Pienesti naaras kävi yhä virnuillen kallistamaan päätään Lorythasille, tuon jatkaessa paasaamista. Ei Pumpkin halunnut puoliverisen luottamusta, turhaan tuo moisista hänelle motkotti. Hän oli olemassa vain tehdäkseen Lorythasin elämästä yhtä helvettiä - näin ihmisten uskontoa lainaten - kerta tuo tämän leikin oli aloittanut. Ehkä ei olisi kannattanut vangita nuorta ja villiä naarasta, joka kykeni ajattelemaan hieman inhimillisemmällä tasolla kuin useimmat lohikäärmeet.
"Vie sinä tiesi takaisin kylääsi, minä en niitä aio polkea. Tiesin että osaisitte kyllä itsekin vuorille - tyhmiä olisitte jos ette näiden kaikkien vuosien jälkeen osaisi muka lumisateessa vuorille suunnata - ja halusit vain testata minua. En koskaan olettanut teidän sokeasti seuraavan minua, jos vaikka olisinkin lähtenyt omille teilleni, kuten mahdollisuus oli. Mutta ei, sen sijaan tulin teidän mukananne tänne. Mieti sinä sitä, kun kartanoosi palaat mukavuuksien ääreen persettäsi kuluttamaan, Vaern puolikäärme", Viimeiset sanat tulivat suorastaan halveksuen, Pumpkinin sen pahemmin edes vilkaisematta enää sarvipäiseen. Sen sijaan naaraan huomio kiinnittyi takaisin kissapetoon, joka sai nyt luvan olla hänen kaverinsa.
Kivusta irvistäen Darius pääsi pystyyn Iriadorin avulla, hakien kuitenkin tuosta yhä tukea ja turvaa. Ehkä jopa tavalla, mitä ennen ei ollut näyttänyt ylimääräisten seurassa. Kenraali koki kuitenkin tarvetta näyttää punapäiselle, että luotti tuohon ja halusi Iriadorin auttavan itseään - varsinkin näin viimeisimmän riidan jälkeen - mutta silti Haukansilmä piti heidän väliset lämpimät suhteet mielellään piilossa. Ehkä nuo kaikki eleet ja teot oli tulkittavissa veljellisiksi tavoiksi, joita kukaan ei käynyt kyseenalaistamaan... Ellei sattunut tietämään kuinka lämpimät korkeahaltian ja silmäpuolen välit oikeasti olivatkaan.
"Hyvä... Katos myös... Kánon perään... Jos jotain tapahtuu...", Kenraali kävi tokaisemaan Dealthosin sanojen perään telepaattisesti yksikätiselle, tietäen kuinka yksikätinen oli hänen koiransa kanssa kaveerannut jo muutamaan otteeseen.
Pumpkin kävi vain lapsellisesti näyttämään kieltä Vaernille tuon jatkaessa kitinöitään, Naaraan sen pahemmin mainitsematta enää mitään sarvipäiselle. Menköön - tai siis, Saga oli nyt ymmärtänyt haltioiden ja ratsastajien lähtevän, lukuun ottamatta yhtä haltiaa, kuka ikinä noista olikaan kissapedon omistaja - Vaern saisi kuitenkin huomata punaisen liskon katollaan heti seuraavana päivänä. Totta hemmetissä Pumpkin aikoi tuon luokse raahautua vaikka väkisin, siitä Vaern saisi olla varma. Ei uskollisuuttaan, mutta ihan vain saadakseen ärsyttää puolikäärmettä lisää. Ja, no, halusihan Pumpkin vielä viettää aikaansa Lokenen seurassa. Vanhempi naaras oli niin mukavaa seuraa. Ja niin lämmin.
Darius nosti katseensa Lorythasin puoleen tuon käydessä jälleen puhumaan heille. Sarvipäinen kehotti jättämään viitat tänne, mikä sinällään oli ihan ymmärrettävää. Tuuli jos nappaisi viittaan, saattaisi koko ratsastaja lentää taivaan tuuliin ratsun selästä. Toisella kädellään Darius kävikin nyt riisumaan Delathosin viitan yltään, ojentaen sen pakkasherran puoleen, nyökäten kiitoksena viitan "lainaamisesta".
Terävä katse kääntyi kuitenkin takaisin Lorythasiin tuon seuraavien sanojen myötä, sarvipäisen halutessa Haukansilmän istuvan edessään. Sinällään fiksu suunnitelma, mutta Darius ei yhäkään pitänyt siitä. Mutta... Iriadorin tähden haukansilmä päätti nyt tyytyä tarjoukseen. Vain Iriadorin tähden. Kyllä kenraali tiedosti korkeahaltiankin palelevan ja joutuvan samaan kuntoon mitä Darius itse oli ollut, mikäli tuo ei lämpimään pääsisi. Ja sitä Darius ei halunnut, hän halusi Iriadorin pääsevän turvaan, lämpimään ja mielellään Haukansilmän kainaloon.
"Kunhan vain... Pidät katseesi irti omastani", Darius hymähti, käyden yskien perään pariin otteeseen,
"M..Me lähdemme mukaanne... Delathos palaa tuville heti kun kyken... kykenet ja ilmoita tulostasi kapteeneille, ellet minua tavoita...". Noiden sanojen myötä Darius nyökkäsi jokseenkin myöntävästi, ollen valmiina siirtymään ratsujen selkään, vaikkei tilanteesta vieläkään pahemmin välittänyt.
// Aksut pärisee aina. 24/7 pärinät. Nyt tekis taas mieli valmistella seuraavaa joulukalenteria TNFään ja miettä minne tunkis pikku-aksuja, jos tulee taas aksunetsintä kalenteri 8)
SMOKE WEED EVERYDAY terveisin arvaa kuka. ARVAA KUKA. OISKO SILLIMIÄS. Ei sun tarvii viereen käpertyy ku voit käpertyy siihen mahalle. Oon kun totoro, siihen mahalle mahtuu kyl nukkuun. PROBELLIT NYT. Joka päivä jotain uutta. Tappeja, propelleja, subeja. Huomenna ehkä bibbeleitä //