Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Touko 2016, 15:50

Käden ote tiukentui, kun Thea yritti nykiä jalkaansa irti hänen otteestaan. Kyllä Fergus kuitenkin huomasi sen halun Thean äänessä kuin ilmeessäkin. Äänistäkin mitä mies sai toimillaan aikaan nautittiin. Täällä heitä ei kukaan kuulisi. Neidon etsintäpartio mahtoi kaivella väärää puolta metsästä, kyllä mies olisi kuullut liikkeet metsässä, jos joku olisi turhan lähellä. Öinen metsä oli kuitenkin hiljainen.
"Mmhmmm..." Fergus myhäili Thean sisäreittä vasten, kun nainen ilmoitti että omaisuus merkittäisiin, mutta siihen perään huomautti millä silmällä suden merkkaamaa naista katseltaisiin kotipuolessa, oli ne sitten merkit saatu tahattomasti tai yhteisymmärryksellä.

"Sinä se sitten jaksat olla mutkikas." Mies hymähti, katsoen Theaa ylös kulmiensa alta. "Kyllä vai ei? Olen reilulla päällä tänä yönä." Fergus ilmoitti, tuijottaen nyt vaativasti Theaa vastaamaan hänelle suoraan.
Tosin jos nainen suunsa meni avaamaan, hyökkäsi Fergus kiusallaan takaisin reiteen kiinni, ei agressiivisesti, mutta saadakseen kuunnella kuinka sai toisen puheen rikki, muuttumaan mielihyvän sekaiseksi vaikerrukseksi tai niin ainakin hän toivoi.
Janni
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Wolga » 17 Touko 2016, 17:05

"En minä, vaan yhteiskunta", valisti vinon hymyn saattelemana, hän kyllä pystyisi moisia puremia pitämään vain merkityksettöminä jälkinä. Tai niin ainakin itselleen uskotte, sillä kyllä hän muisti millaisia ajatuksia sen varomattoman päivän seurauksena saadut jäljet olivat aiheuttaneet. Onneksi ei sentään mitään pysyvämpiä seurauksia sentään. Sitten sitä kusessa oltaisiin.

"Mikä kysym...", lause katkesi voihkaukseen, kun miehen suu palasi paljaalle reidelle ja nainen joutui taivuttamaan selkäänsä yllätyksen tuomasta mielihyvästä ja kaiketi hienoisesta kirpaisustakin, mikäli mies käytti hampaitaan. Ja jos ei neidon vartalo ollut jo hetki sitten valmis päästämään miehen syleilyynsä, niin viimeistään nyt oli varmasti. Naisen suusta karkasi tahatonta, hiljaista vaikerrusta. "Hullu", inahti ja veti jälleen kiivaasti henkeä, voimattomana ja haluttomana estelemään miehen toimia.

Thea vilkaisi ympäristöä ennen, kuin peläten että ääntelynsä olisi voinut houkutella paikalle jos jonkinlaista väkeä. Siirsi kuitenkin huomionsa pian takaisin Fergukseen, katseli näkyä voimatta kieltää tilanteen kiihottavuutta. Mies polvillaan hänen edessään, mutta, ei suinkaan palvomassa - tai tämäkin yhdenlaista palvontaa oli. "Minusta tuntuu, että haluaisit minun antautuvan sinulle? Haluaisit, että lupasin sinun purra nahkaani jälkiä?", kuiskasi kiusoitellen ja kumartui miestä kohden, pyrki taivuttamaan miehen päätä taaksepäin vetämällä tuon hiuksista. Toki ei erityisen väkivaltaisesti kuitenkaan, joten jos toinen vastustelisi niin pyrkisi saamaan miehen kasvot itseään kohti ja sopivalle etäisyydelle muutoin. Ylettyessään nainen suuteli ensin miehen leukaa, seuraavaksi poskipäätä, pidellen tätä hiuksista kohtalaisen hellästi mutta osoittaakseen, että ei hän vieläkään ollut ihan tossun alla. "Sinä olet niin kiero", mutisi painaessaan huulensa toisen huulia vasten. Suudelma oli kiihkeä ja vaativa, naisen kieli pyrki koskettamaan hukan huulian ja etsi mahdollisuutta syvempään suudelmaan. Saattaisi huomata, että hän ei ollut ensimmäistä kertaa asialla. Suudelman päätteeksi nainen tunsi sydämensä kiihtyneen sykkeen voimistavan pulssin kaulallaan, hymähti ja suoristi sitten nilkkaansa yrittäen hipaista miestä edes jostain paljailla varpaillaan.
Wolga
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-15

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Touko 2016, 17:59

Fergus miltei hykersi itsekseen, kun kuuli kuinka oli saanut Thean lauseen rikkoutumaan. Hampaathan ne tekivät tuttavuutta naisen ihon kanssa, mutta eivät vieläkään niin lujaa, että ne olisivat jälkiä jättäneet jälkeensä. Itsensä pidätteleminen oli kuitekin kovan työn alla. Punainen katse kävi vilkaisemassa neitoa ylös, kun häntä hulluksi nimiteltiin. Eikös se oltu todettu jo moneen kertaan?

Thea näytti keräävän itsensä ja päätti jollain tavalla vastata hänen pyyntöönsä. Fergus antoi naisen reiden olla sen aikaa rauhassa, kun kuunteli. Ei miehen tarvinnut edes vastata, tietenkin neito oli oikeassa ja hänen ahnas katseensa kertoi kaiken.
Then lähtiessä kumartumaan, antoi mies tuolle tilaa, laskien naisen jalan sitä mukaa alas mitä tuo tuli lähemmäs. Virne kohosi myös huulille, kun Thea häntä hiuksista veti, eikä hän estellyt. Tämän hän varmasti oli ansainnut.
Mies oli kiero, se myön oli todettu jo moneen kertaan. "Mitä se tekee sitten sinusta?" Fergus ennätti kysyä ennen kuin Thea pääsi häntä suutelemaan. "Mmh..." Tältä karkasi mielihyvän ynähdys toisen huulia vasten, suudelma oli intohimoisempi mitä hän oli odottanut ja sekös pisti mielen sekaisin hyvällä tavalla.
Thean kehdatessa suudelmasta vetäytyiä tuntui Fergus tulevan perässä pienen viipyvän hetken, mutta jäi kuitenkin polviensa varaan, tuntien vielä hipaisun reidellään. Käsi kohosi vaativasti tarttumaan mekon revitystä helmasta ja se vedettiin sivuun. Kädet kohosivat kynsineen, jättämättä kuitenkaan jälkiä, naisen reisiä pitkin ylös. Fergus saattoi tuntea naisen alsuvaatetuksen sormiensa alla ja tietenkin ne vedettiin pois tieltä, alas toisen nilkkoihin.
Mies nosti sen enempää kyselemättä Thean jalan ylös, joka viimeksi oli joutunut hoitamaan yksin seisomisen ja nosti sen hartialleen, samalla kun kumartui kieli pitkällä naisen haaraväliä kohti. Hänhän oli sanonut maistavan edes pienesti.
Janni
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 17 Touko 2016, 19:46

Ei välittänyt jäädä vastaamaan miehen kysymykseen ennen suudelmaa. Thea oli hyvillään siitä, että huomasi miehen innostuvan toimistaan - jopa niin, että viipyili suudelmassaan pienoisen hetken. "Mm... Millaiseksi se sinusta minut tekee?", esitti jatkokyaymyksen. Hänen omasta mielestään se tekee hänestä jotenkin poloisen, että on hyvillä mielin toisen vietävänä ja kuvittelee voivansa vaikuttaa johonkin. Olisi kuitenkin kiinnostavaa kuulla Ferguksen mielipide. Tosin, mielipiteen odottaminen unohtui kun mies lähti liuttamaan käsiään ylemmäs reittä, kynnet tuntuivat omalta osaltaan kuumentavan ihoa ja neidon tunteita. Ynähti, kun alushousut vedettiin nilkkoihin ja tuo aiemmin tukea antanut jalka nostettiin lepäämään miehen hartialle. Päätä pyörrytti ne muutamat sekunnit, jotka joutui odottamaan ennen Ferguksen seuraavia toimia. Tunsi lämpimän hengityksen herkimmässään ja pian miehen kielen. Nautinnollinen vaikerrus purkautui raotettujen huulien välistä ja varpaat kipristyivät siinä missä takaraivo painui seinää vasten. Käden ote miehen hiuksista hellitti, mutta ei laskenut irti.

Thean tuntoaisti oli jo ehtinyt virittyä äärimmilleen, joten miehen ei paljon tarvinnut tehdä saadakseen neidon varsin äänekkäästi vaikertamaan, sekä pitämään muitakin nautinnosta ja kiihkosta kertovia ääntelyitä. Ei hän kuitenkaan antanut Ferguksen sysätä häntä nautinnon laidan ylitse, vaan kumartui tuota kohden hieman ja siirsi kätensä miehen harteille, sekä siirsi jalkaansa mutta jätti sen edelleen ilmaan ja sopivaan asentoon. Nautinnon väreet saivat sormet puristumaan hartioihin kynsineen hetkeksi, ennen kuin kokosi itsensä ja nykäisi miestä vaativasti ylemmäs. "Mmm... Tule tänne", pyysi, suorastaan aneli toista nousemaan hänen puoleensa. Pyrki laskemaan toisenkin jalkansa maahan, olo oli varsin huojuva. Mikäli Fergus nousisi, polvistuisi nainen toisen eteen ja ryhtyisi availemaan piinallisen hitaasti miehen housuja ja mahdollista vyötä. Ehkäpä hänkin voisi antaa pienen näytöksen omista taidoistaan.
Wolga
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Touko 2016, 20:13

Fergus ei ollut malttanut ryhtyä vastaamaan Thean kysymykseen, oikeastaan hän sai nyt pienen tovian asiaa pohdiskella. Mies tunti ja etenkin maistoi kuinka oli saanut naisen jo innostumaan tätäkin ennen. Siitä tyytyväisenä mies antoi kielensä kiusata naista pitkin liikkein, samalla kun antoi toisen kätensä puristua Thean pehmeän reiden ihoon.
Uteliaana ja omaa mielihyvää hakien, Fergus tuijjotti koko sen alas toisen kasvoja. Naisen äänetkin tuntuivat hyväilevän korvia omalla tavallaan, ei hän malttaisi tätä enää kauaa tehdä, olo kun alkoi muuttua mukavan tukalaksi.

Ferguksen leikki keskeytyi, kun Thea kumartui hieman hänen puoleensa ja nykäisi vaativasti puoleensa. Mies vetäytyi ja päästi tyytyväisen hengenvedon. Huuliakin lipaistiin, kuin hyvän illallisen syöneenä. Leuanparta siinä touhussa oli kostunut ja sitä nyt pyyhittiin kämmeneen, kun Thean anelemana noustiin ylös. Fergus olisi ollut valmis jatkamaan omia dominoivia toimiaan, kun Thea yllättäen kävi vuorostaan polvilleen. Hetken mies luuli, että oli saanut naisen sen verran nautinnon rajoille, ettei tuon jalat enää kannatelleet omillaan.
Hämmentynyt ilme kuitenkin valastui nopeasti, kun vyönsolki helisi hiljaa Thean sitä availlessa ja vieläpä piinaavan hitaasti. "Mrrrhh... se tekee sinusta kieromman." Fergus murahti jotenkin malttamttoman kuuloisesti, vastaten siihen jatkokysymytkseen jonka toinen oli aiemmin kysynyt. "Leikittelet tunteillani näin. Teet minusta uhkarohkean." Mies jatkoi, nostaen molemmat kätensa nojaamaan seinää. Hengityiskin oli muuttunut raskaammaksi.
Janni
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 17 Touko 2016, 20:53

"Mmm... Uhkarohkean?", maisteli sanaa suussaan ja kohotti katseensa hetkeksi mieheen, pysäytti käsiensä toiminnan. Oli miellyttävää nähdä kuinka Fergus reagoi häneen, jotenkin vieläkin miellyttävämpää kuin silloin ensimmäisellä kerralla. Nyt oli naisen vuoro vapauttaa mies housujensa puristuksesta, ensimmäistä kertaa ihaili nyt näin läheltä toisen miehuutta. Selvästi hukka oli jo valmis jos jonkinlaisiin toimiin. Thea kohotti katseensa käymään miehen kasvoissa, virnisti veikeästi ennen kuin päästi sormensa tutkimaan miestä tarkemmin. Nainen kyllä tiesi mitä käsillään teki, etsi tapoja saada mies ääntämään ja härnättyä lähelle huippua. Kurottautui suutelemaan napaa ja ihoa sen alta, vältti kuitenkin suullaan koskemasta miehuuteen.

Hampaat ja suu kiusoitteli hetken miehen reisiä ja alavatsaa, paikkoja joiden epäili myös Ferguksella olevan kosketusherkkiä. Lopulta lipaisi kielellään härnäävästi miehuutta, eikä malttanut olla näyttämättä loppuja kykyjään ja sitä miten oli oppinut suutaan käyttämään muuhunkin kuin puhumiseen. Kohotti välillä katseensa mieheen, jotta näkisi tuon ilmeet ja tunteet. Toisaalta myös, koska epäili miehen kiihtyvän tarjoamastaan kontaktista.

Turhan kauaa nainen ei kuitenkaan jatkanut toimiaan, sillä ei toki halunnut sysätä miestä rajan yli. Nainen suoristautui ja ujutti itsensä miehen käsien väliin, painoi selkänsä seinää vasten ja tasasi hetken hengitystään. Ei ollut odottanut, että pyrkimys toisen mielihyvän maksimointiin olisi kiihdyttänyt itseään näin kovin. Kietoi nyt toisen jalkansa hukan lanteelle, sääri jäi miehen pakaralle lepäämään. Veti miestä lähemmäs itseään ja etsi toisen katsetta vastaamaan omaansa. Lantiota työnnettiin houkutellen vastaan, vetäessään miestä jalallaan lähemmäs.
Wolga
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Touko 2016, 21:24

Fergus väänteli niskojaan, kuin olisi pahankin paineen alla. Tietenkin Thea käytti kaikki mahdollisuudet häntä härnätä takaisin, niin sanotusti käski malttamaan, mutta loppujen lopuksi se tuntuisi hyvältä. Naisen sormien kosketus sai väreet kulkemaan selkärankaa pitkin, aina sormenpäihin asti missä kynnet pureutuivat seinän puiseen pintaan.
Fergus katseli käsivarsiensa välistä Theaa alas, purren huultaan, kun tuo kosketteli huulillaan hänen alavatsaansa. Pieni lipaisu sai miehen venyttämään päätänsä hetken taakseen, kun tämä yritti maltaa itsensä ja pitää kädet itsellään, ettei vaatisi naiselta nyt liikoja. Tuo oli halunnut näyttää kykyjään hänelle vurostaan.

"Ah..." Henkäys pääsi ilmoille, kun Thea meni viimein näyttämään mitä osasi. Pää retkahti takaisin alas naista katsomaan, joka soi hänelle katseen takaisin. Virne ei ollut koristamassa kasvoja sillä hetkellä. Sen tilalla nautinto, joka oli täyttänyt mielen, eikä se suonut veikeydelle nyt yhtään tilaa. Toinen selvästi oli tehnyt tätä ennenkin, joka tietenkin toi silkkaa mielihyvää, mutta samaanaikaan tuntui se hieman ärsyttävältä. Hän halusi Thean kokonaan itselleen.
Neidon lopettaminen sai Ferguksen napsahtamaan takaisin nykyhetkeen. Katse seurasi naista, kun tuo suoristautui ylös hänen eteensä. Sievä jalka kävi kietoutumaan miehen lanteille ja vetämään lähemmäs, selvästi vaation jotain. Thean painautuessa jälleen seinää vasten, laski Fergus kätensa alas. Toinen käsi koukkasi ylhäällä olevan jalan polvitaipeen alle, kun taas toinen yritti nostaa naisen toisenkin jalan ylös, jotta tuo saattaisi niin sanotusti roikkua hänen käsivarsiensa varassa.

Jalat hakivat hieman tukevampaa asentoa, ennen kuin Fergus lähti valuttamaan Theaa alemmas, päästäkseen viimein tuon sisään.
Janni
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 17 Touko 2016, 21:46

Oli hyvä nähdä, että mies nautti hänen toimistaan. Se olisi ollut suorastaan kamalaa, jos toinen ei olisi syttynyt hänen suullisesta osaamisestaan ollenkaan. Kun niin moni kuitenkin oli jo hukkaa aiemmin syttynyt. Ja ehkä Fergus oli ensimmäinen, jota halusi oikeasti miellyttää eikä vain pönkittääkseen itseään tai saadakseen jotain itseään hyödyttävää. Kesäyö ei tuntunut enää ollenkaan kylmältä, miltä se oli kenties hetkeä aiemmin tuntunut. Nyt se tuntui kuumalta, suorastaan tuskaisen polttavalta kun katseli miestä edessään. Tai ehkä se oli vain hänen sisuskalunsa jotka leimusivat, tai kenties iho joka huusi kosketusta. Puhumattakaan siitä alavartalossa tykyttävästä, lähes kivuliaasta himosta ja odotuksesta. Hengitys kulki kiivaana ja nainen nuolaisi kuivuneita huuliaan, saattoi maistaa niillä vielä miehen. Kukapa olisi arvannut, että hän polvistuisi susimiehen eteen vapaaehtoisesti? Ajatus kirvoitti hymähdyksen neidon kurkusta.

Vapautunut kikatus värisytti neidon vartaloa, kun hukka nosti hänen toisenkin jalkansa ylös aiheuttaen sen, että seinää vasten painettu selkänsä valahti hieman alemmas. Eihän hän siitä mihinkään tippunut, miehen ja seinän tukemana oli oikein tukeva olla. Kädet kierrettiin miehen niskaan, jotta olisi edes pieni mahdollisuus välttää tippuminen mikäli Ferguksen voimat vaikkapa ehtyvät. Kun tunsi miehen valuttavan vartaloaan alemmas, paremmalle etäisyydelle, kiersi hän jalkansa nyt toisen ympärille ja lukitsi asennon pistämällä nilkkansa limittäin jonnekin toisen takareisien taakse – tarjoten osaltaan samalla varsin hyvän etäisyyden. Ja kun tunsi tuon tutun paineen pyhimmässään, ei Thea voinut olla huokaamatta syvään. Jos hän oli odottanut metsää jo kuukausia, niin kieltämättä oli myös odottanut tätä kuin kuuta nousevaa.

//tulipa lyyyhyt :D//
Wolga
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Touko 2016, 22:15

Fergus ei voinut olla hymyilemättä Thean vapauttavalle kikatukselle. Toinen osasi hyvin asetella itsensä hänen syliinsä, kietoi jalat lukkoon selän taaksen, suoden miehelle hivenen helpotusta tulevalle urakalle. Seinäkin Thean selän takana oli auttamassa, miehen nyt painaessa lantiotaan kunnolla nasita vasten, tuntien kuinka pääsi koko pituudeltaan neidon lämpimään syleilyyn. Tunteesta nautiskeltiin hetken aikaa, kunnes Fergus päätti ikään kuin hypäyttää Theaa ylemmäs saaden kunnollisen asennon nyt vetää ja työntää itseään naiseen.

Tunne oli autuas, se oli jotain niin paljon erikoisempaa mitä yleinen tyydynyt esimerkiksi Lorelain kanssa. Tämä poikkesi jotenkin viimekertaiseenkin. Tässä oli jotain hyvin erillaista, jotain mitä ei kuitenkaan haluttu mennä tutkimaan syvemmin. Parasta oli vain nauttia... vielä kun voi.
Siinä rytmikkäässä tahdissaan Fergus katseli Theaa silmiin, tuntien hiljakseen kuinka kiihtyvän hengityksen myötä, iho alkoi tuntua entistä kuumemmalta. "Kuuhma..." Fergus huokaisi hengityksensä välistä. "Avaa... paitani..." Mies pyysi, se kun oli jäänyt kaikessa touhuilussa vielä päälle, kuin myös housutkin, jotka tosin olivat valahtaneet puolittan reisille.
Jos Thea häntä auttasi, nojautui Fergus hieman taaksepäin antaen tilaa, nähden nyt samalla toisen paremmin koko kaunaudessaan. Sininen yömekko myötäili toisen muotoja ihanasti, eikä Fergukselta jäänyt huomaamatta kaikki se eloisa liike minkä sai työnnöillään aikaiseksi naisessa.

//Pyh pah! :DD //
Janni
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 17 Touko 2016, 22:32

Täysi tunne tuntui ylettävän fyysisestä tuntemuksesta henkiseen asti, se oli jotenkin käsittämättömän outo. Tyynnyttävä ja kiihdyttävä yhtä aikaa, se toi varmuutta jostain sellaisesta jota ei ehkä aiemmin ollut tiennyt olevan olemassakaan. Rikkoutumaton katsekontaktiko sen teki, vai ne aiemmat puheet? Ehkä molemmat. Eikä se kontakti sortunut edes silloin, kun mies ryhtyi liikuttamaan itseään ja samalla häntä sylissään. Thea luuli pakahtuvansa kaikkeen siihen lämmön, kuumuuden ja kiihkon myllerrykseen, joutuikin hetkittäin sulkemaan silmänsä tahtomattaankin sillä muuten kaikki olisi ollut liikaa. Naisen suusta purkautui hetkittäin yninää, joka sekoittui raskaaseen hengitykseen ja pää taipui taakse, paljastaen siron kaulan.

Ferguksen pyyntö avata paita sai hymyn piirtymään suupieliin, tajusi vasta nyt kuinka kiireisiä he kaikessa kiusoittelussaan olivat olleet. Tai kuinka kiireinen hän oli ollut. Sentään oli omat riisutut alushousunsa ehtinyt tiputtaa jaloistaan ennen kuin oli päätynyt miehen syliin. Thea haki hetken sopivaa asentoa ja nojasi selkänsä nyt voimakkaammin seinää vasten ja toisaalta myös alavartalonsa joutui nojautumaan tiiviimmin miestä vasten. Vaikka eipä se näyttänyt toisen liikehdintää estävän. Katseli etäisyyttä ottavaa miestä, jonka silmät juoksivat hänen vartalollaan ilmeisen tyytyväisenä näkemäänsä. Aiemmin ei ollut tuntenut oloaan yhtä halutuksi ja… No siis, halutuksi. Mitäpä tässä muutakaan kuin himoa? Ojensi sormensa availemaan hukan paitaa, jotta saisi itsekin ihailla vaatteiden alle piilotettuja lihaksia. Se oli ihmeen haastavaa, sillä nautinnon aallot saivat normaalisti tarkkojen sormien motoriikan tärisemään ja kiirehtiminen puolestaan aiheutti turhaa hosumista. Jos hänellä olisi ollut riittävästi voimaa, olisi vain repinyt vaatteen miehen yltä kuten hukkakin. Lopulta sai ulottuvuuksiensa puitteissa avattua paitaa, jotta mieskin voisi tuntea yön viileähkön tuulen. Ja toki hänkin sai omalta osaltaan ihailla paidan alta pilkistelevää, hyvin rakentunutta vartaloa. Ei siihen jaksettu kauaa keskittyä, sillä rytmikäs liike tuntui sysäävän häntä joka työnnöllä lähemmäs huippua.
Wolga
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 17 Touko 2016, 23:03

Työnnöt kävivät hitaimiksi siksi aikaa, kun Thea availi hänen paitaansa. Ihana viileys tuntui tuulahtavan iholle, paidan avauduttua. Olisi mies mielellään koko paidan riisunut, mutta ei hän enää tässä vaiheessa sitä voisi tehdä, tai no eihän malttaisi. Mies oli saanut juuri hyvän asennon Thean kanssa, sitä ei mentäisi nyt pilaamaan.
Nyt kun turha kuumuus oli hoidettu pois, saattoi Fergus ottaa hikeä nostattavammat liikkeet käyttöön. Murahduskin tältä pääsi ensimmäisen voimakkaamman työnnön kohdalla.

Asento lähti taipumaan hieman etukenoon ja Fergus asetti päänsä nojaamaan naisen olkaa, kaiken painon ja voiman työntyessä hänen liikeisiinsä. Mies saattoi kuulla toisen kiihtyneen hengityksen jopa omansa läpi ollessaan nän lähellä. Jokin Thean ääneessä antoi hänelle kipinöitä jaksaa vaikka läpi yön. "Kukaan... ei kuule meitä... Anna kuulua... kovempaa, minun mieliksenih." Fergus vaikersi jo itsekin hengityksensä lomasta.
Pää kallistui hieman sivulle levätessään siinä neidon olalla. Huohotuksesta auki oleva suu hamuili toisen paljasta kaulaa. Minun... Ole minun... Mies vaikersi jopa mielessään, se oli jotain uutta. Torahampaat painautuivat kaulan iholle. Thean aiemmat varoituksen sanat olivat jo kuulumattomissa, ei hän voinut itselleen mitään näykkäistessään kunnolla. Se jo vähintään sai Ferguksen antamaan kaikkensa viimeisille työnnöilleen, jotka anelivat Thealta saman kaltaista nautinnon vastausta.
Janni
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 17 Touko 2016, 23:22

Thea ei tosiaan ollut mikään huutaja, tai olisi kai saattanut ollakin mutta hän harvoin oli harrastanut seksiä tilanteessa, jossa oli kovin järkevää pitää ääntä. Tämän vuoksi kai oli opetellut varsin äänettömäksi, opetellut pidättelemään ääntään ja vaikertamaan vain hiljaa. Mikä toisaalta oli hullua, sillä muutenhan hän ei ollut ollenkaan äänetöntä sorttia. Ensimmäinen voimakkaampi, vaativampi työntö sai naisen vingahtamaan ja sulkemaan silmänsä. Tunsi kuinka Fergus painautui lähemmäs häntä, nojasi päätään häneen olkaansa, tunsi kuuman hengityksen ihollaan tuon hentoisen yömekon kankaan läpi. Ei kai koskaan ollut kokenut mitään tällaista, tätä tunteiden myrskyävää sekamelskaa joka vain lisäsi sähköä heidän välillään. Lisäsi sitä ihanaa kitkaa. Ynähteli liikkeiden myötä ja taivutti jälleen päätään taaemmas, silmät kiinni puristettuina.

Miehen sanat saivat Thean avaamaan silmänsä ja tuntemaan kuinka jokin raskas, huumaava tunne jysähti vatsanpohjaan, saaden lihakset hetkeksi jäykistymään. Kukaan ei ollut koskaan pyytänyt häntä päästämään irti, ei ollut pyytänyt ääntelemään. Silmät suljettiin ja hetkeksi keskittyi vain tunteeseen, jonka mies hänessä synnytti, sen vaativan ja melkein kipeää tekevän himon, halun purkautua siihen toisen syliin ja päästää se tuskaisen ihana nautinto vapautumaan. Oli melkein ärsyttävää, että ei saanut suustaan kuin pientä ja sievää vikinää. Torahampaiden painuminen kaulan ihoa vasten onnistui liikauttamaan jotain naisen sisällä ja uskaltautui työntämään itsensä mukavuusalueensa ulkopuolelle, voihkaisi nyt äänekkäämmin ja nautinnollisemmin kuin aikoihin. Vaikeroi äänekkäästi, sen mitä huohotukseltaan pystyi. Jalat puristuivat tiukemmin miehen ympärille ja kaulaa paljastettiin parhaansa mukaan miehen pahaa ja niin hyvää tekevälle suulle. Thea halusi tulla purruksi, näykityksi, rakastetuksi ja omistetuksi. Tässä kiihkossa se tuntui luonnolliselta ja oikealta, hyväksyttävältä. Montaa työntöä hän ei enää tarvitsisi, kun tulisi ja epäilemättä huutaen ääneen.
Wolga
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Touko 2016, 09:09

Vaikka Fergus oli sitä pyytänyt ja odottanut, oli Thean kovemman äänen kuuleminen jotain odottamattoman ihanaa. Todiste siitä kuinka hän sai nautinnon sykkimään naisen sisällä. Fergus oli huomaamattaan yhtynyt neidon vaikerrukseen, päästellen murahduksia ja ynähdyksi joka työnnöllä.
Kaulan paljastuessa lisää miehen edessä, ei Fergus voinut olla päästämättä hampaillaan irti ja hakeutua näykkäämään uutta koskematonsa kohtaa tuolla virheettömällä iholla, jonka hän halusi merkata kauttaaltaan omakseen. Rautainen vivahdus tuntui kielellä, hän oli joko rikkonut vahingossa neidon ihoa tai tämä kiihko sai vain veren masitumaan suusta, hän kyllä oli hengästynyt.

"The..ah..." Fergus kuuli äänensä voihkivan, oliko se sitten varoitus vai anelu. Mies ei ei kuitenkaan kyennyt itseään varomaan, hän oli liikaa hullaantunut hetken kiihkoon, sekä Thea tuntui lukineen hänet pysyvästi tuon sisälle. Hän ei voisi paeta, eikä hän halunnut. "Minun... Minun... Olet minun..!" Miehenkin ääni sai voimaa alleen, päästen viiemein laitansa yli, jähmettyen viimeisen työntönsä päätteeksi sykkien Thean sisään.

Fergus ei ollut huomannut kuinka väsyneeksi oli saanut itsensä, jalat tuntuivat pettävän alta, kun työ oli tehty. Mies tunsi nojautuvan enemmän naisen puoleen, samalla kun valui alas polvilleen, Thea edelleen sylissään. Pää retkotti toisen olkaa vasten, miehen huohottaessa äänekkäästi. "Sa... Sanoinko tuon... ääneen?"
Janni
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 18 Touko 2016, 09:42

Ei neito omalta nautinnoltaan osannut keskittyä muuhun, oli jo liian lähellä jotta olisi kyennyt enää tekemään muuta kuin roikkumaan miehen, hänen miehensä, sylissä ja painamaan itseään toista vasten. Aivan kuin millään muulla ei olisi merkitystä tässä hetkessä, tai muulloinkaan. Nyt oli vain hän ja mies. Se rujo ja vasrallinenkin, se joka oli hiipinyt hänen sisälleen niin kuvainnollisesti kuin käytännössäkin. Joskin, tätä fyysisempää yhteyttä tuskin saattoi kuvailla hiipimiseksi. Thea tunsi menettävän järkensä ja itsensä, kaiken aineellisen ja aineettoman kun ensimmäinen nautinnon aalto sai hänet jännittymään miehen sylissä. Toisen käden sormet pureutuivat hartioihin, toiset puolestaan miehen niskahiuksiin. Voihki ja vaikeroi, tapaili kenties jotain sanojakin ja miehen nimeä, mutta ne jäivät vain epäselväksi ja nautinnolliseksi ääntelyksi.

Ferguksen saavuttaessa huippunsa, oli Thea vielä sekaisin nautinnosta mutta hiljalleen palaamassa tähän maailmaan. Nyt saattoi kuulla toisen äänen ja nuo maagiset sanat, kun mies pyysi häntä omakseen. Sanat puristivat rintaa, hän olisi halunnut huutaa olevansa jo toisen oma, mutta sai aikaan vain raukeaa vaikerrusta viimeisten nautinnollisten sykäyksien vavisuttaessa kehoaan.

Myllyn seinä raapi naisen yömekon hentoisesti suojaamaa selkää, kun laskeutui miehen mukana maahan. Ei se haitannut. Kaula tuntui aralta ja nyt muisti jälleen sen riskin minkä he olivat ottaneet, jälleen. Muisti myös sen repun, jonka sisälle oli piilottanut noidalta saaneen liuoksen, sen jonka pitäisi estää vahinkoja tapahtumasta. Sen repun joka oli jäänyt hylättyyn kylään jo aikoja sitten. Olo oli kuitenkin liian raukea ja hyvä, jotta olisi jaksanut huolestua. Nojasi leukaansa Ferguksen päähän, kun toinen lepuutti sitä hänen olkaansa vasten. Raskas hengitys nosti ja laski neidon rintakehää, sydän ei tuntunut haluavan asettua rauhalliseen rytmiin. "Mmm... Jos haluat niin voimme ajatella sen vain hetken huumana", hymähti ja hieraisi leukaansa toista vasten. Äänessä viivähti kuitenkin kivulias sävy, ikään kuin moisen lupaaminen olisi tehnyt kipeää. Ja niinhän se tekikin. Kietoi kätensä hukan hartioille ja löysäsi jalkojensa otetta, asetteli niitä mukavammin.
Wolga
 

Re: Et kai ollut huolissasi? || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Touko 2016, 10:11

Fergus laski kätensä alas, päästäen Thean jalat vapaaksi. Sydän hakkasi edelleen rinnassa kiivaana, keho oli väsynyt hyvällä tavalla. Mies saattoi kuulla neidon äänessä säväyksen, se oli jotain mitä hän ei ollut koskaan ennen tuon äänessä kuullut. Se sai miehen kohottamaan pienesti päätään päästäkseen jälleen naisen kaulan lähelle. Kielenpää lipaisi kaulaan jäänyttä selvää jälkeä. Lipaisi tämä toisenkin kerran ja kolmannen, nuollen kuin anteeksi aneleva koira. Oli se sitten tarkoitettu Thean kivulle tai jäljille, mitä oli tuolle antanut vaikka häntä oli kieleltty.

Hetken leväneet kädet vedettiin ylös ja ne kiedottiin naisen selän taakse. Fergus veti Theaa hieman itseensä, antaen vuorostaan tuon levätä häntä vasten, halaten samalla tiukasti. "En halua." Fergus nyt kuiskasi, se oli vastaus naisen ehdotukseen syyttää hetken huumaa, joka olisi saanut miehen huutamaan omiaan. Fergus kuitenkin tiesi, että se vastaus oli jääräpäisyyttä, joka ajaisi heidät molemmat vain tuhoon. Mutta ei hän halunnut valehdellakaan neidolle, ei nyt, ei enää, ei koskaan.

Pienen hetken Fergus jaksoi naista halailla, mutta väsymys lopulta vei voiton ja miehen oli pakko kaatua selälleen maahan, vääntäen jalkansasamalla parempaan asentoon. Ote Theastakin oli heikko, joten ei hän väkinäisesti vetänyt tuota alas mukanaan, saattoi toinen jäädä istumaan yksinään hänen päälleen.
Janni
 

EdellinenSeuraava

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron