Kirjoittaja Mori » 11 Syys 2016, 21:20
Alvara Tham
Merenneidon kaunis sinisen väreissä laineileva tukka heilui puolelta toiselle, kun hän kantoi tarjottimia käsillään. Hänet oli pestattu väliaikaseksi tarjoiliaiksi erääseen kapakkaan ja ulkonäöllään hän myös veti paljon miehiä asiakkaiksi. Siinä tarjoilutyössään hän oli huomannut kapakan ilmoitustaululle ilmestyneen etsintäkuulutuskuvan. Etsintäkuulutettavasta oli luvattu hyvä määrä rahaa, joten nainen oli päättänyt ottaa tuon miehen näköisen henkilön kohteekseen ansaitakseen hieman lisää rahaa. Tarjoilijavuoronsa päätyttyä hän oli käynnyt vakituisen työpaikkansa omistamassa huoneessa, jossa hän "asui". Siellä hän oli vaihtanut asua kauniista ja puoleensa vetävästä asustaan hieman helposti liikuttaviin vaatteisiin. Toki hänen piti varmistaa, että hänen vartalonsa sai oikeutta vaatteissa, koska sillähän miehiä kerättiin ympärille varsin helposti. Lisäksi jos etsintäkuulutettu olisi halukas hieman kiehtovampiin asioihin hänen kanssaan, voisi hän nyhtää tuolta ylimääräistä.
Alvaran poistui työpaikaltaan ja huikkasi suukon kera isännälle hyvää loppu iltaa ja sanoi, ettei välttämättä tulisi pariin päivään takaisin, jolloin isäntä saisi palkata hänen paikalleen jonkun muun viihdyttäjän, vaikka sen erään pikkuisen vampyyrin luuttunsa kanssa tai mikä soitin ikinä tuolla olikaan. Nainen lähti jäljittämään etsintäkuulutettua ja kyseli kaikilta kuvaa näyttäen. Hän sai tietoa erilaisilta tyypeiltä ja jotkut eivät tahtoneet antaa tietoa, ellei luvassa ollut heille ylimääräistä. Silloin merenneito tarjosikehoaan, mutta jos se ei kelvannut sai helminen miekan terä kelvata. Huvikseenhan merenneito oli tähän ryhtynyt, mutta hän myös piti toisten pelottelusta ja uhkailusta siihänhän tuli hallitseva tunne esiin.
Yö meni kuullustellessa eri henkilöitä ja jäljittäessä etsintäkuulutettua. Eihän edes tiennyt miehestä mitään, mutta jos tuon pärtäilmoitus oli ilmetynyt kapakkaan piti tuon olla aika lähellä. Alvara sitä paitsi oli päätynyt seuraavan päivän aamulla Quinnin metsän suoalueelle. Kosteus ympäröi ilmaa ja aamuinen sumu oli täysin normaalia suoalueella. Alvara jopa nautti siitä kosteudesta ympärillään olihan hän kirjaimellisesti kala kuivalla maalla. Hän kyllä kykeni lievittämään merenhaluaan suolaveteen kaatamalla suolaa veteen, mutta ei se tietenkään korvannut merivettä. Merenneidon keltaiset silmät loistivat sumun välitse ja tarkkailivat sumuista ympäristöään. Kuului ääniä, märkiä askelia, mitö nyt suolla yleensäkin. Täältä toki sai karpaloita, joten ehkä joku oli keräilemässä niitä, ehkä hän voisi kysyä tältä keräävältä henkilöltä. Alvara lähti liikkumaan kohti ääntä. "Huhuu! Onko siellä joku?" hän huhuili kauniilla äänellään, joka saisi miehen kuin miehen huomion itseensä. Hän lähestyi sumun seasta löytyvää tummaa hahmoa ja kun hän pääsi pääsi tarpeeksi lähelle saattoi hän todeta löytäneensä vahingossa kohteensa.
Mies oli kyyristynyt jonkun kuolleen eläimen ruumiin ylle ja näytti leikkaavan siitä lihaa irti. Tuon huomatessa iso kokoisen naisen saattoi mies hieman säikähtää. "Mi-Mitä helvettiä!?" mies älähti hermostuneen ja pelokkaan sekaisella äänellä. Alvara sulki silmänsä ja otti roolia itselleen, kunnes rauhallisesti aloitti. "Anteeksi, pelästytinkö sinut, minä vain olin... Eksynyt. En tiedä mihin suuntaan mennä tässä sumussa", hän puhui miehelle kuin olisi oikeasti eksynyt. Mies näytti hieman epäilevän ja yritti hahmottaa minkänäköinen nainen oli kyseessä. Mitä Alvara näkyi oli tumma varjo ja keltaiset hohtavat silmät. "Ah, et sattuisi tietämään mistä löytäisin lähimmän kylän?" nianen kysyi nyt kyykistyen ja ojentuen kohti miestä niin, että tuo saattoi nähdä hänen kauniit kasvonsa ja rintavakonsa. Mies nielaisi.
//Janni! Se olis fisukokous!"