Kirjoittaja Aksutar » 04 Elo 2021, 07:24
Henryn onneksi Ikolok oli samaa mieltä nukkumisen suhteen, hyvä! Eihän Henry olisi kehdannut jättää Ikolokin tasoista arvovierasta yksin vielä juomaan, kun nuorempi kuninkaista koki tarvetta painaa päänsä jo tyynyyn. Hän uskalsi jopa aavistaa, että itsellään olisi huomenna sellainen päänsärky, ettei päivän askareista meinaisi tulla mitään.
”Kuulostaa vallan mainiolta suunnitelmalta”, Henry hymähti, Ikolokin nyt ehdottaessa että he suuntaisivat makuulleen, selvittämään päänsä ennen huomisen koitoksia. Nuorempi kuninkaista sitten seurasi, kuinka kuningas pohjoisesta itsensä ylös sijoiltaan sai ja onnistui ihmeen kaupalla säilyttämään tasapainonsa, muutamasta huojuvasta askeleesta huolimatta. Eihän Henry tiennyt, kuinka hyvin Ikolok sieti alkoholia, mutta molemmat heistä olivat tainneet juoda hieman yli oman sietokykynsä. Henry ainakin tunsi tarvitsevansa kerrankin apua päästäkseen makuukammarilleen asti.
”Nähkäämme! Ellemme sokeiksi tule”, Nuorempi siniverinen hymisi kääpiökuninkaan naurahdettuihin hyvästeihin, ennen kuin heidän tiet erkanivat. Henry palvelijan avustuksella suuntasi omalle makuukammarilleen ja malttoi sentään vaatteensa vaihtaa ja puujalkansa irti potkaista, ennen kuin päänsä tyynylle laski ja lähes saman tien vaipui unten maille.
Seuraavana päivänä itse kukin oli hieman puolivireisessä tilassa. Mutta se ei estänyt ihmisten kuningasta esittelemästä hoviaan arvovieraille päivän mittaan.
Vierailun ensimmäiset päivät olivatkin lähinnä paikkoihin tutustumista ja tilanteiden päivittelyä. Kääpiöiden prinsessa Raella tuntui olevan enemmänkin kiinnostunut ihmisten hovista ja kaupungista, joten ihmisten prinsessa Lily otti tehtäväkseen esitellä paikkoja toiselle siniveriselle kera vartijoiden ja saattueiden. Mutta kaupungista he eivät poistuneet, nykyään kun oli liian vaarallista astua niiden muurien ulkopuolelle. Sehän tästä olisi puuttunut, että kääpiöiden kuninkaallisille olisi sattunut jotain vierailun aikana!
Joka ilta arvovieraille oli luvassa viihdykettä jos toistakin, toinen toistaan taitavammat esiintyjät katsoivat sen uransa huippuhetkeksi, kun pääsivät hoviin esiintymään kahden kuninkaan eteen. Päivisin taas Henry katsoi, että Ikolok pääsi osallistumaan kaikkeen mihin vanhempi kuningas halusi – varsinkin liittyen sotaan ja sen etenemiseen. Oletetusti kääpiöiden kuninkaalla oli tilaisuus tutustua ihmisten armeijaan ja sen toimintaan, sekä kuulla uusimmat raportit ja sotasuunnitelmat mitä oli meneillään. Niistä vanhemmalle kuninkaalle oli mielellään kertomassa eliittikenraali Constantine Fritz, joka tunsi kääpiöiden kuninkaan jo entuudestaan.
Raellaa sota ja sen monimutkaiset kiekurat eivät niinkään kiinnostaneet, mutta jos isänsä halusi hänet paikalle todistamaan ja ”oppimaan” jotain mahdollisista kokouksista tai tapaamisista, oli Raella siellä. Muussa tapauksessa kääpiöiden prinsessa nautti uuden ympäristön tutkimisesta ja tutustumisesta uusiin tahoihin. Tietenkin hiljaa mielessään hieman nyreänä siitä, ettei päässyt myös lähiseudun metsiin tutkimaan, mutta Raella päätti kerrankin olla kiltti tyttö ja olla hankkiutumatta hankaluuksiin vierailun aikana.
Vierailun, joka eteni hyvää vauhtia muutaman viikon, kunnes pohjoisen kuninkaan oli aika palata takaisin omiensa pariin. Kesän kuumimmat päivät olivat jo takana ja syksy oli hiljaa hiipimässä lähemmäs, sadonkorjuiden ja niiden juhlien lähestyen myös. Henry oli sinällään harmissaan, etteivät vieraat pohjoisesta voineet jäädä niiden ajaksi vielä paikanpäälle, mutta ymmärsi kyllä, että kuninkaan ensisijainen vastuu oli oma kansansa ja kääpiöiden kansa kaipasi kuningastaan jo pohjoisessa.
Kyseinen päivä oli alkanut rauhallisesti, aamuauringon herätellen hovin jälleen eloon. Sää tulisi olemaan mitä loistavin matkaamiselle, mistä jokainen lähtevä taho oli todellakin mielissään.
Aamutuimaan Henry oli jo jalkeilla, hoitaen pois alta velvollisuuksiaan, ennen kuin suuntasi ruokailusaliin johon hänelle, sekä arvovieraille oli katettu juhlava ja runsas aamiainen. Aamiainen, jolle Raellan oli myös tarkoitus osallistua, mutta toisin kuin Henry, Raella oli vielä palvelijoidensa kera valmistautumassa aamuun. Sentään hän oli herännyt! Mutta näin aamutuimaan kääpiöiden prinsessa ei ollut kovin pirteällä päällä – puhumattakaan sitten siitä, ettei hän varsinaisesti olisi halunnut palata takaisin pohjoiseen, vielä. Vastahan he olivat tänne saapuneet…
// EIKÄ TAAS HÄVETÄ ANTEEKS //