New wolf || Janni

Keväisin pohjoisemmat joet vyöryvät vuolaina, lumien sulaessa ja valuessa jokeen. Joki on arvaamaton ja välillä virtaa rauhallisesti, yltyen kuitenkin yllättäen pauhaavaksi koskeksi. Jokien ylitse kulkee yleensä kivisiä siltoja, joita jotkut rosvojoukot pitävät erittäin tarkasti silmällä...

Valvoja: Crimson

New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Syys 2016, 11:19

Kalma

Syksyinen ilta oli pimeytynyt jo iltapäivästä, jolloin Kalma oli jo lähtenyt liikkeelle, kuten yleensä. Kalmalle reissu oli kuitenkin kaukana tavanomaisesta. Kalma aisti täydenkuun nousemisen tänä yönä ja Kalma kirjaimellisesti vain pyöri pitkin metsää ympyrää vailla mitään päämäärää, yrittäen vain päästä niin syvälle metsään ettei hänen petonsa eksyisi vahingossakaan ihmiskyliin, tai kyliin yli päätänsä riehumaan. Kalma ei halunnut vahingoittaa ketään, vaikkei muistaisikaan tekemisistään mitään. Ei olisi mukavaa herätä veren ja ruumiiden peittämänä.

Vesi pauhasi koskessa ja Kalma seurasi sen viertä pomppien kivien päällä. Veden pauhu peitti kaikki äänet allensa ja se esti Kalmaa kuuntelemasta ympäristöään, mutta tuskin kukaan hullu täydenkuun aikaan metsään lähtisi edes huvikseen. Paitsi ne jotka odottivat sitä tapahtuvaksi, tai ne jotka susia metsästivät saaliiksi. Niitä Kalma pelkäsi eniten.. hän ei tiennyt yhtään osasiko hänen petonsa taistella sitä väähääkään ja jos ei niin se kyllä kuolisi jo ensinmäisen metsästäjän kohdatessaan.
suskari
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Syys 2016, 12:48

Fergus

Pieni retki rannikolle oli tehnyt hyvää. Fergus edelleen murehti vaimonsa ja vielä syntymättömän lapsensa turvallisuudesta. Hän oli ylireagoinut pahemman kerran edeltävän täydenkuun jälkeen, kun oli käynyt hakemassa Thean lähi kylästä kotiin ja nähnyt tuon tuntemattoman miehen seurassa. Tietenkin hän oli hurjistunut ja tappanut miehen naisen silmien edessä, joku vartiakin oli siinä rytäkässä kohdannut turmionsa, kun oli suden tiele yrittänyt. Siitä seurannut riita Thean kanssa oil kyllä selvitetty, mutta silti ikävä tunne oli seurannut häntä kuluneen kuukauden ajan. Se oli pelkoa itseään kohtaan, se oli käsittämätöntä, hän lauman alfa pelkäsi itseään? Pelkäsi satuttavansa rakkaitaan impulsiivisuudellaan. Muut laumalaiset tietenkin olivat turvassa, koska olivat samaa maata hänen kanssaan, mutta Thea oli ihminen ja lapsenkin perimä olisi mysteeri vielä pitkän aikaa.
Kenties sen tunteen takia, Fergus oli hakenut lohtua ja mielen rauhaa huumaavista yrteistä, joiden poltelu oli runsastunut, niitä tuli vedettyä muulloinkin kuin muutoksen jälkeen. Ne auttoivat häntä rauhoittumaan ja pitämään päänsä, hän ei ollut niin kireä ja sitä kautta säästyisi Thea hänen raivoltaan, jos jotain ikävää sattuisi.

Yrttivarastot oltiin käyty täyttämässä rannikon satamassa ja nyt hän oli paluumatkalla kotiin. Hän oli tietoinen täydestäkuusta, joka tänä yönä nousisi taivaalle. Siitä syystä harmaasusi jolkottelikin syvemmälle metsää. Hän ei tahtonut tapattaa itseään päätymällä johonkin kylään, muuten hän ei paljoa piitannut kirouksensa levittämisestä. Maailma aina tarvitsi lisää susia. Tämä tosin ei pätenyt Theaan, nainen oli tehnyt selväksi, ettei ollut niin innostunut sudeksi ryhtymisestä.
Fergus oli kulkenut koko päivän, joten janohan tässä alkoi olemaan. Korvat johdattikin suden kohti kohisevaa koskea. Vesi oli kirkaan raikasta, uros kumartui sammuttamaan janonsa. Lähistöltä kuului kuitenkin vaimeita askelia ja korvat kääntyivät äänten suuntaan. Punainen hämärässä kiiluva katse kohosi silmäilemään kosken törmää. Pieni tovi ja Fergus saattoi erottaa pienen hahmon hämärän seasta. Susi kohotti kuonoaan haistellakseen ilmaa ja tunnisti yllättäen jotain. Mitä pirua tuo turjake täällä teki tähän aikaan?!

Fergus ei voinut muuta kuin ottaa ihmismäisen muotonsa. Tässä oli vielä pieni hetki täydenkuun nousuun. "Mitä helvettiä teet keskellä metsää täydenkuun aikaan?!" Fergus huusi Kalman suuntaan, samalla kun kaiveli vyölaukustaan sitä tuttua savuketta. Tärinät olivat viimeisen kuun aikan tuntuneet pahentuneen, johtuiko sitten murehtimisesta tai jostain muusta. Onnekseen mies sai sätkänsä sytytettyä ja vedettyä siitä henkoset, ennen kuin meno menisi liian holtittomaksi.

//Oletan että Kalma on hauva muodossaan :D //
Janni
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Syys 2016, 13:29

Kalma säpsähti kosken metelin yli kajahtunutta huutoa, paljastaen hetkeksi valkoiset hampaansa korvat tiukasti luimussa ja painautui alas muristen. Äänen tuottaja ei valitettavasti ollut vihollinen vaan hyvin tuttu ihmissusi, Fergus. Koiran olemus rauhoittui, mutta muuttui hieman hermostuneeksi katsellessaan ympärillensä ja Fergusta. Fergus ei saisi missään nimessä tietää hänen olevan ihmissusi! Yrittäisi muuten houkutella laumaansa! Kalma ei tiennyt miten Ferguksen lauma tasantarkkaan metsästi täydenkuun aikaan, mutta tuskin se erosi muista ihmissusista yhtään. Ihminen oli oikea herkkupala, kuin ihmiselle suklaa.
"Ah... olen.. tuota.. vain kävelyllä.. eksyin hieman." Kalma sepitti ja vaikutti ehkä turhankin hermostuneelta. Normaalisti Kalma olisi varmasti juossut suoraan Ferguksen syliin ja pessyt alfan naaman siinä ohessa, mutta nyt koira piti haju rakoa. Kalma ei olut varma pystyikö Fergus haistamaan hänessä tulleen muutoksen.
"Mutta oletko itse kunnossa? Täriset!" Kalma vaihtoi puheen aiheen nopeasti ja katsoi kuinka alfa tärisi kuin haavanlehti kun yritti sytyttää savukettaan.
suskari
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Syys 2016, 13:54

Epävarmalta toinen kyllä kuulosti, typeräkö tuo oli, tulisi pian tapetuksi häen hampaistaan. Tai noh, oliko syytä murehtimiselle liikaa, olihan tuo outo otus jonkinsortin aave.
Kalma kävi huolehtimaan hänen tärinästään, heikoksihan tässä itsensä tunsi, kun koira hänen peräänsä huolehti. "Äh, pikkuvikoja, sudesta ihmiseksi muuttuminen pistää kehoni sekaisin suden aisteista." Fergus selitti vähätellen, vetäen savua keuhkoihinsa, se kadotti tärinän varsin nopeasti.

"Aika huonon ajankohdat otit kävelyllesi, mutta ainahan voit muuttua aaveeksi, jos isopaha susi käy kimppuun." Fergus totesi virnuillen, samalla kun asteli lähelle pienempäänsä. "Ei kai tästä ole tulossa tapa, että näemme aina täydenkuun yönä. Se viimekertainen oli villiä menoa. Nivuksiani kun seuraavana aamuna hieman särki." Mies totesi, kaventaen katsettaan epäilevästi. Ei hän kuitenkaan muistanut oliko Ed vai Kalma häntä satuttanut.
Janni
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Syys 2016, 14:29

"Senkö takia vedät henkosia?" Kalma kysyi kallistaen päätään ja niin paljon kun Kalma olisi halunnut pysyä nykyisessä keskustelussa. Mukavassa ja kevyessä, poissa ihmissusiin liittyvissä jutuista, niin Fergus päätti palata viime kertaiseen kohtaamiseen. Jahka oli huomauttanut koiran ajankohdasta valita kävelylenkkinsä.
"Noh.. ei mulla ole syytä vahtia kuuta, toisin kuin sinulla." Kalma naurahti muka niin vitsikkäästi. Voi kyllä nykyään hän joutui seuraamaan kuuta ja vielä juoksemaan evakkoon niin kauas kuin vain pääsi sivistyksestä ja saattoi vain toivoa että pedolle riittäisi paikallinen eläin kanta saaliiksi, eikä se lähtisi etsimään parempaa. Mukavaa tämä epätietoisuus.
"Mutta eikö silti olisi parempi että vain lähtisit? Ettei sattuisi mitään?" Kalma ehdotteli kun Fergus vielä vähätteli tilanteen uhkaavuutta, tuoden esille sen että Kalma oli aave eikä sen tarvinnut varoa teräviä hampaita. Ferguksen teräviä hampaita.

Fergus käveli lähemmäksi ja Kalma sitä vastoi otti etäisyyttä alfaan, pitäen yllä sitä sopivaa hajurakoa heidän kahden välillään samalla kun Fergus pohti ettei heidän täydenkuun treffeistä olisi tulossa vain tapa.. sen lisäksi että silmäpuoli kysyi kuka oli käynyt miehen haaroväliä kopeloimassa, luoden epäilevän katseen aavekoiraan.
"Ehkä vain kolautit ne jonnekin siinä kaikessa rytäkässä?" Kalma ehdotti muka ei muistaen sitä kauheaa makua kun oli käynnyt upottamassa hampaansa Ferguksen haarojenväliin. Onneksi Fergus ei sitä muistanut, tai ainakaan toivottavasti. Saattoihan alfa vetää nenästä ja kokeilla koiran rehellisyyttä.
"Mutta ehkä meidän olisi erottava... voin tulla vaikka myöhemmin moikkaamaan kun yö on ohi.." Kalma ehdotteli pyörien hermostuneesti paikallaan tietämättä yhtään missä asennossa olisi hyvä olla. Kuu kuitenkin kiipesi kokoajan taivalle minuutti minuutilta ja pian se olisi taivalla. Se teki koirasta hermostuneen.
suskari
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Syys 2016, 14:49

"Siksipä juuri." Fergus myönsi, puhallellen savua ulos sieraimiensa kautta tottuneesti. Kalmalla ei kuulemma ollut mitään hajua, kuka ihmisuden nivusia olisi viimekerralla satuttanut. Ehkä toinen valehteli tai puhui totta, samapa tuo, se oli mennyttä kipuineen ja muutenkin oli hän varmasti ollut varsinanen uhka, joten kaikki keinot oli salluttu.
Susimies poltteli rauhassa savukettaan, jonka kärki hehkui kirkaasti syventyvässä hämärässä. Pian metsä tosiaan täyttyisi kuunvalolla ja koira oli varsin halukas erkanemaan omille teilleen.

"Kenties se on omalle nahallesi parasta. Mmmmh, pystyn jo tuntemaan kuun hipovan taivaanrantaa." Fergus totesi kuin nautiskellen tunteesta, joka pian täyttäisi koko kehon, vaikka se olisikin tuskallisen kivulias.
"Joten jos sinä jatkat tuohon suuntaan, niin minä suuntaan tuonne." Fergus ehdotti, näyttäen ensin kosken vierttä, jota pitkin Kalma oli tullut vastaan ja osoitti omaksi treitikseen metsän, josta oli kosken luokse päätynyt.
Janni
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Syys 2016, 16:07

"Sitä suuremmalla syyllä.." Kalma totesi kun Ferguskin oli sitä mieltä että olisi parasta että he erkanisivat, lähtisivät omille teillensä. Vaikka Kalman kohdakka syy oli aivan toinen, se nouseva täysikuu ja edessä seisova alfa susi. Ei olisi vaikea arvata että Fergus tahtoi tunkea häntä laumaansa jos saisi tietää hänen nykyisen, oikean tilanteen. Joten Fergus viittoi Kalmaa pistämään jalkaa toiseen eteen takaisin päin sillä aikaa kun Fergus lähtisi omaan suuntaan takaisin metsän siimennekeseen.
"Pidä mukava yö.." Kalma sanoi vielä ennenkuin kääntyi ja musta koira lähti hyppimään kivien päällä pimeyteen, kunnes katosi alfan näkyvistä. Kalma hyppäsi alas kiviltä ja lähti painattamaan metsään kauas Ferguksen näkyviltä. Pienet jalat rummuttivat metsän pohjaa, kunnes koira lopulta läähättäen pysähtyi yksinään puiden keskelle. Kuu oli noussut jo yli taivaan rannan ja Kalma tunsi sen kehossaan. Sydän hakkasi ja aistit olivat aivan hulluina, koira kuuli ympäriltään pienimmänkin rasahduksen ja tuntui haistavan kilometrien säteeltä kaiken minkä tuuli toi.
"En-- halua muuttua!" Kalma murisi koirana pyörien paikallaan lihakset jännittyneinä. Ensinmäiset rusahdukset kylkiluissa kertoivat muutoksen jo alkaneen ja koira puri hammasta yhteen inisten. Hän ei halunnut muuttua pedoksi! Kalma yritti vaihtaa tilaansa aaveeksi poistaakseen kirouksen vaikutukset kehostaan.. ja se tosiaan lopetti muutoksen, luut palautuivat entiselleen. Kalma katsoi itseään ja näytti iloiselta. Hän keksi keinon voittaa petonsa! Kalma hyppi iloisena ympyrää ja aikoi palata kotiinsa. Kalma ehtikin jolkottaa tyytyväisenä jonkin aikaa, kunnes kipupalautui kehoon. Se huutava ja hirveä. Kalma ulisi, vinkui ja huusi kivusta jolloin aavekoiran koiramaiset piirteet alkoivat katoamaan hitaasti ja ne alkoivat ottamaan ihmismäisiä piirteitä, jotka välittömästi alkoivat muuttumaan suden piirteiksi vaatteiden repeytyessä miehen yltä. Kalma huusi.. yritti vastustella, satuttaen vain itseään enemmän ja teki muutoksesta pidemmän mitä se olisi ollut normaalisti. Lopputulos oli kuitenkin sama, kirous voitti ja pian pienen koiran paikalla oli sysimusta susi. Sillä oli eripariset silmät, kuten Kalmalla oli aina. Oikea oli punainen ja hohti pimeydessä ja toinen oli tutun vaalean sininen.
Peto nuuhki maassa olevia vaatteita ja ravisti viimeisimmät pois päältään ennenkuin päästi taivaalle ulvonnan, johon vastattiin jossakin kaukaisuudessa.. ja läheltä.

Peto lipoi huuliaan ja laski kirsunsa maata vasten etsien maasta jälkiä saaliista ja kun niitä ei löytynyt lähti hukka jolkottamaan kirsu maassa. Saalis löydettiin pian, se oli iso täysikasvuinen karhu, joka myös oli illallista etsimässä. Valitettavasti kontio itse oli joutumassa saaliiksi. Musta susi syöksyi esille metsän keskeltä yllättäen kotion, joka kääntyi ja lähti juoksemaan. Kalma nosti päätään ja heilutti häntäänsä, lähtien sitten perään napaten kontiota niskasta kiinni ja retuuttu nallen maahan. Kalma ei tappanut saalistaan, vain vahingoitti sitä ja painautui alas kuin leikkisä pentu ja odotti karhu nousisi ylös juosten uudestaan karkuun. Kalma juoksi karhun eteen, jolloin karhu kääntyi ja etsi uuden suunnan musta ihmissusi jolkottaen perässä rauhallisesti. Se seurasi kontion jättämää verivanaa perästä ja välillä syöksyi karhua kiinni vahingoittaen sitä niin kauan, kunnes kontio kaatui eikä enää jaksanut suden leikkeijä. Kalma tarrasi silloin kontiota kurkusta kiinni ja retuutti nallea kaulasta niin kauan, kunnes se ei enää liikkunut. Metsän kuningas putosi maahan ja Kalma nuuhki sitä alkaen repimään sen nahkaa auki.
suskari
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Syys 2016, 17:56

"Totta kai." Fergus hymähti Kalman toivotukselle, ennen kuin lähti kulkeman omaan suuntaansa verkaisin askelin, poltellen sätkänsä loppuja. Häntä jotenkin harmitti, että toisen jälleen näkeminen oli ollut varsin lyhyt, hän kun nyt jäi jälleen yksin omien ajatuksiensa ja murheitensa kanssa. Onneksi kuutamo veisi pian ne mennessään. Ajatuksia myös lohdutti se fakta, että hän oli kaukana kylästä, missä vaimo kulta tällä hetkellä majaili turvassa häneltä ja laumaltaan.
Sätkä tumpattiin maahan ja mies polki sen kenkänsä alle, käyden nostamaan katseensa odottavasti puidensiimeksestä pilkottavaan taivaanrantaan.
Fergus pysähtyi nähdessään ensimmäisen kareen kuun kylmää valoa, joka tuntui sykähdyttävän miehen koko kehoa. Hymy muuttui virneeksi ja siitä leveni epäinhimillisiin mittoihin, kun kasvot ja muu ruumis kävi ottamaan susimaisen muotonsa. Normaalia muutosta kivulliaampi se oli, mutta se voima minkä se mukanaan toi oli Ferguksen mielestä aina niin miellyttävä, ehkä jollain tasolla huumaava. Mielikin otti uuden petomaisen olemuksensa ja todellakin pyyhki ne inhimilliset typerät murheet pois mielestä.

Kaksijaloin vielä seisova harmaaturkkinen ihmissusi, suoristi pitkän kaulansa ja ulvoi kuuta, samalla kun jostain kaukaa kantautui samanlainen ylistys. Suden vartalo oli kookas ja normaalia lihaksikaampi. Fergus laskeutui neljälle jalalle tottuneesti, katsellen ympäristöään. Uros lähti astelemaan äskettäin kuulemansa ulvonan suuntaan. Hän ei ollut omalla reviirillään, mutta jos sattui olemaan jonkun muun, hän mielellään haastaisi tuon ja ottaisi sudesta mittaa.
Tarkka hajuaisti tarkasteli ilmassa leijuvia hajuja, jotka tuuli toi mukanaan. Askel kävi tihemmäksi mitä lähemmäs hän uskoi pääsevänsä tätä vierasta. Karhun ja verenkin haju yhtyivät mukaan. Jonkin aikaa Fergus sai kulkea, kunnes näki kauempana mustan hahmon karhun ruhon kimpussa. Harmaasusi pysähtyi ja jäi seuraamaan tilannetta hetkellisesti kauempaa.
Lopulta Fergus päästi kuuluvan haukahduksen, ilmoittaen olemassa olostaan. Hän tahtoi rehdin taiston, jos toisesta hukasta oli taistelemaan.
Janni
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Syys 2016, 21:27

Ihmissusi raateli terävillä kynsillään kontion nahkaa auki ja ttarasi siihen lopulta leuoillaan kun nahka alkoi aueta, repien suuren suikaleen nahkaa turkkineen auki. Sitten hukka tunki päänsä karhun lihaan ja raastoi lihaa irti kontiosta mässästen sitä tyytyväisenä. Mustansuden touhut kuitenkin saivat keskeytyksen kun takaa kuului terävä käskevä haukahdus. Kalma kääntyi ympäri säpsähtäen yllättävästä vierasta, joka oli toinen ihmissusi. Kalma nuuhki ilmaa harmaaturkkisen suuntaan ja varovasti heilutti häntäänsä tulokkaalle. Harmaaturkkinen ei kuitenkaan osoittanut ystävällisyyttään vaan jolkotti yhä lähemmäksi kuin olisi ollut paikan pomo, tai aikoakseen viedä mustaturkkisen vasta pyydetyn saaliin. Sen tajuttuaan Kalma nousi takajalkojensa varaan ja paljasti hampaansa karjaisten, uhkaillen ja pelotellen silmäpuolta hukkaa. Todistaen olevansa yhtä vahva kuin tämä arpinen uros, joka oli uhka Kalman saaliille!

Kalma laskeutu neljälle jalallensa äristen yhä vieraalle, joka ei yhäkään tuntunut välittävän musta turkkisen ärhentelystä, uhkailuista. Sen sijaan isompi, harmaaturkki syöksähti päälle kuin suurikoikoinen nuoli vasten nuoremman kaulaa. Kalma inahti säikähtäneenä harmaaniskan yllättävästä liikkeestä ja repikin itsensä irti, silläkin hinnalla että kaulan sivuun repeytyi melkoinen haava. Kalma ravisti päätään ja ärisi vanhemmallensa, yrittäen päästä puremaan toista samasta paikkaan.
suskari
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Syys 2016, 21:37

Fergus ei paljoa jahkaillut, vaikka vieras kävikin ärhentelemään takaisin. Urs syöksyi kuin nuoli toisen kimppuun ja sai otteen tuon kaulasta. Retuuttaa häne ei ehtinyt, kun mustaturkki kävi rimpuilemaan irti. Fergus murisi toiselle takaisin, nostattaen niskakarvojaan ärhäkkänä pystyyn. Pienempi yritti onneaan käymällä samanlaiseen hyökkäykeen kuin hän.
Fergus antoi toisen käydä häneen kiinni, mutta pitkä kaula vain vääntyi ja vahvat leuat kurkottelivat puolestaan toisen kaulaa, vihaisena muristen. Toinen ei ollut selvästi hänen tasollaan, kuin pentu, joka oli joutunut aikuisten maailmaan ja yritti nyt uhitella isompaansa.

Jokin myös Ferguksen mielenperukoilla kertoi, että kyseinen hukka oli jollain tavalla tuttu, haju ainakin. Ehkä hän antaisi pienemmälleen pienen opetuksen, tuon kuului tietää paikkansa alfan seurassa.
Janni
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Syys 2016, 22:01

Kalman terävät hampaat upposivat harmaaniskan kaulaan ja Kalma kävi retuuttamaan, tehdäkseen vahinkoa mutta samaan aikaan kokeneempi silmäpuoli upotti omansa mustaturkin kaulaan. Kalman silmät laajenivat, mutta ei suostunut päästämään otettaan irti vaan liikutti takajalkojaan nousten osittain ylös pitämällä yhä kiinni harmaaturkista, samalla Kalma iski suuret tassunsa alfaa vasten ja yritti käydä työntämään isompaansa nurin kyljelleen. Se olisi ehkä toiminut jos Kalma olisi ollut isompi tai vähintäänkin samankokoinen kuin Fergus itse. Kalman paino ja massa ei vain riittänyt työntämään isompaansa maahan. Sen lisäksi että silmäpuoli roikkui kurkussa yhä kiinni äristen. Lopulta asettelu muuttui yhdellä liikkeellä niin päin että Kalma lensi komeasti selällensä alfan eteen hampaat kurkussa. Kalma ärisi yhä ja yritti etujaloillaan raapia toisen ainoaa silmää ja kasvoja verille terävillä kynsillään.
suskari
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Syys 2016, 22:07

Toinen selvästi yritti parhaansa isotella ja kävipä jopa nousemaankin, iskeäkseen Ferguksen maahan kyljelleen. Uros antoi toisen yrittää hetken repiä hänen painoaan, mutta lopulta päätti itse nousta takajaloilleen miltein täysiin mittoihin, vetääkseen toiselta jalat alta ja iskeäkseen selälleen.
Ote toisen kaulasta edelleen piti, mutta Fergus ei retuuttanut, tämä vain puristi leukojaan yhteen päämääränä tukehduttaa toinen, ei hän tappamaan kävisi, jo toinen antautuisi ja rauhoittuisi. Tosin kasvojen raapiminen oli varsin ärsyttävää. Alfa pyrki iskemään ison tassunsa toisen jalkavarren päälle, jotta saisi säästettyä ainokaisen silmänsä.
Janni
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja suskari » 26 Syys 2016, 22:31

Kalma ärisi ja murisi silmäpuolen otteessa raapien terävillä kynsillään alfaa, joka ei nuoremmaltaan kauaa katsellut moista käytöstä vaan painoi suuren etujalkansa Kalman oman päälle estääkseen mustaturkkista kunnolla liikkumasta. Vain toinen etujalka oli vapaa, mutta Kalma ei päässyt sillä kunnolla käsiksi alfan kasvoihin selällään maatessaan kun mustaturkkinen oli tiukasti maata vasten painettuna alfan leukojen välissä ja vapaana oleva raapi silmäpuolta kaulan sivusta kasvojen suutaan. Yrittäen työntää silmäpuolta pois päältä. Se näytti epätoivoiselle ja myös oli sitä.
Kalman ärina ja murisi silti yhä yrittäen päästä pois, rimpuillen samalla kun alfa salpasi mustaturkkisen hengitystä, joka alkoi hitaasti muuttamaan kuuluvaa murinaa epämääräiseksi pihinäksi. Hengitys alkoi käydä vaikeammaksi ja vaikeammaksi kun henkeä meinannut saada, jolloin seurasi hetkellinen paniikin omainen yritys päästä pakoon. Kieriä pois alfan otteesta, mutta jääräpäisesti alfa piti nuorempaansa aloillaan yhä. Painaen tulokkaan kovemmin maata vasten, jolloin henkeä ei saannut enää ollenkaan. Kalman häntä pakeni koipien väliin kun se yritti inistä, osoittaa että toinen oli vahvempi.. ottakoot saaliinsa. Kalman jännittynyt keho hölleni ja se jäi makaamaan hiljaa epätoivoisesti henki pihisten aloillensa.
suskari
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja Janni » 26 Syys 2016, 22:47

Fergus ei nähnyt armoa vielä kun toinen edelleen rimpuili. Tämä kuitenkin seurasi katseellaan toisen kehon kieltä ja hiljalleen toinen kävi rauhoittumaan ja yrittipä tuo inistä huonoa kohtaloaan. Lopulta kun nuorempi oli aloillaan, kävi uroksen ote hölläämään ja tämä päästi irti, ottaen askeleen taaemmas. Tämä seisoi toisen edessä ryhdissä, kertoen katseellaan kuka oli pomo.
Hetken tämä mustaurkkista tuijotti, kunnes käänsi kuononsa karhun ruhon suuntaan. Alfa lipaisi huuliaan ja kävi astelemaan valmiiksi revityn kyljen kimppuun. Harmaaniska söi rauhassa, pitäen toki silmällä toista. Koko karhua hän ei tietenkään jaksaisi, joten lopulta alfa osoitti armoa ja antoi toisenkin käydä aterialle. Tämä käänsi katsettaan toiseen päästäen myöntävän tuhahduksen.
Kunnollinen alfa huolehti tovereistaan, jos nuo eivät olleet hänelle uhka, ei hänen tarvinnut olla noille.
Janni
 

Re: New wolf || Janni

ViestiKirjoittaja suskari » 27 Syys 2016, 09:20

Ote kaulasta hölleni ja mustasusi veti keuhkoihinsa henkeä pihisten, kääntyen samantien ympäri suuremman voittoisan katseen alla. Siinä voitettuna henkeä haukkoessa keuhkoihinsa, vilkasi vastasyntynyt silmäpuoleen joka osoitti omaa voimakkuuttaan jalolla asennollaan mustaturkkisen edessä. Kalma painoi korvansa luimuun ja painoi päänsä alas inisten häntä koipien välissä ilmoittaen hävinneensä, jälleen, itseään vahvemmalle ihmissudelle. Varsin surkea näky ihmissudelta.

Alfa oli voittanut ja halusi palkintonsa, tallustaen vain pokkana Kalman ohi juuri pyydystetylle saaliille. Kalma nousi ylös ja haukahti vaimean haukahduksen harmaaturkin perään inahtaen. Saalis oli hänen! Valitettavasti enempää rohkeutta ei löytynyt haastaa harmaaturkkista uudestaan, joten Kalma jäi istumaan loukkaantuneena ja voitettuna aloillensa, katsoen vain nälkäisenä sivusta kun silmäpuoli täytti vatsaansa kaikessa rauhassa karhun lihalla.
Kalma seurasi siinä aikansa toisen mässäämistä kunnes nousi hitaasti ylös ja käänsi selkänsä harmaaturkille ollen aikomassa poistua etsimään uutta saalista kerta täällä ei onni suonnut. Kaulassa olevat haavat kuitenkin olivat jo alkaneet parantumaan kiitos hopea arkuuden. Mustasusi ei ehtinyt kuitenkaan ottamaan kuin muutaman askeleen kun taakaa kuului tuhahdus. Ystävällinen sellainen. Kalma käänsi päätään harmaaturkin suuntaan ja katsoi alfaa, joka tahtoi antaa vastasyntyneelle vuoronsa syödä. Kalma katseli hieman epäillen urosta, mutta kuitenkin kääntyi takaisin ja varovasti alas painettuna raahasi itseään takaisin pitäen tiukasti silmällä silmäpuolta. Kalma upotti hampaansa karhun lihaan ja repi siintä irti lihakimpaleen, jonka raahasi kauemmas alfasta ja karhusta jääden sinne syömään ja pitäen vahtia lajitoverista.
suskari
 

Seuraava

Paluu Joet ja vesistöt

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron