Mardyr "Karju" Madoc

Tänne kaikki hahmot, jotka ovat puolueettomia.

Valvojat: Crimson, Ivy

Mardyr "Karju" Madoc

ViestiKirjoittaja Janni » 13 Heinä 2019, 22:03

Nimi: Mardyr "Karju" Madoc, synnyin nimeltään Wiktor Wilbur
Ikä: 70v., mutta näyttää noin 35v.
Rotu: Kirottu puolihaltia
Puolue: Puolueeton
Sukupuoli: Mies
Työ: 20 miehen palkka-armeijan johtaja


Taidot: Mardyr on kirottu mies. Hän muuttuu villisian näköiseksi suurpedoksi vihastuessaan, jonka tielle ei kannata joutua. Muutos voi olla progressiivinen vihan yltyessä hitaasti muuttaen miehen piirteitä hitaasti enemmän villisian piirteisiin, yleensä alkaen kasvoista. Jos Mardyr suuttuu nopeasti on muutos myös yhtä nopea. Vaikka mies muuttuu eläimeksi ei tämä menetä täysin inhimillistä mieltään ja osaa kyllä erottaa viholliset omista joukoistaan, mutta riippuen millä tuulella karju on voi tämä olla arvaamaton kaikille. Mardyrin miehet osaavatkin pysyä poissa tämän tieltä. Karju voi muuttua takaisin inhimilleseen hahmoonsa rauhoituttuaan, mutta tämä voi pysyä villisijan muodossaan niin kauan kuin haluaa.


Ulkonäkö

Kuva

Mardyr on noin 185cm pitkä. Miehen ruumiinrakenne on roteva ja lihaksikas raskaan työn ansiosta. Mies on syntyjään puolihaltia, joten omaa suipokärkiset korvat, mutta kaikista silmiin pistävimmät piirteet ovat suusta pilkottavat torahampaat. Ne nähdessään tätä voisi luulla örkiksi, mutta miehen alaruumis kertoo toisenlaisen tarinan. Karvapeitteen peittämät jalat taipuvat villisian takajalkojen tapaisesti sorkkia unohtamatta. Mardyr on rakenteeltaan enemmän satyyri, vaikkei ole muuta kuin kirottu puolihaltia.

Miehen hiukset yltävät yläselälle ja ovat yleensä villisti auki. Hiusten väri on sekoitus punertavan ruskean sävyjä omaten blondeja raitoja joiden sävy jatkuu tämän leukaa peittämään partaan. Silmät ovat miehellä vihertävät ja omaavat tuiman katseen raskaiden kulmakarvojen takia. Arpia miehellä on on pari kasvoillaan ja muutamat käsivarsissaan ja rintakehällä.

Yllään Mardyr pitää rähjäistä vanhaa viittaa joka on sävyltään metsänvihreä. Oikeaa olkapäätä suojaa metallinen ja osittain ruostunut pala haarniskaa. Lanteillaan mies pitää asevyötään josta roikkuu eri nahoista ommeltu lannevaate siveyden tähden. Mardyrillä ei ole loppujen lopuksi paljoa päällään, mutta mies kokee ettei juuri paljoa tarvitse. Talvellä tällä on vain paksumpi turkis viitta päällään ja ehkä jopa paitakin.
Kaikki Mardyrin yllä kulkeva vaatetus ja varustus ruosteista miekkaa myöten on lumottu sulautumaan villisijan turkin alle miehen muuttuessa. Olisihan se varsin kallista olla hankimassa uusia vaatteita jatkuvasti, kun kiukun puuska iskee päälle.

Mardyrin kirottu muoto on säkältään noin165cm korkea villisika. Karju ei ole siis normaalin villisiajan mitoissa. Tämän syöksyhampaatkin ovat normaalia pidemmät, joilla tämä mielellään sohii muita. Turkki on karheaa laadultaan ja sävyltään omailee miehen hiusten väriä punertavan ruskeista sävyistä aina vaaleisiin raitoihin.


Luonne
Mardyrin vahvin ja ongelmallisin piirre on agresiivisuus. Onhan kyseessä piirre joka laukaisee ikävän kirouksen. Mies ei osaa hillitä itseään vihaisena, joten lopputulos tilanteeseen on väkivalta. Karjun pinnaa ei siis kannata koetella, mutta sitä kuitenkin riittää onneksi joksikin aikaa, jos mies on hyvällä tuulella. Huonompina päivinä pinna voi olla lyhyempi. Kompensaatiota tähän tuo Mardyrin huumorintaju. Mies naureskelee ja vetää vitsiä kaikelle, joskus ivalliseenkin sävyyn. On siis parasta pitää mies huumorinsa puolella ja helpoin konsti siihen on alkoholi jonka karju itsekkin tietää. Voisi luulla agresiivisen miehen olevan agressiivinen humalassa, mutta tämä mies toimii päin vastoin. Mardyr on hilpeä hekotteleva kaveri, joka saattaa myös ikäviä muistellessa ryhtyä vollottamaankin. Tietäessään alkoholin pitävän agression ja vihan poissa on siitä tullut karjulle tarve. Toisinsanoen mies on alkoholisti. Se auttaa pitämään kirouksen poissa silloin, kun siitä olisi vain haittaa. Onhan sitä päihtyneenä vaikea töitä tehdä, mutta ei miehen tarvitse täysin päissä olla pysyäkseen hilpeänä.

Mutta mikä saa Mardyrin vihaiseksi? Ailahteleva mieli saattaa joskus suuttua, jos katsotkaan miestä väärällä tavalla. Toisinaan taas ei miestä voisi vähempää kiinnostaa. Helpoimmat asiat josta Mardyrin saa suuttumaan ovat mm. tämän ulkonäöstä huomauttaminen negatiivisessa mielessä, jonkin tai jonkun miehelle tärkeän uhkaaminen tai satuttaminen, sekä asiat jotka saavat miehen kärsimättömäksi. Pohjimmiltaan Mardyr on herkkä sielu, jonka elämä ei ole ollut helppoa. Kirous jota karju kantaa harteillaan on tämän omasta mielestä kohtuuton. Tosin vääristynyt kirous on ollut paljon avuksi viimeaikaisten saavutusten puolesta, joka on kerrankin suonut Mardyrille jotain hyvää.


Menneisyys
Mardyria ei ole aina kutsuttu Mardyr "Karju" Madociksi. Hänen syntymä nimensä on Wiktor Wilbur. Poika syntyi ihmisnaiselle nimeltä Ava Wilbur. Wiktor ei ollut haluttu lapsi, vain vahinko raiskauksen seurauksena. Mardyr tietää vain isänsä olevan haltia, sillä onhan hän itse puolihaltia.

Haluten pitää salassa äpärä puoliverisen syntymää Ava päätti kehittää tarinan, jonka mukaan oli sattunut löytämään lapsen ollessaan paluu matkalla takaisin ihmisten kaupunkiin yhdeksän kuukauden poissaolon jälkeen. Hyvää hyvyyttään Ava ei voinut olla jättämättä pienokaista ojanpenkkaan tuon suipoista korvista huolimatta. Selitys otettiin skeptisesti vastaan ja nopeasti huhut levisivät naapurustossa äpärästä. Päättäen tehdä selvää mokomista huhuista päätti Ava kasvattaa pojasta itselleen orjan, jonka varjolla pyyhkisi epäilykset mennessään. Suunnitelma toimi jahka Wiktor oli tarpeeksi vanha tekemään askareita ympäri taloa. Ava ei juurikaan ollut varakas muttei köyhäkään toimiessaan myllärinä. Päätös pitää omaa poikaansa orjana tuntui myös helponevan vuosi vuodelta Wiktorin alkaessa näyttämään enemmän isältään, siltä hirviöitä joka oli käynyt Avaan käsiksi.

Wiktorille moinen elämä ei tietenkään ollut mukavaa. Hän vihasi äitiään ja vihasi myös isäänsä, joka oli hänet itsekkäästi tähän elämään pakottanut. Rakkaus oli varsin olematonta pojan elämässä, joka oli syntynyt vain ollakseen orja omalle äidilleen. Viha alkoi jo hyvin nuorella iällä myllätä Wiktorin mielessä, mutta aina kun sen päästi ulos sai hän kepistä tai remmistä.

Vuodet vierivät ja Wiktorista kasvoi aikamies. Hiljakseen alkoi olla myös selvää, että poika oli perinyt isältään ulkonäkönsä lisäksi myös pitkän iän, joka vain kismitti vanhaa Avaa. Miestä oli myös hankalampi kontrolloida, varsinkin kun tämä oli jo teinistä asti saanut pyörittää myllykiveä aasin tilalla. Avan ratkaisu oli taijalla vahvistettu rautapanta, joka esti miestä astumasta kotitontin ulkopuolelle, muuten tämä saisi ärhäkkään tujauksen magiaa. Pannan lumous lakkaisi ainoastaan omistajan tahdosta. Joten Wiktor ei voinut muuta kuin jatkaa orjan työtänsä, muttei loputtomiin. Viimein koitti päivä, kun äiti kutsui poikaansa huoneeseensa. Vanhus oli sairastellut jo pitkän aikaa ja kun Wiktor astui äitinsä vuoteen vierelle pyysi vanha nainen miestä hakemaan parantajan. Poika vastasi äidilleen ettei kyennyt moiseen ollessaan pannan vanki. Ava viimeisillä voimillaan vapautti lumouksen, mutta Wiktor ei poistunut tuon viereltä. Hän vain jäi katselemaan kuinka oma äiti kuoli hiljaa pois kiroten häntä alinpaan helvettiin.

Elämä oli varsin rattoisaa siitä päivästä eteenpäin. Wiktor anasti äitinsä omaisuuden ja lähti kokemaan elämää josta oli jäänyt paitsi. Puoliverisenä haltijana hänellä ei juurikaan ollut asiaa ihmisten keskuuteen, joten mies loikkasi rajan tuolle puolen. Menetetty nuoruus elettiin viinasten ja naisten sekä rellestyksen voimin. Mennyt ei ollut kuitenkaan jättänyt Wiktoria, joten aggressiivisuus ja viha purettiin tappelemalla.
Muikea elämä kuitenkin sai pian käänteen takaisin ikävään, kun mies päätyi vokotelemaan väärää naista. Huomiota neidolta ei herunut, vain varsin kylmä vastaanotto, joka ei Wiktoria miellyttänyt alkuunsa. Eipä siis aikaakaan, kun pinna napsahti. Wiktorin harmiksi nainen päätti antaa hävyttömälle karjulle opetuksen ja kirosi tämän villisiaksi. Hän oli mennyt ärsyttämään noidan, Shael Yrauemeren. Siinä olisi miehellä oppimista olla suuttumatta suotta, muuten tämä muuttuisi aina villisiaksi. Mikä nöyryyttävä kirous, josta nainen jätti mainitsematta sen kestävän vain kuukauden.

Elämä oli jälleen pilalla ja siitä oli vaikea olla olematta vihainen. Monet päivät Wiktor vietti alkuun sika muodossaan, joka ajoi miehen vain hulluuden partaalle. Kirouksesta oli päästävä eroon ja äkkiä. Ryhtyen kyselemään kaikenlaisilla velhoilta, noidilta ja loitsioilta apua esteeksi aina tuli raha. Wiktor oli tuhlannut äidin omaisuuden jo ilakointiin ettei varaa enää ollut kalliiseen kirouksen purkuun. Oli otettava ohjat omiin käsiin.

Lukemista vähän oppineella oli tietenkin vaikeaa tehdä tutkimustyötä itsekseen, mutta Wiktor uskoi lopulta löytäneen ratkaisun ongelmaansa. Hän ei ollut maagikko itse, mutta ei kai loitsun lukeminen ääneen kirjasta ja oikeiden riimujen piirtäminen lattiaan voinut olla niin vaikeaa? Eihän se vaikeaa ollut, mutta tuhoisaa kyllä. Wiktorin oma loitsu meni pahasti pieleen vääristäen vain kirousta entisestään pahemmaksi. Miehen viha manifestoitui villisian muotoon fyysisesti tehden miehestä ison pedon. Miehen alituinen viha sitä noitaa kohtaan jätti tämän ihmismuotoon villisian piirteitä, sorkat ja torahampaat sekä ylimääräistä karvoitusta. Pahin muutos oli kuitenkin kirouksen muuttuminen pysyväksi, jota Wiktor ei edes tiennyt.
Ollen tietenkin suunniltaan erheistään vaipui Wiktor masennukseen.

Kovan elämän eläneenä mies kuitenkin palasi hiljaa järkiinsä ja keräsi itsensä. Jos jotain positiivista tästä yritti hakea, ainakaan hän ei enää muuttunut avuttomaksi pikku siaksi. Niin, nyt hän oli jotain paljon suurempaa ja parempaa. Hän oli kääntänyt kirouksen päälaelleen! Hän oli jo joutunut ojasta allikkoon, muuta ei voinut kuin nousta tästä ylös. Ja ylös mies nousikin.

Uuden vahvuuden löytäneenä hankki Wiktor itselleen töitä joihin vaadittiin hieman lihasta ja toisinaan pelotteluakin. Hanttihommat muuttuivat nopeasti palkka miekan työksi ja keräsi tämä hiljakseen mainetta haltioiden- sekä puolueettomien kylien keskuudessa. Mies hankki itselleen myös uuden nimen, Mardyr Madoc ja lempinimen Karju joka tuotti pelkoa ja huhuja karjun näköisestä pedosta.
Maine toi ympärille myös uteliasta väkeä, toiset etsien Mardyriltä palveluksia toiset tahtoivat olla osa näitä palveluksia ja lopulta oli karjulla ympärillään parinkymmenen miehen palkka-armeija. Eihän se iso joukko armeijaksi ollut, mutta sillä sai antoisampia töitä tehtäväksi.

Mardyr nykyään kuljeksii ympäri Cryptiä pientä armeijaansa johtaen ottaen vastaan hommia joita joka poika ei uskalla tehdä.


Muuta
- Mardyr on hyvä kotitöissä kuten ruoanlaitossa, pyykkäämisesssä, siivouksessa, mutta ei juurikaan nauti moisista taidoista sillä ne muistuttavat häntä orja ajoista.
- Mardyr on normaali mies joka nauttii naisista siinä missä seuraava kaveri, mutta hän ei ole kuitenkaan väkinäinen sika joka ottaisi naisen väkisin. Hän ei halua olla niin kuin isänsä.


Palkka-armeijan pelaaja hahmoja:

- Abigail, parantaja.


Palkka-armeijan muutamia npc hahmoja:

- Sydell, oikea käsi ja miekkamies.
Haltia, blodi sänki tukka, siniset silmät ja vaalea iho. Älykäs ja suorasanainen.

- Jester, varas.
Puolituinen, brunetti pehko, vihreät silmät ja vaalea nuhjuinen iho. Mielistelevä ja ahne.

- Conrad, kirvesmies.
Ihminen, pitkät mustathiukset, sänki parta, karski, ruskeatsilmät ja vaaleanruskea iho. Hiljainen ja juro.

- Wes, seppä.
Ihminen, vanha, mutta karski, harmaat hiukset ja parta, siniset silmät ja vaalea iho. Vilpitön ja kunniallinen.

- Solomon, miekkamies ja vetojuhta.
Kentauri, kimo hevosen ruumis, vaaleat pitkäthiukset ja parta, vihreät silmät ja vaalea iho. Maanläheinen ja hilpeä.

- Razor, miekkamies.
Puolihaltia, maantien ruskea tukka, leuka parta, ruskeat silmät ja vaaleanruskea iho. Maltillinen ja töykeä.

- Aden, miekkamies.
Ihminen, lyhyt tumman ruskea tukka, ruskeat silmät ja tumma iho. Itsekurillinen ja kunnioittava.

- Farrell, jousimies.
Pimeä haltia, mustat pitkät hiukset, punaiset silmät ja harmaan tumma iho. Vakava ja masentava.

- Tito, jousimies.
Satyyri, ruskea pehko ja turkki, parta ja viikset, harmaat silmät ja vaalea iho. Epäröivä ja hilpeä.

- Vance, jousimies.
Haltia, lyhyet punaiset hiukset ja parta, pisamia, vihreät silmät ja vaalea iho. Varovainen ja omaarauhaa rakastava.
SeuranhakuMoranaMardyr
Avatar
Janni
Porvari
 
Viestit: 347
Liittynyt: 29 Touko 2019, 17:14

Paluu Puolueettomat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron