Take me home tonight || Crimm

(3) Keskellä Laurina aroja sijaitseva puolueeton kylä, joka on erikoistunut lohikäärmeiden kouluttamiseen. Briaria asuttaa sekainen joukko, josta ei voi sanoa enemmistöksi mitään. Kuitenkin, Briarista saapuvat lohikäärmeen ratsastajat. Briar pysyttelee kuitenkin puolueettomana sodan suhteen, joskin yksittäisiä asukkaita voi lahjoa puolelle tai toiselle. Briarissa asuva kansa on kuitenkin kovin ylpeää taidoistaan, sillä tiettävästi Briar on ainoa paikka, jossa osataan kouluttaa ja pyydystää elävänä lohikäärmeitä. Vankka ja kivinen kylä on raskaasti suojattu. Vierailijoita ei katsota hyvällä, oli kyseessä sitten ihmisten, haltioiden tai puolueettomien puolella oleva matkaaja. Briarin asukkaat ovat kovin ennakkoluuloisia matkalaisia kohtaan, mutta päästävät noita toki sisään. Kukapa sitä nyt lohikäärmeitä täynnä olevassa kylässä alkaisi riitaa haastaa asukkaiden kanssa?

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Marras 2016, 21:14

Eliitti hymähti pienesti Lorythasin ilmoittaessa piirustusten olevan kyllä hänen tekemiä. Hän ei ymmärtänyt miksi sarvipäinen noin vaivautuneeksi niistä meni, yllättävän hyvin tuo kuitenkin osasi näemmä piirtää! Mutta kuka Darius loppupeleissä oli arvostelemaan, hän kun ei itseään taiteellisena pitänyt eikä halunnut siinä menestyä, joten hänelle riitti jos käsialansa oli selkeää ja osasi opastavia kuvia piirtää tarpeen tullen. Mutta ehkä jos itse pyrki parempaan kuin välttämätön, niin saattoi sitä olla nolostunutkin jos joku töitään näki - sikäli mikäli itse ei niihin ollut tyytyväinen?
"Eivät ne hassumpia olleet. Mutta anteeksi, tarkoitukseni ei ollut urkkia. En tee sitä enää toisten", Darius lupaili, ei hän halunnut nähdä Lorythasia tuollaisena sen tähden, että hän jotain epämieluisaa oli mennyt tekemään. Mielellään hän kyllä näkisi lisääkin Seyrin piirustuksia, mutta se nyt riippui sitten sarvipäisestä, halusiko tuo mitään näyttää.

"Kyllä", Haukansilmäinen vahvisti ääneen Iriadorin myöntävät hymähdykset. Vieraidensa ruokkimisesta tai viihtymisestä Lorythasin ei olisi tarvinnut olla huolissaan, vaikka selvästi kyläpäällikkö oli tilanteesta tavalla tai toisella harmissaan.
Puoliverinen kuitenkin kävi kyselemään, haittaisiko heitä jos hän nyt hetken torkkuisi pitkän päivän päälle. Eliitti ei voinut kuin hymyillä huvittuneena moiselle kysymykselle, samalla kun Lorythas vielä perään ehdotteli saunalla käymistä.
"Nuku ihmeessä, meidän ei olisi pitänyt herättää sinua alun alkaenkaan", Darius pahoitteli, "Katsotaan sitten kun heräät, mitä teemme ja mihin suuntaamme... Mutta sauna kuulostaisi ihan mukavalta - peseytymisestä puhumattakaan". Olihan se myös mielenkiintoista nähdä, millaisesta saunasta Seyr puhui. Haltioidenlinnalla kun oli vain höyrysaunoja, mutta Darius oli myös tietoinen toisenlaisistakin.
"Mutta lepää sinä nyt vain, me voimme kyllä odotella ja puuhailla jotain sillä välin".



// AAAHNEJAH. Sinä tiedät totuuden Mäitsistä, siksi sinun on kuoltava. Tiedät liikaa. Taas sää oot uhraamassa joonasta :DDD Nyt Crim! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Crimson » 03 Marras 2016, 22:43

Sinällään ihan hyvä, että sen verran edes häiritsitte”, Puolikäärme naurahti varovaisesti, ”Tiedänpähän mitä odottaa sitten kun herään, enkä läpi koko iltaa ala torkkumaan omissa oloissani”. Niinhän se oli, Seyr olisi voinut ihan hyvin nukkua pidempäänkin. Painua käymään pikaisesti pesulla ja iltapalalla ennen varsinaista pehkuihin painelemista sitten – mutta nyt hänellä oli parempaakin tekemistä, kuin pelkästään nukkuminen ja omissa oloissaan nyhjääminen! Kymmenen minuuttia. Tai vaikka viisitoista. Ja Lorythas olisi ihan uudenlaisessa vedossa, kun tiesi odottavansa mukavaa iltaa jälleen pitkästä aikaa. Eikä Iriadorkaan näyttänyt pahoillaan olevan Winderin läsnäolosta, Dariuksen läsnäolo suorastaan sai punapään huokumaan tyytyväisyydentunnetta ja onnellisuutta ympärilleen.
En minä kauaa viitsi maaten olla”, sarvipäinen hymisi hymyillen, laskiessaan selkänsä vasten vuodettaan viimein takaisin jo hieman lohdullisempana, ”Voitte sillävälin vaikka valmistautua jo siihen, jos mukaani tulette. Pakko ei ole, vaikka… seura olisikin ihan… mukava ajatus... Iriador tietää mistä pyyhkeitä löytyy - ja kylpytakkeja, jos sellaiset haluatte”.

Iriador oli livahtanut jo huoneen oven suuntaan valmiiksi odottamaan, sokean hymyillessä innokkaana itsekseen sijoillaan. Sauna kuulosti ihan kivalta! Vaikka se vesi omana osanaan hieman jälleen hirvitti, mutta sentään seura olisi tuttua, eikä Seyr varmastikaan aikonut heidän lisäkseen muita mukaansa kylpytilaan ottaa lattioita tulvimaan. Olihan Lorythas ehdottanut jo rentouttavaa hetkeä lämpimässä aikaisemminkin, mutta punapää oli ollut liian aneeminen ja alakuloinen ajatellakseen asiaa ihan käytännössä toteutettavaksi, joten se oli sitten jäänyt pelkäksi puheeksi.
Saanko ottaa sellaisen ison takin?”, Iriador kyseli vielä Lorythakselta, joka peittoa puolihuolimattomasti päälleen heitti vuoteella.
Ota mitä ikinä tahdot”, puoliverinen mumisi tyytyväisenä sijoiltaan silmiään sulkien uudemman kerran, ”Kunhan nyt vain… menette siitä”, Seyr tuhahti päätään pudistellen, hymyillen tavallista leveämmin kasvojensa ollessa piilotettuina sinne lakanoihin.
Senpä myötä sokea kumppaninsa kera poistuivat toisaalle hakemaan mieluisia tarpeitaan saunaa ja peseytymistä varten. Iriador puki vaatteidensa ylle todella pehmeän ja kokoiselleen ylisuuren kylpytakin. Valkean, juuri niin virheettömän näköisen että se pisti miettimään, oliko koko takkia aikaisemmin koskaan edes pidettykään päällä. Mutta koska Seyr oli sellaisen luvan antanut ottaa – ja koska punapää myös tiesi Haukansilmän pitävän siitä, jos hän ylisuuriin vaatteisiin pukeutui – valitsi Iriador mielellään sellaisen ylleen. Veisi sen vielä saunaan lämpiämään kanssaan, jonka jälkeen siihen olisi äärimmäisen mukava kääriytyä ja kipittää kylmässäkin takaisin kartanolle. Eihän se sauna täällä ollut, sen verran Iriador tiesi, mutta muuten kaikki sijainnit ja etäisyydet Briarissa olivat hänelle vielä enemmän ja vähemmän hakusassa.

Kaksikko odotti kirjastolla lähemmäs puolituntia samaisen kirjan ääressä, jonka luota olivat alun perin poistuneetkin kyläpäällikköä häiritsemään. Iriador oli kuitenkin niin uppoutunut tekstiin ja painunut Dariuksen lämmintä kylkeä vasten, ettei samantien tajunnut edes Lorythaksen saapumista paikalle.
Puolikäärme oli vaihtanut vuoteeseensa lakanat havahduttuaan paremmin hereille, ja vaihtanut sen jälkeen vaatetustaan hieman rennompaan. Valkeisiin haaremihousuihin ja omaan värikkäin langoin kirjailtuun tummakankaiseen aamutakkiinsa, jonka Seyr oli jättänyt vain avonaisena ylleen roikkumaan. Ja nyt tuo ilmestys seisoi sinertävänä hohtava rintakehänsä paljaana tumman kankaan alta pilkottaen kirjastonsa ovenkarmeihin nojaamassa makeasti haukotellen, vielä väsyneeltä näyttäen – mutta oliko se ihmekään, kun valkeaharjainen oli juuri mahdollisesti herännyt tahollaan.
Teillä näyttää olevan aika mukavaa siinä”, Puolikäärme virnisti kaksikkoa silmäillessään laiskasti.



//JAHJAH! Siks Mäitsi varmaan tänään hyökkäskin mun kimppuun. Ja nytkin arvostelee mua tossa jaloissa, sanoo että vie koira, homo. TIEDÄN JUST TARPEEKS. No mut Joonas on hyvä uhrata kato. Se sopii sen kuvaan kato, uhrasin sen tänäänki käymään kaupassa ja mitä se toi takas, SOKERIMUNKKEJA!//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Marras 2016, 23:26

Lorythas jäisi torkkumaan, vaikka sarvipäinen uhosi, ettei kauaa aikonut nukkua. Silti, hyvä vain jos vähän sai nukuttua, varsinkin eilisen jäljiltä. Olihan Dariuskin uupunut sinällään, mutta se suurin väsymys oli jo kaikonnut kun Iriadorin seurassa oli ollut. Eihän hän tietenkään tiennyt miten Lorythas oli viimeyönsä siellä luolassa nukkunut, kenraali itse kun oli ilman minkäänlaisia keskeytyksiä saanut nukuttua aina aamuun asti, joten olettaa saattoi, että Lorythas puolestaan oli vähän enemmän valvonutkin, sikäli mikäli luolaa oli tarkkaillut.

Darius kääntyi ympäri suunnaten kohti ovea, jonka luota Iriador vielä kyseli saisiko ottaa mieleisensä kylpytakin, mihin Lorythas suostui siinä samalla kun heitä hoputteli matkoihinsa. Darius ei sen enempää viitsinyt kommentoida mitään vaan seurasi nätisti Iriadoria pois huoneesta, jättäen sarvipäisen lepäämään toviksi. He puolestaan suuntasivat hakemaan valmiiksi jo pyyhkeitä ja kylpytakkeja, Iriadorin selvästi valiten mieleisensä heti, siinä missä Darius tyytyi nappaamaan mukaan pyyhkeen ja jonkun kylpytakeista. Olettaa saattoi ettei sauna kartanonrakennuksessa ollut, joten sen puolesta kylpytakki oli varmasti tarpeellinen jos pihalla piti saunomisen jälkeen kävellä - vaatteita kun oli epämukava vetää heti ylleen saunomisen jälkeen. Jahka tarvittavat oli otettu mukaan, suuntasi kaksikko takaisin oleskeluhuoneeseen sen samaisen kirjan ääreen, jota oli aikaisemmin aloiteltu.

Tovin he saivatkin jälleen divaanilla makoilla keskenään eliitin lukien kumppanilleen tasapaksun matalalla, rauhallisella äänellä kirjaa. Joku olisi voinut väittää Dariuksen olevan tylsä lukija, kun hän ei osannut tekstiin eläytyä ja äänenpainoaan muutella lukiessaan, mutta Iriadorille se tasapaksuus näytti kelpaavan. Tai jos ei kelvannut, ei punapää siitä ainakaan valittanut.
Sivusilmällään Darius näki kuinka Lorythas huoneen ovelle saapui, Haukansilmän kuitenkin jatkaen lukemistaan vielä. Vasta sitten, kun hopeaverinen suunsa avasi, antoi Darius oman äänensä hiljetä viimeisen lauseen loppuun kuitenkin lukien, ennen kuin kirjan laski jälleen rintakehäänsä vasten ja vilkaisi nyt paremmin Lorythaksen puoleen.
"Käteni on puuduksissa ja kurkku kuivana, mutta muuten ihan mukavaa kyllä", Darius virnisti, heilauttaen sitä kättään joka Iriadorin alta oli pujotettu, vetäen siinä samalla punapäistä lähemmäs itseään. Ei hänellä ollut ollenkaan huonot oltavat ja olisi voinut pidempäänkin jatkaa näin, mutta totta kai sitä piti jostain piikitellä.
"Saitko jo tarpeeksi torkuttua?", Eliitti jatkoi, hölläten otettaan Iriadorin ympärillä sen verran, että nuorempi pääsi nousemaan omia aikojaan. Kirja painettiin jälleen kiinni, Haukankatseen tarkistaen nopeasti näin silmämääräisesti millä sivulla mentiin, jos tätä vielä pitäisi jatkaa. Sen jälkeen Darius kävi myös sijoiltaan nousemaan ylös, venytellen ja naksutellen selkänikamiaan siinä samalla.
"En tiedä mitä kylältäsi pitäisi olettaa, mutta teillä tuskin on höyrysaunoja... vai olenko väärässä?".



// JAAAH. ARVOSTELEVA MÄITSI. Mäitsi on nyt hiljaa eikä vie sukkapuikkoja. Mäitsi jos oot ilkee niin levitän susta noloja kuvia internettiin. Joonas™, hanki sinäkin oma uhrilahjasi jo tänään! //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Crimson » 04 Marras 2016, 01:23

Iriador päästi pitkän ja malttamattoman hyminän Dariuksen vetäessä häntä lähemmäs itseään vasten, hymyillen kuitenkin leveästi, tyytyväisenä kumppaninsa sanoihin. Punapää antoi itsensä kiehnätä vanhempaa vasten, mutta tiesi kyllä että oli aika siitä nousta. Saunan jälkeen hän pääsisi siihen tuttuun kainaloon, tutun kumppaninsa vierelle lepäämään varmasti uudemman kerran ja nauttimaan läheisyydestä. Vaikka olisihan sokea voinut tähänkin jäädä, vaikka Haukansilmä olikin kovin monotooninen lukija, osasi Iriador silti nauttia Dariuksen äänestä sellaisenaankin enemmän kuin paremmin.
Lorythas puolestaan seurasi kaksikkoa rauhallisena ovelta käsin, astumatta itse lainkaan peremmälle huoneen puolelle. Ei Puolikäärme kokenut sen olevan tarpeellista, uloshan he olivat joka tapauksessa lähdössä, ja näytti siltä, että parivaljakko oli itselleen tarpeet löytänyt. Kuten myös Seyr, joka pyyhettä toisessa kädessään piteli ja oli pukeutunut rennommin, miten tavallisesti kyläpäällikön olisi saattanut nähdä kartanonsa ulkopuolella liikkuvan. Mutta tämä riitti hänelle, eikä kevyissä vaatteissa kulkeminen puoliveriselle ollut ongelma eikä mikään!

No ainakin hetkeksi. Joudan kyllä lepäämään aikaisemmin tänään väsymykseni tähden, mutta enköhän nyt hetken ainakin seurassanne jaksa valvoa – ellei kumppanisi taas heittäydy omituiseksi”, Lorythas virnisti, lähinnä vitsaillen, mutta uskoi kenraalin ymmärtävän mitä hän tarkoitti. Iriadorista olisi saanut hyvän parittajan kelle tahansa, ihan minkä tilanteen keskelle tahansa…

Meillä on hieman… niin sanotusti karkeampi versio siitä, mitä teillä kaupungissa. Vaikka tuskin höyrysauna idealtaan kamalasti eroaa konseptista, eikä sellaista vaikeaa olisi järjestää…”, sarvipäinen pohti, kyllä hän tiesi millaisia saunoja haltiat suosivat kylpyläkulttuurinsa ohessa, eikä Briarin tyypillinen perinteinen hirsisauna kyllä ollut lähelläkään niin hienomuotoista rentoutumistapaa.
Mutta sen kyllä lupaan, ettei se teitä kylmäksi jätä”, Seyr virnisti viekkaasti, taittaen siististi oman aamutakkinsa kaistaleen vinosti toisen ylle, ja jäi sitä kädellään pitelemään paikallaan, ”Eiköhän mennä sitten, sovin jo aikaisemmin että paikat pidetään meitä varten valmiina, joten siellä ei pitäisi olla ketään lisäksemme juuri nyt. Ja jos on, niin passitan ne hankeen kierimään. Sinne on vain lyhyt kävelymatka, mutta teidän kannattaa varmaan kiskoa ne aamutakit visusti päällenne”.



//Mut mäitsi tahtoo sukkapuikon. SUKKAPUIKKOJA ON KIVA PURESKELLA. Mäitsistä on jo noloja kuvia interneetissä. Kuten lihava kuva kun se kiipes sen kahvinkeittimen päälle hämeenlinnassa :---D Uhraa joonas, elä paremmin!//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Aksutar » 04 Marras 2016, 16:59

Darius kävi rykäisemään muutamaan otteeseen Lorythasin mainitessa Iriadorin "omituisuudet". Jo muutamaan otteeseen punapäisen aloitteesta oli päädytty hieman läheisempiin puuhiin, joskaan Dariuksella ei ollut mitään valittamista sen suhteen... Mutta, ehkä tällä kertaa niin ei kävisi. Jos Iriadorille ei annettaisi alkoholia, niin ehkä tuo ei niin estottomaksi rupeaisi. Kai.
"No sitä en epäile", Eliitti hymähti Seyrille, tuon kertoen heidän saunastaan ja mainiten, ettei se kyllä haltioita kylmäksi jättänyt.
Sen pidemmittä puheitta kolmikko lähti kohden saunarakennusta, Lorythasin johdolla. Ohjeita noudattaen Darius veti sen aamutakin yllään paremmin kiinni kun pihalle saavuttiin. Hämärä oli jo laskeutunut aroille ja tähdet alkoivat tuikkia pakkasyössä. Viima tuntui myös käyvän ja vaikka saunalle ei tosiaan pitkä matka ollut, tuntui se pakkanen purevan luihin ja ytimiin. Tässä pakkasessa Darius ei todellakaan lähtisi enää takaisin kaupunkiin. Hän jäisi tänne yöksi, se oli varma.

Saunatupa ei pahemmin ulkopuolelta eronnut muista rakennuksista. Kenties tämä ei ollut myöskään kylän ainoa saunarakennus, sitä oli mahdoton sanoa kun mokoma ei muista erottunut. Sisälle astuttaessa avautui ensimmäisenä jonkinlainen oleskelutila korotetulla lattialla. Sieltä löytyi penkkejä ja hyllyjä, joilla oli karkeanpuoleisia pyyhkeitä ja jonkinlaisia saippuoita ja öljyjä. Tilassa oli pieni takka, joka valaisi huonetta kera muutaman kynttilän. Korotettu puulattia päättyi kuitenkin muutaman metrin jälkeen ja osta jatkui alla oleva kivilattia. Kivilattian puolella oli pesutilat, yksi isompi palju sekä lämmin- ja kylmävesipata. Lattialla lepäsi erikokoisia, puisia saaveja ja ämpäreitä, joita saattoi käyttää hyödyksi peseytymisessä. Huoneen toisessa päässä oli sitten saunan ovi, jonka takaa itse sauna avautui. Huone tuntui niin mukavan lämpimältä äskeisen pihakävelyn jälkeen, mutta se saunanovi suorastaan tuntui hohkaavan lämpöä tähänkin tilaan.

"Nyt jos kerrot, että teillä on saunassa lohikäärme lämmittämässä, niin minä palaan kartanolle", Darius tokaisi katsellessaan tilaa läpi, ennen kuin lähti riisumaan sitä aamutakkia yltään ja silmälappua kasvoiltaan.


// Sun pitää ostaa mäitsille omat sukkapuikot mitä pureskella. JA VOI EI SE KUVA <3 Uhraa joonas! Jos tilaat oman joonaksen jo tänään, saat pikkujoonaksen kaupan päälle //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Crimson » 05 Marras 2016, 15:47

Niinpä saunalle suunnattiin, Lorythaksen näyttäessä keulassa tietä Iriadorille ja Dariukselle. Ei se puinen tupa ollut kuin muutaman nurkan takana, hieman avarammalla alueella, jossa ei heti lähellä ollut muita rakennuksia. Oville vei aurattu ja siististi hankeen poljettu reitti, mistä pääsi näppärästi jonossa kulkemaan itse tuvalle ja takaisin tien puolelle.
Oven avatessa todella lämmin ilmavirta pyyhkäisi vasten kasvoja Seyrin suoden haltioille tilaisuuden astua sisälle ennen häntä. Iriador seurasi Winderin perässä kynnyksiä varoen, jääden vain seisomaan lähinnä sijoilleen toimettomana sitten kun ovi perässä sulkeutui. Ja tilaan laskeutui äskeisen pakkasen jäljiltä ihoa ja lihaksia hellivät lämpö…

Ensimmäinen joka ääneen pyrki, oli Darius, jonka tokaisuun Lorythas ei voinut olla naurahtamatta.
Mutta siinähän olisi ideaa!”, sarvipäinen hihkaisi päätään hieman kallistaen. Mielenkiintoinen idea ja konsepti, joskin siinä oli mukana yksi pikkiriikkinen ongelma, ”Paitsi ettet kyllä tule saamaan laavaa sylkevää liskoa vapaaehtoisesti veden heiton kohteeksi – sen jälkeen koko paikka olisi vain säpäleinä…”, Lorythas naurahti ääneen laskiessaan aamutakin yltään seinälle ripustettuun koukkuun.
Tilassa oli niin mukavan lämmin, että Puolikäärme olisi voinut jo pelkästään jäädä tähän lojumaan loppu illaksi. Löhöämään oleskelutilan penkeille takan ääreen, sulamaan siihen ihanan lämpöiseen tunteeseen, joka äskeisen pakkasessa kävelyn myötä ihoa hyväili ja laittoi veren kiertämään kihelmöiden. Mutta jos he nyt kuitenkin peseytysivät tässä kaikessa rauhassa, pehmittelisivät lihaksia saunan puolella ja palaisivat sitten kartanolle istumaan iltaa. Pääsisivät muutkin saunatuvalla vielä vierailemaan tämän illan aikana halutessaan heidän jälkeensä.

Vaatteet voi jättää tähän, voitte ihan vapaasti peseytyä tuolla puolen ja saippuoita on niin laaja kirjo, että valitkaa sieltä mieleisenne sitten. Ja jos siltä tuntuu, niin ottakaa pyyhe mukaan saunaan”, Puolikäärme neuvoi astuessaan itse sen kivetyksen puolelle, yhden kynttilän mukaansa napaten myös. Petopuoli puhalsi siihen nopealla sykäyksellä pienen sinisen liekin valaisemaan, lämmintä lattiaa vasten astellen tilan poikki sinne saunan ovelle, jonka hän avasi. Ei hän jaksanut enää alkaa selkäänsä arkailemaan tässä seurassa, jäiväthän ne arvet osittain hiusten alle piiloon, kun ne vapaina harteilla lepäsivät, mutta jahka nekin kastuisivat, ei niistä ollut piilottamaan alleen enää yhtään mitään. Mutta toisin kuin useimmat, haltiat osasivat olla tuomatta niitä jatkuvasti esille häiritsevinä tekijöinä.
Oven takaa aukeni tilava kaarevanmuotoinen tila, jonka keskellä puisten kaiteiden takana oli kivinen pesä ja sen alla hohkava tuli, jota Lorythas tottumuksesta ruokki muutamalla puulla seinänvierustalta. Tilan reunoilla kohosivat kolmiportaiset lauteet, joista keskimmäiselle oli jätetty tyhjä mäntyinen kiulu kauhoineen vettä varten. Sen sarvipäinen poimi mukaansa, jättäen kynttilän kivipesän alta vain hitusen erottuvan tulen lisäksi valaisemaan hämärää saunatilaa jälkeensä sinertävänä. Sarvipäinen poistui täyttämään kahvallista ämpäriä lämpimällä vedellä, jättäen veden kuitenkin vielä odottamaan saunan oven läheisyyteen lattialle – pitihän hänen kuitenkin vielä hankkiutua vaatteista päällään eroon, tai muuten saunassa istumisesta tulisi vain tuskaista!

Luulenpa, että tarvitsen vähän apua nyt…”, Iriador henkäisi varovaisesti. Punatukkainen oli saanut vaatteet yltään, jättänyt ne penkille siistiin kasaan ja kiskaissut pyyhkeen harteilleen mukaan – mutta sen pidemmälle sokea ei aikonut tuntemattomassa tilassa yrittää. Hän tiesi ympärillään olevan vettä, eikä se koskaan kamalasti rohkaissut tällaisiin tilanteisiin lähtemistä. Sentään seura oli tuttuakin tutumpaa, ja etenkin Winderin seurassa hänellä ei kuulunut olla mitään hätää tai syytä paniikkiin tällaisessa ympäristössä.
Darius voi varmaan saattaa sinut lauteille asti – kunhan ette kiukaalle hyppää, niin ei täällä pitäisi olla mitään mihin itsensä voisi loukata”, Seyr pohti, ”Kiipeätte sinne ylös asti lämpimään, tulen ihan kohta perässä”.
… Niinhän sitä luulisi”, punapää venytti huultaan vinosti alas ja näytti siltä, että tietäisi hukkuvansa ensimmäiseen vesilätäkköön joka vastaan tulisi.



//Se on välillä mutustelemassa Franin luitakin. En tiiä mitä ajatella asiasta. PÄITSISTÄ ON PALJON NOLOJA KUVIA. Pikkujoonas <3 Jos se on taskujoonas niin mä otan niitä sitten miljoonan. Voin nakella niitä vitutukseeni parvekkeelta alas sitten. Eikun//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Aksutar » 06 Marras 2016, 22:11

Darius virnisti pienesti Lorythasin sanoille. Tuskinpa kovin moni lohikäärme halusi kiukaan roolia toimittaa, se oli totta. Joten ehkä hyvä vain, ettei sellaista edes Briarissa harrastettu. Sarvipäinen kävi kuitenkin kertomaan mistä löytyisi saippuoita ja mitä sai käyttää, mihin he voisivat vaatteensa jättää ja niin edelleen. Eliitti vain nyökkäsi sarvipäiselle, joka jo edeltä lähti saunan puoleen häärimään. Hetken Darius katseli Lorythasin perään, kunnes kävi omia vaatteitaan riisumaan kaikessa rauhassa. Jalkansa näytti yhä kovin rujolta, mustelmista kirjavalta. Sentään se ei enää ollut turvonnut, eikä mokomaa koko aikaa jomottanut, mutta silti eliitti mielellään ottaisi vielä tovin rauhallisesti sen kanssa. Paidan riisumisen suhteen Darius empi hetken, mutta ei sen pahemmin jäänyt miettimään selkänsä polttoarpia. Ei Seyrkään tuntunut selkäänsä enää aristelevan heidän seurassaan, miksi hänen pitäisi? Toisaalta, Lorythasin selässä ei sentään lukenut mitään alentavaa, joskin aikalailla heidän arpensa yhtälailla muistuttivat häpeästä ja arvottomuudesta toisten silmissä.

Huomio kiinnittyi Iriadoriin joka apua huhuili. Hymyillen Darius seuraili Iriadoria itseään riisuessaan, kuunnellen Lorythasin puheet. Eipä täällä tosiaan mitään muuta vaarallista ollut, kuin tulisijat ja niiden tuoma kuumuus. Mutta Iriadorin tuntien se vesi pelotti, vaikka oltiinkin hallitussa ympäristössä ja paljuun nyt kukaan ei hukkuisi... eihän?
"Et sinä täällä minnekään huku, ellet yrittämällä yritä", Iriadorin luo kävellyt eliitti hymisi, suoden pienen suudelman punapäisen ohimolle, "Anna kun autan sinut lauteille", nätisti Darius poimi Iriadorin käden omaansa ja lähti varovaisesti ohjastamaan nuorinta kohden saunaa, varoittaen aina jos askelta piti varoa tai jotain väistellä.
Iriador autettiin aina sinne ylimmille lauteille istumaan, Dariuksen käyden iskemään ahterinsa nuoremman viereen, hieman kuitenkin tilaa jättäen. Se lämpö tuntui suorastaan jumalalliselta, eliitin hymisten hetken tyytyväisyyttään, vaikka löylyä ei oltu edes heitetty vielä. Mutta viimeöisen jälkeen tämä oli juuri sitä, mitä oli kaivattukin. Sauna oli myös mukavan tilava, tänne olisi mahtunut helposti isompikin porukka tarvittaessa. Vaikka eihän se vetänyt vertoja linnan kylpylän saunoille.


// Kaikki mäitsille! Sun pitää kiristää päitsiä niillä kuvilla! JA HERRAN JUMALA SÄ OOT HIRVEE CRIM :DDDD SEMMOSII PIKKUJOONAKSIA VAAN SATAA ALAS PARVEKKEELTA JA KUULUU SEMMONEN KIMEENKORKEE KILJUNTA VAAN KU NE ALAS VILAHTAA //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Crimson » 26 Marras 2016, 01:24

Älä sano vielä, kenties pulahdankin jonnekin ja se jää viimeiseksi teokseni tältä erää”, sokea virnisti, vaikka kuulostikin itsevarmalta, kammoksui Iriador silti tilannetta sillä omalla tavallaan kaikesta huolimatta yhä. Oli siihen sitten syytä varsinaisesti tai ei. Haukansilmän apuun tarraten nuorukainen lähti kuitenkin taittamaan sitä matkaa sitä lämpimämpää tilaa kohden. Tarkasti punapää noudatti Dariuksen ohjeita, varovaisesti kuitenkin ohitellen mahdollisia esteitä, jos sellaisia otti eteen tullakseen. Eipä se matka kuitenkaan pisin ja hankalin mahdollinen ollut. Ainoa varsinainen ongelma oli korkeammille lauteille nousun kanssa, Iriador keskittyen täysin siihen ettei kompuroisi itseään askelmilla nurin – niin vain päästenkin lopulta mustelmitta ja kolhuitta aivan ylös asti, jonne kiharatukkainen asettui ylpeänä hymyillen istumaan ja nauttimaan ahnaasti siitä jumalallisesta lämmöstä, joka tuntui tavallista paremmalta iholla. Eihän se ollut ihan samanlainen tunne kuin hento höyrysauna… tämä oli takuulla jotain uutta, mieluinen ja mukava kokemus, jonka Iriador vannoi haluavansa kokea myös uudelleen joku toinen kerta!

Sillä välin kun haltiat taittoivat askeleensa saunatuvan halki aina sinne saunalle, valmisteli Seyr nopeasti heille pesuvesiä. Käyden myös laskemassa viimeisen vaatteet yltään sinne kuivalle puolelle, suotta sitä kuteitaan olisi tahallaan alkanut tässä vaiheessa enää kastella. Siistiin pinoon vaatteensa limpaten, Lorythas asteli viimein viekas hymy kasvoillaan lähemmäs saunalle vievää ovea, mukaansa sen kiulun poimien matkalta. Turkoosi katse silmäsi nopeasti ylälauteille, jonne Darius ja Iriador olivat ehättäneet rauhoittua. Kovin levollisina ja tyytyväisenä siitä lämmöstä, joka sai myös sarvikruunuisen hyrisemään hetken itsekseen.

Hetken. Ennen kuin Lorythas kippasi lähemmäs puolet siitä kantamansa löylykiulun vesistä suoraa kiviselle pesälle, lämmön lähtiessä sihisten nousemaan samantien tasaisena aaltona ylemmäs. Ei se Lorythaksen tasolla tuntunut niin hirveältä – mutta takuulla tekisi poikaa ihan ylimmällä lauteella istuvalle kaksikolle, Iriadorin heti ensimmäisenä vaipuen harvinaisen äkkiä alas pyyhkeensä suojaan kyljelleen makaamaan, valittaen katkeraan ääneen sieltä kangaspalan alta, kun ihoa lähti polttelemaan. Kyllä sen kesti. Se tuntui oikeastaan rentouttavalta noin pitemmän päälle ajateltuna, mutta se yllättäen pinnalla häärivä kuumuus kyllä teki tehtävänsä ja pakotti tottumattoneen alas heti…
Ihan kaikella rakkaudella”, Lorythas hymisi itse näyttäen olevan hyvinkin tyytyväinen siitä mitä oli tehnyt, ”Kiitoksena siitä, että kehtasitte häiritä kauneusuniani ja pilata päiväuneni”.



//MÄITSI KUNINKAAKSI. Mäitsillä ois kumminkin härskejä kuvia musta, niin mä häviäisin sen sodan samantien. OON TESSUN HIRVEIN :DD Joonaksen uhraus on harrastukseni ja elämän tapa. Härnääminen ja kiusaaminen. Näkisit kuin mä aina heitän Franinkin pedille herättään ton rotjakkeen puolestani ja villitten si elukoita hyppiin pedillä sen yli <3//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Aksutar » 03 Joulu 2016, 17:11

Pikkuhiljaa sitä alkoi rentoutua sijoilleen ja nauttia siitä lämmöstä entistä enemmän. Eliitinpuolesta mitään löylyjä ei olisi tarvinnut edes heittää, tämä oli täydellinen, sopiva kaikin puolin. Nyt kun saisi vielä lihakset rennoiksi ja lukot auki selästä, niin olo olisi varmasti mitä autuain.
Puoliksi sulkeutunut katse kääntyi tarkkailemaan Lorythasia, joka myös saunanpuolelle saapui kera löylykiulun. Olisi saattanut olettaa sarvipäisen vain kapuavan lauteille ja käyvän nätisti sitä vettä kiukaalle viskomaan, mutta jälleen kerran Lorythas kävi osoittamaan, ettei itsensä kohdalla kannattanut ihan kaikkea tuosta vain olettaa ja turvallisuuteen tuudittautua.
Puoliverinen kävi nakkaamaan reippaammalla kädellä vettä kiukaalle, saaden Dariuksen räväyttämään katseensa auki ärähtäen, ennen kuin se kattoon noussut kuuma aalto kävi alas painamaan ja suorastaan polttelemaan ihoa äkillisellä lämmöllä. Katse painui kiinni siinä missä eliitti kumartui kasaan.

Seyriä ainakin huvitti, Dariuksen vilkaisten äkäisenä hymisevää sarvipäistä joka turhankin tyytyväiseltä tekoonsa vaikutti - vieläpä vedoten, että tämä oli kiitos siitä kun kaksikko oli kyläpäällikön kauneusunia häirinnyt.
"Tee tuo vielä kerran ja olet tajukankaalla unosillasi koko loppu illan", Darius sähähti virnistäen, pikkuhiljaa nousten pystympään, sitä mukaan mitä se löyly haihtui ja lämpötila palasi alemmas. Tosin, kaiketi he tämän olivat ansainneet - eipä siitä ainakaan suuttua voinut.

"En tiedä sinusta, mutta tuollainen lämpö ei ole meille varsinaisesti rentouttavaa ja mukavaa. Joten jos tuo on sinun normaalia saunomistasi, ehdotan että luovutat löylynheittäjänroolisi meille",
Haltia hymisi, "ellei tarkoituksesi sitten ollut meitä elävältä kypsentää?".



// MÄITSISTÄ MAAILMANVALTIAS. Mäitsillä hirvee kuvakokoelma siellä nii. TESSUN HURJA. Ja voi ei :---D EI KOIRAA SAA KÄYTTÄÄ KIUSAUSVÄLINEEN! Ai miten niin annan ittekin Timin aina herättää sarin tai sut jos ootte samassa kämpäs nukkumas. Ivystä puhumattakaan //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Crimson » 08 Joulu 2016, 14:31

Siinä missä Iriador, taipui lauteilla alas myös Darius, molempien jääden sitkuttelemaan kuumuuden alle siinä missä sarvikruunuinen vasta itse kävi ylemmäs nousemaan jälkikäteen Winderin alkaessa manailla tapahtunutta ääneen. Saaden Seyrin virnistämään vielä kerran leveämmin, kun Puolikäärme istahti hieman etäämmälle kaksikosta, jalallaan sitä vesiämpäriä siirtäen sen verran haltioihin päin, että nuo saattaisivat halutessaan vettä kiukaalle nakata juuri sen verran kuin haluaisivat. Lorythas halusi vain rentoutua pakkasten keskellä tässä hellivässä lämmössä, jonne olisi voinut pahimmillaan jäädä vaikka lojumaan koko seuraavaksi yöksi! Pehmitellä venähtäneitä lihaksia, ja antaa haavojen puhdistua kunnolla saunan höyryissä. Ja se lieni myös hyväksi Dariukselle, jonka koipi näytti yhä mustelmilla olevan.
Kypsennetty ruoka ei vieläkään makuuni ole – söisin teidät mieluummin raakana”, Hopeakäärme naurahti, vitsaillen tietenkin, vaikka vastaavien puheiden lomasta ehkä asteen tai toisen nälkä takaraivossa ilmoittikin olemassa olostaan. Mutta ehtisiväthän he syödä sitten, kun täältä kartanolle palattaisiin, kenties jopa majatalon kautta.

En minä sitä toiste tekisi”, sarvipäinen kuitenkin pahoitteli, toista olkaansa rapsuttaen, samalla yrittäen vilkuilla niitten rikkinäisten kyynärpäittensä puoleen.
No parempi olisi myös olla tekemättä!”, Iriador ärähti pyyhkeensä alta, koittaen itsekin viimein pystyyn kohota ja varovaisesti kuumaa seinää vasten nojata, sokean vilkaistessa varoittavasti Lorythaksen puoleen.
Anteeksi”, Seyr totesikin, painaen leukaansa enemmän rintaansa kohden, pahoittelevasti hymyillen, vaikka eipä Iriador sitä nähnyt.

Nauttikaa nyt kuitenkin lämmöstä ja koittakaa rentoutua”, Puolikäärme tuhahti varovaisesti, mutta rauhallisesti hymyillen haltioille, ”Jos haluatte niin voin teitä hieroakin – sikäli mikäli kynteni eivät pelota, mutta osaan minä niitä varoa…”.



//No Mäitsi on kyl jo aika kuningas. MÄITSILLÄ ON. KATTAVAMPI KUIN MULLA TULEE IKINÄ OLEMAAN. Niin, paraskin puhuja siellä :----D KOIRAT HYÖTYKÄYTTÖÖN JA TOIMIMAAN//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Aksutar » 08 Joulu 2016, 16:30

Darius hymähti virnuillen, Lorythasin mainitessa ettei kypsennetystä ruuasta vieläkään välittänyt vaan ennemmin heidät pistelisi poskeensa raakana. Sellaista skenaariota ei kuitenkaan ollut tulossa - toivottavasti... - joten kyllä moisen huomautuksen ymmärsi vitsiksi. Vitsiksi, jonka Lorythasilta hyväksyi, jos joku toinen puolipeto tai täysiverinen moista olisi edes lonkalta heittänyt, niin ei Darius sitä vitsiksi olisi lainkaan laskenut. Kun oli nähnyt tovereiden, alaisten ja sotilaiden joutuvan syödyksi elävältä, ei sitä osannut niin leppoisasti moista vitsailua ottaa tuntemattomilta.

Myös Iriador sanoi mielipiteensä raskaammista löylyistä, varoitellen ettei sarvipäisen kannattanut moista tehdä enää uudestaan. Leikkiähän se vain oli ollut, mutta silti, kovin epämukava yllätys - varsinkin kun Iriador ei edes näkönsä varassa osannut siihen varautua toisin kuin Darius, joka jo näki ennen kuin tapahtui.
Osaksi Darius ehätti katsettaan jälleen sulkea ja rentoutua käskyn myötä, kunnes Lorythas tarjoutui jopa hierojaksi. Heti se katse kääntyi jokseenkin jopa innostuneena sarvipäisen puoleen. Darius ei edes muistanut, milloin viimeksi olisi käynyt hieronnassa - sitä tuli tehtyä jopa rutiininomaisesti ennen, mutta sen jälkeen kun hänen selkänsä oli turmeltu paloarvin, ei eliitti ollut kehdannut käydä kenenkään hierottavana. Hyvä jos oli antanut kenenkään edes koskea selkäänsä pitkään toviin. Mutta nyt kun tuttu taho, joka tiesi niiden arpien tarinan turhankin hyvin, tarjoutui hieromaan ja availemaan lukkoja, kuulosti se jopa turhankin houkuttelevalta.

"Se olisi mukavaa", Pienesti hymyillen eliitti vastasi, "Viimeyön jäljiltä paikat ovat muutenkin jumissa ja kipeänä, selkä nimenomaan varsinkin".
"Kyntesi ovat viimeisin asia mitä sinussa pelkään",
Haukansilmä lisäsi virnistäen, "Äskeisten uhkailujesi myötä pelkäisin ennemmin, että puret".


// Mäitsi on mun kuningas, anna tuun palvoon sitä. NIIIIN hävisit kuvakilpailun. No siis, mä oon Nakkilan hurja. KOIRAT HYÖTYKÄYTTÖÖN NIII //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Crimson » 10 Joulu 2016, 17:41

Puolikäärme silmäsi hymyillen Winderin puoleen, jonka silmistä näki että hänen tarjouksensa oli ollut mieluinen. Seyr nyökyttelikin, ymmärtäväisenä naurahtaen sille huomautukselle, että viimeöisen jäljiltä etenkin kenraalin selkä oli jumissa. Epäilemättä, siellä luolanlattialla ei ollut mikään maailman parhain sija nukkua ilman minkäänlaisia varusteita, eikä heillä ollut pehmikkeenä ja eristeenä kylmältä kivisellä pohjalla ollut kuin satulahuopa. Olihan siinä paksuutta enemmän kuin esimerkiksi maaratsujen huovissa, mutta ei se silti hirveästi pehmittänyt jaettuna alustana nukkua.

E-en viitsisi alkaa yleisiä tiloja sotkemaan ketään erikseen… raatelemalla millään tavalla…”, sarvikruunuinen huomautti hieman vienosti, katsahtaen toisaalle kun tunsi kuumotuksen nousevan poskilleen. Mutta ehkä sen saattoi pistää jo pelkästään saunan lämmön piikkiin!
Katse kohosi kuitenkin takaisin haltioihin, Lorythaksen taputtaen sitä ylälaudetta vieressään pariin otteeseen.
Jospa kääntyisit vain aluksi selin minuun päin, ja otat hiukset pois tieltä”, Hopeakäärme hymyili, ”Katson kyllä ne lukot auki ja voisit nakella löylyäkin samalla, Iriador kun varmaan vain heittelisi vedet pitkin seiniä”, sarvikruunuinen virnisti, saaden sokean nostamaan kätensä puuskaan syliinsä ja virnistämään tuolle takaisin.
Minullahan on täydellinen sihti!”, punapää hymähti, kuitenkaan kykenemättä pokkaansa pitämään ja päätyikin vain nauramaan sille huomautukselle, ”Kunhan… ette nyt ihan kamalasti ala paahtaa täällä, tai muuten saatte saattaa minut hukkumaan pesutilojen puolelle”.



//Tuu palvoon. Lahjot sitä namitikuilla niin kyllä se susta sitten pitää ja heltyy, eikä hätäänsä vaan heittele. Olen sad nyt ku hävisin QQ Hurjia kaikkialla//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Aksutar » 11 Joulu 2016, 16:45

Darius teki työtä käskettyä ja siirtyi lähemmäs Lorythasia, kääntäen selkänsä - joskin aluksi hieman arastellen - puoliveriselle. Hiukset nostettiin hartian yli eteen, haltian paljastaen sen rujonkirjavan selkänsä Seyrille. Kyllä Lorythas niistä jo tiesi, tuohan ne oli tehnytkin, joten sinällään selän näyttäminen ei ollut vaikeaa puoliveriselle. Paitsi siitä syystä, että se varmasti muistutti niistä epämukavista hetkistä.
Haltia nosti jalkansa ylälauteille ristiin eteensä, koittaen rentoutua sijoilleen jotta hieronnasta edes jotain tulisi. Naurahtaen siinä samalla Iriadorin sihtiänsä kehuessaan.
"Jos minä kuitenkin hoidan sen vedenheittelyn, vaikka sihtisi on pettämätön", Darius hymähti, ottaen ihan mielellään vastaan sen löylynheittäjän tehtävän. Iriadorista kun siihen ei ollut ja Lorythasille sitä ei uskaltanut antaa. Muutaman kauhallisen haltia hettikin heti ensitöikseen, ennen kuin paremmin rentoutui sijoilleen, antaen Lorythasin koskea itseään selkään, johon ihan kuka tahansa ei nykyään saanut edes hipaistakaan.

Sitten seurasi hiljaisuus. Rauhallinen, rentoutunut sellainen, joskin mitä pidemmälle se jatkui, sitä vaivautuneemmaksi Darius tunsi olonsa. Yleensä hiljaisuus ei häntä haitannut, mutta tällä kertaa se suorastaan ahdisti, kun mieltä painoi se yksi kysymys, joka juuri tälle seurueelle oli pitänyt esittää ajat sitten. Sen pienen hetken eliitti keräsi ajatuksiaan, ehkä jopa rohkeuttaan, ennen kuin suunsa avasi.
"Mitä me olemme?", Olisihan sen voinut muotoilla hienomminkin, mutta ne sanat aikalailla tiivistivät kysymyksen kokonaisuudessaan. Mitä he kolme olivat? Mikä tämä asetelma heidän välillään oli? Aikoivatko he vain jatkaa näin, puhumatta lainkaan asiasta? Ei, Darius ei voinut jatkaa ilman että tästä keskusteltiin. Katse kohosi lauteista Iriadorin puoleen ja nuoremmastaan haltia vilkaisi olkansa yli sarvipäiseen.
"On turha kieltää etteikö syvempiäkin tunteita olisi suuntaan jos toiseenkin... Ja tähän asti kaikki ovat vaikuttaneet olevan sujut sen kanssa... Mutta johtuuko se vain siitä, että niitä tunteita on tullut näytettyä satunnaisesti - ja yleensä humalassa.. - vai onko meillä nyt... jonkinlainen asetelma tässä".



// PAlvon ja lahjon ja rakastan ja ja sitten varastan sen enkä tuo takasin. HURJIMUKSET //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Crimson » 29 Joulu 2016, 17:14

Tietenkin se aluksi kuvotti. Nähdä ne merkit taas… mutta sarvipää kuitenkin päätti olla niitä jälkiä tuijottamatta, ja ennemmin keskittyi selvittelemään niitä kipupisteitä ja rauhallista silmäilyään Dariuksen tukkaan ja Iriadoriin hieman etäämmällä. Niinpä kevyesti aloitellen, Lorythas alkoi lämmöstä ohessa nauttien hieroa kenraalin selkää kuin vanhakin tekijä, niitä pitkiä kynsiään samalla varoen. Tähän olisi voinut taas vaikka tottua, noin ihan arkipäiväisessä mielessä, Puolikäärmeen taas tajuten kuinka hän oikeastaan kaipasi aina Haukansilmää ja tuon sokeaa kumppania luokseen aika ajoin. Ja voi kuinka hän aina siitäkin ilahtui, jos kirjeen kaupungista asti noilta sai!
Sen tilaan laskeutuneen hiljaisuuden kuitenkin rikkoi kysymys. Lorythas kohotti kulmiaan yllättyneenä, siinä missä Iriador käänsi katseensa Dariuksen ääneen suuntaan siitä lauteenkulmalta, johon hän oli ehättänyt jo sulaa siihen mukavan rentouttavaan tunteeseensa.
Mitä he olivat? Siinä lieni hyvä kysymys, joka sai Seyrin näennäisesti hämilleen ja säikyn punan kohoten poskien pielille kaikesta muusta lämmöstä huolimattakin voimakkaammin. Ja nyt kun kyläpäällikkö sitä alkoi syvällisemmin miettiä, ei hän samantien olisi itse keksinyt – tai ehkä ennemmin viitsinyt keksiä – tarpeeksi hyvää syytä moiselle.

Idässä sitä sanotaan moniavioisuudeksi”, Iriador lopulta tuhahti vierestä, kun Lorythaskaan ei näemmä suutaan saanut kuin rakosalleen, valkeahapsen painaessa huulensa kiinni takaisin nuorimman kommentin myötä.
Vaikka meidän kesken mitään virallista ei kyllä ole punottukaan – meillä jo pelkästään hallitsijalla saattaa olla monta virallista vaimoa ja tiedettyjä rakastajia ja sitä rataa”, sokea selitti nopsaan, käyden nojaamaan mukavammin sitä lämmintä puuseinää vasten sijoillaan tyytyväisenä hymyillen. Kyllä hän oli tämän koko asian jo mielessään profiloinut muistuttamaan ryhmäsuhdetta kaikkien näiden kokemusten varjolla. Eikä Iriadorilla varsinkaan ollut mitään sitä vastaan! Hän taisi muutenkin olla porukasta se eniten avoin taho, joka oli valmis venyttämään kyllä suhdettaan Dariuksen kanssa ihan uudenlaisiin mittoihin. Jos se teki Haukansilmästä iloisen, ei punapää nähnyt syytä alkaa valittaa asiasta etenkään, kun kyseessä tässä tapauksessa nyt oli niinkin miellyttävä taho kuten Lorythas.

Kuulostaa… a-aika erikoiselta…”, Puolikäärme takeltelikin kasvonsa punasta helottavina Dariuksen selän takaa, seisahtuen hetkeksi niissä hierovissa kosketuksissaankin, ennen kuin taas kykeni jatkamaan.
Mutta et voi kieltää, etteikö tämä vähän sellaista muistuttaisi”, Iriador virnisti.
No en kai sitten…”, Seyr huokaisi, nopeasti omia kasvojaan kokeillen, jotka niin lämpöisiltä kämmentä vasten tuntuivat sillä hetkellä, ”E-en minä tiedä… välitän teistä enemmän kuin tavallisista ystävistä. Enkä voi kieltää sitä itseltäni, enkä olla näyttämästä teille… se tuntuisi vain – väärältä”.
Jos ihan pakko on niin… kutsukaa mieluummin minua sitten vaikka rakastajaksi tuossa jutussanne…”, hämillään oleva hopeaverinen sopersi.


//ET VIE MUN MÄITSII. Tai joo vie. Se oli tänään taas dyykkaamassa roskiksia ja mun piti näyttää sille kuka täällä määrää. HURJIMUKSET KURJIMKUSET. Eli perkele mäitsi ja fran…//
Avatar
Crimson
Jumal Velho
 
Viestit: 4312
Liittynyt: 04 Syys 2011, 17:10
Paikkakunta: Void

Re: Take me home tonight || Crimm

ViestiKirjoittaja Aksutar » 29 Joulu 2016, 19:16

Oli omalla tavallaan yllätys, että Iriador oli se, joka suunsa ensimmäisenä avasi ja asiaan otti kantaa, jopa fiksummasta näkökulmasta. Punapää kertoi, kuinka kotikulmillaan moniavioisuus ei ollut niinkään ihmeellinen asia, siinä missä Cryptissä se taisi olla todella harvinaista. Totta kai rakastajakulttuuri oli olemassa myös täällä, mutta suhteet liiton ulkopuolelle nähtiin yleensä tabuna ja asiana, jota piti piilotella kaikilta.
“Senkö takia sinä niin häpeilemättömästi olet kolmenkimppoja ehdotellut…”, Darius tokaisi pienesti virnuillen, Iriadoria tuijottaen hiustensa takaa. Iriadorin kulttuuritausta saattoi hyvinkin selittää korkeahaltian käytöksen, tähän asti kun Darius oli vain arvaillut, että Iriador vain sattui olemaan harvinaisen avoin ja pervo tapaus. Mutta ilmeisesti Iriadoria tämä järjestely ei sitten koskaan ollut haitannutkaan? Varmasti sokea olisi samantien sanonut jo jotain ja pistänyt tikkua ristiin, mikäli ei olisi ollut sujut tilanteen kanssa. Dariusta tämä järjestely nyt ei varsinaisesti haitannut, häntä vain mietitytti mitä he tosiaan olivat. Tuntui kiusalliselta vain jatkaa näin, ilman että asiasta olisi nyt puhuttu.

Pienesti Darius vilkaisi olkansa yli Lorythasin puoleen, joka kantaa asiaan otti, lopulta ilmoittaen että oli ihan tyytyväinen rakastajan titteliin tässä oudossa kokoonpanossa. Darius hymähti pienesti, ennen kuin katseensa takaisin eteen laski.
“Selvä sitten”, haltia totesi lyhyesti ja ytimekkäästi. Hän sai vastauksen kysymykseensä eikä katsonut tarpeelliseksi asiasta sen enempää jauhaa, ellei joku muu nyt halunnut asiasta vielä keskustella. Näin oli hyvä, jos Dariukselta kysyttiin.



// MÄITSIN TULEN OTTAMAAN JA OMANANI PIDÄN. MY TRASH BABY. Mäitsi ja Fran on semmonen tuholais duo et toista saa hakea //
Avatar
Aksutar
Monarkki
 
Viestit: 14829
Liittynyt: 23 Marras 2007, 14:47
Paikkakunta: Crypt

EdellinenSeuraava

Paluu Briar

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron