It's you again!

Majataloja löytyy montakin, mutta suurin osa on suunniteltu lyhyempikasvuisille vierailijoille. Vain muutama majatalo tarjoaa huoneita, joissa myös ihmisenkokoinen matkalainen saattaisi hyvin viettää yönsä.

Valvoja: Crimson

It's you again!

ViestiKirjoittaja kiifpro » 21 Huhti 2015, 16:50

//Sumikko ja Fannlaug tänne kiitos ^^

Enki


Enki käveli hieman rauhattomasti eteenpäin kadulla. Kuinka ollakkaan, hän oli onnistunut eksymään katujen sokkeloissa, eikä enää tiennyt, missä oli. Kaiken hyvän lisäksi aurinko oli jo melkein laskenut, ja hänen pitäisi vähitellen olla kotona. Tai no, pitäisi ja pitäisi... Eihän hänellä varsinaista aikaa ollut, jolloin hänen pitäisi olla kotona. Mutta eivät hänen adoptiovanhempansa kovin paljoa innostuisikaan, jos hän tulisi kotiin keskellä yötä.

Yhtäkkiä Enin korviin kantautui aikamoista melskettä edestä päin. Joku oli kaatanut jotain, tai sitten oli tapahtunut törmäys. Äänet olivat kuitenkin Enkille positiivinen asia. Siellä missä oli ääniä, oli myös muita kääpiöitä. Ehkä ne osaisivat neuvoa, mihin suuntaan hänen pitäisi lähteä. Ripeästi Enki lähti kävelemään kohti metakkaa siinä toivossa, että joukossa olisi joku kartan omistaja.
Muutamankymmenen metrin päästä poika kääntyi vasemmalle ja näki kolmen kääpiön nauravan kovaäänisesti. Kolmikko oli ehkä vähän huppelissa, koska hoipuivat eteenpäin suhteellisen epävakaasti. Hetken epäröinnin jälkeen Enki käveli kääpiöiden luo.
"Anteeksi, tiedättekö missä päin kaupunkia tämä paikka on?" En kysyi kääpiöiltä. Vasta näiden vieressä poika huomasi, kuinka hontelo hän oli vanhoihin ja roteviin miehiin verrattuna.. "Jaa'a, enpäs tiedä, mitäs et kanna karttaa mukana", yksi miehistä sanoi. Kaksi muuta nauroi päälle ihan kuin juttu olisi ollut jotenkin hauskakin. Yleensä kärsivällinen Enki ei jaksanut nyt kuitenkaan huonoja vitsejä. "Hei oikeasti. Minulla on kylmä, enkä tiedä missä olen. Ja te vain vitsailette", En sanoi hieman ärsyyntyneenä. Ilme kääpiöiden kasvoilla muuttui selvästi. "Mitäs poika, uhootko sä meille vai?" suurin kääpiö sanoi suuttuneena ja alkoi astella lähemmäksi. Enki tajusi tehneensä virheen, ja yritti haapuilla tupissa olevaa puukkoaan itsepuolustukseksi. "E-en minä uhoa", En sanoi yrittäen lähteä perääntymään. Ennen kuin hän kuitenkaan ehti vetää puukkoa reisitaskustaan, suuri kääpiö nosti hänet nahka liivistään ilmaan ja painoi vasten seinää. "Kuules kloppi, meille ei parane kettuilla", kääpiö ärisi. Kaksi muuta lähestyivät myös uhkaavasti Enkiä ja tätä pitelevää isoa kääpiötä. Poika yritti rimpuilla irti miehen otteesta, mutta oli aivan liian voimaton tuota vastaan. "Annetaans pojat tälle kakaralle opetus", vihainen kääpiö ärisi. Ennen kuin Enki ehti enää tehdä mitään, jonkun nyrkki iskeytyi hänen naamaansa. Kipu levisi Enin pään läpi kovana aaltona. Suussa maistui veri ja nenä valui. Seuraava isku osui Enin oikeaan käteen, joka jysähti myös kivasti. Vähitellen Enkin silmissä alkoi hämärtymään. Juuri, kun poika luuli loppunsa tulleen, hän kuuli huudon. "Seis! Mitä te teette?!" Nuori kääpiö tunsi otteen heltiävän ja hän tiippui maahan. Viimeisillä voimillaan hän näki miesten juoksevan pois päin, ennen kuin siniset silmät sulkeutuivat, ja En vaipui tiedottomaan tilaan...
kiifpro
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja Sumikko » 21 Huhti 2015, 17:21

Fannlaug



Tämä oli taas niitä iltoja, kun Fannlaug olisi halunnut olla missä tahansa muualla kuin tavernassa tarjoilemassa. Hän oli koko illan kiertänyt viemässä juomia ja hakemassa tyhjiä laseja, ja saanut siinä sivussa kestää joupuneita miehiä. Viedessään tarjottimella tuoppeja, tyttö kiristeli hampaitaan. Hänellä alkoi olla mitta täynnä.
"Yksi inkivääriolut, olkaa hyvät."
Silti täytyi mielistellä noita lieroja, mikä halusi ollenkaan tippiä. Se oli ollut yksi ensimmäisistä opetuksista, mitä hänelle oli kerrottu. Älä koskaan suutu tai hermostu asiakkaalle. Tyytymätön asiakas oli lähes sama kuin monta menetettyä ruoastaan maksavaa, sillä täällä jutut kulkivat nopeasti.

Saadakseen hetken hengähdystauon Fannlaug pujahti takaovesta heidän pienelle pihalleen. Yöilma tuntui ihanan viileältä tukahduttavan lämpimän täyden tavernan jälkeen. Tytön ajatukset harhailivat epämääräisesti henkilöstä ja ajatuksesta toiseen, eikä hän kohta enää ollut itsekään perillä siitä, kuinka kauan hän oli siinä seissyt. Helposti katoava ajantaju oli yksi Fannlaugin huonoista puolista. Hän oli juuri palaamassa takaisin sisään, kun kuuli kulman takaa sammaltavaa ärjyntää. Uteliaana kääpiönä Fannlaug hiipi katsomaan mitä tapahtui.

Ja hyvä että menikin. Muutama tavernan selvästi päihtynein asiakas oli alkanut karjumaan nuorelle pojalle. Poika näytti rauhoittelevan heitä, mutta tuloksetta, sillä hänet nostettiin seinää vasten. Fannlaugilla ei mennyt kauaa tajuta tilanteen laitaa. 'Herran jumala, pahoinpitely, joku hakataan, mitä minä teen, MITÄMINÄTEEN?!' kaikui tytön päässä.
Lopulta Fannlaugin ei ollut raivonsa turvin vaikea kerätä rohkeutta. Hän astui varjoista kadulle.
Nyrkki osui pojan kasvoihin. Nyt tytön oli vaikea estää itseään hyökkäämästä miesten kimppuun. Se kuitenkin olisi tietänyt huonoa.

"SEIS! Mitä te teette?! Lopettakaa heti!" Fannlaug oli tainnut yllättää ukot, sillä he hätkähtivät, ja poika retkahti maahan. "Antaa heittää! Ja takaisin tavernaan ei ole tulemista enää ikinä! Mitä te oikein olette tehneet?" Tyttö karjui pää punaisena ja käveli miesten ja pojan väliin. Ukonkäppänät lähtivät perääntymään, sillä kaipa hekin tiesivät, etteu toisten murjomisesta koitunut mitään hyvää. Ja ehkä Fannlaugin kupeestaan kaivamalla puukolla oli myös vaikutusta asiaan. Käyttää hän ei sitä olisi aikonut, mutta olipahan rekvisiitta vakuuttavaa.

Fannlaug kääntyi maassa tajuttomana makaavan pojan puoleen, ja tunnisti tämän Enkiksi heidän yhteiseltä aterialtaan. Enkin kasvot olivat murtuneesta nenästä veressä. "Herää En, ennen kuin nuo palaavat. Nouse ylös, ettei minun tarvitse raahata sinua suojaan. Herää nyt, ole kiltti" Fannlaug aneli.
Sumikko
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja kiifpro » 21 Huhti 2015, 20:46

Enki

"Ensin muistan vain mustaa, mustaa ja mustaa. Synkkä pimeys vallitsi ympärilläni, enkä nähnyt mitään, tai ketään. Yritin liikkua, mutten tuntenut kehoani. Olin vain kelluva aave pimeydessä.
Sitten tuli katu.
Pimeä katu, jolla seisoi kolme miestä. Miehet lähtivät kulkemaan kohti minua, enkä tiennyt, mitä tehdä. Lähdin juoksemaan. Juoksin, mutten liikkunut nopeasti. Jalat tuntuivat raskailta ja miehet saavuttivat minua nopeasti. Tunsin käden olkapäälläni, ja joku riuhtaisi minua. Yritin rimpuilla irti, mutten onnistunut...

Pimeys. Jälleen pimeys. Ja viiltävä kipu nenässä. En jaksanut nousta, en ajatella. Tunsin vain kipua"



//tynkä...
kiifpro
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja Sumikko » 22 Huhti 2015, 08:09

Fannlaug katseli ympärilleen tietämättä mitä tehdä. Enki makasi tajuttomana maassa, kasvot veressä, oli yö, eikä hänelle ollut suotu voimia kannella miehiä sisään tuosta vaan. Lisäksi näytti siltä, että pian alkaisi sataa. Lopulta tyttö ryhdistätyi, sai yhä pamppailevan sydämensä rauhoittumaan hiukan, ja yritti nostaa poikaa niin, että voisi kantaa tämän sisälle. Yritys oli tuomittu epäonnistumaan, ja Enki lösähti takaisin maahan.

Monen yrityksen ja erehdyksen jälkeen Fannlaug sai Enkin keploteltua selkäänsä niin, että tuo oli ikään kuin reppuselässä. Meno oli hieman horjuvaa, mutta tyttö pääsi takaovelle, sillä tavernan läpi tuolla ei ollut pienintäkään aikomusta mennä. Ovi auki, ja sisään vaan. Kaikki sujui hyvin siihen asti, kunnes portaat yläkertaan tulivat vastaan. "Isä, tulisitko apuun" tyttö puuskahti turhautuneena. Orik tuli, ja Fannlaug selitti asian laidan.

Pian Enki makasikin pehmeässä sängyssä, toisen sängyn patjoista lojuessa lattialla. Talossa ei nimittäin ollut lainkaan vierashuoneita, joten yhä tajuton poika oli ollut pakko majoittaa Fannlaugin huoneeseen, ja toki Fannlaugkin tahtoi nukkua jollain muulla kuin lattialla. Nyt hän kuitenkin puhdisti Enkin kasvoja kostealla liinalla verestä. Thuda ja Orik olivat menneet alas sulkemaan tavernaa.
Lattialla lojui teemuki, johon oli sekoitettu hieman katajaa antamaan voimia. Sitä Fannlaug aikoisi Enkille juottaa, kunhan tuo ensin virkoaisi. Aivan kuin poika olisi ollut vakavastikin sairas, Fannlaug hymähti.
Sumikko
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja kiifpro » 22 Huhti 2015, 15:15

Enki

Hetken En makasi liikkumatta, vaikka tiesi heränneensä. Ympäristö ei ollut enää kylmä ja kova, eikä naama ollut enää verestä tahmea. Poika tajusi makaavansa sängyssä, pehmeässä ja lämpimässä sellaisessa. 'Miten minä tänne päädyin?', hän ajatteli. Vähitellen palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, kun hän muisti jonkun ajaneen kolme hänen päälleen käynyttä kääpiötä pois. Varovasti En koetti liikuttaa oikeaa kättään, mikä sattui aivan vietävästi, ja sai pojan avaamaan silmänsä ja irvistämään.
Hitaasti hän alkoi katsella ympärilleen, ja huomasi olevansa huoneessa. Melkein saman tien hän myös huomasi vieressään istuvan tytön. "Fannlaug?!" Enki sai suustaan. Hän muisti kääpiön torilta, jossa tuo oli tönäissyt häntä vahingossa ja tarjonnut sitten aterian. Hän ei ollut kuvitellut tapaavan tytön näin pian.

Hitaasti poika kokeili nenäänsä, joka oli selvästikkin murtunut. Ilmeisesti se oli kuitenkin murtunut siististi ja joko väännetty, tai mennyt vahingossa takaisin paikoilleen. Oikeaa kättä myös jomotti, mutta se saisi parantua rauhassa. Kiitos Enin vasenkätisyyden.
"Fannlaug, miten minä oikein tänne päädyin? Ja missä minä edes olen?" poika kysyi lopulta. Halusihan hän toki tietää, missä oli. "Ja mitä ylipäänsä tapahtui?"
kiifpro
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja Sumikko » 22 Huhti 2015, 17:38

Fannlaug katseli tajutonta poikaa odottaen tuon heräämistä. Elonmerkkejä ilmaantui, kun Enki liikautti kättään, irvisti ilmeisesti kivusta ja lopulta pakottautui avaamaan silmänsä. Saman tien kun poika huomasi Fannlaugin sängyn reunalla istumassa, alkoi kysymystulva. Miten, milloin ja miksi?
"Mikä on vointisi? Sattuuko johonkin paljon?" tyttö kysyi huolestuneena.

"Sinä olet vanhempieni tavernan yläkerrassa, minun huoneessani sängyllä. On aamuyö, olit pitkään tajuttomana. Olit joutunut tappeluun asiakkaidemme kanssa, he hakkasivat sinua, ja pyörryit" Fannlaug kertoi, sillä ei tiennyt mitä kaikkea Enki muistaisi.
"Olin tullut ulos hengähtämään, ja kuulin niiden ukkojen karjuvan sinulle. Kun ehdin katsomaan, menetit tajuntasi ja lösähdit maahan. Minä raivostuin ja aloin huutamaan niille kaljankittaajille pää punaisena. Miehet liukenivat pois paikalta, ja niillä ei ole kyllä takaisin tulemista" Fannlaug tuhahti halveksivasti.

"Sitten minä raahasin sinut sisään, ja isä toi sinut ylös. Tiesitkö, että sinusta on mahdotonta saada pitävää otetta?" Tyttö kertoi.
"Puhdistin kasvosi verestä, ja kun et osoittanut virkoamisen merkkejä, juotin sinulle hieman teetä. Ottaisitko jotakin syötävää? Leipää? Juustoa? Keittoa? Puhu kuitenkin hiljaa, vanhempani nukkuvat. Miksi aina tavatessamme ajaudumme syömään?" Fannlaug naurahti.
Sumikko
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja kiifpro » 26 Huhti 2015, 12:47

Enki

Enkin ollessa vieläkin ihmeissään ilmestymisestään lämpimään huoneeseen, Fannlaug kertoi miten En oli päätynyt tänne. Hiljalleen muistikuvat palasivat, ja poika muisti suuren kääpiön, joka oli lyönyt häntä naamaan. Vähitellen hän myös muisti huudon, jonka oli kuullut ennen kuin tuli vain mustaa. Se oli ilmeisesti ollut Fannlaug.
Kuultuaan olevansa Fannlaugin kotona, tuon huoneessa ja kaiken lisäksi tytön sängyssä, ei En voinut estää hienoista kuumotusta nousemasta kasvoilleen. Pitikin joutua vaikeuksiin ja päätyä juuri Fannlaugin pelastamaksi...

Poika ei voinut olla naurahtamatta, kun Fannlaug kertoi, että hänestä oli mahdotonta saada pitävää otetta. "En tiennytkään, pitää varmaan kiinnittää varoituskyltti selkään, jos päädyn taas hakatuksi", Enki sanoi huvittuneena. "Ja kiitos", Enki sanoi hieman nolona ja käänsi katseensa pois tytöstä hieman nolona. Vasta nyt hän tajusi, että kasvot eivät olleet enään verestä tahmeat. Fannlaug oli siis puhdistanut ne Enin nukkuessa. Koko ajatus oli niin outo, ettei poika viitsinyt katsoa tyttöä.
Fannlaugin kysyessä halusiko hän jotain ruokaa, Enki tajusi vasta kuinka nälkäinen oli. "En halua olla tökerö, mutta jokin ruoka kyllä kelpaisi. Olen syönyt viimeksi eilen iltapäivällä", En sanoi irvistäen, ja laski päänsä takaisin tyynylle. "Voin kyllä toki tulla auttamaan, jos haluat", poika ehdotti, vaikka tiesi sen tyhmäksi.
kiifpro
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja Sumikko » 26 Huhti 2015, 14:51

"Tai sitten sinuun täytyisi kiinnittää kahvat, joista raahata mukaansa" Fannlaug ehdotti ja virnisti. Tyttö oli salaa mielissään siitä, että toinen oli heräillyt. Kohtalaisen vanha ja natiseva talo öljylamppujen lepattavassa valossa öiseen aikaan ei ollut erityisen houkutteleva ajatus, vaikkei Fannlaug pimeää pelännytkään. Tyttö säikkyi ehkä enemmän olentoja, joita pimeydessä lymyili. Ajatuskin ryöväristä, joka kaupungin pimeillä kujilla kierrellessään huomaisi yhdestä ikkunasta loimottavan valon ja Fannlaugin huoneessaan, sekä päättäisi tulla vieraisille... Fannlaugia kylmäsi, ja hän päätti unohtaa moiset ajatukset.

Lievästi punastunut Enki totesi olevansa todellakin nälkäinen, ja niinpä Fannlaug viittoi hänelle.
"Tule mukaan vain. Meidän täytyy käydä alakerrassa hakemassa yöpalaa, sillä siellä on keittiö. Kolmas porras ylhäältäpäin laskettuna muuten ei ole kovin kestävä" tyttö selosti ja astui tottuneesti hämärään portaikkoon.
Sumikko
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja kiifpro » 26 Huhti 2015, 15:11

Enki

"Kyllähän ne kahvatkin varmaan ihan käytännölliset olisivat", En naurahti huvittuneena. Mielessään En päätti kuitenkin olla joutumatta hankaluuksiin enää toista kertaa niin, että Fannlaug päätyisi pelastajaksi. Olihan tilanne nyt suhteellisen nolo, kun ajatteli.
En antoi katseensa kiertää huoneessa, kun ei viitsinyt vieläkään katsoa tyttöä. Pimeässä ei nähnyt juuri ollenkaan, miltä huone näytti, mutta sen käsityksen Enki sai ettei se ollut kovin suuri. Seinällä roikkui muutama taulu ja nurkassa oli tuoli. Fannlaugin ehdottaessa, että he menisivät hakemaan ruokaa keittiöstä, nousi Enki vasemman kätensä avulla ylös sängystä, ja heitti jalkansa lattialle. Vasta nyt En huomasi, ettei hänellä ollut kenkiä jalassa. Lattia tuntui kylmältä paljaiden jalkojen alla, mikä ei kuitenkaan erityisemmin häirinnyt poikaa. Jotenkin Fannlaugin kanssa pimeässä talossa hiippailu oli aika jännää ja kivaa, vaikkei En sitä itselleen kunnolla suostunut myöntämään.

Hitaasti Enki lähti Fannlaugin perään, kun he kävelivät varovaisesti ulos huoneesta. Hetken aikaa En haapuili seiniä, ja yritti selvittää muutenkin mihin päin mennä. Poika totesi kuitenkin Fannlaugin lähellä pysymisen, kun tuo käveli, paljon käytännöllisemmäksi. Tyttö kun tunsi talon läpi kotaisesti. Hieman hämminkiä aiheutti kuitenkin matonreuna, johon En onnistui kompastumaan, ja olisi tuiskahtanut nenälleen, ellei olisi törmännyt ensin Fannlaugiin, ja sitten saanut vasemmalla kädellä otetta pienestä koristepöydästä. Varovaisesti poika lähti jatkamaan matkaa kohti portaita.
kiifpro
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja Sumikko » 26 Huhti 2015, 17:53

Enkin matonreunaan kompastuminen ja Fannlaugiin törmääminen huvitti tyttöä. Aina tuo toinen onnistui söheltämään. Portaat narisivat hiljaa paljaiden jalkojen alla. Parivaljakko hipsi keittiöön, jossa Fannlaug alkoi etsiä heille jotain purtavaa. Tyttö lykkäsi Enkille puisen tarjottimen pimeässä.

Fannlaug hihitti hieman hysteerisen hermostuneesti. Enki vilkaisi pöllämystyneenä. "Ryöstin ruokaa keittiöstä viimeksi kymmenvuotiaana" tyttö supatti ja naurahti hiljaa. Sitten tuo ryhdistätyi ja alkoi latomaan Enkille juustoa, leipää, omenoita ja kaksi keittokulhoa täynnä lihakeittoa sekä puulusikoita. "Emme me täällä ainakaan nälkään kuole" Fannlaug tyrskähti.
Sumikko
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja kiifpro » 26 Huhti 2015, 18:13

Enki

Poika onnistui hiippailemaan suhteellisen hiljaa alas rappusia Fannlaugin perässä, vaikka portaat narisivatkin. Se oli kuitenkin sen verran pientä narinaa, etteivät tytön vanhemmat siihen varmaankaan heräisi. Tuskin he siihen ainakaan huomiota kiinnittäisivät erityisesti.
Kun parivaljakko oli päässyt keittiöön, Fannlaug lykkäsi pojalle puisen tarjottimen johon latoa ruokaa. Hetken aikaa En mietti, miten pystyisi pitämään tarjotinta niin, että oikea käsi ei rasittuisi. Lopulta hän kuitenkin päätyi kantamaan tarjotinta aivan normaalisti, pientä kipua lukuunottamatta.

En katsoi huvittuneena hihittävää Fannlaugia, kun tuo kertoi, että oli viimeksi varastanut ruokaa kymmenen vanhana. "Taidot ovat näköjään tallella vielä ruuan ryöstämisen suhteen", poika sanoi silmää iskien. "Tosin, en kyllä sitten tiedä, mitä vanhempasi sanoisivat, jos saisivat tietää, että hiippailet minun kanssani ruuan ryöstöretkellä aamuyöllä", poika hihitti kuvitellen tilanteen.
Fannlaug latoi hurjan määrän ruokaa tarjottimelle Enkin katsoessa suu auki vieressä. Poika meinasi kyllä sano, ettei tarvitse näin paljoa ruokaa, mutta piti kuitenkin suunsa kiinni. Toisen meinatessa revetä ruoka määrälle, En ei myöskään voinut pidätellä naurua, vaan meinasi revetä myös. "Ehkä me hengissä selviämme", Enki sanoi naurua pidätellen vierestä.
kiifpro
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja Sumikko » 26 Huhti 2015, 19:28

Enki ja Fannlaug kiipesivät takaisin yläkertaan kera tarjottimen, jossa oli ruokaa ihan kiitettävä määrä. Ylhäällä tytön huoneessa Fannlaug sytytti öljylampun seinältä sekä yhden pitkävartisen kynttilän. Enkin katsoessa kummastuneena vieressä tyttö hinasi punertavaa puupöytää keskemmälle huonetta. Fannlaug otti tarjottimen pojalta laskien sen tuomiset varovasti pöydälle lisäten sytyttämänsä kynttilän keskelle. Vielä tuolit seinän vierustoilta, ja yöpala oli valmis.

"Herra on hyvä ja käy istumaan" Fannlaug vinkkasi silmää Enkille. Hämärässä näki, että pöydällä oli kynttiläillallinen katettuna. Ainokainen kynttilä soi juuri tarpeellisen verran valoa ympärilleen. "Yöpala ála Fannlaug" tyttö vitsaili.
Sumikko
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja kiifpro » 26 Huhti 2015, 19:44

Enki

En kiipesi varovasti tarjotinta kannatellen takaisin yläkertaan Fannlaugin perässä. Tarjotin oli suhteellisen painava suuren ruoka määrän ansiosta, mutta suhteellisen vaivattomasti poika sen kuitenkin kantoi yläkertaan. Hitaasti hipsien parivaljakko päätyi jälleen tytön huoneeseen.
Jostain syystä Fannlaug sytytti yhden uuden kynttilän, ja raahasi puupöytänsä keskelle huonetta. Järjestelmällisesti toinen asetteli ruuat pöydälle ja lisäsi keskelle sitä vielä sytyttämänsä pitkän kynttilän. Ihmeissään poika katseli Fannlaugin touhuamista tuon asetellessa kaikkea paikoilleen. Kun tyttö raahasi vielä tuolitkin huoneen seinämiltä, yöpala tilaisuus oli täydellinen.

Fannlaugin kehottaessa Eniä istumaan, poika käytännössä vain lösähti tuolille. "Saat parissa minuutissa tälläisen kynttiläillallisen aikaiseksi", poika sanoi äimistyneenä. Hän katseli pöydällä olevia tarjottavia, mutta käänsi katseensa sitten takaisin tyttöön.
Pienen hetken päästä Enki hoksasi edelleen tuijottavansa Fannlaugia, ja käänsi katseensa nopeasti pois. Kuumotus levisi pojan kasvoille ja tuo alkoi sättiä itseään mielessään. 'Mikä sinuun meni, idiootti', hän ajatteli jalkoihinsa katsoen.
kiifpro
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja Sumikko » 26 Huhti 2015, 20:01

"Kaipa sen oppii ajan kanssa, kun tavernasta on kunnollinen ruoka vähissä ja asiakkaita tulvii sisään. Sillon täytyy improvisoida. Silloin meillä on käytössä ateriat nimeltä Thudan erikoinen, ateria ála Fannlaug ja Orikin herkkusaavi. Käytännössä kaikki ovat täysin samaa, mutta vain eri nimillä" tyttö nauroi.

Fannlaug katseli toista silmäkulmastaan. Hänestä oli mukava silmäillä muita, kun he eivät toivon mukaan huomanneet sitä itse. Enki ei oikeastaan ollut lainkaan hullumman näköinen noine ruskeine hiuksineen ja sinisine silmineen. Tuo helahti punaiseksi ja painoi katseensa maahan. Fannlaug keskittyi pureskelemaan leipää. Siinä tytön ajatukset lentelivät sinne tänne. Entäpä jos... Fannlaug karisti epämääräiset ajatukset mielestään ja vilkaisi poikaa.
Sumikko
 

Re: It's you again!

ViestiKirjoittaja kiifpro » 26 Huhti 2015, 20:44

Enki

"Aivan, tavernassa oppii varmaan vaikka mitä ruuan improvisoitiin liittyen", En naurahti, kun tyttö selitti mitä piti tehdä jos ruoka oli lopussa. Ei varmasti ollut helppoa välillä, mutta perhe oli ilmeisesti selvinnyt tähän asti ihan hyvin. Taverna kun tuntui olevan ihan hyvässä "jamassa".

Hetken aikaa kumpikin vain söi ruokaansa hiljaisuuden vallitessa. Enki vilkuili välillä Fannlaugia paksujen ripsiensä alta, mutta käänsi katseensa takaisin maahan aina kun huomasi tytön vilkaisevan myös häntä. Varovasti poika piirteli jalallaan erilaisia kuvioita lattiaan miettien, mitäköhän Fannlaug itseasiassa ajatteli hänestä. Pitikö hän Eniä kaverina, vai olisiko hän kenties ehkä jopa enemmän punaruskeat hiukset omaavalle tytölle? Päättäväisesti Enki pudisti moiset ajatukset pois päästään. Eihän se nyt ollut mahdollista, ei sitten alkuunkaan. Ajatus sai kuitenkin pienen masentuneen pistoksen aikaan Enin sisällä, mikä hämmensi nuorta kääpiötä entisestään. Tummat hiussuortuvat valuivat Enin naamalle vähitellen, kun hän katsoi vain jalkoihinsa, joten pojan oli pakko nostaa päänsä tökkiäkseen hiuksensa pois naamalta. Varovasti Enki katsoi pöydän toisella puolella istuvaa Fannlaugia silmiin. Vaikka huoneessa oli hämärää, hän erotti selvästi tytön vihreät silmät.
"O-oletko syönyt jo?", poika kuiskasi varovasti kun ei oikein tiennyt mitä olisi sanonut. Enki alkoi varovasti keräilemään astioita ja jäljelle jääneitä ruokia tarjottimelle. En vei penkkinsä sille varattuun kulmaan ja tuli sitten takaisin Fannlaugin luo. "Nyt jos et laita hirveän paljon pahaksesi, voisin mennä nukkumaan, koska olen niin väsynyt", hän sanoi tytölle ja hieroi syvän sinisiä silmiään. Varovasti En hipsi sängyn luo ja vajosi peiton alle väsyneenä. Viimeinen asia, minkä hän näki, oli Fannlaug istumassa pöydän ääressä...

//Voit varmaan siirtyillä aamuun sitten kun saat Fannlaugin nukkumaan? c:
kiifpro
 

Seuraava

Paluu Majatalot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron