Hooves IV || Aksu

Keskellä aroja kohoaa kaunis, mahtipontinen kaupunki, jota asuttavat nyt haltiat. Kaupunki on kauniimpi, mitä piilossa pidetty. Monikerroksinen ja moderni kaupunki pitää sisällään niin perinteisen kauppatorin, kuin monia pienempiäkin toreja. Kaupungista löytyy myös raskaasti varustettu sotilastupa, jotta kaupungin turvallisuus voidaan taata. Keskellä kumpuilevaa aroa kohoava kaupunki on kuitenkin turvassa yllätyshyökkäyksiltä, sillä lähestyvät viholliset näkee jo kilometrien päähän. Kaupungista löytyy kaikki mitä voisi olettaakaan. Kauppoja, putiikkeja, lekureita, tyrmät, asuntoja, kartanoita. Majataloja ja tallit, joihin sopii myös erikoisempia vieraita. Ihmisiä ei tässä kaupungissa suvaita, elleivät nuo ole ehdottomasti pettureita omilleen tai orjia. Edes puolueettomat ihmiset eivät selviä kaupungissa ilman pidätystä, elleivät taida varjoissa pysymisen saloja. Kaupunkia ympäröi kuitenkin valtava muuri, jonka yli on mahdoton päästä kiipeämälläkään. Kylään pääsee sisään portista, jota vartioidaan vuorokauden ympäri.

Kaupunkiin on muuttanut enimmäkseen haltioiden korkea-arvoisempia ja rikkaampia kansalaisia. Köyhemmät kansalaiset, jotka eivät ole kyenneet uutta asuntoa ostamaan, ovat jääneet haltioiden piilopaikkaan asumaan, kaikessa rauhassa.

Valvoja: Crimson

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 02 Huhti 2015, 22:31

Asettauduttuaan mukavasti vuoteelle, kävi satyyri kiinnittämään huomionsa jälleen paremmin Elodieen, joka oli yllättäen lähemmäksi tullut. Eipä Perian siitä pahakseen pistänyt, kerta toinen noin omatoimisesti viereen tuli. Mukavaahan se oli nukkua jonkun vieressä, ainakin näin satyyrin mielestä. Joskin, Perian yhä toivoi että Elodie heräisi samoissa aatoksissa, mitä oli mennyt nukkumaankin.
Perian antoikin Elodien tulla ihan kainaloonsa, mikäli tyttö halusi kylkeen tulla nukkumaan. Pienesti hymyillen satyyri seuraili, kuinka fauni hyvät yöt kuiskattuaan kävi katsahtamaan miehen puoleen, aivan kuin odottaen jotain.

Perian kohotti pienesti, jokseenkin kysyvästi kulmaansa, tietämättä miten varsinaisesti tuohon olisi nyt pitänyt reagoida. Halusiko fauni hänestä jotain? Huomaamatta kävi se syke jälleen nousemaan, jokseenkin oudon lämpimän tunteen noustessa jälleen rintaan. Miten ihmeessä Elodie sen teki, pelkällä katseellaan?
"Nuku... Sinäkin... Hyvin siis, niin", Satyyri sai soperrettua jokseenkin hajamielisesti, tuijottaen vain Elodieta kuin olisi nähnyt uniikeimman jalokiven ikinä.
Jostain kumman syystä - ehkä jopa pienestä pakottavasta tarpeesta - nojautui Perian lähemmäksi Elodieta ja spontaanisti, nopeasti kävi painamaan pienen, hellän suudelman nuoremman poskelle. Toisen huulille. Kolmannen otsalle, ennen kuin kävi varovaisesti vetämään faunin pehmeään halaukseen.
"Minä pidän sinusta huolen. Älä huoli".


// Hittttailin. Hit. HIT MAN. En hidastellu. EN TÄLLÄ KERTAA SIIS :---D kato ku mul on Perian fiilis pitkästä aikaa //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 03 Huhti 2015, 11:54

Elodie pääsi Perianin kainaloon, johon tyttö oli enemmän kuin tyytyväinen. Siro käsi löysi tiensä lepäämään miehen rintakehälle. Satyyri toivotti tytölle myös hyvät yöt, kuulostaen miltei yhtä vaitonaiselta kuin fauni itse.
Hetken kaksikko tuijotti toisiaan, kunnes Perian kumartui antamaan suukon Elodien poskelle, huulille ja otsalle. Fauni hymyili tyytyväisenä, hän siis oli ansainnut iltasuukon.

Perianin lämmin syli kietoutui Elodien ympärille, tytön painautuessa lähemmäksi toista. Satyyri pitäisi hänestä huolta. "Mhmm...mm..." Elodie enää vain mumisi, sulkien silmänsä, mutta oli todella onnellinen toisen sanoista. Ei kestänyt kauaa kun tyttö nukahti miehen syliin.

//Ouu OOUU hitman i see ei se mitään :D //
Viimeksi muokannut Janni päivämäärä 27 Huhti 2015, 11:51, muokattu yhteensä 1 kerran
Janni
 

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Huhti 2015, 17:33

Ei siinä kauaa mennyt, kun Elodie kävi vaipumaan uneen. Perian huokaisi jokseenkin helpotuksessa kuunnellessaan Elodien rauhallista hengittelyä. Häntä väsytti myös, mutta satyyri ei saanut unta vielä pariin tuntiin. Ajatukset pyörivät myrskyn lailla päässä, silkkikoiven koittaessa puida näitä outoja tunteita itsekseen. Hän välitti Elodiesta - oli alusta asti välittänyt - mutta missä hiton vaiheessa hän oli alkanut välittämään nuoremmasta näin... syvällä tavalla?! Se oli tullut kirjaimellisesti täysin puskista, Perianin edes tiedostamatta sitä tunnetta ennen tätä iltaa. Olihan Elodie sievä ja mukava nuori naisenalku, mutta... Mikä tuossa sitten niin erikoista oli, että itserakas satyyri toiseen oli rakastumassa?
Kai ne olivat ne sorkat...
Niin. Jonkinlainen ällö, alkukantainen reaktio samankaltaiseen olentoon. Se sen täytyi olla. Eikö?

Lopulta Perian kuitenkin oli vaipunut ajatuksiltaan uneen, pysyen Elodien vieressä koko yön. Siinä kun oli mukava nukkua, tosien vierellä, mukavasti halaillen ja toisesta lämpöä hakien.

Aamulla Perian oli ensimmäisenä hereillä, kykenemättä kuitenkaan nousemaan toviin vuoteesta. Hänellä oli tänään töitä toki, mutta vasta illasta, joten yleensä satyyri pyöri pitkään silkkisissä lakanoissa mikäli aamusta ei tarvinnut heti pompata ylös. Tosin, nyt se pyöriminen jäi normaalia vähäisemmälle, satyyrin tuntien suurta tarvetta nousta Elodien viereltä ennen kuin tuo kävisi heräämään. Satyyrilla oli ristiriitaisia tunteita koko tilanteesta. Lähinnä siksi, että hän itse oli hämillään, jopa peloissaan niistä lämpimistä tunteista jotka olivat tulleet kuin tyhjästä faunia kohtaan. Mitä ihmettä hän tekisi itsensä kanssa?!
Vähin äänin hopeasarvi kävikin mönkimään pois Elodien vierestä, pyrkien olemaan herättämättä toista. Tyttö saisi nukkua niin pitkään kuin halusi, tuolla oli nyt vapaapäivä. Perian kävi kuitenkin hakemassa Elodielle valmiiksi vesilasin yöpöydälle, ennen kuin lähti valmistelemaan itseään päivää varten. Pitihän hänen näyttää nätiltä ja saada hiuksensa setvittyä, vaikka ajatuksensa olivat sekaisin.



// OuUuUuuUuuuu! Hittasin taas, suoraan aamuun! En nää syytä tehä uutta töpöä vielä kerta tää aamu osio on kumminkin ittessään aika lyhyt NI PELATAAN SE NYT TÄSSÄ VIELÄ //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 04 Huhti 2015, 19:36

Elodie nukkui hyvillä mielin läpi koko yön. Parempaa nukkumapaikkaa tyttö ei voisi toivoa, Perianin syli oli lämmin ja turvallinen, vaikkei hän sitä näin unen läpi tiedostanut.
Aamu ehti kulua ohi faunin normaalin heräämis ajan, satyyrikin heräsi häntä ennen, mutta kun Elodie lopulta heräsi ei tämä tarkalleen tiennyt mihin hän heräsi. Valkean huoneen valoisuuteen vai inhottavaan päänsärkyyn? Jokainen sydämen syke tuntui kivuliaalta sykähdyksenä Elodien korvien välissä.

Fauni päästi epämukavuudeltaan äännähdykset, käpertyen peiton alla pieneksi palloksi, pidellen päätään. Hänellä oli huono olo, oliko hän sairas? Tyttö katseli ympärilleen mitä kivuistaan pystyi ja tajusi olevansa Perianin huoneessa. Hetken fauni mietti miksi oli täällä, mutta nopeasti eilisillan muistot tulvivat mieleen, osa selvinä osa utuisina.
Elodie henkäisi silkasta yllätyksestä ja oli hetkessä punainen kasvoiltaan. Mitä hän oli oikein tehnyt?! Mitä he oikein olivat tehneet? Hajamielisesti tyttö vei sormensa huulilleen, kuin pyistyisi vielä tuntemaan satyyrikin huulet niillä.

//Asia selvä! o7 //
Janni
 

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 08 Huhti 2015, 21:53

Siistiessään itseään koitti Perian selvitellä ajatuksiaan, kykenemättä kuitenkaan minkäänlaiseen rationaaliseen ajatteluun. Sinällään se oli pelottavaa, miksi ihmeessä hän tunsi tällä tavalla Elodieta kohtaan? Satyyri oli elätellyt toivoa siitä, että se tunne oli vain eilisillan huumaa ja alkoholi oli siihen osasyyllinen, mutta näin aamusta se tunne oli yhä olemassa. Vaikka Perian kuinka koitti sen tukahduttaa. Ahdisti, jonkinlainen paniikki puski pintaan. Tämä oli täysin uutta satyyrille! Ensimmäistä kertaa elämässään hän joutui miettimään tunteitaan ja mikä pahinta: Toisten tunteita!
Ei hän halunnut olla törkeä Elodielle ja kertoa suoraan tuolle, ettei kannattanut elätellä mitään toiveita heidän suhteen! Niin! Perian oli Kuningattaren palvelija, hänen kaikki rakkautensa kuului Kuningatar Delialle - ja osin satyyrille itselleen tietenkin. Tytön piti ymmärtää että eilinen oli vain... Hauskanpitoa kavereiden kesken. Ei mitään suurempaa. Tai niin Perian itselleen yhä jaksoi uskotella.

Makuukammarin puolelta kävi kuitenkin kuulumaan äännähdys, joka kieli Elodien heräilevän ja kokevan olonsa varmaan kovin epämukavaksi. Satyyri joutui vetämään syvään henkeä, ennen kuin uskalsi käännähtää ympäri ja kävellä Elodien luokse. Parempi vain pistää hymy huulille ja koittaa vältellä eilisestä puhumista. Ehkä Elodie ei edes muistaisi mitään!
"No mutta, huomenta", Perian aloitti hymyillen kävellessään lähemmäksi vuodetta, "Päätä särkee? Olo ei ole kovinkaan hyvä? Pahoitteluni, etten seurannut alkoholinkäyttöäsi paremmin... Oletettavasti pahoinvointisi johtuu siitä. Mutta, yöpöydällä on vettä, kannattaa juoda sitä".
"Minun pitää pian kiiruhtaa tehtävieni pariin, mutta voit viipyä täällä niin kauan kuin tarve.... Mutta, tarvitsetko jotain? Voin hakea sinulle syötävää - jos mitään kykenet syömään - tai vaikka jotain päänsärkyysi? Eiköhän hovin tohtoreilta jotain löydy moiseen kipuun..."


// Voi pikku Elodie <3 //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 08 Huhti 2015, 22:44

Sorkkien kopse lähestyi vuodetta ja pian Elodie pystyi kuulemaan tutun äänen viereltään. Tyttö ei kuitenkaan pystynyt kohottamaan kavojaan piilostaan, hän oli aivan liian nolostunut ja kaiken lisäkti punainen kuin tomaatti. Perian rohkaisi tyttöä juomaan vettä, se olisi hyväksi. Miehen puhe tuntui kiihtyvän ja lisääntyvän faunin korvissa, toisen ehdotellessa jotain syötävää ja selitteli että tuon työt kohta kutsuivat, sekä Elodie oli vapaa tältä päivältä, tämän oli paras levätä... Niin paljon puhetta, liian nopeasti.

"Mmmm... puhut liikaa..." Elodie vaikersi, mutta tajusi kuinka röyhkeältä oli kuulostanut. "Ah, siis!" Fauni kohotti päänsä hädissään pois peiton alta, joka oli suuri virhe, päänsärky vihlaisi ikävästi. "S-Siis... puhut liian nopeasti... en pysy perässä." Fauni selitti pidellen kipeää päätään. "Anteeksi." Elodie lisäsi mutisten, pohtien pyysikö äskeisestä anteeksi vai eilisestä. Tosin oliko hän tehnyt mitään väärin? Suudella nyt Periania, eikö mies ollut pyytänyt sitä? Kaikki oli niin sekavaa, eikä päänsärky auttanut asiaa.

//Se on pikku reppana :3 //
Janni
 

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Huhti 2015, 23:42

Puhut liikaa. Satyyri ei voinut kuin virnistää harvinaisen ilkikurisesti moiselle toteamukselle. Oli fauni sitä tarkoittanut kirjaimellisesti tai ei, taisi se kuitenkin pitää paikkansa. Perianilla kun oli tapana puhua ehkä turhankin paljon, varsinkin jos puhe oli hänestä itsestään! Mutta, miten hän muka voisi vastustaa kiusausta, kun puhe oli hänestä itsestään?
Elodie kävi kuitenkin nopeasti korjaamaan sanojaan, mainiten satyyrin puhuneen liian nopeasti. Tyttö ei pysynyt sanojensa mukaan perässä, mikä ei sinällään ollut yllätys saatikka häpeä. Tuo oli juuri herännyt ja oli asteen tai toisen jurrissa, ihmekös jos perässä ei pysynyt.

"Ah, suo anteeksi kulta", Perian aloitti, tajuten kuitenkin ettei Elodien kutsuminen kullaksi ollut ehkä kaikkein paras vaihtoehto eilisen jäljiltä. Se pieni paniikki sanojen myötä näykikin satyyrin kasvoilla hetken, tuon koittaen keksiä mitä seuraavaksi suustaan päästäisi.
"Tarvitsetko jotain? Tiedän että olosi on varmaan aika kurja eilisen juomisen jäljiltä..", Satyyri jatkoi, käyden askeltamaan sen yöpöydän ääreen, jolla kannullinen vettä ja tyhjä lasi odottivat. Mies kävi kaatamaan vettä siihen lasiin, ojentaen tuon sitten kohden Elodieta varovaisesti.
"Voit levätä täällä niin pitkään kuin haluat... Suosittelen sitä oikeastaan, koita saada unta ja heräilet sitten, kun huvittaa...."


// Niin on <3 TAHDON VAIN PAIJATA. Sisäinen Perianini tahtoo vain baijjata. eiku //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 12 Huhti 2015, 00:40

Elodie jäi tuijottamaan Periania hiljaisena, tuon sanojen myötä. Oliko mies kutsunut häntä kullaksi? Tyttö näytti yhtä hämmentyneeltä, kuin satyyri, joka kuitenkin tokeni tilanteesta paljon nopeammasti kuin hän. Perian otti puheeksi eilisiltana nautitut juomat, joiden jäljiltä faunilla varmasti oli huono olo. Mies kävi täyttämään Elodielle vesilasia, kun tyttö itse hivuttautui istumaan tuijottaen toista edelleen hämmentyneenä.
Perian kertoi että fauni olisi vapaa lepäämään tuon vuoteessa niin kauan kuin tämä tarvitsi, se oli suositeltavaa. Vesilasi otettiin vastaan, johon Elodie laski katseensa, pitäen hetkellisen hiljaisuuden.

"Kulta?" Elodie lopulta sanoi. "M-Minäkö?" Fauni vaikutti sivuuttavan kaikki Perianin äskeiset puheet ja takertui siihen yhteen pikku sanaan, jonka toinen oli sanonut. Toki olihan mies kutsunut häntä aiemmin kullaksi tai vastaavaksi, mutta fauni toivoi eilisillan tapahtumien muuttaneen sanan merkityksen todeksi.

//MMMMhmmmmm >u> //
Janni
 

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 19 Huhti 2015, 15:29

Elodie ei käynyt mitään sanomaan hetkeen, antoi vain satyyrin papattaa samalla kun itse istumaan hivuttautui. Perian ehätti jo olettaa, ettei fauni kävisi mihinkään hänen sanomaansa takertumaan, saatikka sitten kommentoimaan. Ehkä tuo tosiaan oli niin jurrissa, ettei ehättänyt vieläkään kunnolla rekisteröimään satyyrin sanoja.
Se kuitenkin osoittautui vääräksi oletukseksi, Elodien käyden nyt toistamaan miehen sanoja. Perian jähmettyi hetkeksi paikoilleen tietämättä mitä tuohon nyt sanoa, tytön tiedustellessa oliko hän todellakin kutsunut tuota juuri kullaksi. Oli, mutta ei sillä tavalla! Kai... ehkä...

"Niin, kulta. Platonisesti, tiedäthän. Ei tämä voi olla ensimmäinen kerta kun sinua kullaksi kutsun, saatikka jotakuta muuta. Niin kuin... lempinimi... tai siis... niin", Puhe alkoi itsevarmasti selitellen, mutta loppua kohden kävi kuitenkin muuttumaan lähinnä itsekseen soperteluksi ja selittelyksi, katseenkin laskien Elodiesta lattian rajaan.
Satyyri kävi kuitenkin käännähtämään kannoillaan ja hypähteli kauemmas vuoteesta, lipaston luo kovinkin hajamielisen oloisena etsien jotain laatikoista. Ei hän edes mitään varsinaisesti etsinyt, hänellä oli vain pakottava tarve näyttää nyt kiireiseltä. Ei hän voinut olla paikoillaan, saatikka katsoa Elodieen nyt ilman että se outo tunne sisällä kasvoi. Se ahdisti yhä, Perianin tietämättä mitä hän tekisi sen tunteen kanssa! Näin pienoisessa paniikissa ensireaktio oli vain kieltää se ja koittaa kätkeä, tukahduttaa moinen lämmin tunne mikä sai hymyn nousemaan kasvoille aina kun Elodieta katsoi. Kyllä, se piti vain tukahduttaa, sitten kaikki olisi jälleen normaalisti!
"Pyydänkö palvelijaa tuomaan sinulle jotain syötävää tänne, vai?"


//MMhmhmhMMM //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 19 Huhti 2015, 16:34

Platonisesti, mitä se edes tarkoitti? Satyyrin selittely takerteli, mutta Elodie kykeni joistain sanoista ymmärtämään, ettei Perian ollut kutsunut häntä kullaksi siksi että hän olisi tärkeä tuolle. Se oli vain leikkiä, pientä hauskan pitoa. Mitä hän edes oli odottanut? Perian rakasti itseään kaikista eniten, kuinka hän voisi mahtua sillä tavalla toisen kiirelliseen elämään. Mies oli kuin aatelinen ja hän vain tavallinen piika.
Fauni oli jäänyt katselemaan hiljaisena satyyriä, joka oli kiirehtinyt penkomaan laatikostoa. Yllättävä kiire toiselle oli näyttänyt iskevän, tulla olisi kenties työnsä hoidettavana.

Perian ennätti kuitenkin kysyä tahtoiko Elodie syötävää, palvelijakin voisi sen tälle toimittaa. "Minulla ei ole ruokahalua. Kiitos kuitekin." Tyttö totesi. "Sinulla näyttää olevan kiire, älä anna minun viivyttää sinua." Fauni lisäsi, suoden apean hymyn toiselle. Elodie ei sinällään hoputtanut toista, mutta toivoi että mies lähtisi. Perianin katseleminen pisti ikävästi rinnassa, joka pakotti tyttöä puremaan huultaan tiukasti.

//Niisk :'< //
Janni
 

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Aksutar » 26 Huhti 2015, 16:53

Elodie ei onneksi käynyt asiasta enää puhumaan. Hyvä, hienoa, Perian ei edes tiennyt mitä olisi sanonut jos fauni olisi halunnut asiasta paremmin keskustella. Todennäköisesti Perian olisi käynyt aggressiivisemmin väittämään, ettei heidän välillä ollut mitään. Huutanut jopa ja sitä satyyri ei halunnut tehdä Elodien kohdalla. Olihan hän ennenkin saanut vakuutella henkilölle jos toisellekin, ettei heidän välillään mitään ollut. Sinällään tämä ei siis ollut uutta, kovin moni kun kävi rakastumaan - tai ainakin ihastumaan - nättiin satyyriin... mutta nyt kyse ei ollut vain yksipuoleisesta tunteesta...

Fauni kertoi, ettei ollut nälkäinen. Tai no, ruokahalu oli kadonnut, syystä tai toisesta. Ymmärrettävää. Elodie myös mainitsi kiireestä, jota Perian valheellisesti koitti yllä pitää. Satyyri pysähtyi toimissaan hetkeksi, katsomatta kuitenkaan Elodien puoleen. Pieni ääni pään sisällä käski puhumaan eilisestä, setvimään tämän sotkun nyt, edes johonkin suuntaan. Mutta se suurempi ääni käski kuitenkin poistumaan paikalta, ennen kuin satyyri tekisi mitään tyhmää!
"Niin... Niin on. Nähdään taas...", Pienesti Perian vilkaisi Elodien puoleen, ennen kuin lähti kävelemään ovelle ja poistui paikalta. Ei hänestä ollut tähän, hänen piti nyt päästä vain pois.


/// YYY ELODIE<3 SITKÖ SEURAAVA VAI? //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Hooves IV || Aksu

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Huhti 2015, 18:52

//Seuraavaa kyllä! JATKUU TÄÄLLÄ! //
Janni
 

Edellinen

Paluu Kaupunki

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron