Sinun maailmasi || Wolga K-18

Sisältäen niin syrjäisimmät asunnot, kuin kylän keskustan. Kylän keskipisteenä on suuri, yleensä vilkas aukio, jota kutsutaan kauppatoriksi. Torilla järjestetään niin myyjäisiä kuin kansantapahtumiakin, juhlista, vuodenajasta ja valtakunnantilanteesta riippuen.
Kylä on monitasoinen ja suuri. Katuja risteilee siellä täällä. Suurin osa kauppatorinläheisistä kaduista on täynnä puoteja, kapakoita ja majataloja. Mitä syrjemmäs mennään itse kauppatorilta, sitä enemmän alkaa esiintyä itse kaupungissa asuvien asuntoja. Linnalle päin jos lähtee, tulee vastaan aateliston asuinalueet. Toiseen suuntaan lähdettäessä Länsikujille päin on taas niin porvareiden, kuin talonpoikien asuntoja.
Kaduilta ei ole vaikea löytää myös kodittomia ja orpoja pyörimästä.

Kaupunkia ympäröi muurit. Muurit ovat hieman matalammat ja heikommat, mitä itse linnan muurit, mutta silti kestävät ja hyödylliset. Siellä täällä muurissa on portteja, joita vartioidaan tarkasti. Sisään ei päästetä ketä tahansa, mutta aina kaupunkiin tuntuu livahtavan hämärähiippari jos toinenkin. Muuri on viimeisimmän hyökkäyksen jäljiltä rikki Länsikujien puolella. Muuria on alettu korjaamaan, mutta korjaustyöt vievät aikansa. Rikkonaista muuria kuitenkin vartioidaan tarkasti, mutta jos olet tarpeeksi ovela, saatat päästä livahtamaan rikkinäisestä kohdasta sisään.

Valvoja: Crimson

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 27 Kesä 2016, 15:38

Siinä kiireessä Fergus ennätti hymyilemään, kun Thea kävi suukottamaan hänen huuliaan, ennen kuin nainen saattoi käydä ikkunalaudan yli. Mies piteli vaimonsa käsistä tiukasti kiinni ja roikotti tuota niin alas kuin suikin vartaloltaan kykeni. Fergus päästi sitten irti kunhan oli varmistanut ensin, että Thea oli valmis tiputtautumaan, mutta tuskin se niin vaikeaa oli kokeneelta kiipeilijältä.
Mies suoristi selkäänsä, vetäen repun kunnolla selkäänsä. Ovelta kuului koputus ja ei ollut vaikea arvata kuka siellä odotti. Avaamaan ei tietenkään käyty. "Hetki vain." Susimies kuitenki ilmoitti voittaakseen hieman aikaa, ennen kuin ovesta tultaisiin väkisin läpi.

Mies heiväsi molemmat jalkansa ikkunasta ulos ja kävi roikkumaan ikkunan reunalta, mutta valitettavasti hänellä oli paljon pidempi tiputus kuin Thealla. Sille ei nyt mahtanut mitään. Ote irtautui ja nopeasti molemmat jalat tömähtivat maahan miehen pyrkiessä joustamaan niin paljon kuin suinkin, mutta tärähdys sai kyljen haavaa pistämään ja ynähtäen mies joutui kompuroimaan ja oli takamuksellaan nopeasti. Kylkeään pidellen Fergus pyrki takaisin ylös, ehkä jopa Thean auttamana.
"Sinä tiedät nopeimman reitin ulos kylästä." Fergus totesi, kehoittaen nyt vaimoaan näyttämään tietä. Samalla mies keräsi itseään, mitätön haava se nyt vain oli.
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 27 Kesä 2016, 20:03

Katseli kuinka kevyesti miehensä heilautti itsensä ikkunalaudan ylitse ja siitä roikkumaan, hetken aikaa epäili että toinen onnistuisi kohtalaisen pitkästä pudotuksesta laskeutuessa. Näki polvien joustavan, ainakin paljon enemmän kuin silloin erään kerran hänen makuukammaristaan paetessa. Jotain kuitenkin kävi, sillä Fergus kuului ääntävän ennen kuin hetken haparoinnin jälkeen pyllähti maahan – näky kieltämättä sai pienen huvittuneen naurun pyrkimään ilmoille. Thea hiljensi sen kämmenselkäänsä ennen kuin astui Ferguksen vierelle ja ojensi tuolle kätensä. Nyökkäsi sanoille, hän tosiaan tiesi. Oikeastaan oli miellyttävää päästä pitkästä aikaa käyttämään omia jalkojaan, sen sijaan että kiitää metsän läpi harmaan suden selässä.

”Niin tiedän”, myönsi vielä ääneen ennen kuin laski otteensa irti miehestä, kääntyi sitten katselemaan jälleen ympärilleen. Kylähän oli melkein kauttaaltaan aidattu, hän kuitenkin tiesi muutaman kohdan josta voisi kiivetä yli. Ne olivat myös riittävän syrjässä, että vartijatkaan tuskin olisivat kovin lähellä näkemässä heidän kiipeilyään. ”Tule”, viittoi miestä peräänsä ja lähti sitten kevyen näköiseen juoksuun, melkein siinä juoksun riemussa unohtaen että heidän piti yrittää lymyillä näkymättömissä. Thea johdatteli heidät pois majatalon pihapiiristä, kohti hieman huonompaa aluetta jossa asukkaat eivät olleet ihan niin varakkaita kuin kylän keskustassa ja kaupunkiin vievän reitin varrella. Siellä myöskään vartioita ei olisi niin paljon, sitä kautta olisi helpompi päästä sille oikealle kohdalle aitaa. Ja mikäli heitä etsittäisiin, niin Thea tiesi keneltä kysyä apua.
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 27 Kesä 2016, 20:34

Veri alkoi imeytyä paidan kankaaseen ja sen Fergus saattoi tuntea kämmenensä alla, mutta sille ei nyt mahtanut mitään, tuskin hän verenhukkaan kuukahtaisi. Jahkailematta mies lähti Thean perään luottaen täysin vaimonsa suuntavaistoon. Samalla tarkka kuulo kuunteli ympäristön ääniä. Jostain majatalon vastakkaiselta puolelta saattoi kuulua metallisen haarniskan hiljaista helinää, heitä siis oltaisiin oltu vastassa ulko-ovella.
Susimies otti pari reippaampaa askelta päästäkseen vaimonsa rinnalle ja nappasi tuon kädestä kiinni, mutta naisen edelleen johdattaa.

"Täytyykö varautua vartijoihin? Vai kiipeilemmekö muurilla?" Mies uteli, hän kyllä oli valmis muuttamaan muotoaan ja raivaamaan heille tietä jos tarve vaatisi. Toki muuntautuminen haavan kanssa olisi varsin kivuliasta, mutta olihan kipua ennenkin sidetty. "Äläkä rehki liikaa." Mies vielä huolehti. Tietenkin nainen kykeni juoksemaan vaivattomasti pienellä vatsallaan, mutta raskaana tuo oli siitäkin huolimatta ja tulevan isän virkaan kuului huolehtia. Olihan siitä riidelty ja puhuttu, mutta ei hän mitään naiselta vaatinut taikka ei hän tuota pakottanut taipumaan hänen määräävään tahtoonsa.
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 10 Heinä 2016, 21:44

”Ei meidän tarvitse kiipeillä”, tai niin Thea ainakin toivoi. Huonommallakin alueella oli kyllä portti, mutta sitä ei valvonut – ainakaan ennen ei ollut valvonut – erityisen hyvämaineiset vartijat. Hyvällä tuurilla ne voisivat olla juopottelemassa, tai naisissa tai jossain muussa ilkeydessä. Ja jos eivät olisi niin… No, kyllä he jotain keksivät. Ja kiipeilykin kyllä oikeastaan kelpaisi, toki epäili hieman Ferguksen kykyjä kiipeillä nyt kun oli satuttanut kylkensä ja tullut ilkeän näköisesti ikkunastakin alas. Vaikka, kyllä kai hänen miehensä vaikka pelkällä raivolla saisi itsensä muurin ylitse. Puristi Ferguksen kämmentä omassaan ja vilkaisi susimiestä virnistäen, hitto hän kyllä rakasti tätä adrenaliinia joka kohisi hänen korvissaan ja sai sydämen lyömään lujempaa. Naurahti miehensä huolehtiville sanoille, samalla kun johdatteli toisen syrjäisemmälle kadulle.

”Lyödäänkö vaikka vetoa, että minä olen paremmassa kunnossa kuin sinä”, kiusoitteli hieman katkonaisesti, sillä toki juokseminen sai hengityksensäkin raskaammaksi. Kenenpä ei. ”Tai ainakin olisin, jos olisit ihan tavallinen”, lisäsi ja katsahti sitten ympärilleen. Kylän keskinkertainen prameus oli saanut jo väistyä selvästi virttyneemmän maiseman tieltä, talot eivät olleet ollenkaan niin edustuskelpoisia ja muutamat kaduilla käyskentelevät ihmisetkin selvästi köyhempää kansanosaa. Ja lojaalimpaa. Tai ainakin rahan edessä lojaalia. Thea hidasti juoksunsa kävelyksi ja lopulta seisahtui, antoi katseensa viipyillä nyt tarkemmin maisemassa. Ihmiset eivät peitelleet uteliaisuuttaan heitä kohtaan, eivät edes yrittäneet – muutamat ikkunoissa ja pari kadulla. Kaiketi joku jo tiiraili heitä sillä silmällä, että liekö kaksikolla voisi olla jotain varastettavaa. Thea epäili, että heidän olemuksensa oli riittävän ruokkoamaton turvaamaan sen vähäisen omaisuuden mitä kantoivat mukanaan. Ja Fergus pelkällä olemuksellaan, vain epätoivoisemmat yrittäisivät varastaa mieheltä jolla oli torahampaat ja pitkät kynnet.

”Onko meillä kiire?”, siirsi huomionsa takaisin mieheen, olihan tuolla häntä paremmat aistit joten parempi luottaa toisen sanaan näissä asioissa.

// Ja täällä taas! //
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 10 Heinä 2016, 22:17

"Pyh, ihmissutta tavallisempaa ei voisi olla." Fergus tuhahti Thean sanoihin, ehtien hieman virnistääkin tuolle juoksun ohessa. Katse kävi vilkuilemaan olan yli vähän väliä, aivan varmuuden vuoksi, jos heidän pakonsa oltaisiin kuultu. Kyllä viimeistään nyt heidän huoneeseensa oltaisiin väkisin ängätty ja heidän pakonsa olisi käynyt ilmi. Siinä ohella myös murhan epäilykset vahvistettu, mutta se nyt oli väistämätöntä, mitä sitä turhaa yrittää jäädä syyttömyyttä tässä kaupungissa väittämään.
Maisema alkoi muuttua seuduksi, jota Fergus ei ollut aiemmin tässä kaupungissa nähnyt. Niin, ei hän ollut muuta kuin luikkinut kaupungin rikkaammilla seuduilla Thean takia. Oli näky kuitenkin varsin tuttu, ei se pokennut kurjimmista puolueettomista kylistä laisinkaan. Tosin väki joka näillä main näytti liikkuvan, eivät olleet niin ujoja ja ylimielisiää peitelläkseen uteliaisuudensa, joka oli omallatavallaan hyväksi ja pahaksi.

Fergus kävi kääntämään katseensa jälleen olkansa yli ja kuunteli, Thean kysymyksen myötä. "En vielä ainakaan kuule mitään, mutta haluaisin kyllä pois näiden muurien sisältä nopeasti." Mies vastasi, suoden samalla mulkaisun turhan lähelle käyvälle miehelle, joka kiireesti jatkoi matkaansa.
"Viehättävä naapurusto. Käytkö täällä usein?" Fergus härnäsi, astellen vaimonsa vierellä ja veti repun selästään. Se kun keikkui katsekentän ulkopuolella, se oli parempi roikottaa tällä hetkellä siinä etupuolella kaukana uhkarohkeilta ja lipeviltä sormilta.

//No jopas, itekki just sopivasti oon palannu maisemiin :D //
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 13 Heinä 2016, 22:11

Theaa jaksoi kerta kerran jälkeen ihmetyttää ihmiset ja niiden kaltaiset, jotka kuvittelivat voivansa selviytyä ehjin nahoin näpistettyään jotain Ferguksen näköiseltä mieheltä. Ei hänellä itselläänkään nyt mikään erityisen korkea itsesuojeluvaisto aina ollut, mutta ei hän mieheltään uskaltaisi varastaa – tai tietysti uskaltaisi, mutta mikäli ei tuntisi miestään. Niin, siinäpä idea, hän voisi totisesti joku päivä napata jotain miehen omaisuutta itselleen ja katsoa kauanko menisi, että toinen huomaisi… Thea virnisti ajatuksilleen. Samalla seurasi kuinka lähietäisyydelle eksynyt mies ottikin etäisyyttä ymmärrettyään, että aikeensa huomattiin. ”Olen aina viehättynyt tuollaisista rentun näköisistä otuksista”, vastasi kysymykseen ja katseli kuinka mies otti repun hieman paremmin vahdittavaksi. ”Täällä saattaa olla mustasukkaisia valloituksia, että sinuna vahtisin selustaani enkä reppua”, kiusoitteli silmäänsä iskien. Tottahan oli, että täällä voisi hyvinkin kuljeskella joku hänen valloituksensa, mutta melko epätodennäköistä kuitenkin.

”Yritetäänkö ensin vartijoiden ohi? Ne eivät aina ole aivan… tilanteensa tasalla”, ehdotti kulmaansa kohottaen ja astui sivuaskeleen, jotta pääsi lähes kainaloetäisyydelle Ferguksesta. Oli hyvä näyttää, että he todella kulkivat yhdessä – se jättäisi paljon vähemmän mahdollisuuksia niille, jotka katselivat heitä uteliaina. Eikä ollenkaan hyvällä tavalla. ”Ja jos se ei onnistu niin kiipeämme”, Thean äänestä saattoi kuulla kuinka tuo kaipasi vartalonsa käyttämistä kiipeilyyn ja kaikenlaiseen muuhun akrobatiaan, mutta tässä tilanteessa heidän olisi parempi suosia helppoja poistumisreittejä – heidän molempien vuoksi. Ja tulisihan matkakin olemaan pitkä, mahdollisesti jopa kiireinen. Voisivatkohan he yöpyä myllyllä? Thea ei edes huomannut vaipuvansa ajatuksiinsa astellessaan kohti porttia, jossa vartijat olivat normaalista poiketen hieman skarpimpana.
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 13 Heinä 2016, 22:32

"No se kyllä selittää miksi olet vaimoni." Fergus hymähti Thean tokaisuun rentuista, oli kai hän jollain tasolla jonkinlainen renttu, mutta ei kuitenkaan mikään surkea sellainen, niin kuin moni näillä kulmilla näytti olevan.
Naisen käydessä lähemmäs miestä, päästi tämä tuon kädestä irti ja vei käden Thean niskan takaa tuon hartialle lepäämään. "Senkin ketku, et tee mistää helppoa." Fergus hymähti vaimolleen takaisin, vilkuillen sitä selustaa olkansa yli. Tuskin kukaan nyt mitään typerää yrittäisi.

"Luuletko että vartijat päästävät meidät ongelmitta ohi?" Susimies tuhahti, mutta ei kuitenkaan pitänyt kiipeily ajatuksesta näin Thean puolesta ja muutenkin tappelemaan hän ei haavansa kanssa oikein halunnut myöskään. Portti näkyikin jo tien päässä ja tietenkin se oli vartioitu. "Mene sinä portista, minä kierrän jostain ja kiipeän muurin yli. Minut he muutenkin haluavat." Fergus totesi pysähtyen hyvän matkan päähän, ettei heitä vielä huomattu.
"Sepitä heille se tarina siitä kuinka olen hirvea naisten naurattaja ja pettäjä. Kyllä he sinut sillä päästävät ohi." Mies vielä kehotti, laskien otteensa irti Theasta, toivoen hartaasti ettei nainen nyt alkaisi nurisemaan kiipeilyn suhteen. Kyllä Fergus tiesi kuinka paljon Thea kiipeilystä piti, mutta jos sellaisen välttäminen oli mahdollista, kyllä hän halusi sitä edes ehdottaa.
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 14 Heinä 2016, 16:33

Nauroi päätään puistaen, kun mies nimitti häntä ketkuksi. Hän tosiaan oli, mutta niin oli tuo torahampainenkin yksilö hänen vierellään. Nainen nojautui hetkeksi lähemmäs lämmintä kylkeä, muistaen hetken aikaa kuinka herkulliseen tilanteeseen he olivat aiemmin jääneet – kurjaa, niin kurjaa jättää mukavat leikit kesken. No, loppujen lopuksi oli kai onni onnettomuudessa että hänen veljensä oli tullut keskeyttämään ne, tiedä missä pisteessä he olisivat muuten olleet sotilaan tultua ovelle.

Niin järkevä ja ihmeenkin ajattelevainen Fergus, toisen järkevyys toisinaan yllätti hänet. Kuten nytkin, kun joutui kyseenalaistamaan hänen suunnitelmansa järkevyyttä. Ainakin jossain määrin. ”Niin, taidat olla oikeassa siitä, että sinun kai on turha yrittääkään porttien ohitse”, myönsi huokaisten ja otti hieman ilmaa heidän väliinsä, pysähtyi itsekin miehen pysähdyttyä. Tosin, hän kyllä mielellään olisi kiipeillyt toisin kuin Fergus suunnitteli. Hänellä oli kyllä vielä hyvin muistissa kuinka kovasti mies oli suuttunut hänen kiipeilystään patsaalle, joten saattoi kyllä arvata mitä mietti ehdottaessaan nyt että hän menisi portista ja jättäisi kiipeilyt väliin. ”Okei, tehdään siis niin”, myöntyi viimein, haluten näin kunnioittaa aviomiehensä ja tulevan isän huolta hänestä ja heidän jälkikasvustaan. Vaikka mikäpä pahan tappaisi, ja epäilemättä se jyvä hänessä oli vähintään yhtä paha kuin hekin – ellei kohta pahempi. Eihän se hullu punapääkään ollut saanut sitä hengiltä. ”Onkohan se punapää odottamassa meitä jossain?”, Thean kulmat kurtistuivat, kun mietti mahdollisuutta sen naisen kohtaamiseen. Toki hän nimenkin tiesi, mutta oli päättänyt olla käyttämättä sitä sillä moista kunniaa se eukko ei ansainnut.

Thea vilkaisi ympärilleen, maisema näytti vielä toistaiseksi rauhalliselta ja portitkin olivat sen verran etäällä ettei heitä voinut vielä sieltä nähdä. Myös uteliaat tuntuivat hävinneen, eikä kukaan enää kiinnittänyt kaksikkoon huomiota. Tai ainakaan vaikuttanut siltä.
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 14 Heinä 2016, 21:12

Fergus sai huokaista helpotuksesta, ettei joutunut vääntämään kättä Thean kanssa kiipeilyn suhteen. Ehkä se riita oli saanut heidät avaamaan silmänsä hieman paremmin. "Hyvä." Mies vielä totesi tyytyväisenä. "Kulje vain metsän reunan suojaan, tulen sinua vastaan tiheikön suojin." Fergus vielä neuvoi.
Maininta Lorelaista, sai susimihen kulmat kurtistumaan. Niin tosiaan, saattoihan se narttu olla vielä maisemissa. Tällä hetkellä, kun hän ympäristön tuoksuihin keskittyi, mitään vihiä punapäästä ei ollut, mutta tarkkana täytyisi olla. "Toivotaan ettei, tälle reissulle on hankittu jo tarpeeksi harmia." Fergus totesi.

"Mutta, ole varovainen, nähdään pian." Mies totesi, kumartuen painamaan suukon vaimonsa huulille nopeasti, ennen kuin kääntyi vastakkaiseen suuntaan löytääkseen paikan mistä ylittää muuri. Reppukin heilautettiin olalle roikkumaan takaisin ja vauhti nostettiin hölkäksi. Käsi tosin meni haavoittunutta kylkeä tukemaan, liiallinen liike ei tuntunut yhtään hyvältä, se side olisi helpottanut huimasti oloa, mutta sille ei nyt mahtanut mitään.

//Pitäskö tulla viel Lore ongelmii, vain pistetäänkö tätä peliä pussiin kohta puoliin? :D //
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 14 Heinä 2016, 21:53

”Niin, eiköhän se ole jo painellut riittävän kauas, jotta ei jää vahingossakaan kiinni tekosistaan”, tuhahti silmiään pyöräyttäen, se nainen kyllä saattaisi olla niin typerä että jäisi odottamaan heitä jonnekin. Mutta jospa, jospa punapää tällä kertaa voisi yllättää älyllään. Mikäli hän kohtaisi toisen metsässä, niin vaikka omin kätösin taluttaisi tuon vartijoiden käsiin… No, se kai se näky olisikin. ”Ai ai, Kapteeni”, lausui selkäänsä suoristaen ja napautti kantapäänsä yhteen kuin paraskin, vastasi suudelmaan hymyillen. Katseli sitten hetken miehensä perään, kurtisti kulmiaan voimatta vaimentaa huoltaan – toistahan oli kuitenkin viilletty hopealla. Eihän se kai kuolettava haava ollut, hopeasta huolimatta, mutta varmasti kipeä ja hankaloittaisi toisen matkaa. Tosin, eipä voivottelu siihen auttanut.

Thea asteli kohti porttia selkä suorana ja aikomuksenaan ensin kuulostella, että tunnistaisivatko nuo vahdit hänet. Olisi helpompi jos eivät tunnistaisi, silloin ei tarvitsisi selitellä mitään. Turha toivohan se oli. ”No, mihinkäs se susivaimo on uroksensa jättänyt”, miehistä toinen tuumasi kuivaan sävyyn, tällä kertaa vahdit tuntuivat olevan jopa kohtalaisen selvillä tehtävistään. Nainen kurtisti kulmiaan ja tuhahti, nakkeli niskojaan ylpeänä ja näytti avoimesti nyreältä. ”Mene ja tiedä, nuo villit on vähän sellaisia”, vastasi ja jatkoi asteluaan miehiä kohti. Kuten olettaa saattaa, kaksikko sulki hänen tiensä katselivat häntä vakavin kasvoin, Thea kyllä pisti merkille pienen tympääntymisen molempien kasvoilta. ”No, eikö teitä päästettykään susijahtiin?”, kohotti kulmaansa ja antoi vinon hymyn nostaa toista suupieltä ylemmäs. Kuunteli kuinka vahdit tuhahtelivat, epäilemättä turhautuneina asemastaan ’roskaväen’ portinvartijoina. ”Minäpä kerron teille jotain sellaista, jonka avulla voisitte parantaa asemaanne. Jotain susista. Tai sudesta”, madalsi ääntään salaliittolaiseen sävyyn ja huomasi uteliaisuuden syttyvän kaksikon kasvoilla. ”Mitä sinä haluat siitä tiedosta?”, toinen miehistä avasi suunsa, selvästi halukkaana neuvottelemaan.

”Sehän on selvä mitä haluan, eikö?”, hymähti kuin olisi turhaa edes lausua ääneen maksua jonka halusi kauppatavarasta, tai tiedoista, ”kerron tietoni, kun olette päästäneet minut ohi”. Miehet pohtivat hetken, jonka jälkeen astuivat syrjään ja hetken Thea pohti mahdollisuuttaan pakoon, mutta typerysten vedättäminen tuntui liian houkuttelevalta. Niinpä käkkäräpää asteli kopein askelin porttien ulkopuolelle ja käännähti sitten vahteja kohti, virnisti. ”Kannattaa vilkaista eteläistä metsää, läheltä puolueetonta kylää. Sieltä voisi löytyä jotain… Mehukasta”, lausui seikkaperäisesti ja näki, että miehet kävivät mielessään läpi karttaa, ”ja suosittelen etsimään punapäistä naista. Hän on avain kaikkeen”, iski silmäänsä ja käänsi kaksikolle sitten selkänsä.

Metsänlaidan lähestyessä Thea hidasti kävelyään ja pyrki kuulostelemaan ympäristöään, etsi katseellaan Fergusta ja toivoi toisen päässeen ongelmitta muurin yli. Sehän tästä vielä puuttuisi, että tämä olisikin loukannut itsensä alas tullessa, tai jäänyt jopa kiinni heitä etsiville sotilaille ja vartijoille. Ajatus nostatti ikävän tunteen mieleensä ja sai kylmät väreet juoksemaan niskassa, eikä ne olleet ollenkaan niitä mukavia väreitä.

//Ehkä me päästetään ne pahasta, ja voidaan mun puolesta alkaa pistään pakettiin tätä peliä joo :) //
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 14 Heinä 2016, 22:54

Jonkin aikaa Fergus oli saanut muurin viertä kulkea löytääkseen hyvän kohdan kiivetä yli. Lohkeama oli lopulta löytynyt, joka soi mahdollisuuden kädensijoille. Ähkien kivun ja ponnistelujen lomasta, mies sai itsensä vaivoin vedettyä muurin päälle ja jäi hetkeksi vetämään henkeä. Ferguksen puuhat ei kuitenkaan oltu jääty huomaamatta, muutama sivukadun kulkija oli kummastellut miehen puuhia, mutta eivät olleet tuota käyneet häiritsemään. Kunhan eivät hälyttäisi vartijoita.
Muurin yli kurkkiessa saattoi nähdä pitkän pudotuksen. Vastakkaisella puolella ei näyttänyt olevan jalan sijaa tai mitään lohkeamia, joita pitkin olisi voinut kavuta alas. Jälleen Fergus joutui tyytymään muurin reunan yli roikkumiseen ja tiputtautumiseen.
Tärähdys sai jalat lyömään loukkuun ja Ferguksen kompuroimaan kylkeään pidellen, pieni älähdyskin pääsi. "Helvetin... Saatanan..." Mies kirosi itsekseen, käyden itsensä pakottamaan takaisin jaloilleen.

Ähkäisten vielä kerran, Fergus lähti kohti metsän reunaa, käyden tiheikön siimekseen ja suunnaten kaupungin portteja kohti suojassa. Thea oli tietenkin ollut häntä nopeampi ja tuon tuttu tuoksu tuli vienon tuulen mukana vastaan. Tiputtautuminen oli saanut kyljen vihlomaan entistä enemmän ja ei mies ollut huomannut kuinka veri oli värjännyt ison punaisen läntin paidan kylkeen.
"Oliko ongelmia?" Susimies kysyi, nähdessään tutun ruuhkatukan häntä odottamassa metsänreunalla. Ehkä pahin oli nyt ohi.

//Jep jep :D //
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 15 Heinä 2016, 14:14

Pian katseensa osui tuttuun hahmoon, joka kulki häntä kohti. Hymy piirtyi helpottuneena kasvoille, häntä inhotti erota miehestään tällaisissa tilanteissa. Kun mitä vain saattoi oikeastaan sattua, voisi jäädä kiinni, kohdata vihamielisiä vastaantulijoita, tippua muurilta,… Ihan mitä vain. Tosin, hymy hyytyi asteen, kun näki pilkahduksen veren punaamasta paidasta, kun toinen vain saapui riittävän lähelle. No, jospa Fergus selviäisi tästäkin – johan kaikki kehon arvet kertoivat siitä, että susimiestä oli kovin hankala saada hengiltä. Päätä puistettiin vastaukseksi ja nainen otti askeleen kohti miestä, ojensi kättään koskettaakseen tämän kylkeä vakava ilme kasvoillaan. ”Tein kauppaa. He uskoivat, että susilauma elelee kaupungista etelään, jonkun puolueettoman kylän vierellä. Kehotin myös etsimään punapäistä naista”, virnisti tyytyväisenä vedätykseensä.

”Se vuotaa nyt enemmän”, keskitti huomionsa nyt tuohon kylkeen, ”luuletko, että jaksat kulkea kotiin asti? Ehkä pitäisi jäädä jonnekin lepäämään ja sitomaan tuo haava?”, kohotti kulmaansa ja olisi saattanut nauraa itselleen, ellei olisi ollut niin vakuuttunut Ferguksen kyljen tilanteen vakavuudesta. Olihan se suorastaan huvittavaa, että hän koki tehtäväkseen pitää susimiehestä huolta. Hän joka oli raskaana ja ihan tavallinen, ainakin fyysisiltä ominaisuuksiltaan, ihmisnainen epäili ihmissusi alfan jaksamista ja kykyä pitää itsensä hengissä. Se, jos mikä oli naurettavaa. Thea vilkaisi vielä miestään ennen kuin lähti harppomaan ripeään tahtiin kohti syvempää metsää, olisi kai parempi päästä mahdollisimman pian kauas kaupungista. Kyllähän nuo lähtisivät heidän peräänsä, se olisi enää vain hetkistä kiinni kun ensimmäiset älyäisivät pyyhältää tuon kylänosan porteille kyselemään, että oliko heitä näkynyt.
Wolga
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Janni » 15 Heinä 2016, 15:05

Fergus virnisti tyytyväisenä Thean kertoessa pienestä harhautuksestaan minkä oli vartioille sepitellyt. "Ketku mikä ketku." Mies hymähti, sipaisten sormempäällään vaimoaan leuan alta, kuin kehuna.
"Äh kyllä se siitä kunhan tyrehtyy." Fergus totesi Thean huoliin, painaen kämmenensä kyljelleen. "Pysähdymme jos siltä tuntuu, mutta emme pysähdy ennen kuin olemme tarpeeksi kaukana täältä." Mies lisäsi.

"Toivottavasti jaksat kävellä, muuntautuminen haavan kanssa käy tuskalliseksi." Fergus totesi samalla tunnustelen kylkeään. Kyllä hän pärjäisi, oli hän ennenkin pärjännyt. Vapaa käsi kävi kahmaisemaan Thean kainaloon, tuon lähtiessä jo häntä johdattamaan metsän sankkuuteen. Hän oli ollut osittain oikeassa sen suhteen, että koko reissu aiheuttaisi vain harmia, mutta lopujen lopuksi kaikki se harmi ei ollut lähtöisin Thean perheestä.

//Oisko tää tässä? :3 //
Janni
 

Re: Sinun maailmasi || Wolga K-18

ViestiKirjoittaja Wolga » 15 Heinä 2016, 16:07

Thea pyöräytti silmiään miehen vähättelevälle vastaukselle, eihän hän nyt aivan uskonut että haava ihan noin vain käden heilautuksella paranisi. Saati tyrehtyisi – etenkin kun oli nyt jo ryhtynyt vuotamaan uudelleen. ”Macho mikä macho”, tuhahti, mutta ei edes yrittänyt estää sanojensa kujeilevaa sävyä karkaamasta ääneen. Käden kiertyessä ympärilleen ja vetäessä hänet vasten lämmintä kylkeä, Thea nojautui hellästi sitä vasten hetkeksi – pitkään niin ei voisi tehdä sillä kyllähän moinen nojailu haittasi kävelemistä. Naurahti miehensä huolelle hänen jaksamisestaan, vai oliko se sittenkin piikittelyä? Nainen ei ollut ihan varma. ”Kyllähän minä jaksan, voidaan minun puolestani juostakin”, hymähti ja tönäisi lantiollaan vierustoveriaan hellästi. Tyytyi kuitenkin kävelyyn, olisi paljon järkevämpää säästellä voimia nyt kun kukaan ei tiedettävästi ollut heidän jäljillään, tai suoraan perässä. Ja kyllähän kävellessä päästi paljon vähemmän ääniä, joten jos joku ohittaisi heidät tienkautta niin metsä voisi antaa heille suojaa, eikä kävelystä aiheutuvat äänet välttämättä kuuluneet muiden korviin.

Niinpä matkaa jatkettiin kävellen hiljaisuudessa ja metsää kuunnellen.


// Kyllähän tää vois olla tässä :)//
Wolga
 

Edellinen

Paluu Kylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron