”Tiedä häntä”, Pikkuhaukka naurahti olkiaan kohauttaen, Iriadorin arvellen itse kreiviparin olevan valmis majoittamaan hänet kartanolleen, jos kuningattaren kautta sellaista pyytäisi,
”Olisihan se mukava joskus edes poiketa piilopaikassa, mutta uskon, ettei Darius halua minua sinne. En tiedä, mitä tulee tapahtumaan, kun osa Kuiskauksesta siirtyy… Saatan minäkin siirtää majapaikkaani”, Theo jatkoi hymähtäen, hiljentyen sitten omiin ajatuksiin hetkeksi. Siihen oli syynsä, miksi enkelinpentu vietti aikaansa pitkälle alkuyöhön kuiskauksen tuvilla.
”Ymmärrän kyllä, ettei sinulla ole ylimääräistä aikaa asemassasi. Pidän sinua silti ystävänä, vaikka en niin paljon sinusta tiedäkään”, Enkelinpentu jatkoi lopulta hymyillen,
”Mutta ehkä voisimme illallistaa ennen siirtoanne, jos aikaasi liikenee. Minulla tuskin on mitään, ikinä”, pikkuhaukka virnisti.
”Mutta, uskon että Darius ja Mordecai ovat hoitaneet asiansa… Seyrin kehosta päätellen Darius sai vain yhden haavan”, Theo kertoi Iriadorille, yhä pidellen Seyrin kättä omissaan, kepeästi niitä viiltoarpia sormenpäillään silitellen ja tutkien — toivoen tietenkin, ettei Seyr siihen heräisi.
”Oletko… Tietoinen heidän käsien haavoista?”, eihän Theo varmaksi tiennyt, oliko samanlaiset arvet myös sedällään, mutta oletti, nyt kun verisiteestä tiesi jotain,
”Tiedätkö kumpi näitä tekee…?”. ”Ja minä annoin sinulle varoitukseni. Jos päätät silti näyttäytyä elämässäni, en vastaa seurauksista”, oli kai sanomattakin selvää, ettei Darius velhoa nyt seivästämään kävisi kreivin alaisuudessa. Hän saattoi sen verran sietää Mordecaita, että antoi tuon tehdä työnsä Arethdrielin henkivartijana rauhassa, mutta jos velho kehtaisikaan muissa yhteyksissä Haukansilmään törmätä, ei Darius enää leikkisi kiltisti. Tyhmä kun oli.
”Minä kerron hänelle jos näen sen tarpeelliseksi”, Ovelle pysähtyen Darius sähähti Mordecain viimeiseen huomautukseen, kenties lähinnä vain siksi, että sai jostain vängätä vastaan. Velho oli kyllä oikeassa, Arethdrielin ei tarvinnut tietää tästä mitään, lähinnä siksi ettei Briarin asiat kuuluneet kreiville, jos Dariukselta kysyttiin. Mutta, jos se Mordecaita ärsytti tai aiheutti hankaluuksia vampyyrille, oli eliitti enemmän kuin mielellään mainitsemassa tapahtumista ohimennen myös siniveriselle.
”Poistut täältä heti, kun siihen kykenet”, Olivat kuitenkin Dariuksen viimeiset sanat velholle, eliitin aukaisten oven ja poistuen paikalta, sen pahemmin jäämättä kuuntelemaan, mikäli Mordecailla vielä jotain sanottavaa olisi ollut. Ehkä se oli vain hyvä, ennen kuin kaksikko sanaharkasta fyysisempään kränään äityisi.
// SIELLÄ ON KUMMITUSMINE JA KAMALUUKSIA tuun kiljuun hui. Mun piti eilen linkkaa
tää kun final layerista puhuttiin mut perkele ku se netti oli niin hitaal. Tänään se toimii, onneksi. ARMOA EI ANNETA, PYYHE VAIN PROVOSOI VÄKIVALTAISEMPAAN KÄSITTELYYN. EI AUTA ITKEÄ ÄITIÄ APUUN //