Isäntä ja rampa|| Suskar~

Satamakylässä sijaitsevat Cryptin suurimmat laiturit, joille suuret kauppalaivat saapuvat. Laitureilta lähtee leveitä, kivetettyjä katuja risteilemään pitkin kylää, sekä suurin teistä johtaa pois satamasta, kohti aroja.

Valvoja: Crimson

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja suskari » 22 Kesä 2015, 16:40

Jack värähti hyvin pienesti tuntiessaan kosketuksen haavoittuneissa kasvoissaan, kääntäen vihaa pursuvan katseensa naiseen ja oli nostamassa jo kädessään olevaa keppiä.. kun Sil avasi suunsa. Jack antoi kädessään olevan kepin laskeutua alas kylkensä viereen. Ehkä se oli vain ollut naisen lempeä ääni joka miehen oli pysäyttänyt lyömästä naista ja sai Jackin masentuneen raivon itseään kohtaan laantumaan edes hetkeksi. Nainen katsoi häntä hopeisilla silmillään sen hetken ajan, kunnes siirsi miehen hieman parempaan asentoon ja kiersi kätensä miehen ympärille halatakseen. Jack tunsi hetken aikaa pakonomaista tarvetta repiä nainen irti itsestään, mutta tajusi nopeasti että tarvitsi sitä... lohdutusta ja huolenpitoa. Niin nössöltä kun se saattoi kuulostaa. Jack nosti toisen terveen kätensä naisen alaselkää vasten ja halasi naista hiljaa takaisin niin kauan kun Sil päästi otteensa irti ja auttoi loukkaantuneen miehen ylös lähtien taluttamaan isäntäänsä takaisin nojatuolille.
".....A-anteeksi että raivosin." Jack mutisi hiljaa kuullessaan Silin sanat että hän saisi myöhemmin hakata naista jahka olisi parantunut ja voisi paremmin. Jack laskeutui kipeää kylkeään irvistellen pidellen takaisin nojatuolille.
"Sanoinhan sinulle etten vahingoita sinua." Jack lisäsi hieman väsyneesti hymähtäen.
suskari
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja Mori » 22 Kesä 2015, 19:54

Jack oli halannut häntä takaisin, mikä oli saanut naisen tuntemaan pieni muotoista helpotusta. Kiitos, ettei tämä lyönyt häntä tai yrittänyt sitä. Jack pahoitteli kömpelöllä mutinalla lyönti yrityksiään ja siihen pellavapää vain pudisti, kunnes oli saanut miehen takaisin istumaan. Jack tokaisi siinä nojatuolillaan, että oli sanonut, ettei satuttaisi häntä. Sil katsoi hopeisilla silmillään isäntäänsä. Niinkö, eikö Jack vahongoittaisi häntä, vaikka olisi niin raivon partaalla. Tämäkin lyönti yritys oli estynyt vain siihen, että mies oli siinä kunnossa, ettei pystynyt kohottamaan keppiään kohti naista.
Sil laski kätensä miehen omalle. "Kaikki on nyt kunnossa... Lepää, herrani..." Sil pyysi ja poistui hitaasti paikalta antaen kasvoilleen hieman huolestuneen hymyn. Häntä huoletti Jackin kunto ja se, että tuo oli vetänyt viinaa kuin vettä konsonaan. Se ei ollut hyväksi, edes sellaiselle, joka oli kirottu pedoksi. Hän ei halunnut ajatella Jackiä taruolentona, koska mies oli itse sanonut, ettei halunnut tulla verratuksi sellaiseen.

Pieni ajatus Ryusista tuli Silin mieleen, kun hän laski kätensä keittiötasolle, aloittaakseen ruuan tekemisen. Hän muisti kaksi ja puolimetrisen liskon ja kodin. Hän kaipasi kotiin, mutta hän ei halunnut karata. Kun Jack kyllästyisi tai toteaisi hänet kelvottomaksi, mies varmasti antaisi hänet eteenpäin. Silloin, jos koskaan Sil karkaisi. Hän karkaisi niin nopeasti, mitä jalat kantoivat. Kunhan hänellä oli hänen teränsä, kaikki olisi hyvin.
Hetkeä myöhemmin Sil palasi paikalle kera pienen tarjottiminen, jossa oli valmistettu ateria isännälle ja lasi vettä. Ihan sen takia, että jos viina tuppaisi menemään veden ohi. "Hyvää ruokahalua herrani." Sil sanoi lempeästi ja palasi pienen tovin jälkeen takaisin keittiöön siivoaamaan. Hän tunsi menettäneensä kyvyn puhua normaalisti. Hänen piti pinnistellä oikein kunnolla, jotta hän pystyisi puhumaan Jackille tavallisesti. Muuten hän alkaisi änkyttämään ja siitähän mies ei pitänyt.
Mori
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja suskari » 23 Kesä 2015, 20:40

Jack katsoi naista väsynyt ilme kasvoillaan kun Sil sanoi kaiken olevan kunnossa ja kehotti herraansa lepäämään, eikä riehumaan ympäriinsä turhanpäiten. Repisi vielä vain haavansa auki turhalla pomppimisella ja sitte taas oltaisiin vuodepotilaana muutama päivä. Jack oli lähtenyt sairastuvalta muutenkin liian aikaisin vain sen tähden että oli pelännyt satuttavansa hoitajia, tai lääkäreitä raivonpuuska masennuksessaan ja hän oli vain halunnut kotiinsa... paikkaan, joka oli hänelle tuttu ja turvallinen.. ja ehkä Jack oli myös olettanut että Haul olisi jo palannut kotiinsa, jonka kanssa olisi voinnut keskustella asioista, mutta aave oli vielä matkoillaan.

Sil jätti isäntänsä yksinään olohuoneeseen ja Jack nappasi pöydällä puoli tyhjänä olevan pullon käteensä pyöritellen sitä kädessään, katsellen kuinka sen sisällä oleva neste pyöri ympyrää lasista reunaa vasten. Jack vilkasi keittiön suuntaan ja korkkasi sitten pullon auki alkaen siemailemaan juomaa lisää alas kurkustaan kaikessa hiljaisuudessa. Ei vain pahaan oloonsa vaan myös siihen että hänellä oli kipuja, todella pahoja, ja alkoholi oikein mukava tapa turruttaa kipu pois. Nukahtaminenkin onnistuisi paljon helpommin sammumisen merkeissä.
Siinä aikansa juotuaan ja pullon ollessa jo lähes tyhjä saapui Sil ruuan kanssa. Jack tunsi kuinka alkoi olemaan jos raskaan puoleisessa nousi humalassa, mutta kohotti kulmiaan silti hieman kysyvästi. Ei hän ollut pyytänyt tai vaatinut Siliä vielä ruokaa tekemään, mutta kyllä se kelpasi.
"..Kiitos." Jack totesi ottaessaan tarjotinta vastaan, jonka jälkeen nainen käveli jo keittiön puolelle. Jack oli sanomassa jotakin naisen perään, mutta ei saannut sitä kurkustaan ulos ja laski katseensa alas ruokaansa. Hieman huokaisten Jack otti syömävälineet ja alkoi syömään ruokaansa omaan tahtiinsa. Juoden myös sen veden alas kurkustaan.
Saatuaan syötyä Jack yritti nousta ylös tarjottimen kanssa ylös viedäkseen sen keittiiöön Silille, mutta se oli vain liian kivuliasta ja alkoholi oli jo noussut miehen päähän sen verta että nouseminen tuntui kömpelötä ja riskialttiilta.. hän vain kaatusi rytisten turvallensa.
"Sil!" Jack huusi naista ja siirsi tarjottimen pienellä kurkottamiselle pöydälle ja odotti sen hetken että nainen saapuisi keittiöstä olohuoneeseen. Nainen tietenkin ymmärtäisi ottaa tarjottimen omatoimisestikkin, mutta kun Sil oli sitä ottamassa niin Jack otti kiinni naisen kädestä ja katsoi naista silmiin sen hetken, kunnes veti lähellensä aina syliin asti istumaan. Jack halasi naista kevyesti yhdellä kädellään ja siveli naisen hiuksia mitään sanomatta. Hän halusi nyt vain läheisyyttä ja huomiota kuin seurankipe koiranpetu.
suskari
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja Mori » 23 Kesä 2015, 22:21

Sil kuuli, kuinka Jack huusi häntä. Nainen lähti liikkeelle ja tuli hakemaan ruokaastioita. Mies tuoksui voimakkaasti alkoholilta, joka sai pellavapään hieman apeaksk. Tietysti hän ymmärsi, että haavoihin sattui, mutta silti. Hän ei pitänyt alkoholin tuoksusta, kyllä hän joi sitä hieman. Ihan pikkuisen, kohteliaisuudesta. Sil aikoi ottaa astiat pöydältä, mutta yllättäen Jack tarttui hänen käteensä. Jack katsoi häntä silmiin ja Sil kallisti päätään hieman kysyvästi sekä yllättyneenä. Hän halusi kysyä sattuiko miestä, mutta tuo vetäisikin hänet syliinsä.
Sil hieman punastuen asettui Jack syliin istumaan. Varovasti, jottei satuttaisi enempää miestä. Jack kiersi kätensä hänen ympärille ja räpläili hänen hiuksiaan hempeästi. Sil katsoi Jackiä. Hän ei aluksi tehnyt mitään, mutta lopulta kiersi kätensä lempeästi miehen niskan ympärille. Hän silitti tuon mustia hiuksia. "Sattuuko?" Sil kysyi ja silitti miehen hiuksia.

Hän istui Jackin sylissä jonkin aikaa silitellen hänen hiuksiaan ja jakoi lempeää huomiotaan. Sitten hän nousi hitaasti satuttamatta miestä enempää ja vei astiat tiskattavaksi. Sen jälkeen hän palasi Jackin luo. "Mitä voin tehdä teitö varten, herrani?"
Mori
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja suskari » 09 Heinä 2015, 21:00

Jack nautti olostaan kun Sil istui hänen sylissään ja hiplasi kaikessa hiljaisuudessa naisen hiuksia ja hieman niskaa, yllättyen hieman siinä että Sil kävi hieman vastaamaan hänen ystävälliseen kosketteluun. Naisen hennot kädet kiertyivät miehen niskan taakse alkaen silittelemään hellästi isäntänsä hiuksia, jolle Jack ei voinnut olla pienesti hymähtämättä itsekseen. Miehen pieni lempeä hymy kuitenkin katosi Jackin kasvoilta kun Sil kysyi häneltä sattuiko häneen. Jack katsoi Siliä, eikä heti vastanut.
"Hieman.." Jack myönsi hiljaa yrittän olla muistamatta sitä kolotusta ja kipua josta hän kärsi useiden kolhujen ja haavojen tähden. Hän yritti keskittyä humala tilastaan Siliin ja tuon pieneen heikkoon kehoon, jota mies hyväili itsekseen koko sen ajan kun nainen siinä hänen sylissään istui. Jack kuitenkin oli sen verran säädyllinen ettei käynnyt turhan tuttavalliseksi ja piti tuttavallisen välin naiseen kokoajan.. niin kauan kunnes nainen lopulta joutui nousemaan ja Jack näytti sen hetken hieman harmistuneelta. Juuri kun hän oli tuntenut olonsa hyväksi. Jack ei kuitenkaan sanonut mitään vaan seurasi kun Sil otti ruokailu astiat ja poistui.

Jack valutti katseensa vielä pöydällä olevaan pulloon ja kurkotti sen ulottuvillensa, korkkasi sen ja joi sen lopun litkun alas kurkustaan tajuten pullon olevan tyhjä. Jack katsoi sitä hieman harmistuneena, mutta laski sen pöydälle tyhjänä juuri kun Sil tuli huoneeseen kysymään tarvitsiko hän mitään.
"..En tiedä." Jack totesi Silin kysymykseen ja yritti tuolilta ylös haavojensa, sekä humaltuneen tilansa kanssa, joka oli todella kömpelön ja vaivalollisen näköistä kun humaltunut mies horjui noustessaan ja tuska näkyi miehen kasvoilta. Lopulta Jack joutui antamaan periksi ja jäämään istumaan nojatuoliin. Jack painoi päänsä nojatuolin nojaa vasten. Ehkei se alkoholin juominen ollutkaan se paras idea.
"Tuo jonkin näköinen peitto.." Jack sitten sanoi Silille.
suskari
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja Mori » 10 Heinä 2015, 01:14

Sil katsoi humalasta kärsivää miestä ja käveli hitaasti vähän lähemmäs, kun tuo alkoi nousta, mutta luovutti hyvin nopeasti. Kipu ja tuska paistoivat miehen kasvoilta aivan liian helposti ja Sil ymmärsi sen varsin hyvin. Hän katsoi Jackiä silmiin ja oli hieman nojautumassa tuon puoleen, kun tuo pyysi peittoa. Sil aktsoi herraansa ja nyökkäsi. "Kyllä herrani." hän vastasi ja lähti kipittelemään kiireesti hakemaan peittoa.
Nainen löysi peiton, katsoi että se oli tarpeeksi lämmin ja tuo sen Jackille. Hän avasi peiton rauhallisesti, kunnes levitti sen lämpimästi miehen ylle. Ilman mitään pyyntöä Sil etsi vielä jonkun mukavan tyynyn ja asetti sen miehen pään puoleen. "Onko... Parempi?" Sil kysyi ja kyykistyi tuolin viereen ja katsoi isäntäänsä ylös. Hän tarttui tuon käteen. "Olen pahoillani." Sil sanoi hiljaisena. Hän lähes supisi, mutta nousi nopeasti ylös seisomaan terilleen napaten tyhjän pullon mukaansa, jotta voisi viedä sen pois miehen luolta. Viina tai viini, kumpikin ei tehnyt hyvää miehen tilalle, kuin ehkäissyt kipua. Ties minkälainen krapula isännällä olisi huomenna. Sil toi Jackin viereen lasin ja kannun vettä.

Sil katsoi päivän kääntyneen jo melko myöhäksi ja asetteli vielä vähän peittoa jackin peittoa, kunnes kumartui hitaasti miehen puoleen, hellien tuon kasvoja hitaasti, hieman arasti. Hän halusi tehdä parhaansa, jotta miehellä ei olisi kipuja tai pahaa oloa. Olihan haavat hänen syytään loppujen lopuksi. Sil katsoi hopeisilla silmillään miehen omiin jäänsinisiin. Ne olivat kylmät, mutta hohkasivat omaa omituista loistettaan. Petomaista sellaista ja Sil värähti muistaessaan miehen petomuodon. Hän tiesi miltä Jack näytti, mutta ei pelännyt. Hänellä oli ystävä, joka oli lisko. Iso sellainen, mutta siitä hän ei kertoisi isännälleen. Mieshän oli taruolentoja vastaan, joten niistä puhuminen pahentaisi asiaa, jos ei olisi miehen kanssa samaa mieltä.
Sil suoristi selkänsä ja otti hieman ryhdikkäämmän asennon. "Hyvää yötä herrani." Sil sanoi ja puhalsi muutaman kynttilän sammuksiin. Huoneeseen jäi loimuamaan muutama kynttilä ja Sil jäi Jackin läheille olevaan nurkkaan nukkumaan. Ei hän tiennyt missä olisi saanut nukkua, mutta tuolit eivät varmaankaan olleet sallittuja ja hän halusi olla lähellä miestä, jos jotain tapahtuisi.

//Ohohohohoho vastasin!
Mori
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja suskari » 11 Heinä 2015, 11:26

Jack seurasi hiljaisuuden saattelemana kuinka Sil poistui hetkeksi hänen luontaan käskyn saatuaan ja palasi hetken päästä peiton kanssa, jolla peitteli isäntänsä parhaansa mukaan ja mahdollisimman hyvin ettei kylmä päässyt loukkaantuneeseen. Vaikkei sisällä mitenkään erikoisen kylmä ollutkaan. Sil osoitti vielä oma-aloitteisuutta käyden etsimässä käsiinsä tyynyn ja asetti sen isäntänsä niskan taakse pehmukkeeksi. Nainen kyseli sitten oliko miehen parempi, johon Jack nyökkäsi hiljaa ajatellen saavansa olla rauhassa kun Sil teki jotakin yllättävää. Nainen kyykistyi tuolin viereen katsoen miestä, tarttuen hennolla kädellään Jackin kädestä kiinni ja pahoitteli sitä mitä Jack oli joutunut kestämään. Saannut nenillensä ja ylpeyteensä kolahduksen.. kuin nöyryytetty leijona, joka oli taistellut loppuun asti ja menettänyt saaliinsa.
"Olisin ottanut heidän kanssa yhteen joka tapauksessa.. älä syytä itseäsi." Jack sitten myönsi huokaisten. Hän olisi käynnyt kolmikon kimppuun joka tapauksessa, olisi ollut paikalla Sil tai kuka tahansa muu, vaikka Sil oli onnistunut välttämään sen saman kohtalon mitä se mies oli joutunut kokemaan. Se näky.. se kummitteli miehen mielessä vieläkin ja etenkin se ettei hän ollut onnistunut pelastamaan miestä. Mahdollisesti perheellistä miestä.

Sil nousi hetken päästä takaisin jalkojensa varaan, ottaen mukaansa tyhjän viina pullon vieden sen kauas miehen ulottuvilta. Jack katsoi hieman harmistuneena menetetyn pullonsa perään, mutta ei jaksanut käydä sanomaan yhtään mitään. Sil toi viinapullon tilalle vesikannun täynnä raikasta vettä ja lasin, jonka laski siihen Jackin lähettyvillä olevalle pienelle pöydälle nojatuolin viereen.
"Olisit tuonnut uuden pullon.." Jack tokaisi Silin tuomisiin ja lisäsi vielä. "Olisi nukahtaminen helpompaa." Jack hymähti käymättä valittamaan sen erikoisemmin asian suhteen sulkien väsyneenä osittain silmänsä. Sil asetteli vielä peiton paremmin miehen ylle, johon Jack ei reagoinnut, mutta naisen koskettaessa hänen kasvojaan avasi mies silmiään katsoen naista kysyvänä. Nainen silitteli hellästi ja haavoja varoen miehen kasvoja ilman sen erikoisempaa syytä, johon Jack hetken ihmettelyn jälkeen hymähti ja tyytyi nauttimaan tästä pienestä huomion osoituksesta sulkien silmänsä. Eikä mennyt oikeastaan kauaa kun loukkaantunut ja väsynyt mies nukahti kaikessa hiljaisuudessa naisen vielä hyväillessä kasvoja, eikä enään reagoinnut siihen kun Sil lopetti ja toivotteli hyvät yöt sammuttaen kynttilöitä sammuksiin ja kävi itse nukkumaan.

Jack nukkui pitkälle yli aamun kaikessa rauhassa, vain muistaen heränneensä muutaman kerran juomaan tai korjaamaan asentoaan yön aikana. Huone ja koko talo oli jo täynnä auringon tuomaa valoa, joka paistoi iloisesti ulkona. Jack ei itseään tuntenut kovinkaan aurinkoiseksi herätessään paikat tuntuivat olevan pahasti jumissa ja kankeat, joita mies yritti venytellä, mutta ne kaikki lukuisat haavat muistuttivat itsestään kun tikkaukset kiristyivät repimään haavoja. Mies irvisti palaten nopeasti siihen asentoon missä ikinä olikaan ollut helpottaakseen oloaan, vaikkei se tuntunut hyvältä sekään. Päätä särki eilisestä juomisesta, olo tuntui heikolta ja mahassa mylläsi jonkin verran huutaen nälkää, sekä huonoa oloa turhasta juomisesta.
"Sil.." Jack kutsui naista yrittäen etsiä naista ainoalla silmällään, jos tuo jossakin lähellä olisi.

// yay! ja niin minäkin, jopa ennätys nopeasti :-D //
suskari
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja Mori » 11 Heinä 2015, 20:10

yön aikana ei tapahtunut mitään vakavaa, mutta pariin kertaan Sil oli herännyt korjailemaan jackin tipahtanutta peittoa ja täyttänyt hieman lämmintä vesikannua. Yö oli ollut muuten mukavan rauhallinen ja hiljainen. Aamulla Sil oli herännyt ennen Jackiä laittelemaan aamiaista sekä valmistelemaan muita asioita. Hän katsoi keittiössä tehneensä tarpeeksi esivalmisteluita aamiaista varten. Sil lähti etsimään hieman lääkkeittä sekä side tarpeita ynnä muuta sellaista. Hän halusi katsoa isännän haavoja, jos siitä eilisestä kaatuilemisesta ja riuhtomisesta olisi syntynyt jotkain vakavempaa. Ehkä hänen pitäisi hakea joku katsomaan miestä. Toisaalta hän ei saanut poistua talosta, joka vain vaikutti asioita.
Sil kipitteli kaikessa rauhassa ja hiljaa Jackin ohi, joka vielä nukkui. Hän valmisti lämmintä vettä ja katsoi, että mahdollisia tarpeita oli riittävästi. Pian kuuluikin Jackin hiljainen ääni, jolloin nainen kurkkasi keittiön ovesta kohti olohuonetta. "Niin, herrani?" Sil kysyi ja käveli terät kilahdellen puulattiaa vasten, kohti Jackiä. Hän kumartui tuon puoleen. Hän laski kätensä miehen käden päälle. "Olen tässä." Sil sanoi hellästi ja hymyili hellästi. Hän katsoi odottavasti isäntäänsä. "Olen tehnyt... Aamiaisen valmiiksi." Sil totesi. "Minun... On katsottava myös haavojasi... Olet saattanut aukaista niitä eilisen jälkeen." Sil selitti ja lähti sitten hakemaan kiettiöstä aamiaisen. Hän toi sen samaiselle pöydälle, missä vesikannu oli.
Hän auttoi hieman Jackiä istumaan paremmin ja ryhdikkäämmin, sitten hän asetti peiton miehen vyötärön tasolle, jonka jälkeen hän asetti pikkuisen tarjotin pöydän miehen syliin ja lasku puurokulhon pöydälle. Puuroon oli laitettu marjoja, jotta Jack saisi vitamiineja paranemiseen. "Pystytkö syömään?" Sil kysyi katsoen Jack. Hän kyllä syöttäisi miestä, jos olisi tarve, mutta hän uskoi, ettei miehen ylpeys siihen alentuisi.

Aamiasen jälkeen Sil hoiti astiat pois ja otti sidetarpeet, sekä muut hoitovälineet. Hän katsoi isäntäänsä hieman pyytäen katseellaan anteeksi röyhkeytensä, jonka jälkeen hän otti miehen toisen käden ensin käsittelyyn ja siitä alkoi huolellinen läpi katsaus miehen kehon haavoja hoitaessa. Rintamukselle tullessa Sil katsoi Jackiä hetken. Hän tunsi olevansa röyhkeä tehdessään niin, mutta hän avasi varovasti miehen paidan ja katsoi hieman punaisiksi värjääntyneitä sidekerroksia. Hän hoiti rintamuksen parhaansa mukaan, jonka jälkeen muut raajat saivat hoitonsa.
Sil pesi likaiset siteet ja setti ne kuivumaan. Sen jälkeen hän palasi Jackin luo. "Tarvitsetteko mitään, herrani?" Sil kysyi ja laskeutui tuon polvien tasolle tuolin viereen. Kokopäivä seisomista tuntui uuvuttavalta, mutta kyllä hän pärjäsi, ei mitään syytä huoleen. Lähinnä se, että mies oli talossa kokopäivä hoitoa tarvitsemassa sai naisen tuntemaan itsensä hyvin kiireikseksi kaiken muun kotityön rinnalla. Vaikka Silillä olikin haltijatar apunaan, kyllä Sil otti suuren vastuun hoitaessaan isäntäänsä.

//Oo katso vastaus!
Mori
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja suskari » 14 Heinä 2015, 14:44

Jack katsahti naisen äänen suunta, joka jo oli ilmeisesti ollut paljon aikasemmin hereillä kun isäntänsä, ja käveli sitten Jackin luokse kysellen mitä mies mahdollisesti tahtoi.
"En oikeastaan mitään.. varmistin vain että olet paikalla." Mies vastasi Silille, joka laski kätensä miehen oman päälle ja soi miehelle pienen ystävällisen hymyn, johon Jack nyt vastasi pienellä hymähdyksellä. Sitten Sil kertoi tehneensä aamiaisen valmiiksi, kuten olisi voinnut olettaakin, ja vielä hieman arkaluontoisesti kertoi että miehen haavat olisi katsottava läpi jos ne olisivat repeytyneet auki elisestä riehumisesta. Jack hymähti ja oli sanomassa jotakin Silille, mutta nainen ehti kadota jo keittiön puolelle tuoden hetken päästä miehen vierellä olevalle pöydälle puurilautasen, johon oli laitettu marjoja sekaan. Jack ei kuitenkaan päässyt syömään vaan Sil auttoi miehen paremmin istumaan haavojensa kanssa, jolloin mies kevyesti irvisti kyljessä olevan haavan huutaessa hoosiannaa näinkin pienestä liikkeestä. Ja olihan se ehkä suurin haava miehellä koko haava kokelmasta, kun se viherpää oli upottanut miekkansa kyljen sisään. Sitten Sil laski peiton alas miehen vyötärön tasolle syliin, jolloin Jack alkoi kieltämättä tuntemaan itseään pikku hiljaa pikku vauvaksi.
"En ole kädetön." Jack totesi samalla kun otti käsiinsä lusikan ja alkoi kaikessa rauhassa syömään aamupalaansa veden kera, vaikkei se tuntunut maistuvan, silti Jack yritti syödä vaikka hammasta purren. Hän tarvitsi parantumiseen energiaa ja sitä sai ruuasta.

Aamiaisen päätyttyä Sil siivosi astiat pois ja toi niiden tilalle hoititarvikkeet, joita tulisi tarvitsemaan haavojen hoitamisessa. Sil tosin näytti häpeävän sitä että joutui koskettelmaan isäntänsä kehoa haavoja hoitaakseen, vaikkei Jack sitä pahaksi laittanutkaan. "Ei sinun tarvitse hävetä." Jack näki parhaakseen sanoa samalla kun nainen aloitti miehen kädestä haavojen putsaamisen, samalla kun Jack katseli naisen touhuja, tajuten ohessa kuinka reikäinen hänen kätensä oli niistä kaikista neuloista, ja yritti olla paikallaan mahdollisimman hyvin. Käden saatuaan puhtaaksi Sil siirtyi rinnalle, ja no ei vaikuttanut olevan mielissään joutuessaan avaamaan Jackin paidan pois päältä ja myöhemmin sitten vielä sideharsot jotka paljastivat tikatut syvät miekalla tehnyt haavat, joista oli valunut verta ja kudosnestettä ulos. Jack itse käänsi päänsä pois Silin touhutessa tuntiessaan ettei halunnut katsella silputtua rintaansa.

Silin lopulta lopettaessa ja laittaessa pestyt harsot kuivumaan seuraavaa käyttöä varten, kysyi nainen tarvitsiko Jack mitään. Jack katsoi naista ainolla silmällään ja oli hetken hiljaa, vaikuttaen jopa jonkin verran nolostuneelta ennenkuin avasi suunsa. "Pitäisi päästä vessaan.." Mies myönsi nolona.
suskari
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja Mori » 17 Heinä 2015, 19:51

Tietysti Sil tiesi, että Jack omisti kädet, mutta niiden toimivuudesta ei nyt osannut sanoa. Lisäksi Sil ei halunnut rasittaa miestä mitenkään fyysisesti, vaikka isäntä saattaisikin tuntea itsensä hieman tyhmäksi ja laiskanoloiseksi, jos mies oli tottunut toimivaan kehoon sekä liikuntaan. Jack kuitenkin katsoi häntä, hieman nolostuneena ja sanoi, että pitäisi päästä tarpeille, johon Sil vain nyökkäsi. Oli täysin inhimmillistä, että jokaisella oli omat tarpeensa ja hetkensä niille. Ei niille voinut mitään. "Selvä" Sil sanoi hiljaisena ja tuli miehen luo. Otti peiton pois tieltä sen kummemmin taittelematta sitä ja auttoi Jackin ylös.
Miehen taluttaminen oli hidasta ja raskasta hennolle naiselle, joka ei paljoa fyysistä työtä tehnyt. Siis kyllä hänen jaloissaan sitä vahvuutta löytyi, mutta kädet saattoivat olla hieman heikot. Sil kuitenkin haparoivin askelin terillään saattoi miehen tarpeilleen ja jätti tämän sitten omatoimiseen tarpeiden täyttöön.

Vessareissun jälkeen Sil auttoi Jackiä, mutta kysyi puoli matkassa. "Haluatteko sänkyyn vain vai takaisin tuoliin?" hän kysyi melko neutraalin kuuloisena ilman äänen värähdystäkään. Sil oli muutenkin nukkunut vähän huonosti ja työtä oli paljon. Orjille ei suotu tosin aikaa levätä, joten nainen vain tuumasi, että piti vain jaksaa. Jackin päästyä aloilleen Sil ajatteli taas omilla aivoillaan. "Olisiko joku kirja mukava?" hän kysyi siitä syystä, ettei Jackillä nyt niin tylsää olisi ja olihan tuo nyt yhden kerran lukenut kirjaansa hänen nähden.
Sil lähti pian paikalta ja suuntasi keittiöön aluksi. Hän ajatteli käydä vilkaisemassa toista haavoittunutta ja samalla hän voisi tuoda kirjan tai ei, jos isäntä sitä tahtoi.

//Huhuhu, sunnuntaina kotia kohti
Mori
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja suskari » 25 Heinä 2015, 12:01

Jack tunsi itsensä hämmentyneeksi ja nolostuneeksi samaan aikaan kun Sil mitään valittamatta nyökkäsi ja ryhtyi auttamaan haavoittunutta isäntäänsä ylös. Eikä se juurikaan ollut tuskattominta se ylös nostaminen, jokainen haava taisteli ajatusta vastaan jaJack yritti, naama irvessä, edes jollakin tasolla kyetä seisomaan itse edes toisen jalkansa varassa, puhumattakaan siintä kävelystä. Jackista kieltämättä tuntui pahalta käyttää Siliä kävelykeppinään kerta nainen oli niin siro ja no tuon tehdyt tekojalat eivät suonneet sitä parasta tasapainoa. Jack suorastaan pelkäsi että he kumpikin olisivat pian turvallensa lattialla ja pahimmassa tapauksessa hänen haavansa olisivat jälleen auki. Onneksi näin ei käynnyt vaan vessalle päästiin, jossa Jack sai toimia itse. Jack sulki oven ja piti itseään pystyssä seinästä kiinni pitämällä samalla kun riisui housujaan yhdellä kädellä..

Vessassa käynnin jälkeen Sil jälleen siirtyi auttamaan isäntäänsä että päästäisiin takaisin nojatuolille, mutta kesken matkan nainen kysyi haluaisiko Jack sänkyyn mielummin kuin takaisin nojatuoliin.
"Sänky kuulostaisi hyvältä." Jack vastasi, jonka jälkeen nainen auttoi miehen omaan huoneeseensa ja siintä Jack sitten auttoi itsensä sänkyyn selälleen makaamaan irvistyksen kera. Onneksi hänellä ei ollut selässä suurimpia haavoja tai selällään oleminen olisi hyvin tuskallista.
"Kyllä, se olisi oikein mukavaa." Jack vastasi Silin kysymykseen kirjan tuomisesta miehelle näin tekemisen puutteessa. Sil poistui huoneesta tämän jälkeen ja Jack itse jäi odottamaan naista, että saisi luettavansa. Hän vain tunsi itsensä niin avuttomaksi näiden haavojen kanssa, mutta toivottavasti se viherpää muistaisi yhtä hyvin kuinka lähellä itse oli käydä. Friikki oli kuitenkin saannut osumaa eneria-ammuksesta ja ilmeisemmin seonnut.

Luvon oli parhaillaan itse nukkumassa haavojaan paremmiksi kun suorastaan säpsähti hereille kun ovi aukesi. Haltia ajatteli hetken että se oli Jack, mutta se olikin Sil. Haltia mies tuijotti naista hieman yllättyneenä, mutta kampesi itsensä sitten istumaan komeron takaseinää vasten.
"Hei.." Luvon tervehti Siliä näin ensi alkuun ja koitti nähdä Silin takaa oliko Jack mukana, mutta miestä ei näkyny. "Missä Jack on?" Luvon kysyi, sillä yleensä Jack kävi häntä katsomassa päivittäin.. mutta nyt Sil oli siinä tehtävässä.
suskari
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja Mori » 25 Heinä 2015, 12:27

Sil katsoi Luvonia hellästi. Haltija tervehti häntä hieman yllättyneenä. "Hei ja Anteeksi, että herätin." Sil sanoi ja katsoi haltijaa hetken, ennen kuin saapui tämän viereen. "Mikä on olo?" Sil kysyi ja kurkisti siteitä, joita oli paikannut joka toinen päivä. Siistit siteet olivat hyvä olla etenkin puhtaat. "Jack on huoneessaan." Sil sanoi ja koski varovaisesti muutamia paikkoja, ihan kokeillakseen sitä, ettei mies vuotanut jostain. Niin ei kuitenkaan ollut ja hän laski Luvonin peitteen takaisin paikalleen. "Ei hätää, haavasi paranevat hyvään tahtiin." Sil sanoi pirteänä ja nousi yllös lähteäkseen. "Minun pitää nyt mennä, mutta jos jotakin tapahtuu huikkaa minulle!" Sil totesi ja sulki oven perässään. Sen jälkeen hän kävi katselemassa olohuoneesta kirjaa, joka makasi jossakin lattian tiennoilla. Hän noukki kirjan ja selasi siitä pari sivua, mutta ei sekoittanut sivuja.
Hän kävi vielä keittiössä. Pisti kirjan kainaloonsa, otti vesikannun ja lasin. Hän asteli kohti isännän huonetta, koputti ja sanoi: "Tulen sisään!" Sil astui sisään kaikkine tavaroineen ja asteli hieman varovaisesti miehen luo. Laski vesikannun alas pöydälle ja lasin siinä samalla. Hän ojensi kirjan Jackille. "Jotain muuta herrani?" Sil kysyi ja katsoi miehen heikkoja kasvoja.

Automaattisesti hän laski kätensä toisen otsalle miettien oliko toisella kuumetta. Haavojen lisäksi sitä ei olisi kiva saada. Hän kokeili omaa otsaansa ja nosti kätensä Jackin otsalta. Ei kuumetta, toistaiseksi. Toinen vaikutti kuitenkin hyvin viileältä, ehkä yö oli ollut viileä. Sil katseli huonetta ympäriinsä. "Onko sinulla tarpeeksi lämmin? Voisin tuoda lisä peitteen." hän sanoi ja hymyili aurinkoisesti Jackille. Hänellä ei ollut muutakaan tekemistä tällä hetkellä, kuin tarjoutua tekemään jotakin. Muuten hän tekisi vain ruokaa keittiössä yksinään. Hän halusi puhua ja keskustella. Yksinäiseksi hän tunsikin itsensä aina välillä.
Hän ei saanut lähteä ulos talosta ilman lupaa, hän ei saanut tavata ketään ja kenelekkään ei saanut puhua. Ainakaan talon ulkopuolelta. Sil pohti, että hän kaipasi vapauttaan, mutta ei halunnut jättää miestä ihan vielä. Tuo vaikutti hieman yksinäiseltä itsekin. Kuinkakohan yksinäinen Jack oikeastaan oli. Ei se ainakaan vielä paistanut miehen kasvoilta. Toisaalta mistä Sil sen tiesi oliko Jack yksinäinen vai ei.

Hän asteli terillään kohti huoneen ovea aikomuksena hakea lisäpeite. Jos toinen oli liikuntakyvytön kuinka tylsäksi miehen päivä tulisikaan kääntymään tuossa vuoteessa. Sil katsahti taakseen.
Mori
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja suskari » 25 Heinä 2015, 14:23

"Ei haittaa.. ja ihan hyvin. Kuume on varmaan alkanut laskemaan." Luvon vastasi Silille kun nainen uteli mikä mahtaisi olla haltian olo. Se alkoi olemaan jo parempi hyvin nukutun yön jälkeen ja muutenkin hyvän hoidon jäljiltä. Sil laskeutui laihan haltian tasolle ja kurkisti varovasti siteiden alla olevia haavoja ja vastasi että Jack oli huoneessaan. Luvon ei sanonut tähän mitään vaan nyökkäsi pienesti katsellen sivusta kuinka Sil paineli varoen haavoja, jotka eivät enään tuntuneen niin kipeiltäkään muutaman päivän kuumeilun jälkeen.
"Se on hyvä kuulla." Luvan sanoi eikä voinnut olla vastaamatta Silin iloiseen aurinkoiseen hymyyn. Mikä haltia miehestä oli outoa näin jos Jackin katon alla töitä tehtiin.. mies osasi olla ilkeä jos niin halusi. Silin tehdessä lähtöä Luvon huokasi itsekseen ja veti paremmin peiton syliinsä jääden vain istumaan tyhjään komeroonsa.

Jack havahtui sängyltään koputukseen ja sittemmin tuttuun ääneen, joka oli Silin, ja pian nainen astuikin sisään tavaroidensa kanssa. Nainen oli tuonnut myös lasin, vesikannun sekä myös sen Jackin pyytämän kirjan jonka mies otti itselleen vastaan. Jack vilkasi kirjan kantta tarkistaakseen että se olisi jotakin lukemisen arvoista ja oikeastaan Sil oli tuonnut sen saman kirjan, jonka mies oli aikaisemmin itselleen sataman torilta ostanut. Mikä oli hieno asia.
"Ei tarvitse kiitos vain." Jack vastasi Silille, joka uteli saisiko nainen olla miehelle muuten hyödyksi. Ei, ei juuri tällä sekunnilla. Ellei tuo tosiaan osannut muuttaa itseään kipuja poistavaksi aineeksi tai vielä paremmin osaisi parantaa häntä tällä sekunnilla. Hän kyllä lähtisi siloin sen kolmikon perään.. etsisi ne ja teurastaisi yksitellen. Kyllä siintä pirullisesta kolmikosta oli tulossa oikea riesa miehen mielessä. Olihan tämä jo toinen kerta kun mies sai nenillensä niiltä.

Jack hieman hätäkähti kun Sil laski kätensä isäntänsä otsalle ja katsoi naista hieman kysyvänä. Ei hän nyt kuumeessa sentään ollut tai tautia saannut.
"Näytänkö noin huonolta?" Jack kysyi hieman ihmeissään Sililtä, joka ryhtyi kyselemään oliko miehellä tarpeeksi lämmin ja Jack nyökkäsi. "Minulla on ihan hyvä olla.. kipuja lukuunottamatta." Jack myönsi ja näin myös ystävällisesti kieltäytyi siintä peitosta. Hän ei haluaisi paistua kahden peiton alle kuitenkaan. Jack pisti merkille naisen kasvoille olevan iloisen ja aurinkoisen hymyn, joka miehestä tuntui hieman hassulta. Nainen oli orja ja eli mitä kurjimalla tavalla: palvella toisia koko loppu ikänsä ilman vapautta. Mies ei ehtinyt kuitenkaan käydä asiaa kysymään kun nainen jo kääntyi oven suuntaan poistuakseen, mutta katsoi vielä herransa päälle.. Jack katsoi naista takaisin.
"Oletko jotakin vailla?" Jack kysyi Sililtä ku nainen näytti siltä kun olisi halunnut ehkä jäädä hänen luokseen hetkeksi, tai jotakin muuta vailla.
"Näytät siltä.."
suskari
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja Mori » 25 Heinä 2015, 14:41

Jackin kysyessä oliko hän jotain vailla Sil tunsi hätääntyvän. "E-ei!" hän älähti punehtuneena. Jack oli sanomassa jotakin, mutta pellavapää pudisteli päätään. "Shhhh!!! En ole mitään vailla herra.... Lepää sinä vain ja..." Sil kiirehti sanomaan ja perääntyi nopein askelin ovelle, kunnes avasi sen ja luikki ulos huoneesta. Hän jäi hetkeksi seisomaan oven eteen tuijottaen lattiaa punaisena. Hän painoi poskiaan kämmentensä alle ja hoki mielessään mantraa rauhoittua. Miten hän nyt tuollalailla oli mennyt sanomaan. Ei, Jack ei tarvinnut mitään, josta hänen piti olla iloinen.
Hänen piti olla isäntänsä puolesta iloinen, ettei tämä kärsinyt muista kuin kivuista. Mikä ei tietenkään ollut hyvästä, koska kipu oli aina pahasta. Sil ei vain ymmärtänyt miksi hänen piti käyttäytyä tällä tavoin. Ehkä se johtui siitä, että hän oli yksinäinen. Hän käveli takaisin keittiöön ja otti lasin, otti siihen vettä sangosta ja koputti Luvonin huoneeseen taas. Hän avasi oven ja laskeutui nopein liikkein istumaan suoraan haltijan eteen. Hän laski vesilasin miehen viereen ja katsoi tätä. Hänen huulensa menivät pikkuisen mutruun, kun hän lopulta nosti jalkansa kohti kasvojaan ja hautasi kasvonsa polviinsa. "Minulla on ikävä..." hän supisi hiljaa ja toivoi, että haltija voisi edes lohduttaa häntä. Hän ei uskaltanut puhua Jackillä itsestään, eikä ilmaista omia tarpeitaan siinä pelossa, että se oli kiellettyä.

Sil nosti arasti kasvonsa kohti haavoittunutta haltijaa. Hänen silmänsä punoittivat, kun pellavaiset hiukset valuivat hänen kasvoilleen. "Oletko sinä yksinäinen?" Sil kysyi Luvonilta ja tuijotti maahan. Kyllä hän ymmärsi, että hän oli mennyt häiritsemään haltijan unta, mutta hän kaipasi juttaseuraa, eikä uskaltanut jutustella enää Jackin kanssa. Mies kun oli huomannut hänen kasvoiltaan jotakin, jota hän oli yrittänyt piillotella. Koti-ikävä ja yksinäisyys saartoivat hänen mieltään.
Muutaman vartin siinä istuessaan Luvonin vierellä hän katsoi haltijaan ja kokeili tuon otsaa vuorostaan. Käden hän veti lapsellisen oloisesti pois ja niiskaisi. "Sinulla on vielä lämpöä..." hän mutisi ja kyyneleet kirvoittivat hänen silmiään. Hän pyyhki niitä nopeasti. Eihän Sil ole ehtinyt itkeä sen jälkeen kun hän tuli Jackin luo. Tosin mitä itkettävää hänellä oli, kuin ikävä.
Hän pyyhki kasvojaan ja ryhdistäytyi. "Kiitos Luvon." hän sanoi, kuin haltija olisi tehnyt olemuksellaankin paljon. Kyllä hän oli tehnytkin, ainakin Silin mielestä. Hän nousi ja otti tyhjän lasin lattialta, nyökkäsi miehelle ja sulki oven. Enää hän ei häiritsisi tätä. Ainakin hän toivoi niin. Sil vilkaisi pikaisesti olohuoneesta löytyneen esineen avulla kasvojaan. Hänen silmänsä punoittivat edelleen itkemisen johdosta. Hän ei halunnut mennä Jackin eteen tämän näköisenä, joten hän yritti vain tako mieleensä jotakin positiivista. Hän veti hiuksiaan kasvoilleen, jotta punoitus ei näkyisi niin selkestästi.
Mori
 

Re: Isäntä ja rampa|| Suskar~

ViestiKirjoittaja suskari » 25 Heinä 2015, 16:28

Jack todellakin kohotti yllättyneenä kulmiaan kun Sil älähti, ettei hänellä ollut mitään hätää, ja Jack oli avaamassa suutaan sanoakseen tähän jotakin, mutta nainen hyssytellen sulki isäntänsä suun ja luikahti ulos huoneesta ennen kuin Jack ehti enempää mitään sanomaan. Jack jäi katsomaan suljettua ovea suu hieman raollaan täysin halolla päähän lyötynä, mutta kääntyi sitten makaamaan sängyn päälle etsien vierestään sen kirjan käteensä ja selaten etsi sen sivun johon mies oli jäännyt.

Luvon havahtui oven koputukseen ja nosti katseensa oven avautuessaan jälleen Siliin, joka kävi vesilasi kourassaan istumaan haltian viereen pikku komeroon. Luvon katsoi naisen päälle ihmeissään, mutta näki naisessa myös sen surun kun nainen laski kädessään olevan vesilasin haltia miehen viereen. Luvon katsoi naista kasvoihin ja oli käymässä kysymään mikä naisella oli, oliko Jack tehnyt tai sanonut jotakin Silille? Se jos mikä ei olisi yllätys! Naisen kuitenkin avatessa suunsa ei kyse ollut Jackin julmista teoista tai sanoista. Naisella oli ikävä.
"..Meillä kaikilla on, mutta miksi et vain karkaa? Jack on huoneessaan, eikä sinua ole kahlittu?" Luvon ehdotteli naiselle, vaikka tiesikin että karkaaminen pelottaisi rankaisun pelossa naista varmasti. Se pelottaisi häntäkin, sillä hän oli jo ensinmäisillä kerroilla saannut kuulla siintä kunniansa.. eikä Jack tunnetusti ollut mikään ystävällisin henkilö silloin kun tuo suuttui ja osoitti raivonsa johonkin epäonniseen.
"Tietysti ymmärrän jos sinua pelottaa." Luvon kuitenkin myönsi ja ehkä hieman yllättyi Silin kysymyksestä itselleen. Oliko Luvon yksinäinen. Haltia mies katsoi puiseen lattiaan edessään ja sulki silmänsä. "Aina, joka päivä.." Luvon myönsi Silille. Hän kaipasi kotiinsa niin paljon, mutta pakeneminen vaikutti todella, todella epätoivottomalla tällä hetkellä. Hänet oli kahlittu ja pidettiin aina talon tyhjentyessä, tai nukkuessa, tässä pikku komerossa, jonka pystyi avaamaan vain ulkopuolelta.
"..Kaipaan läheisiäni, koti kaupunkiani ja ystäviäni.. mutta vain sen tuntuu pitävän minut elossa." Luvon puhui muistellen kaunista kotikaupunkiaan, ystäviään ja perhettän joka oli niin ylpenä lähettänyt poikansa sotilaaksi ihmisiä vastaan, mutta jäännyt niille teillensä. Hän vain odotti päivää että pääsisi vapaaksi.

Sil ja Luvon juttelivat jonkin aikaa toistensa asioista, ja yksinäinen haltia oli suorastaan iloinen että sai pitkästä aikaa juttu seuraa, jonka kanssa keskustella oikeasti jotakin. Sil myös painoi kätensä miehen ostalle ja sanoi että miehellä oli enään lämpöä.
"Oloni onkin jo parempi." Luvon sanoi hymyillen, mutta päätti lisätä. "Voisitko antaa jotakin syötävää? Olisi nälkä.." Luvon kysyi, vaikka kyllä tiesi ettei Jack välttämättä pitänyt siintä että ruokaa katosi vääriin suihin, mutta ehkä Sil älyäisi kysyä Jackilta luvan ensin.
"Ole hyvä vain!" Mies kiitteli siinä missä Silkin naisen seurasta jääden jälleen yksinäisyyteensä kun nainen oli poistunut.

Jack oli maannut tämän ajan sängyllään ja yrittänyt lukea kirjaansa, nimenomaan yrittänyt, Jack oli nopeasti huomannut että hänen piikitetty kätensä ei ollut tykännyt pitää kauaa kirjaa kädessään, joten Jack oli joutunut lukemaan yhdellä kädellä.. joka oli pidemmällä tähtäimellä todella puuduttavaa ja pian mies oli laittanut kirjan syrjään tuijottaen vain ylhäällä olevaa kattoa. Siinä hiljaisuudessa Jack oli havahtunut hiljaiseen puuheeseen, mutta ei kyennyt erottamaan sanoja, ja eikä oikeastaan yrittänytkään. Sil varmasti oli tarkistamassa Luvonin vointia. Joten se ei ollut se syy kun mies yllättäen irvistellen kylkeään pidellen hamusi itsensä istumaan sängyn viereen. Mies katsoi pöydälle jätettyä kannua ja vesilasia kurkottaen niitä kohden hieman epätoivoisen näköisenä, raahaten kannun lähemmäs itseään ja yritti nostaa sitä terveellä kädellään kaataakseen lasiin juotavaa. Miehen kannua pitävä käsi kuitenkin tärisi vahvasti kivusta ja Jack ehti vain hieman lasin pohjaa täyttää kun mokoma kaatui räsähdyksen kera lattialle ja mies sai kannun vedetä puolet syliinsä. Jack kirosi itsekseen asettan puoli tyhjän kannun pöydälle yrittäen kurottaa toivottoman näköisesti niitä lasin sirpaleita lattialta.
suskari
 

EdellinenSeuraava

Paluu Laiturit & kadut

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron