Roswell naurahti. Ei hän taitanut kyllä tuutulauluja tarvita, eikä hän tainnut sen enempää tietää korsettien tekemisestä… Joten ehkäpä hänen kannattaisi vain keskittyä omaan työhönsä, jonka osasi jollain tavalla tehdä. Mutta nyt hänen sitten ilmeisesti piti rentoutua. Olihan siitä jo jonkin aikaa, kun hän viimeksi sai hartiansa hierottua, joten kai se oli jo aikakin. Niskat ja hartiat pääsivät aina jumiutumaan neuvonantajan töissä, selästä puhumattakaan… Ei se vanhuus tainnut tulla yksin.
Naisen huulet koskettivat demonin otsaa ja sormet nousivat harteille. Saihan se Roswellin jännittymään hetkeksi, ennen kuin tuo yritti antaa lihastensa rentoutua, jotta toinen kykenisi niille tekemäänkin jotain. Paitaa ei oltu vedetty päältä ja siten Rosalban kosketus ei päässyt kokonaan kankaan läpi – ainakaan ennen, kuin tuo päätti edetä kaulalle ja niskalle. Demoni kallisti päätään.
"Onko tämä… Teille hyvä asento? Ehkä minun pitäisi mennä makuulle," sarvipää kyseli, katsellen toisen liikkeitä ja kasvoja. He olivat kovin lähekkäin, eikä hän kyllä itse tiennyt, kuinka helposti näin sai ketään hierottua.