Omenasta omelettiin.

Haltioiden kylä, kokonaisuudessaan. Kylä on monikerroksinen ja valoisa, ennen kaikkea luontoon sopiva. Talot ovat väriltään vaaleita, arkkitehtuuriltaan kauniita ja elegantteja. Joissakin taloissa on käytetty samaa, valkoista marmoria mitä itse aroilla sijaitsevassa linnassa. Kasvillisuutta kylässä on paljon, lähes joka nurkalta löytää seinäköynnöksiä, koristepuita ja pensaita. Kylä on täysin piilossa metsässä, sitä verhoaa lumous jonka läpi ei voi nähdä, ellei tiedä mitä pitäisi katsoa. Vain ne, jotka kylässä asuvat, löytävät sinne.
Kylä sisältää niin asunnot, kuin puodit ja torit. Toreja haltioilla ei ole niin paljoa, mitä ihmisillä, mutta kauppoja ja putiikkeja sitäkin enemmän. Majataloja on siellä täällä, osa tasokkaampia mitä toiset.

Öisin kylän kauniita katuja valaisee satunnaisesti ympäriinsä leijailevat maagiset valopallot. Päivisin auringonvaloa valoa tihkuu latvustojen lomasta. Kylää ei ympäröi muurit, eikä aidat. Haltiat luottavat täysin jo vuosisatoja toimineeseen maagiseen illuusioon, jonka ansiosta ihmiset eivät voi löytää tänne.

Valvoja: Crimson

ViestiKirjoittaja Agna » 06 Marras 2008, 21:39

Aberec

Jälleen Aber vaihtoi ilmeensä tuimasta vaivautuneeseen, kun Relly lähti tarpomaan takaisin kohti kylää. Juuri kun hän meinasi avata suunsa, tämä tulikin naureskellen takaisin. Kun hobitit alkoivat taas tönimään, Aberin pinna alkoi kiristyä entisestään, mutta hän rauhoittui kun Pulla tajusi lopettaa. Hyvä niin.
"Ai vuorille? No sinne sitten", haltia totesi ja katsoi toisiin... Jotka tosin näyttivät katsovansa Aberia. Öh, nuo kai haluavat että minä vien heidät sinne? Hän mietti, ja kuulikin seuraavaksi Pullan toteamuksen. Hänen siis piti johdattaa joukko vuorille. "No minä en ole ihan sataprosenttisen varma kuinka sinne päästään, mutta kai tuolla jokin reitti on", hän sanoi, kohautti olkiaan ja osoitti parin kilometrin kulkumatkan päähän, jossa vuoret pönöttivät.
Kai sieltä sitten koko Cryptin saari näkyisi, haltia mietti ja lähti vuorille päin. "Tänne me sitten suuntaamme. Onko kaikki tarvittava mukana? Tarkoitan, ruuat ja muut varusteet", hän lisäsi vielä ja katsoi olkansa yli kahta pientä miestä. Hänen rinnallaan he olisivat helposti voineet olla pikkulapsia... Mutta se siitä asiasta. Nyt ajatusten keskipisteenä olivat vuoret, eivätkä pituuserot.

//Mr. Saastamoinen lähti takas savanneille -__-//
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja mmupu » 16 Joulu 2008, 15:11

Pulla ja Relly

Pulla lähti seuraamaan Aberia, eikä välittänyt siitä pääsisivätkö he vuorille, vai eivät.
Kyllä kaikki tavarat ovat mukana, Pulla sanoi vilkaisten Rellyn selässä olevaa paksua reppua. Relly katsahti Pullaa ja virnisti. Relly katsahti taakseen. Aivan kuin hän olisi kuullut askelten ääniä metsästä.
Kuulitko tuon? Relly kuiskasi Pullalle ja pysähtyi.
Minkä? Mitä olisi pitänyt kuulla? Pulla kysyi ja vilkuili ympärilleen.
Äh Sinä kuulit vain harhoja. Tule jatketaan matkaa, Pulla sanoi ja juoksi Aberin rinnalle. Relly jäi vielä seisomaan paikalleen, mutta ryntäsikin pian Pullan ja Aberin perään. Pulla ja Relly alkoivat pian laulelemaan matkalaulua. Laulu kuulosti varmasti hauskalle, mutta Pullan ja Rellyn laulaessa sitä kolmatta kertaa peräkkäin menevät korvat jo lukkoon. Relly katsahti metsään, ja vannoi nähneensä siellä jonkun. Hän tönäisi Pullaa ja osoitti metsään. Pulla vilkuili metsään, siristi silmiään, muttei nähnyt metsässä mitään.
Usko jo, siellä ei ole mitään! Pulla tiuskaisi ja jatkoi matkaa.
Mu-mutta olen aivan varma, että sillä on joku, tai jokin. Relly sanoi vaivaantuneena ja osoitti metsää kohti. Relly jäi seisomaan keskelle polkua ja tuijotti metsään. Joku kiiltävä vilahti metsässä.

Metsästä suhahti ilmaan kiiltävä nuoli, joka iskeytyi Rellyn rintaan. Relly polvistui maahan ja haukkoi henkeään kasvot vitivalkoisina. Pulla katsahti veljeään pelästyneenä.
Relly! Pulla huudahti läpitunkevasti ja ryntäsi vertavuotavan veljensä luokse.

//Sori vastauksessa on "hieman" kestänyt, eikä tuostakaan tullut mikään superhyberupea, mutta mutta - . -"///
mmupu
 

ViestiKirjoittaja Agna » 19 Joulu 2008, 23:29

Aberec


Haltia tukki korvansa pensaan lehdillä kuullessaan saman matkalaulun jo neljättä kertaa. Jos he keskittyisivät kävelemiseen enemmän, ja laulaisivat vähemmän, välimatkamme ei olisi tällä hetkellä 50 metriä...
Kohta lauleskelu jo loppuikin (kun he olivat saaneet aloitettua sen viidettä kertaa), ja veljekset aloittivat sanaharkan. Mutta väitelköön, päivä alkoi olla jo pitkällä, joten vuorille ei olisi ollut pahitteeksi päästä. "Tulkaas jo, herrat hyvät", Aber huikkasi olkansa yli, ja polvistui katselemaan maata. Jälkiähän siinä... Ehkä siitä oli mennyt ihminen? No jaa, tuskin näin lähellä haltiakylää... Jos se olisi ollut joku haltia? Se nyt sopisi paremmin kuvaan. Tokihan siitä olisi joku seireenikin voinut mennä, tai sitten kenties jonkinsortin velho... Piru vieköön, miksi Aberia jotkut jäljet kiinnostaisivat? Tuhlasivat vain aikaa, vaikkakin hobitit olivat vielä kiitettävän välimatkan päässä. Jäljet olivat tosin tuoreet, se pisti haltian miettimään.

Yhtäkkiä Aberin mietiskelyt keskeytti suhahtava ääni - samanlainen, joka kuului hänen laukaistessaan nuolen. Haltia hyppäsi pystyyn ja kääntyi ympäri, ja näki kauhukseen polvillaan nuokkuvan Rellyn. Hän kuunteli kangistuneena Pullan korviavihlovaa huutoa, kunnes tajusi juosta hobittien luo. Hän veti jousen olaltaan ja tähtäsi summissaan jonnekin metsään. Kohta läheisestä pusikosta syöksähti yksinäinen ihminen jousi ojossa, mutta eihän tuo kauaa liikkunut, kun Aber oli jo laukaissut nuolen tämän otsaan. Ihminen kaatui maahan, ja pian tuon pään ympärillä oli verinen läntti.
Hetki sitten Aberec oli joutunut kasvotusten kaksimetrisen velhon kanssa... Hän oli ihmisten puolella. Aber mietti hetken, taikoisikohan velho hänet joksikin hirviöksi, jos saisi tietää että hän tappoi ihmisiä keskellä metsää. Ei kai sentään...
"Raahaa veljesi jonnekin turvaan. Katson, onko niitä lisää", haltia sanoi apaattisesti, ja lähti harppomaan kehää hobitin ympärille.

//No problem. Agna is sad, so she can't do anything ultramageeta tarinaa.//
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

ViestiKirjoittaja mmupu » 20 Joulu 2008, 12:36

Pulla (ja Relly)

Relly tunsi pistävän kivun rinnassaan. Kaikki alkoi käydä sumeammaksi, äänet kaikkosivat ja puuroutuivat sekavaksi muminaksi. Nytkö minä sitten kuolen? Pian kaikki pimeni Rellyn ympäriltä. Relly sulki viimeisillä voimillaan silmänsä ja jäi makaamaan elottomana kylmään maahaan.
"Relly...Avaa silmäsi, minä pyydän... Ole niin kiltti." Pulla niiskutti Rellyn vierellä pitäen tätä tiukasti kädestä kiinni. Pulla tunsi, kuinka Rellyn käsi kävi yhä kylmemmäksi, ja väri alkoi kaikota Rellyn kasvoilta. Pulla katsoi Aberia surullisesti.
"M-mitä me nyt sitten teemme?" Pulla kysyi katsoen veljeään. Pulla ei ollut kuvitellutkaan, että hänen pikkuveljensä olisi kuollut ennen häntä. Hänen mielestään oli aivan selvää, että vanhemman täytyi kuolla aina enemmin, ei nuoremman.
"On minun syyni, että Relly kuoli. Jos olisin uskonut, että metsässä oli joku, niin Relly ehkä eläisi..." Pulla sanoi katsoen vaisusti käsiään ja samalla pyyhkäisten silmiään.

Pulla alkoi hyräillä surullista sävelmää, mutta laulaa hän ei halunnut. Sävelmä keskeytyi välillä Pullan nyyhkäyksiin. Pulla puristi yhä Rellyn jääkylmää kättä toivoen, että Relly avaisi silmänsä ja sanoisi kaiken olevan hyvin.

//Sori tuli sekava ja lyhyt :/ //
mmupu
 

ViestiKirjoittaja Agna » 27 Joulu 2008, 22:49

Aberec

Kun haltia oli varma, ettei metsässä ollut muita yhtä sekopäisiä ammuskelijoita, hän käveli ruhon päältä halveksuen takaisin Pullan luo. Hän laski kätensä tämän olalle, ja katseli maassa makaavaa pientä nyyttiä. "Onko teillä hobiteilla tapana haudata läheisiänne, jos on niin voisin..." Aber jätti lauseen kesken ja nosti Rellyn syliinsä. Oli se hänestäkin hieman surullinen näky, pieni kylmä nyytti pitkän haltijan sylissä.
"Minne haluaisit, että hänet haudataan?" haltia kysyi odottamatta Pullan mielipidettä hautaamisesta, ja käveli sitten muutaman askeleen eteenpäin. Hän tuki toisella kädellään hobitin niskaa ja piteli tämän kylmästä kädestä, ja toisella piteli tätä polvitaipeista. Aber katsahti hieman nyyhkyttävään Pullaan. "Älä sure, ystävä", hän sanoi ja hymyili surumielisesti.
"Tule. Etsitään Rellylle hyvä paikka haudata", hän lisäsi, ja nyökkäsi päällään lähdön merkiksi. Hän nykäisi Rellyn rinnasta nuolen joka siihen oli osunut, ja laittoi nuolikoteloonsa. "Saat sen, jos vain haluat", tämä totesi, ja lähti kävelemään hitaasti eteenpäin.

//Lyhyt, koska Tuhnuprinsessa tulee koneelle. Soorry.//
"Minä osaan muuten puhua haltiakieltä", Pulla sanoi ja asettui lauluasentoon. "Päivää, kiitos, huomenta, olet karvainen lohkoperuna."

Loryen 1/2
Aberec 0/2
Fred 0/2
Eugene 0/2
Jerrell 0/2
Hiroi 0/2
Aphaderuiondur 0/2
Pulla 0/2
Arasinya 2/2
Levo 2/2

Miten olisi kuutamokävely?
Avatar
Agna
Hovinarri
 
Viestit: 2573
Liittynyt: 06 Kesä 2008, 11:32
Paikkakunta: Kaukainen kuningaskunta

Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron