös sohvalta hitain liikkein, jalkojen natistessa moisesta.

"Katselin aikaisemmin kirjaston sisältöä ja löysin oikein sopivan kirjan tähän tarkoitukseen, neiti hyvä. Jos odottaisitte hetkisen," vanhus hymyili ennen kuin lähti kävelemään kirjaston monia kirjahyllyjä kohti rauhallisin askelin, kadoten lopulta niiden väliin. Hän oli löytänyt aapisen kirjastosta aikaisemmin ja muisti yhä sen sijainnin, joten siihen ei kulunut paljoa aikaa. Pieni opus napattiin mukaan, mutta Roswell ei käynyt heti palaamaan takaisin sohvalle. Sitä ennen demoni kävi tarkastamaan erään lipaston sisällön, ottaen hieman paperia ja pari palaa hiiltä mukaansa. Sulkaa ja mustetta silmäiltiin kyllä hetken, mutta ehkäpä se jätettäisiin myöhemmäksi...

Viimein sarvipää palasi kaikkien tavaroidensa kera, hymyillen laskien ne pienelle sohvapöydälle ja levittäen ne neitosen nähtäväksi.
"Paras tapa oppia lukemaan ja kirjoittamaan on oppia jokainen kirjain kerrallaan, joten opiskelemme tänään pari ja seuraavalla kerralla sitten hieman lisää," demoni naurahti,
"Saatte kirjoittaakin kirjaimia paperille, sillä tavalla ne voivat jäädä paremmin mieleenne – mutta hiili sotkee kätenne, joten varokaa koskettelemasta asioita ennen, kuin pesette kätenne. Kumpaa käsistänne te yleensä käytätte, neiti?"
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Vahti » 05 Maalis 2015, 00:13

Pohjolainen oli kuin pieni lapsi hymyillessään leveästi ja innokkaana paikallaan liikahdellen, kun daemon kertoi löytäneensä sopivan kirjan opettamiseen lukemisessa.
Oppiminen lukemaan kuulosti jotain niin maagiselta ja erikoiselta, Aleigan miettien mitä kaikkea hän voisi tehdä täällä moisella kyvyllä. Ainakin näyttää uruzille, ettei pohjolaista kannattanut aliarvioida sukupuolensa tai toispuoleisen kielitaitonsa kanssa. Loppujen lopuksi nainen tarvitsi vain opettajaa, ja kuninkaan neuvonantaja kuulosti parhaimmalta vaihtoehdolta kyseiseen tehtävään.

Maanläheiset silmät levenivät pienestä yllätyksestä, katsellen kaikkia noita esineitä joita Rossy kantoi.
Oitis villikko siirtyi sohvapöydän ääreen polvisilleen katsomaan niitä, epäröiden koskea niihin jos se ei ollut luvallista. Siis, yleensähän Aleiga ei välittänyt mikä oli kiellettyä tai sallittua, varsinkin häneltä, mutta tämä sarvipää oli saanut puolelleen pohjolaisen kunnioituksen. Lisäksi, Aleiga ei ollut kovin tuttu paperin kanssa. Hänen kotimaisemillaan käytettiin eläimen nahkaa, puuta tai kiveä viimeksi mainitun ollen raskainta kirjoittamisessa tai lukemisessa.
Sen takia kiveen laitettiinkin, kuten vaikka luona seinämään, vain jos kyse oli todella tärkeästä asiasta mikä haluttiin välittää tuleville jälkipolvillekin.
Mutta täällä, tässä paikassa, käytettiin niin ohutta, kevyttä ja haurasta paperia.
Tummatukka katsahti ylös sarvipäähän, hymy naisen kasvoilla pitäen ja koko tämän olemus viestittäen puhtaasta innosta kun Roswell kertoi, mitä he tekisivät tänään.
"Todellako?" nainen kysyi, viitaten kirjainten opetteluun, ja poimi yhden hiilenpalasista kokeillen sitä oitis paperiin: vetäen pienen viivan, katsellen jälkeä paperilla. Sitten hiilenpalasta piteleviä sormiaan, nähden miten tumma-aine tarttui.
Ihmettelevä katse siirtyi vanhempaan.
Niin kuin palaneesta, mustuneesta puusta, mutta paljon helpommin.
Ihmeellistä!
Vahti
 

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 05 Maalis 2015, 18:27

Roswell hymyili lempeästi tarkkaillessaan neitosen reaktioita tuotuihin esineisiin, samaan aikaan huvittuneena kuin tyytyväisenäkin. Olihan Aleiga utelias tapaus ja kiinnostusta kaikkeen uuteen kyllä riitti, kirjoitusvälineiden herättäessä tuon mielenkiinnon. Parempi se oli näin, opettaminen olisi voinut käydä kovinkin ikäväksi, jos toista ei kiinnostanutkaan. Demoni ei kuitenkaan sanonut mitään, antaen tyttösen tarkkailla esineitä lähempää omaa vauhtiaan. Ensimmäisenä kyllä silmään osui se, ettei toinen näyttänyt edes uskaltavan koskea tuomiin tavaroihin! Moinen sai vain pehmeän naurahduksen karkaamaan Roswellin kurkusta pienen päänpudistelun kera.
"Paperi ja hiili ovat molemmat hauraita esineitä, neiti hyvä. Saahan niihin koskea, mutta pitäkää niiden herkkyys mielessänne," tuo ohjeisti, pyytäen hellää käsittelyä – mutta sallien niiden koskettelemisen kuitenkin. Miten muuten Aleiga edes kykenisi kokeilemaan kirjoittamista, jos tuo ei edes saanut koskea mihinkään?

"Vaikka jotain menisikin rikki, ei teidän tarvitse surra sitä. Näillä papereilla ei ole mitään tärkeää ja hiilet eivät ole kovin kalliita," sarvipää jatkoi vielä myhähtäen, eihän hän halunnut saada toista pelkäämään. Olisihan se hienoa, jos mikään ei rikki menisi... Mutta opettelussa asioita sattui ja hän hyväksyi sen. Demoni antoi neidon yhä kokeilla itse, nojaten sohvan selkänojaan hiljaa toisen puuhia katsellen. Pienesti Aleigan kysymykselle nyökättiin, ja tyttönen näytti keränneensä tarpeeksi rohkeutta ja uteliaisuutta kokeillakseen hiiltä paperille. Roswell ei voinut kuin hymähtää hieman toisen reaktion nähdessään, niin viattoman ja ällistyneen katseen ollen kovin harvinainen näky tässä maailmassa.

"Hiilen jälki on paksua ja se sotkeutuu helposti, jos koskette siihen. Yleensä kirjoitamme käyttäen sulkaa ja mustetta, mutta se on hieman hankalampaa. Kun hiilen käyttö sujuu teiltä hyvin, neiti hyvä, tulemme harjoittelemaan sitten sulkakynän käyttöä," vanhus vihjaisi tulevasta, liikahtaen hieman lähemmäs sohvapöytää ja napaten itsekin yhden hiilenpalan käteensä. Pari sormea piteli hiiltä viistosti kiinni ja sitä otetta näytettiin tytöllekin.
"Oikean otteen opetteleminen on myös aiheellista. Näin teidän ei tarvitse kuin liikuttaa hiiltä ranteellanne, mikä on helpompaa pitkiä tekstejä kirjoittaessa," Roswell näytti, piirtäen itsekin viivoja paperille hiilellä.




((Opettaminen on varmaan tylsää pelattavaa, joten voimme hypätä jonnekin kohtaan, missä tapahtuu jotain jännempää ehkä? Tai sitten vaikka loppuun, jos siltä tuntuu.))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Vahti » 06 Huhti 2015, 23:52

#voin kuvitella, miten opittuaan hiilen käytön Aleiga innoissaan piirtelee kaikille mahdollisille pinnoille pitkin linnaa -w-'#

Saatuaan hyväksyvän katseen opettajaltaan Aleiga katsoi takaisin alas paperiin, sitä lyhyttää tummaa viivaa ja sarvipään sanojen myötä nainen sotki kokeilevasti hiilijälkeä toisen kätensä etusormella.
Totta se oli! Se levisi, pohjolaisen hangaten kyseisen kätensä etusormea ja peukaloa keskenään, vaikuttuneena aineen tarttuvuudesta. Sitten tämä palautti katseensa takaisin Rossyyn, laittaen merkille toisen puheen sulkakynästä ja musteesta... Villikolla ei ollut hajuakaan mitä ne olivat mutta jos ne tarkoittivat edistymisen merkkejä, niin hänkin halusi oppia käyttämään niitä! Uuden tavoitteen, niitä oli nykyään kertynyt aikalailla, syntyen pohjolaisen mielessä tämä vilkaisi pitelemäänsä hiilenpalaan. Ensiksi siis pitäisi vain oppia käyttämään hiiltä, sitten hän pääsisi siirtymään Rossyn luvalla.
Kuulosti yksinkertaiselta, niin kuin keihään heittämisen harjoittaminen ennen jousiampumiseen siirtymistä.

Pohjolainen seurasi tarkkaan, hieman pöydän yli nojatenkin, miehen esimerkkiä hiilenpalan pitämisessä ja miten toinen piirsi tasaisia viivoja paperille.
Villikko nyökkäsi, korjaten hieman otettaan hiilenpalasta -sen ollen tosin hieman kömpelöä- ja alkoi töhertämään paperille. Tarkoituksena oli kirjoittaa jotakin pohjolaiskielellä, mutta tottumattoman ranteen ja sormien pidon kanssa paperille päätyi tasaisuudeltaan paljon vaihtelevia viivoja.
Aleiga siristi silmiään katsellessaan työnjälkeään, näyttäen hetken siltä kuin jokin olisi vaarallisesit tikittänyt naisen sisällä...
"Uudestaan", pohjolainen tokaisi, kuin mikäkin käskevä lapsi, ja katsoi demoa määrätietoisena. "Miten se menikään?"
Hän tulisi vielä oppimaan tämän, odottakaa vain...

---

Parin oppimiskerran jälkeen Aleiga tosiaan katsoi tyytyväisenä hiilenkäyttöään paperilla, tasaisia viivoja mitkä muodostivat yhdessä luolamaalaustyylisen poron.
Naikkonen nyökkäsi itselleen hyväksyvästi, katsahtaen daemoniin. Toki tässä oli opeteltu muutakin kuin vain hiilenkäyttöä, kuten kirjainten tekemistä -mikä sinänsä oli ollut hauskaa että myös päätä särkevää kun piti kokonaan uuden kielen kirjaimia oppia- ja mitä Rossy ikinä näkikään milläkin tunnilla opetettavaksi innokkaalle opiskelijalleen.
Mutta... Oli eräs asia mikä oli hieman alkanut vaivata naista, mikä saattoi näkyä tästä pienenä vetämättömänä. Yleensähän Aleiga oli yhtä virkeä ja ilkikurinen kuin ketunpenikka, mutta tänään ei ollut tapahtunut ainuttakaan epäjärjestystä linnassa mihin nainen olisi jotenkin hyppysensä sotkenut. Se tosin saattoi ehkä olla vain helpotus henkilökunnalle, elleivät nämä sitten epäilleet pohjolaisen aikovan tehdä jotain vielä pahempaa kuin mitä yleensä...
Tyytyväinen hymy sitten suli tämän kasvoilta, huokaisu päästen naisen huuliltan kun tämä nojasi pöytään kyynärpäillään. Pyöritellen hiilenpalaa sormiensa välissä ja sitä katsellen.
Vahti
 

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 07 Huhti 2015, 16:54

Roswell naurahti pehmeästi katsellessaan toisen touhuja, löytäen paljonkin huvittavaa ja suloista tästä tilanteesta. Hiili piirustusvälineenä näytti olevan niin uusi ja ihmeellinen, mutta tummasta väristään se ei ollut täysin lopullinen. Sehän levisi, kun sitä kosketteli, tumman viivan häipyessä vaaleammaksi ja sotkien sormenpäät.
"Sillä voi värittää tuolla tavalla, neiti. Väritätte hiilellä vain tummimpia kohtia ja annatte sitten sormenne liu'uttaa väriä muualle antaaksenne työllenne mielenkiintoisen pinnan," demoni hymyili, ehkäpä antaen Aleigalle joitain ideoita hiilenkäytön suhteen. Kirjainten opettelu oli kuitenkin tytöstä kiinnostavaa ja opettajansa mallia seuraten tuo yritti piirrellä oikeanlaisia viivoja paperille. Eihän se helppoa koskaan ollut aloittaa, mutta nainen omasi kuitenkin kriittisen silmän ja halun oppia. Ensimmäiseen yritykseen ei tyydytty, vain tuo halusi kokeilla uudestaan. Roswell hymähti siihenkin ja katseli toista hymyillen, tuoden paperia lähelleen.
"Selvä. Yritetään uudestaan..."

Innokkuus ja halu oppia olivat opettajalle hyvin tärkeitä ominaisuuksia oppilaassa, jotka tekivät opettamisesta... No, helpompaa kuin se voisi olla. Demonilla ei kuitenkaan ollut mikään kiire opettaa toista jossain tietyssä ajassa tekemään jotakin, Aleigan itsensä annettiin päättää tahti. Neuvonantajan tehtävät tulivat joskus opetuksen edelle, mutta oppituntien sisällöt olivat suurimmaksi osaksi tytön päätettävissä. Jos toinen halusi ottaa rennosti hetken aikaa ja vain piirrellä, se ei haitannut Roswellia. Tietenkin tuo aina yritti tuoda mielenkiinnon takaisin niihin kirjaimiin, sillä lukemista ja kirjoittamista he olivat täällä opettelemassa myös... Oikeastaan pääasiassa. Ja myöhemmin käytöstapoja ja sitä, ettei seinille saisi kirjoitella tai piirrellä.

Vanha sarvipää istuskeli sohvalla teekuppi käsissään, pitäessä itsekin pienen tauon sillä välin, kun tyttö innoissaan piirteli paperille ilman hänen apuaan. Kuppia nostettiin huulille ja lämmintä juomaa hörpättiin keltaisten silmien katsellessa hiilenkäyttöä arvioiden. Virheet otteessa oli aina parempi korjata aikaisemmin, kuin myöhemmin. Aleiga kuitenkin näytti taitavan sen jo aika hyvin, piirtäen jonkin neliraajaisen... Poron, ilmeisesti? Niitäpä harvoin näkikään näillä leveysasteilla. Nainen nosti katseensa kovin odottavasti demonin puoleen, saaden Roswellin naurahtamaan pienesti ja laskemaan höyryävän teekuppinsa pöydälle.
"Olette edistyneet, neiti hyvä. Viivat ovat suoria ja hiili on pysynyt kosketuksissa paperin kanssa kokoajan," tuo jakeli kehut sinne, minne ne kuuluivat. Positiivinen palaute oli oppilaille tärkeää, varmasti.

Jotain kuitenkin Aleigan olemuksessa ei ollut täysin iloinen. Tyttönen kävi valumaan pöydälle suorastaan makaamaan kovin vetämättömänä, saaden sarvipään kallistamaan päätään pienesti.
"Voitteko pahoin, neiti?"



((Ei saa piirrellä.))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Vahti » 07 Huhti 2015, 20:53

#mut Aleiga tahtoo...#

Tasapaksuinen katse kohosi kulmien alta sarvipäiseen demoon, jota Aleiga katseli hetken aikaa kuin mikäkin kirkonpatsas. Tämän olemus ei juurikaan siitä kohentunut Rossyn kysymyksen myötä, vaikkakin tummatukka pudisti päätään ja veti selkänsä takaisin suoraksi.
Päälle maatuista papereista oli tarttunut hiiltä pitkin pohjolaisen leukapieliä. Aleiga ei huomannyt tätä, naisen nyt katsellen muualle ja näyttäen miettivän.
"...Liian kauan", tämä mutisi aluksi, huokaisi ja selkensi: "Liian kauan täällä. Metsikösta kuuluu öisin herebien ääntelyä. Valo lisääntyy ja metsästys aika lähestyy."
Niin, metsästys. Juoksemista metsikössä saaliiden perässä, ansojen laittamista ja välineiden huoltamista, käyttämistä. Saaliin nahastamista ja lihoiksi laittamista. Se kun vaani ja mukautui ympäristöön hyvää saalista tavoitellessa.

"...Haluan mennä metsästämään", Aleiga viimein lausui tahtonsa ja katsoi neuvonantajaa, toivoen toiselta vastausta niin moneen kysymykseen mitkä kaikki koostuivat tuohon yhteen lauseeseen.
Ei pohjolainen ollut aikeissa lähteä kokonaan, mutta hän oli pohjolaiskansaa. He kulkivat tarvittaessa riistan perässä, viettivät suurimman osan elämästään ulkoilmassa ja olivat niin kuin... No, villikkoja kuten moni täällä kutsui Aleigaa. Ja nyt kun oli pysynyt näinkin pitkään yhdessä paikassa, kivimuurien sisällä, alkoi pohjolaissielu Aleigassa kipinöidä. Aleiga halusi metsikköön, mennä metsästämään ja liikkua vapaana. Ilman paikallisia säätöjä, ihmisiä ja vaatteita...
Tummatukka huokaisi.
Vahti
 

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 08 Huhti 2015, 00:02

Roswell tapasi neitokaisen katseen, mutta vastausta kysymykseensä hän ei hetkeen saanut, ei sanallisesti eikä ruumiinkielellä ilmoittaen. Hiljaisuus jatkui, mutta lopulta Aleiga pudisti päätään, saadessaan demonin edes hieman vähemmän huolestuneeksi... Mutta yhä toisen käytöksestä tuli selväksi se, ettei kaikki ollut aivan hyvin. Toista tummista kulmista nostettiin kysyvästi keltaisten silmien yhä katsellessa toisen kasvoja, hiilenjälkienkin toisen ihossa unohtuen nyt. Lopulta tyttö kävi avaamaan suunsa, mutta se ei oikeastaan selventänyt mitään, ennen kuin toinen jatkoi. Eihän Roswell tiennyt, mikä herebi oli, eikä hän tiennyt mitä se tarkoitti... Mutta Aleiga viimein kertoi haluavansa metsästää. Sen sarvipääkin kykeni ymmärtämään.

"Ah," tuo kävi ilmoittamaan, tietyn tyytyväisyyden paistaessa äänestä saadessaan yhden mysteerin selvitettyä. Kaksikko katseli toisiaan taas hiljaisen hetken ajan, eikä demoni oikeastaan tiennyt, mitä siihen sanoisi. Ilmoittiko Aleiga vain mielihaluistaan, vai kysyikö hän lupaa?
"En... Ole metsästäjä, joten en tiedä siitä paljon, neiti hyvä, pahoitteluni. Teidän on kuitenkin parempi tietää, että mailla on usein omistaja ja he eivät pidä siitä, jos eläimiään kaadetaan ilman lupaa," Roswell aloitti, pahoitellen omaa tiedottomuuttaan, mutta ainakin hänellä oli joitain neuvoja tavoista ja käytännöistä. Käsi nousi hetkeksi hieromaan leukaa miehen miettiessä, jos häneltä löytyisi lisääkin apua toisen ongelmaan.
"Täällä maiden on tapana olla kuninkaan omistuksessa, mutta mitä kauemmas kylästä lähdette, sitä enemmän löydätte myös vapaita metsiä. Tosin, pyytäisin teitä olemaan hyvin varovainen, neiti: metsissä on tapana olla haltioita, eivätkä haltiat katsele ihmisiä hyvällä. Voitte joutua ongelmiin. Ehkei teidän kannattaisi lähteä yksin?"


((Ei saa.))
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Vahti » 28 Huhti 2015, 18:53

Aleiga oli lievästi yllättynyt daemonin kertoessa ettei ollut metsästäjä.
Se mitä pohjolainen oli kuullut näistä olennoista kun oli toisinpäin mutta toisaalta kuten Rossy oli kertonut, eivät daemonit olleet aivan kaikkea mitä näistä sanottiin.
Lisäksi koska toinen oli urgot eli mies niin luulisi että toinen olisi jotenkin kykenevä metsästämään, ainakin naisen kotiseudulla mies joka ei osannut metsästää oli yhtä yleinen kuin viisisiipinen lintu.

Naisen mieltä kuitenkin askarrutti vielä enemmän Rossyn kertomat oikeudet mestästykseen. Että mailla oli omistajat ja niillä ei saanut eläimiä kaataa ilman lupaa. Vähän samanlainen käytäntö oli pohjolassa, heimojen, henkien ja eläinten reviirit. Tosin niitä asioita ei varmaan tarkkailtu siellä yhtä tarkkaan kuin täälläpäin... Ehkä pitäisi kysäistä lupaa alfalta, tai sitten tiedustella Rossylta että kuinka kauas kuninkaan maat yltävät.
Mutta sarvipäisen viimeinen kysymys tuli Aleigalle sen verran puun takaa, että tummatukkainen ei mitenkään kyennyt peittelemään huvittuneisuuttaan: räjähtäen nauruun ja kaatuen selälleen lattialle.
Pari minuuttia nauru kesti, kunnes vetäen henkeä suupielet koholla ja kyljellään maaten pohjolainen yritti rauhoittua.
"Anteeksi", tämä pahoitteli sillä Rossy ansaitsi kyllä kunnioitusta häneltä. "Minä-" ei, hän ei alkanut taas nauramaan. Aleiga kohosi takaisin istumaan, katsellen daemonia vielä huvittuneisuudesta tuikkivin silmin ja virnisti leveästi. Kuin kettu konsanaan.
"Jos kukaan uhka minulle, heidän pääkallon otan talteen."
Ja se oli totuus.
"Kuinka kauas alfan maat yltävät?"
Vahti
 

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 28 Huhti 2015, 20:00

Roswell ei voinut sanoa, että olisi olettanut toisen yhtäkkiä purskahtavan nauruun. Hän olisi ollut huolissaan, mutta no, nauraminen oli yleensä hyvä asia, eikä sillä ollut tapana satuttaa naurajaa... Ellei se jatkunut aivan liian pitkään, tietenkin. Demoni kuitenkin hämmentyi katsellessaan toisen kiemurtelua lattialla, eikä oikeastaan tiennyt, mitä hänen pitäisi tehdä tai sanoa – tai mitä hän oli edes itse sanonut moisen reaktion saadakseen! Eihän hän sanonut mitään erityisen hauskaa. Roswell kallisti hieman päätään ja piti katseensa toisessa. Tuo antoi hymyn palata huulilleen alkuhämmennyksen hälvetessä, mutta siinäkin oli vielä epävarmuutta taustalla.

Aleiga kävi lopulta rauhoittumaan ja pahoitteli käytöstään, sarvipään nyökäten siihen vastaukseksi. Hän oli vain hämmentynyt, muttei loukkaantunut, joten anteeksipyyntöjä hän ei oikeastaan kaivannut. Syy olisi kyllä ollut mukava kuulla, mutta sen hän sai kysymättäkin. Ja sehän sai demonin tutun hymyn palaamaan takaisin ryppyisille kasvoille. Tyttöä ei ilmeisesti pelottanut uhka haltioista...
"Pyytäisin, ettette käy liian koppavaksi, neiti hyvä. Haltiat tuntevat metsän hyvin ja osaavat piiloutua puiden sekaan harvinaisen hyvin. Voitte tulla piiritetyksi," Roswell jatkoi varoittelujaan ja toivoi, että Aleiga osasi olla varovainen.

"Voisin etsiä kartan käsiini myöhemmin, sitten voin näyttää teille tarkasti, neiti hyvä," vanhempi mies kävi vastaamaan toisen kysymykseen ja hörppäsi hieman teetään,
"Tai kenties voisitte kysyä kenraali Fritziltä. Hän kenties voisi avustaa teitä enemmän tässä, ja uskoisin hänen myös tietävän ympäröivät maat paremmin. Oletteko kenties puhuneet metsästämisestä kenraalin kanssa vielä?"
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Vahti » 05 Touko 2015, 21:07

Hyväntahtoisesti hymähtäen daemonin varoituksille nainen hymyili perin itsevarmana.
Hän arvosti sarvipäisen varoituksia ja ymmärsi kyllä toisen huolen, mutta toinen ei uskonut -tai ehkä paremmin tiennyt- pohjolaisen taidoista mitä tuli kulkemiseen ja metsästämiseen metsällä. Villikko tahtoisi nähdä sen kaksijalkaisen joka osaisi kulkea metsässä vielä äänettömämmin ja salakavalammin kuin aito pohjolainen!
Jo pelkkä ajatuskin haltian kohtaamisesta ja taitojen mittaamisesta sai tummatukkaisen jälleen innostuneeksi. Halu päästä metsästämään roihuen sydämessä ja päättäväisyys näkyen silmistä.

Kun se iso uruzi tuli puheeksi, venähti Aleigan hymy hieman. Fritziltä kysyisi neuvoa tämmöisessä... Ei tule kevää. Pohjolainen saattoi vain kuvitella miten kenraali vain nauraisi hänelle päin naamaa, naljailisi ja varmaan jättäisi vastaamatta. Pelkkä ajatuskin siitä isosta örmystä pisti melkein sapettamaan että alkoi tehdä mieli lisää omenia pysyäkseen rauhallisena.
Ristien kätensä nainen totesi painostavalla äänellä: "Olen kysynyt lupaa uruzilta." Ja sillä selvä, sen enempää hän ei tällä hetkellä haluaisi olla puhumisissa Fritzin kanssa. Tämä puhe metsästämisestä, siitä syntyvä levottomuus ja kenraalin ikävä asenne saivat naikkosen käymään ylikierroksilla, tämän toinen jalka vipattaen että melkein koko muu keho keinahteli mukana.
"Mutta riittää siis vain että en metsästä mailla alfan, ei muuta?" pohjolainen tarkensi toiselta. Siinä tapauksessa hän ei mitään tarvitsisi. Vain luvan ja matkaanlähdön, niin hän ei häritsisi ketään täällä. Hetkeen.
Vahti
 

Re: Opettaa nuorelle vasalle temppuja || Sands

ViestiKirjoittaja Sands » 06 Touko 2015, 01:51

Roswell kallisti hieman päätään nähdessään, kuinka Aleiga ei kauheasti lämminnyt ajatukselle kenraalille puhumisesta. No, ymmärsihän hän. Kenraali Fritz oli... Omanlaisensa henkilö, eikä kovin helppo. Itsepäinen henkilö, joka ei voinut tehdä kompromisseja... Toinen samanlainen sai vain ongelmia aikaiseksi. Demoni itse sentään oli valmis tinkimään ja alistumaan, jos se teki tilanteesta helpompaa – eikä hän ottanut nokkiinsa rumiakaan sanoja. Neitonen kuitenkin ilmoitti, että oli saanut kenraalilta luvan metsästykseen, eikä Roswell oikeastaan voinut sen suhteen alkaa väitellä. Hymy nousi taas uurteisille kasvoille miehen ottaessa teekuppinsa taas käteensä ja juodessaan höyryävää juomaa rauhallisesti.

"No, haluatte tietenkin olla varma, ettette metsästä kenenkään mailla ilman lupaa. Hänen Majesteettinsa ei toki ole se ainoa, joka maata omistaa... Mutta kuten sanoin, etsin tarkempaa tietoa käsiini myöhemmin ja ilmoitan teille, neiti hyvä. Yritän olla nopea," demoni hymyili nielaistessaan ja laski kuppia käsiensä kera,
"Ja jos olette tästä jo puhuneet aiemminkin, mitään muita esteitä ei taida olla, ainakaan omien tietojeni mukaan," tuo jatkoi pehmeästi naurahtaen. Tuskinpa Aleiga hänelle valehtelisi – ja jos kävisi niin, ettei tästä kenenkään muun kanssa oltu puhuttu aiemmin... No, ehkäpä tyttö ymmärsi sen nyt ja kysyisi. Roswellilla ikävä kyllä ei ollut paljoa tietoa metsästämisestä, eikä tiennyt, mitä muuta Aleigan oikeastaan piti tietää tai tehdä.
Avatar
Sands
Kreivi
 
Viestit: 1628
Liittynyt: 27 Elo 2010, 13:40
Paikkakunta: Vattavaivane lehemä

EdellinenSeuraava

Paluu Linnan salit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron