Kirjoittaja Ylva » 04 Tammi 2016, 12:56
Loput naisen omaisuudesta oli tuon repussa, joka nökötti kiltisti pöydän alla varjoissa. Kyllä se sieltä näkyi jos katsoi hämärässä huoneessa tosin hieman vaikeasti, mutta jos vähänkään valoisampaa tulisi olisi se jo selvästi näkyvillä. Siellä saattoi olla jotain mitä nainen kaipaisi, mutta suurinosa oli käyttötavaraa. Mitä naisen koruun tuli, Ferguksen kyllä kannatti pitää näppinsä siitä erossa ellei oikeasti halunnut suututtaa naista. Sängyn alle piilotettua tikariakaan toisen ei kannattanut ottaa, sillä sen maaginen kyky palautua käskystä kantajansa käteen teki sen varastamisesta turhaa. Ehkä vähemmän arvokkaan esineen vieminen, kuten maaginen tulikive voisi viedä viestin perille ja saada naisen jäljittämään miehen käsiinsä ennemmin tai myöhemmin. Nainen virnisti mitä tuon sanoihin tuli ja veti savua keuhkoihin samalla kun sai mukinsa takaisin. Kivi laitettiin takaisin rasiaan ennen kuin nainen sai sätkän pois suustaan ja vastattua mitään. "Kätevä, eikö? Tosin ei mikään halpa kivi tai helposti saatavissa", nainen hymähti. Kyseisen kiven tuo oli varastanut joltain maagilta aikoja sitten ja kieltämättä se oli kätevä tupakansytytin ja kyllä sillä hätätapauksessa nuotionkin sai syttymään. Tulukset naisella oli sitä varten mukana erikseen, koska ei ollut varma kuluiko kivessä oleva magia joskus loppuun vai pysyisikö se siinä ainiaan. Kokeilemallahan sen otti selville. Ei ollut mikään magian asiantuntia, mutta yhtä sun toista maagista tavaraa oli tullut kerättyä vuosien varrella.
Ylva keskittyi hetken tupakan polttamiseen ja mietti jopa jotain vahvemman pyytämistä, hänellä ei tällä hetkellä ollut mukanaan mitään huumausaineita, vaikka miehen sätkät olivatkin alkaneet kutkuttamaan naisen mieltä ja voisi ehkä jotain rentouttavaa hankkia itselleenkin. Savu päästettiin ulos huulten raosta muutamaan kertaan siinä missä vedettiin sisään ja otti siemauksen juomasta. "Hmm, niin rodustasi tai enemmänkin kansastasi utelin", nainen jatkoi aikaisempaa aihetta. "Kyllähän täällä ihmissusia on, montakin eri variaatiota, siksi kysyinkin", nainen hymähti ja veti taas savua henkeensä ennen kuin jatkoi. "Moni on kaksijalkaisia kuuhulluja, sinä näytit tepastelevan neljällä. Enkä ole kuullut että ihmissudet varsinaisesti eläisivät laumassa, ellei Pimeäpaikkaa lasketa, mutta tuskin kaikki ihmissudet sielläkään ovat kavereita keskenään", nainen hymähti ja tuntui nojautuvan enemmän toista vasten kuin huomaamattaan. Kieltämättä naista kutkutti ajatus viettää enemmän aikaa tämän uuden tuttavan kanssa, jonka kanssa mieluusti viettäisi uudemman kerran yön tai useamman, jos siitä lähdettiin. Ainakin näillä näkymin. Mutta mitä tahansa muuta toinen olisikaan, voisi sitä aina välillä hauskaa pitää. Ajatus sai naisen hymyilemään itsekseen tupakanpolton ohella. Aina välillä tuo siemaisi olutta kostuttaakseen kurkkuaan ja pian juoma olikin taas loppu mukista, mutta poltteli vielä sätkäänsä loppuun ennen kuin jaksaisi kurkottaa lisää litkua.
(huu tuo tavaran nyysiminen onkin hyvä idea niin saadaan nämä uudestaan samaan paikkaan näppärästi <3))