Kirjoittaja Ivy » 18 Joulu 2007, 19:46
Ophelia
Ophelia katsoi tapahtumia, kun Lily vaatia Blackia yöpymään tämän vieressä. Ophelia ei tiennyt kumpaa sääliä, Black joutui nukkumaan Lilyn vieressä vaikka tämä oli tämän mielestä säädytöntä, vai hieman sekaisin olevaa Lilyä, Ophelia kuitenkin tiesi että pohjimmiltaan molemmat olivat ihan tyytyväisiä näin, jopa Black.
Ophelia käänsi selkänsä Blackiin ja Lilyyn päin ja irrotti oudot hiuskoristeensa, niiden kanssa oli vaivalloista nukkua. Hän riisui kaiken kaulasta ylöspäin, jättäen vain mustan otsapantansa, tätä hän piti aina.
Sitten Ophelia painoikin päänsä tyynyyn eikä kulunut kauaa, kunnes hänkin nukahti.
"Äiti...? Äiti?" Huusin paikassa missä ei ollut mitään, ei pimeyttä eikä valoa, minua eikä muita, ei haltijoita saatika ihmisiä, enkä edes tiennyt miksi huusin äitiä.
"Äiti on täällä" Kuului ääni kaikuen tyhjyydestä.
"Missä..? En näe!" Huusin hädissäni, Kunnes eteeni ilmestyi nainen.. Hänellä ei ollut kasvoja... Mutta tiesin että hän hymyili...Vaikka olin niin lähellä... Minä en enää muistanut... Vaikken nähnytkään häneen kasvoja, hänen hymynsä sai sydänmeni lämpiämään.
"Äiti?" Kysyin toiveikkaasti hymyillen, valmiina juoksemaan oman äitini syliin.
Äitini nyökkäsi minulle, tunsin hänen lempeän hymynsä joka oli tarkoitettu minulle, vain minulle, tiesin että hän oli äitini, hänen oli pakko olla. Juoksin äitini luokse ja syöksähdin melkein tämän syliin.
"Ophelia?" Ääni muuttui, se ei ollut äitini, peruutin ja näin kuka se oli.
"Lily? Mihin..! Mihin äiti meni?!" Katselin hädissäni ympärilleni etsien äitiäni tyhjyydestä.
"Ophelia?" Ääni kuului taas, ääni oli kyllä Lilyn joten käänsin hetken panikoituani pääni häntä kohti, mieleni oli vallannut suru, en löytänyt äitiä.
"Ophelia?" Lily toisti, otin askeleen, toisen ja silmäräpäyksessä Lilykin katosi, aivan kuten äitikin.
"Lily?!" Huusin, ääneni ei kaikunut, vaikka ympärilläni valtasikin tyhjyys, mutta tyhjyys muuttuikin pimeydeksi, näin suden.
"Black?" Sen oli pakko olla Black, aivan pakko, yritin kurottautua häntä kohti mutta en ylettänyt, jokin piti minua paikallaan.
"Älä mene!" Huusin juoksevan suden perään, joka katso myöskin tyhjyyteen, aivan kuten äiti ja Lily...
Ophelia heräsi säpsähtäen, katsellen ympärilleen minkä makuuasennossa pystyi, hän avisteli päätään hetken päästyään istuma-asentoon ja katsahti viereensä. Black ja Lily näyttivät yhä nukkuvilta, Ophelia oli jälleen kerran herännyt ennen muita. Lilyn kädet olivat kietoutuneet Blackin ympärille, niin että tuskin olivat liikahtaneetkaan tuosta yön aikana.
Ophelia yritti liikkua niin hiljaa kuin pystyi, taas kerran peseytymis huoneeseen jossa hän pesisi kätensä ja kasvonsa.
//GO FLYGON! >DD MWAHAHA<---Random...//