Kirjoittaja Aksutar » 11 Heinä 2019, 15:54
Splinterin reaktio oli huvittava, ainakin Arathetin mielestä, jonka kasvoille hiipi pieni hymynpoikanen. Kyllä hän huomasi puoliverisestä tuon nousevan paniikin, vaikka Frederik kävikin sen tehokkaasti pysäyttämään väliintulollaan. Olihan se kysymys aika painava ja kenties sen olisi voinut esittää paremmalla ajalla, mutta Art halusi hoitaa asian pois alta nopeasti. Kyllä hän ymmärtäisi, jos Splinter ei halunnut tehtävää ottaa vastaan, sillä sellaisen tittelin myötä yhä useampi katse saattoi kääntyä nuoren maagin puoleen. Mutta, mikäli Splinter vain kestäisi ne katseet, niin kestäisi myös Arathet. Olisi mukava viettää enemmän aikaa puoliverisen seurassa, oli se aika sitten työnparissa tai vapaata.
Haltia antoi maagin kerätä itsensä rauhassa ensipaniikkinsa jäljiltä, ennen kuin lähti Splinterin kysymyksiin mitään vastasi. Alustavasti jäämaagi ei pitänyt ideaa täysin huonona, mutta oli selvästi huolissaan siitä, mitä tämä tempaus aiheuttaisi neuvonantajalle.
"En näe siinä mitään ongelmaa. Niin kauan, kuin pidät minut elossa ja turvassa, ei kenelläkään pitäisi olla valittamista. Aivan varmasti taho tai toinen tulee mielipiteensä asiasta ilmaisemaan, mutta loppupeleissä, kannattaako ihan jokaista mielipidettä kuunnella?", Arathet naurahti pienesti, haltia itse ei selvästikään ollut huolissaan omasta maineestansa tai mahdollisiin vaikeuksiin joutumisesta.
"Tietenkin, vaarana on myös, että jotkut saattavat haluta todistaa epäpätevyytesi ja lähettävät tarkoituksella palkattuja tahoja perääni, mutta haluaisin uskoa, ettei kukaan nyt niin palavasti vihaisi "ihmistä" henkivartijana. Sitä paitsi, onhan meillä riveissä ihan täysiverisiä ihmisiä, sinä vain sattuisit omistamaan erikoisemman tittelin, mitä tavallinen rivisotilas — Tosin, vaikka ryhtyisitkin henkivartijakseni, ei se tarkoita että sinun pitäisi armeijaan mitenkään sekaantua. Olet minun palkkaama yksityinen taho".
"Ainoa, joka asiaan voisi vaikuttaa, on Aran. Enkä usko, että hän jaksaisi energiaansa kuluttaa tästä asiasta kiukuttelemiseen...", haltia hymähti, ollen harvinaisen tietoinen, mitä kaikkea kuninkaalla oli muutenkin meneillään. Splinter hänen henkivartijanaan olisi varmasti pienin Aranin murheista, ellei kuningas nyt jostain syystä päättäisi keskittää huomiotaan heihin, mikä Artin laskelmien mukaan oli hyvin pieni mahdollisuus.
"Joten, mitä sanot? Soisitko minulle sen kunnian, että ryhtyisit varjelemaan henkeäni ah-niin-vaarallisilta paperipinoilta ja kokouksilta?", neuvonantaja lisäsi virnistäen, vitsaillen siitä, kuinka ei varsinaisesti yleensä poistunut hovista ja täten hänen henkivartijanaan saattoi toisinaan olla hieman tylsää.