Kaksi olentoa yksi kartano

Suuri kartano, jonka lähettyville vuorten takainen kylä koostuu. Paikka on melko vähäpätöinen verrattuna molempiin linnoihin, mitä Cryptistä löytyy, mutta kartano omaa kaikista kauneimman puutarhan ja arkkitehtuurisesti se on ihmisten linnaa kauniimpi, mutta heikompi. Siitä ei ole linnan veroiseksi turvaksi. kartanoon kuuluu myös pienet tallit ja sivurakennus, missä on lähinnä palvelijoiden työtiloja.
Isäntänä toimii Kreivi Garrett Fortescue, jolle tuo kyseinen kartano kuuluu.

Valvojat: Crimson, Sands

ViestiKirjoittaja Morado » 08 Maalis 2009, 12:19

Raakel

Raakel arvasi oikein, hänen hevosensa oli jälleen lähtenyt omille teilleen. Hän kiersi katselemassa tallin ympäriltä jos se olisi lähellä, mutta sitä ei näkynyt. Raakel huokaisi ja pysähtyi katsomaan ihanan vihreää metsää, joka näkyi tallien takaa.
"Tietysti se on jossakin tuolla" Hän mietti itsekseen ja lähti kävelemään ripeästi metsän reunaa kohti. Hän katsoi maata koko ajan etsien kavionjälkiä, joita varmasti olisi tuossa pehmeässä maassa. Raakel vihelsi kerran ja jäi kuulostelemaan jos hänen valkea hevosensa tulisi esiin. Valkoisen hevosen sijaan metsästä kurkkasi Yana.
"Et kai sinäkin." Raakel sanoi ja käveli Yanan luokse. Yana hirnahti iloisesti ja katsoi taakseen, ihan kuin se olisi tiennyt missä hänen hevosensa oli. Mutta niinhän se tiesi, valkoinen hevonen löntysteli puun takaa esiin ja näytti syyllisen näköiseltä. Raakel otti hevosensa ohjista kiinni, toi sen Yanan vierelle ja otti sitten Yanan harjasta kiinni, ettei se lähtisi nyt mihinkään, vaikkei hän niin edes uskonut. Raakel talutti kummatkin hevoset tallille ja laittoi ne vierekkäisiin karsinoihin.
"Et sitten lähde minnekkään." Raakel sanoi tiukasti hevoselleen, taputti sitä kaulalle ja kääntyi kohti kartanoa.

Sisälle päästyään Raakel suuntasi kohti yläkertaa. Hän huomasi, että Elina oli lähtenyt jonnekkin, kenties ulos hänen huomaamattaan. Raakel asteli portaat alas ja oli juuri avaamassa oven kunnes huomasi Elinan nukkuvan tuolilla takan edessä. Raakel ei halunnut herättää häntä, joten hän käveli hiljaa kirjahyllyn luokse, otti sieltä yhden kirjan ja istui toiselle tuolille lukemaan sitä odottaen samalla, että Elina heräisi.
Morado
 

ViestiKirjoittaja Maryan` » 09 Maalis 2009, 21:29

Elina nukkui täysin vielä kun Raakeli istui lukemaan kirjaansa, sillä Elina näki outoa unta. Elina käveli unessa Raakelin kanssa ja tuolal oli hiuksensa silmiensä päällä niinkuin oli ollu tähänkin mennessä. Tytön olis tehnyt mieli kysyä,mutta ei uskaltanut. Näm kävelivät pimennossa missään ei näkynyt mitään. Pian valo ympäröi tuon ja Raakel veti hiuksensa sivuun silmiensä edestä, jolloin silmät olivat valkoiset ja punaisen viiruja täynnä. Elina kiljui unessaan ja koittipäästä tuota pakoon, mutta Raakel otti tästä kiinni ja ympäröi tämän puhuen jotain kieltä, jota Elina ei tunnistanut. Elina oli hädissään unessaan ja koitti saada kätene, jotain jolal saada Raakel pois tään kimpusta. Tytön käteen osui miekka, jota tämä katsoi hädissään. Elina kuitenkin veti meikan Raakelin läpi ja tämän iholle syöksyi kuuma veri, joka polttitätä niin että tääm kiljui pimeässä maailmassa.

Elina ymähteli unisesti ja pyöritti päätään. Varovasti tyttö avasi silmänsä ja näki takkatulen leimuavan kuumana, silloin Elina vasta tajusi olonsa tukalan kuumaksi ja nosti jalkansa maahan,jotka oli näköjään unissaan nostanut tuolille. Tyttö nosti kätensä ja silotteli hiuksensa sivuun niin, että tämä näkisi muutakin kuin tulen leimuavan edessään. Elina nosti katseensa väsyneenä ja näki Raakelin, jolloin muisti kamalan unensa. Vaistomaisesti tyttö säpsähti ja puhalsi helpottuneena ulos, kun tajusi nähneensä unta. Elina naurahti ja oli aikeillaan kertoa unestana Raakelille oli jo avannut suunsa, kunnes piti miettien tauon. Suu oli auki 5 sekuntia, kunnes tääm katsoi taa stouohn ja sanoi "Taisin nukahtaa, ehkä minun pitäisi mennä maaten". Elina katsoi Raakelia suoraan silmien paikkaan, niin että se näyttisi että tääm näkisi tuon.

// Sekalaa ;DD //
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Morado » 10 Maalis 2009, 20:19

Raakel

Elina taisi nähdä unta. Ainakin hänen liikkumisensa tuolissa ja hätäinen olemuksensa kertoi siitä. Välillä hän näytti aikovan kiljua, mutta ääntä ei tainnut kuulua. Raakel katseli kauan Elinaa miettien samalla, että pitäisikö hänet herättää.

Raakel oli juuri nousemassa herättämään Elinaa, kun hän yhtäkkiä heräsikin. Hän näytti hieman hätääntyneeltä ja kun hän sanoi nukahtaneensa, Raakel hymyili.
"Huomasin. Näit unta, tai ainakin näytit siltä." Hän sanoi ja nousi ylös. Raakel käveli kirjahyllyn luokse ja laittoi kirjan samalle paikalle missä se oli aiemminkin. Kyllä, Raakel oli hieman pikkutarkka järjestyksen suhteen. Hän on järjestänyt kirjat aakkosjärjestykseen ja hän huomaa kyllä jos joku on laittanut kirjan väärään paikkaan.
"Hevoset ovat muuten nyt tallissa." Raakel sanoi ja katsahti Elinaan. Hän tosin ei ollut varma, että kuinka kauan hänen hevosensa pysyisi karsinassaan, se kun on joskus saanut sen auki. Jääräpäisyydestään huolimatta se on hyvä hevonen eikä Raakel luopuisi siitä mistään hinnasta.
"Noh, kai tässä on käytävä nukkumaan." Raakel sanoi katsoessaan ikkunasta ulos ja huomatessaan siellä vallitsevan pimeyden.

//Oletan, että oli ilta 8D//
Morado
 

ViestiKirjoittaja Maryan` » 10 Maalis 2009, 21:20

Elina

" Juu, outoa sellaista.." sanoi lopun hiljaan kunjäi muistelemaan uneaan kunnolla. Oikeastaan tyttö oli hieman häpeissään, että oli nukahtanut sillä tavois, mutta onneksi Raakel ei ollut nähnyt tämän hiipparoivan kartanossa. Tuo sanoi menevänsä nukkumana ja Elina nyökkäis vastaukseksi nousten ylös ja asetti pukunsa kunnolla. Elina lähti jo kävelemään kohti rappusia katsoen väsyneen näköisiä palvelijoita, jotka varmasti olivat todella puhki päivän jälkeen, siltä ainakin Elinasta näytti ja tuntui. Cleannea käveli pitkin rappusia ja kartanon eteisessä kaikui tämän jalkapohjien ääni portaita vasten. Elinan ei ollut väsy, mutta menisi kuitenkin maaten. Elina kääntyi sivuttain ja ja sanoi katsoen pöytää käytävällä " Hyvää yötä" sulki sitten oven ja meni sänkyynsä. ELina kuunteli korvat tarkkana mitä kartanossa tapahtui, mutt apian hiljeni.

// Jep näin taisimmekin sopia pelin alussa ;D Anteeksi lyhyy 8<< //
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Morado » 11 Maalis 2009, 15:56

Raakel

Elinan kävellessä rappusia kohti, Raakel katsahti vielä ikkunasta ulos ja lähti sitten kävelemään hänen peräänsä. Raakel toivotti vastaan tuleville palvelijoille hyvää yötä, mutta jatkoi kävelemistä koko ajan. Rappusissa hän pysähtyi miettimään. Taas oli päivä mennyt nopeaan tahtiin ja huomenna tulisi taas toinen samanlainen. Joskus hänestä tuntui, että aika kulkisi liian nopeasti, mutta taas toisaalta joskus tuntuisi ihan kuin se olisi pysähtynyt. Hymähtäen hiljaa itsekseen Raakel käveli nopeasti portaat ylös ja pysähtyi Elinan ovelle. Elina toivotti hänelle hyvät yöt ja Raakel sanoi hänen jälkeensä hymyillen pienesti:
"Sinulle myös." Elina sulki ovensa ja Raakel kuuli, kun hän käveli sängylleen. Jotkut seinät ovat juuri niin ohuet, että niiden läpi kuulee helposti, ne pitäisi joskus korjata. Raakel siirtyi omaan huoneeseensa ja lukitsi sen tavalliseen tapaansa. Ei siksi, että hän uskoi jonkun tulevan huoneeseen yön aikana vaan lähinnä siksi, koska se tuntui hänestä mukavemmalta. Hän myös halusi nukkua yönsä rauhassa.
Raakel käveli suuren ikkunansa luokse ja katsoi ulos ennen kuin vetäisi verhot kiinni. Hän rojahti sängylle makaamaan ja ennen kuin hän huomasikaan, hän nukahti.

//Seuraavaksi voi varmaan kirjoittaa jo aamusta :3//
Morado
 

ViestiKirjoittaja Maryan` » 14 Maalis 2009, 02:27

Elina


Elinan päälle lankesi kirkas aamu auringon valo ja tyttö alkoi siristää silmiään. Tämä oli puoliksi lattialla ja puoliksi sängyssä. Tämän jalat koskettivat puista lattiaa ja niihin oli kylmä. Elina oli ilmeisesti pyörinyt yöllä, sillä tämän mekko oli noussut aivan lantijoiden loppuun. Elina nousi ylös sängystään ja kohtasi auringon paisteen ikkunan takaa. Aurinko paistoi iloisesti ja Yana juoksi Raakelin hevosen kanssa pihalla iloisesti. Elina hymyilija hiroi silmiään. Tyttö sipsutteli hiljaa kohti oveaan ja avasi sen hiljaa, koska ei tiennyt kuinka aikaista vielä oli, mutta auringon perusteella ehkäpä kuusi. Elina meni käytävään ja
sulki ovensa.
Elina rupesi etsimään pesuhuonetta ja pyyhettä. Tytöt laskeutui alas suuria portaita ja yhdeltä palvelijoista kysyi pyyhettä ja pesuhuonetta. Elina käveli palvelijan perässä, joak antoi tälle vanilijan värisen pyyhkeen, joka oli ihanan tuntunuinen Elinan mielestä. Elina lähti kävelemään samaisen palvelijan perään, joka käveli pesuhuoneen oven eteen pysähtyen sen eteen, niiasi ja kääntyi pois. Elina niiasi takaisin ennen kunio palvelija lähti ja meni pesuhuoneeseen. Elina sulki oven ja riisui mekkonsa. Tyttö meni kohti kylpyammetta ja täytti sen lämpimällä vedellä. Kylpyhuoneessa oli yksi ikkuna, mutta siitä näkyi vain metsää npäin ettei kukaan näkisi ketään alasti. Kun amme oli täynnä Elina kastoi jalkansa veteen ja meni itse lopuksi kokonaan veteen. Elina siirsi hiuksensa olkapäilleen lepäämään, etteivät ne kastuisi. Cleannea katsoi ulös ja ikkunalaudalle lennähti pieni pörröinen lintu, joka tuojtti tätä suurilla islmillään suoraan tätä silmiin. Elina hymyili ja käänsi päänsä sitten pesuhuoneen lavuaarin, jonka edessä oli suuri peili.Tyttö hieroi kylvyssä jalkaansa, joka ei edes enää aristellut pahasti. Elina nousi kun oli kylpenyt kymmenisen minuuttia. Tyttö kuivasi itsensä pyyhkeellä ja meni peilin eteen pesten kasvonsa ja kuivasi ne sitten pieneen pyyhkeeseen, joka oltiin kääritty peilin viereen. Elina pisti pyyhkeensä ja kasvojen pesu pyyhkeen koriin, jossa oli jo jotakin lika pyykkiä. Elina lähti kylpyhuoneesta lopulta ja
sulki oven perässään.

Elinalla oli karmea nälkä ja tyttö laskeutui portaat alas toivoen, että ruokasalissa olisi Raakel. Elina meni ruokasaliin, mutta ei ainakaan vielä nähnyt häntä vaan meni hakemaan pöytään jätetyn leivän palan näkäisenä ja istuitui pitkään ruokapöytään syömään leipää.


// Oh right ;D Kirjoitin tämän 1:27 ja heärsin tänään 7 joten taidan mennä tästä nukkumaan vihdoin >8DD //
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Morado » 14 Maalis 2009, 18:38

Raakel

Verhojen välistä tuleva auringon valo kohdistui suoraan Raakelin silmille, mikä sai hänet heräämään. Hän kirosi mielessään valolle ja nousi unenpöpperössä istumaan sängyn laidalle. Hän nousi hitaasi, suoristi hieman mekkoaan -jonka hän nähtävästi unohti päälleen- ja aukaisi verhonsa. Valo tulvi sisään muuten niin pimeään huoneeseen ja sai Raakelin siristelemään silmiään. Hetken siristeltyään hän katsahti ulos ikkunasta. Kuinkahan pitkään hän oli edes nukkunut? Raakel otti pöytänsä laatikosta kamman ja alkoi selvittämään hiuksiaan ennen kuin astuisi ulos huoneestaan, kreivittären pitäisi olla "hieman" edustavampi mitä hän on aina herätessään. Saatuaan joka ikisen takun selvitettyä, hän avasi huoneensa oven ja sulki sen heti perässään, kun hän astui ulos. Käytävällä kulkeva palvelija tervehti häntä ja Raakel tervehti hiljaa takaisin. Palvelija käveli nopeasti portaat alas ja suuntasi kohtia keittiötä tekemään aamiaista. Raakel katsahti Elinan huoneen ovelle ja huomasi sen olevan kiinni, olettaen samalla hänen vieraansa yhä nukkuvan. Tosiasiassa Elina olikin jo herännyt, mutta Raakel ei sitä tiennyt.

Alas päästyään Raakel suuntasi kohti ruokasalia. Siellä hän huomasi Elinan istuvan yksikseen pöydässä ja syövän leivän palaa.
"Täältä saa kyllä täyttävämpääkin ruokaa." Raakel sanoi hymyillen ja käveli Elinaa lähemmäs. Hänellä itsellään ei ollut huutava nälkä, mutta päätti kuitenkin syödä, kun palvelija sitä toisi.
"Huomenta." Hän sanoi Elinalle ja katsahti palvelijaan, joka oli aika ripeään tahtiin valmistanut aamiaisen näille molemmille. Raakel kiitti, kun hän asetti ruuan pöytään ja istahti sitten Elinaa vastapäätä olevalle tuolille syömään.
Morado
 

ViestiKirjoittaja Maryan` » 15 Maalis 2009, 00:06

Elina

Elina katsoi Raakelia ja hymyili tuolle vastaukseksi, siitä että täällä olisi täyttävämpääkin ruokaa. Nielaistuaan leivän palan sanoi "Huomenta". Tyttö katsoi kunpalvelija toi pöytään monipuolisen aamiaisen ja ensimmäiseksi Elina kurottui ja otti voin pöydältä ja alkoi voidella leivän toista puoliskoa. Elinalla olikova nälkä,mutta hotkimisen sijaa oli mahdollisimman hidasliikkeinen ja kylmän rauhallinen. Cleannea katsoi voista peitossa olevaa veistä " Kenties hopeaa?" kysyi ja näytti tuolle kiiletävän veitsen vartta. Oikeastaan tällä ei oollut mitään hajua oliko veitsi edes puuta vai hopeaa. Elina otti sievästä kulhosta tuoreen mahukkaan näköisiä hedelmiä ja Elina jos joku hedelmän maun jo päälle päin tunnistaisi. Elina otti tirskuvan punasien omenan ja puraisi sitä nii , että sen hedelmä mehut valuivat sen punasita kuorta pitkin. Tytön oli pakko hymyillä, sillä ei ollut pitkään aikaan maistanut näin ihanan makuista omenaa. Viimeksi itse kasvattamasta omenpuustaan. Cleanneoiden silmistä näki, koska nämä olivat iloisia ja Eliann siömä tsäteilivät kirkkaasti ruskeuttaan ja ne värjääntyivät auringon valossa ruskean ja lilan sekoitukselta. Elina oikeastana säteili tuon luona pitkästä aikaa, viimeksi tääm muistaiis olleensa näin iloinen edesmenneen poikaystävänsä kanssa. Silloin Elinan hymy valui pois. Tyttö laski omenansa pöydälle ja nojautui tuolissaan taaksepäin. Silloin Elina tajusi ettie ollu muistanut poikaystäväänsä yhtään, sillä hänellä oli, joka ilta tapana puhua yksinään tuolle ja saada siitä toivoa huomiseen. Kyynel valui pitkin tämän poskea, kunnes se tippui tämän kämmenelle ja Elina sulki kämmenensä.
Elina nousi pöydästään huomioimatta mitään, kuintämä olis iolut hypnoosissa, mutta tämän ilmeestä näki, että suru oli sumentanut todellisuuden. Tyttö katsoi maata ja kyyneleet tippuivat maahan yksitellen, samalla kun tyttö käveli kohti ulko-ovea. Elian ei havainnaostanut edes oliko palvelijat ympärsöineet tämän,Elina vain jatkoi kävelyään kohti Yanaa. Hevonen tunsi tämän tuskan ja tiesi miten sen saa toipumaan takaisin tavalliseen tilaan. Elina katsoi silmät vetistäen ja naurahti hevoselle suruissaan. Yana kumartui hieman ja oli valmiin lähtemään pienelle lenkille, jossa Elina voisi unohtaa kaiken musertavan. Elina sanoi silittäen Yanan selkää "Olet niin viisas.." nousi sitten Yanan selkään ja painoi jaloillaan hevosta kyljistä, niin että tuo lähtisi liikkeelle. Elina sanoi mielessään koittaen tavoittaa Raakelin mielen "Tule mukaani..". Yana lähti hitaaseen tahtiin kohti niittyjä vähän matkan päässä kartanossa. Elina katselisurullisena luonnonkaunteutta.

// Anteeksi.. öh.. outous ;'D //
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Morado » 07 Huhti 2009, 19:54

Raakel

Raakel hymähti, kun Elina kysyi, että oliko veitsi hopeaa. Hän ei aivan itsekkään ollut varma, oliko sillä yleensä edes mitään väliä, että minkä arvoisilla aterimilla söi. Raakel otti toisen veitsen käsiinsä ja pyöritteli sitä käsissään tutkien sitä samalla.
"Taitaapa ollakkin." Raakel vastasi sitten hymyillen pienesti. No, oli ainakin hauska tietää syövänsä hopealla. Elina otti hedelmäkulhosta punaisen omenan ja se vaikutti Elinan ilmeestä päätellen hyvältä, joten Raakkelkin kurottui kulhoa kohti ja nappasi yhden pienemmän omenan ja haukkasi siitä palasen. Omena tosiaan oli aika mehukas ja hyvän makuinen, ei liian kirpeä, muttei liian makeakaan. Raakel haukkasi vähän väliä palasia omenastaan samalla, kun oli jäänyt tuijottamaan ikkunasta ulos. Hänellä ei pyörinyt mitään mielessä, pelkkää tyhjää. Hän katseli pientä lintua, joka kykki puun oksalla ja lensi kuitenkin sitten pois.
Raakelin herätti tuijotuksestaan Elina, joka näytti oudolta noustessaan pöydästä, aivan kuin joku unissakävelijä. Raakel nousi pöydästä ja lähti omena kädessään Elinan perään. 'Ties mitä hän tekee' Raakel mietti ja käveli Elinan perässä. Palvelijat näyttivät hämmästyneiltä, mutta Raakel selitti vain, että Elinalle tuli huono olo. Eihän Raakel itsekkään tiennyt mikä hänelle tuli.
Elina käveli Yanan luokse ja nähtävästi aikoi ratsastaa jonnekkin. Raakel ei olisi halunnut päästää häntä menemään yksin minnekkään, varsinkaan tuommoisessa tilassa. Silloin hän kuulikin päänsä sisässä Elinan äänen, joka sanoi "Tule mukaani". Raakel käveli oman hevosensa luokse ja talutti sen ulos karsinastaan pitäen sen harjasta kiinni samalla. Raakel ei ehtinyt satuloimaan sitä, mutta oli hän ennenkin ratsastanut ilman satulaa, joten kai se nytkin onnistuisi. Hän nousi yhdellä loikalla valkoisen hevosensa selkään ja taputti sitä kaulalle. Raakel laittoi sen menemään laukalla Elinan viereen ja hiljensi hänen vieressään samaan tahtiin kuin Yana meni.
"Minun täytyy varmaan kysyä, että mikä sinulle tuli?" Raakel kysyi ja käänsi päänsä kohti Elinaa. Hän tosiaan halusi tietää mitä tapahtui.

// Sama :') Ja taas kesti "hetken" aikaa vastata >.>//
Morado
 

ViestiKirjoittaja Maryan` » 15 Huhti 2009, 17:00

"Tuo oli tavallista pahempaa.." sanoi hiljaa kun oli lopulta kerännyt itsensä takaisin maankamaralle. "Minulle on tapahtumassa jotain.. en vain tiedä mitä.." sanoi ja katsoi lampean, josta hejastui tämän kuva. Hitaasti tämä liutti kämmenensä poskeaan pitkin, kunnes se oli takaisin Yanan ohjaksissa. Tallipoika oli ilmeisesrti satuloinut Yanan, koska Elina huomasi istuvansa Yanan selässä tanakasti ja hyvässä asennossa. Tämä taputti Yanan kaulaa rauhoittavasti enimmäkseen tarkoittaen, että oli kunnossa. Nuori Cleannea katsahti tuohon, siirtäen melkeimpä heti katseensa pois tuosta. Elina tunsi oudon läsnäolon, eikä se johtunut Raakelista. "joku on lähistöllä, tunnetko?" kysyi ja katsoi tarkasti pellon reunalla avartuvaa metsää. Tyttö tunsi Yanan hhidastuvat askeleet, kuntämä kääntyi Raakelin perässä kohti tunnetta, joka vain kasvoi mitä lähemmäs tämä ratsasti metsää. Elina koitti tavoittaa taas tuon mielen, joka oli todella vaikeaa, kun lähistöllä oli miljoonia muita tavoitettavia mielentiloja.
'Tunnen kuin joku olisi lähistöllä, menemmekö tutkimaan metsää?' sanoi mietteissään tavoittelen tuota. Samalla kun Elina tavoitteli tuota pysäytti Yanan odottaen tuon vastausta.
Maryan`
 

ViestiKirjoittaja Morado » 20 Huhti 2009, 19:50

Raakel

Elinan kertoessa, että hänelle on tapahtumasa jotain, Raakel tunsi sääliä toista kohtaan. Hän tavallaan ymmärsi Elinan tunteita, hän oli selvästi järkyttynyt ja täysin murtumispisteessä. Raakel katsoi hevosensa harjaa, joka hieman kiilteli auringossa. Hän siveli kädellään sitä ja rapsutti sen kaulaa. Hevonen hörähti selvästi nauttien saamastaan rapsutuksesta.

Elina keskeytti Raakelin rapsutuksen sanomalla, että joku oli lähellä. Raakel sulki hetkeksi silmänsä ja kuunteli tarkkaavaisesti. Kuuntelusta ei ollut apua, ympärillä kuului vain lintujen laulua ja talleilla muutama hevonen hirnahteli vähän väliä. Tosin hänen hevosensa selvästi huomasi saman mitä Elina: se pysähtyi yhtäkkiä ja päästi kimakan hirnahduksen.
"En tiedä tunnenko itse samaa, mutta tämä tuntee." Raakel sanoi ja rapsutti uudestaan hevosensa kaulaa, että saisi sen rauhoittumaan. Raakel ei todellakaan voinut tuntea uhkaa tai jotain muuta vastaavaa mitä Elina. Seuraavaksi joku tunkeutui hänen mieleensä. Hetken Raakel ajatteli sen olevan joku vaara, mutta rauhoittui kuullessaan Elinan äänen. Hän ei itse ymmärtänyt miten puhua toisen mielessä, joten hän tyytyi nyökkäämään pienesti. Raakel kokeili toisella kädelleen vyötäröään. Hän rentoutui selvästi tuntiessaan miekkansa olevan nätisti tupessa. Raakel käänsi valkoisen hevosensa metsää kohti ja oletti, että Elina tulisi perässä.

// Pitää varmaan siirtää metsään seuraavaksi? Sä voisit varmaan siirtää nyt kun tuli sun vuorokin 8'D //
Morado
 

Edellinen

Paluu Fortescuen kartano

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa

cron