Kirjoittaja Mori » 07 Elo 2015, 13:55
Selkä, joka oli täynnä arpia. Kuin automaattisesti nainen laski kätensä omalle kyljelleen. Hän kuitenkin heilautti sen pois, kun mies kipusi tikkaat ylös paidattomana. Hän kääntyi ja meni sisään. "Tarvitsen vadin kylmää vettä ja liinan. Voisinko lainata jotakin säkkiä?" Shael kysyi naiselta, joka vastasi hänelle hymyillen. Kun Shael meni hakemaan säkkiä jostakin ulkoa, hän vilkaisi ohi mennen mieheen. Tuo sahasi puita ja tämän keho tärisi. "Vai että rajoilla?" hän mutisi itsekseen ja otti säkistä kiinni ja nosti sitä kaikin voimin. Kyllä, noita ei ollut mikään fyysisen kunnon esikuva. Hänen voimansa jakautuivat magiaan, mutta kyllä hän sai siirrettyä säkin puiden varjoon. Sisältä vaaleahiuksinen tulla tupsahti kylmän veden ja liinan kanssa. "Mitä varten tarvitset näitä?" nainen kysyi. Shael kohotti kasvojaan ja vilkaisi ylös katolle. "Tuota idiottia varten, joka ei nukkunut viime yönä." hän vastasi ja manasi mielessään jokaista pauketta katolta.
"Eikö se ole vaarallista, että hän ei ole nukkunut? Mieshän voi vaikka...!" nainen ehti jo hätääntyä, mutta noita hyssytteli. Hän tiesi tarkalleen mitä miehen keho huusi. Hän kuunteli tarkkaavaisena ääniä. Oli hiljaista, liiankin hiljaista.
Shael juoksahti äkisti saaden peräänsä naisen hätääntyneen äänen. Hän koski ensimmäistä puuta ja käski puuta. Hänen magiansa maan kanssa oli haparaa, mutta hän pyysi ja pyysi, kunnes puun oksat alkoivat liikkua. Katolta kuului äänntä, kun jokin hahmo lipui hitaasti yli laidan tipahtaen puun lehtien välitse alas Shaelin ohjaamaan puuhun, joka ikään kuin nappasi miehen ja laski alas. Noita tuli Merarin luo ja koski tämän kuumia kasvoja. "Autappas minua hieman." hän huikkasi naiselle, joka tuli pian auttamaan. He kantoivat miehen varjoon, johon Shael oli vienyt säkin. Hän nosti miehen pään säkille ja otti liinan ja kylmänvesi vadin. "Voinko tehdä mitään?" vaalea nainen kysyi hätääntyneenä. Shael neuvoi häntä hakemaan muutaman rohdon läheiseltä puodista, kn hän hoitaisi miestä. Ensiksi tuo piti viilentää. Shael kasvoi liinan veteen ja puristi siitä ylimääräisen veden. Hän lättäsi sen miehen naaman päälle ja rupesi vetelemään miehen kasvoja hiestä. Sitten hän pyyhki tuon yläkropan ja riisui tuon kengät.
Noita nousi hetken päästä ja meni hakemaan sisältä vettä. Hän manasi itseään ja miestä. Hän manasi sitä miten hän joutui toiselle tekemään. Shael otti mukillisen kylmää vettä jonka toi ulos. Hän istahti miehen viereen ja veti liinaa taas khlmässä vedessä. Sen hän asetti miehen niskaan, jotta tuo viilentyisi. Noh, tämä kattotyö oli muutenkin Merarin ainut työ enää. Joten ajankäytössä ei ollut ongelmaa. Hän oli tiennyt tämän ongelman, mutta katon suurin työ oli muutenkin tehty. Nainen palasi kassin kanssa rohtojen kera, jotka ojensi noidalle. Hän katseli niitä hetken ja avasi ne, ripotteli ne mukiin, jossa kylmävesi otti ne vastaan.
Hän antaisi mukillisen sitten, kun toinen olisi tarpeeksi tajuissaan juodakseen sen. "Saattaa olla, että joudut hakemaan muita naisia avuksesi katon rakentamisessa." Shael sanoi, johon nainen vain pudisteli päätään ja sanoi ettei se haitannut.
Miehen kehon viilentämisen jälkeen Shael vain odotteli, että toinen olisi sellaisessa tilass, jossa voisi itse kävellä. Hän loi viileän tuulen, joka pyöri miehen ympärillä. Hän ei näyttänyt tosiaankaan vihaansa miehelle, ksoka päästäisi tuon kuitenkin pois. Eikä hän oikeastan halunnut aiheuttaa sitö, ettö tuo tulisi vielä joku päivä tappamaan häntä, mutta toisaalta ajatus ei ollut kummoinen. Hän oli jo menettänyt miehesä ja hänen tyttärellään oli iloinen elämä. Tosin hän oli jo sitonut itsensä maailmaan solmimalla velhottaren kanssa sopimuksen.
Shael kääntyi Merarin puoleen. "Joko heräsit?"