Garrett vilkaisi liskoon allaan tuon päästäen jonkin sortin… Myöntyvän äänen ja tepastellen sitten tiellä vähän reippaammin askelin aatelinen selässään, joka kyllä päällä istui selkä suorassa oikein hyvällä ryhdillä, kuin mikäkin omistaja – eikä se kyllä tainnut kauhean kaukana totuudesta ollakaan, maitahan tuo omisti vaikka millä mitalla. Varmasti kyläläisiin oltiin jo tehty aikamoinen vaikutus korean liskon ja tuon isännän avulla, yhden uuden jalon ominaisuuden tullessa rustattua pitkään listaan Fortescuen suvusta. No, toivottavasti jalon, tietenkin. Tällä hetkellä kukaan ei vastustanut, mutta kukapa tiesi tulevaisuudesta…
Torilla oli todellakin enemmän tilaa levitellä siipiä, kreivin itsensäkin ollessa valmiina viittomaan ihmisiä kauemmas, jos nuo eivät ymmärtäneet. Mutta vielä lisko ei ollut sellaista luottamusta ansainnut, että kukaan uskalsi kauhean lähelle tulla – ja ehkäpä se oli aivan hyvä niin.
"Älä puhu tuollaisia," nuorukainen tuhahti hiljaa Mardukin naureskeluille hänen tippumisestaan. Sehän ei todellakaan ollut hauskaa! Hänhän kuolisi. Mutta se sai Garrettin kyllä entistä hermostuneemmaksi: mitä jos jotain sattuisikin? Riskihän oli aina hevosellakin ratsastaessa, mutta siinä sentään ratsu oli maan tasalla, eikä taivaissa!
Kreivi tarrautui kovin napakasti kiinni liskoon heti, kun tunsi tuon jännittyvän ja kyykistyvän allaan. Yhdellä ponkaisulla kaksikko olikin sitten ilmassa, pienen vingahduksen jäädessä miehen kurkkuun. Liike oli kyllä nopeaa, mutta onneksi tasaista – aivanhan Garrett ei ollut vielä ehtinyt varautua siihen lähtöön pohtiessaan kaikenlaista hirveää. Vatsa kyllä tuntui jäävän katutasolle, eikä se hetkeen sitten palautunutkaan…
Mutta kun se tuli ja jännitys alkoi laantua, muisti Garrett taas, miksi tätä oli halunnut tehdä. Näky niin korkealta oli ihmeellinen, jotain, mitä harva ihminen sai elämänsä aikana nähdä ja kokea. Rakennusten katot olivat vielä lähellä, mutta jo nyt kaikki alkoi tuntua niin pieneltä ja mitättömältä, vaikka kylässä oli monen monta taloa ja mutkittelevaa katua! Ote liskosta oli vielä tukeva, mutta hiljalleen nuorukaisen asento alkoi rentoutua ja silmät katsella alas maastoon.
((Garrett on aivan täysjärkinen! Marduk on se seko! Pps. Koska ja ehkäpä se sitten on oikeasti enemmänkin Saksan mallia…))