Le no an-uir nîn ||Crim!


Linnasta löytyy käytävää jos toistakin, jolla vaellella päänsä pyörryksiin. Linnasta löytyy myös lumottuja salakäytäviä, jotka ovat erittäin vaikeita löytää tai sitten täysin mahdottomia avata ilman loitsuja. Käytäviä valaisee pimeällä hiljalleen edes takaisin lipuvat sinivalkeaa valoa kajastavat, lumotut valopallot. Käytävät ovat myös melko autioita ja maltillisesti sisustettuja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 14245

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 12, 2012 11:52

Sinne lähti Iriador. Minne lie ikinä menikään. Ehkä majatalolle, ehkä vielä toimittamaan joitain tehtäviä. Darius ei ollut sitä käynyt kysymään, vaikka ehkä olisikin halunnut tietää. No, nyt oli jo liian myöhäistä. Nuorempi oli mennyt omille teilleen ja Darius suuntasi jo rappusia ylös kohti huoneistoaan.
Kenraali olisi voinut vannoa kuulevansa askelia takaansa. Tuskinpa vain. Kuvitteli kaiken.. aivan varmana. Käytävä oli tyhjä, kun kenraali sivusilmällä taakseen vilkaisi kääntyessään toiselle käytävälle. Joko hän jo oli vainoharhaiseksi tulossa? Toivottavasti ei. Mielisairaus häiritsisi työntekoa!

Kenraali saapui huoneensa ovelle ja kävi kaivamaan avaimia taskustaan. Yhä se sama tunne, kuin joku olisi katsellut. Johtuiko se siitä, että hän oli nyt yhteiskunnan kieltämässä suhteessa toisen miehen kanssa? Tältäkö tuntui olla salasuhteessa? Ihan kuin seinillä olisi ollut silmät ja korvat Darius ravisti päätään pienesti mutisten itsekseen jotain, samalla kun avain sujahti lukkoon ja ovi avattiin sepposen selälleen. Sisäänpäin avautunut ovi työnnettiin puolihuolimattomasti perästä kiinni, samalla kun kenraali kävi astelemaan peremmälle huoneistoonsa. Takkatuli oli hiipumassa takassa.. eipä tuota tarvinnut enää yllä pitää, joten hiipukoot pois. Muutama mystinen, valkeaa hohtava valopallo syttyi kun huoneeseen tuli itse isäntä. Huone valaistui kevyesti, sopivan rauhallisesti.
Darius kävi riisumaan vaatteitaan samalla kun suuntasi kulkunsa kohden makuuhuoneen lipastoa, jossa vaatteitaan säilytti.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3979

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ma Helmi 13, 2012 12:32

Hiljaa kuin hiiri punatukka seurasi Dariuksen kannoilla tuota rappusia ylös. Nuorukainen oli hyvin varovainen liikkeistään. Yhdessä vaiheessa kenraali jopa äityi katsomaan taakseen, kuin epäillen että tuota seurattaisiin. Kyllähän tuota seurattiinkin! Mustatukka vain ei sitä näyttänyt tajuavan. Onneksi. Yllätys olisi kahta parempi tai kenties pahempi kun tuo punapään yhyttäisi.
Matka kävi pitkin käytäviä, kunnes viimein saavuttiin Dariuksen huoneen ovelle. Iriador otti hieman etäisyyttä mustatukan käydessä avaamaan oveaan, ja sai sitten paikoilleen hetkeksi unohduttuaan kiirehtiä avatusta ovesta sisään pikapikaa, ennenkuin se painettiin takaisin kiinni. Huone oli jälleen selvästi muita parempi, lukaalimainen aivan niinkuin kenraalin aikaisempi haltioiden piilopaikassa. Kyllä silmäpuolen sitten kelpasi.

Punatukka seuraili hetken paikoiltaan Dariuksen toimia. Kuinka mies kävi vaatteitaan riisumaan ja sitten askeltamaan kohti lipastoa. Eniten nuorempaa kuitenkin kiinnostivat huoneeseen valoa tuovat valopallot, joita tuo oli vähällä käydä jo koskemaan, mutta jätti sitten kuitenkin tekemättä niin. Kenties ne olisivat reagoineet kyseiseen jotenkin, ja sitten yllätys olisi kokonaan pilalla!
Lopulta katse eksyi kuitenkin takaisin kenraaliin ja Iriador kohotti hieman toista kulmaansa. Ei kenraali tainnut olla vieläkään tajunnut varjostajaansa. Hiipivät askeleet lähtivät lopulta kohti pahaa aavistamatonta Dariusta, ja aivan muutaman askeleen päässä toisesta, Iriador otti muutaman nopeamman askeleen ja loikkasi päätä pahkaa kenraalin reppuselkään roikkumaan, muuttuen viimein myöskin näkyväksi.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14245

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Helmi 13, 2012 12:47

Pahaa-aavistamaton kenraali kävi vetämään viimeisintäkin paitaa pois yltä, joka verhosi yläkroppaa. Käsien hakeutuessa alemmas, kohti vyötä, kuului takaa ihan selviä, nopeita askeleita. Darius ehti vain vilkaista taakseen, kunnes tunsi painon harteillaan kaksinkertaistuvan. Kädet hakeutuivat automaattisesti selkään hypänneen vieraan hartioille ja tämä hyökkääjä heitettiinkin niskan yli sängylle makaamaan. Ennen kuin tuo ehti ylös nousta, oli Kenraali toisen yllä, napaten riveleistä kiinni.. Kultainen katse nousi toisen kasvoihin, jolloin muukalainen tunnistettiin.. ja kasvoille nousi virne.

Olisihan se pitänyt arvata
Kenraali totesi samalla kun päästi irti nuoremmasta ei kuitenkaan vielä noussut tuon yltä. Hengitystä tasattiin hetken, ohimennen. Täytyihän se myöntää, yllätykset nostattivat pulssia aina. Sen takia Darius ei tykännyt yllätyksistä. Vaikka itse oli erikoistunut yllätyshyökkäyksiin. Ironista.
Vai et sittenkään kyennyt viettämään yötä erossa minusta? Kenraali kysyi virnuillen, samalla kun nousi vihdoista viimein toisen yltä, antaen mahdollisuuden nousta sängyltä.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3979

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ma Helmi 13, 2012 1:03

Turhan kauaa ei nuorempi ehtinyt toisen selässä roikkua, kun lensikin komeassa kaaressa Dariuksen ylitse sängylle. Ilmalennon aikana Iriador kasvoille ehti nousta hämmentynyt ilme, joka vain kasvoi kun tuo mätkähti vasten sänkyä. Silmät painuivat kiinni silkasta säikähdyksestä ja ylös nousua punapää ei ehtinyt edes ajatella, kun kenraali olikin lujan otteensa häneen tarrannut ja asettunut sopivasti päälle estämään mahdolliset pakoyritykset. Jos ei muuta, niin ainakin Iriador oli onnistunut yllättämään toisen sen saattoi päätellä tästä kohtelusta, jota Darius nyt hänelle tarjosi.

Kun tilanne tuntui sitten rauhoittuneen Dariuksen tunnistettua selkään loikkaaja ja kun ote kaulasta hellitti, rohkeni nuorempi avata jälleen silmänsä. Kenraalin virne sai hymyn nousemaan punatukankin kasvoille ja haltia vääntäytyi hetken sydämentykytyksiään paikoillaan tasailun jälkeen istumaan sängylle, heti sen jälkeen kun kenraali oli päältä pois noussut.
Myönnetään. En malttanut pysyä erossa sinusta, punapää aloitti myöntämällä, että ikävä oli iskenyt ennen aikojaan, Haittaako se?, nuorempi vielä tiedusteli perään.
Iriador nousi nyt ylös sängyltä ja asteli kenraalin luokse, tunkien naamansa lähes toisen naamaan kiinni.
Taisin säikäyttää sinut, punapää tuumi myhäillen.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14245

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Helmi 13, 2012 1:14

Korkeahaltia kävi myöntämään, ettei malttanut pysyä erossa Kenraalista. Tässä kohtaa olisi pitänyt kai olla otettu? Kai Darius jollain tasolla oli, sitä tosin hän ei ääneen sanonut. Eikä tuosta sitä pahemmin nähnyt. Paitsi se sama tiesinhän virne säilyi vanhemman kasvoilla.
Haittaako? ei ei oikeastaan Kenraali vastasi nuoremman kysymykseen siitä, haittasiko tuon kiintymys kenraaliin tämän iltaa. Ei ollenkaan. Paitsi jos punapää kävisi jälleen riehumaan ja heittelemään tavaroita. Ehkä kannatti kuitenkin koittaa olla suututtamatta Iriadoria, ties vaikka tuo kävisi hajottamaan jotain tärkeää riehuessaan.

Iriadorin kävellessä lähemmäksi, tunkien naamansa muutamien senttien päähän kenraalista, ei Darius käynyt tapansa mukaan perääntymään jonkun tullessa liian lähelle. Ei hän halunnut perääntyä. Ei nyt kun Iriador lähelle pyrki. Normaalisti Kenraali olisi jo ottanut harppauksen jos toisenkin taaemmas, ilmaisten näin vastakkaiselle osapuolelle sen, ettei lähelle saanut kinkeä.
Ethän sinä ollenkaan Darius tuhahti nuoremman sanoihin Minäkö muka säikähtäisin? Kukkua Sanoista kuuli, että kenraali laski leikkiä. Mutta ei hänestä ollut myöntämään, että olisi säikähtänyt. Se oli sanomattakin selvää.
Toinen käsi nousi Iriadorin niskalle, vetäen tuota lähemmäs mustahiuksista, samalla kun Dariuksen huulet hakeutuivat vasten korkeahaltian huulia vaatimaan jälleen kerran huomiota osakseen.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3979

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ma Helmi 13, 2012 2:01

Korkeahaltia perääntyi hieman kenraalin naamasta saadessaan vastauksensa viimeiseen toteamukseensa. Vai ei ollut muka säikähtänyt? Puppua. Valehdella tuo mustatukka ei ainakaan osannut Iriadorin seurassa, siitä saattoi olla enemmän kuin varma. Nuorempi ei lähtenyt kuitenkaan inttämään vastaan. Ei ollut mitään erityistä syytä alkaa naljailemaan mokomasta kenraalille ainakaan tällä kertaa. Ehkä tuo joskus vielä saisi kuulla tapauksesta. Mahdollisesti. Ellei Iriador sitä ennen koko seikkaa pääsisi unohtamaan.

Darius veti jälleen Iriadorin lähelleen, suoden nuoremmalleen hellän suudelman, johon punapää tietenkin vastasi empimättä. Enää ei tarvinnut tuntea oloaan ahdistuneeksi tai hävetä kyseisen kanssakäymisen takia. Siltä ainakin Iriadorista tuntui. Eihän tätä julkisesti saattanut kenellekään näyttää nyt, tai tuskin myöhemminkään, ellei miesten välisestä läheisestä liitosta alkanut tulemaan niinkin yleistä, ettei kansa sitä enää vieroksuen vierestä katsoisi. Niin tuskin tulisi käymään. Koskaan. Haukansilmän ja hänen välinen suhteensa pysyisi salassa. Ja jos joku siitä jotain vihiä saisi ja uhkaisi levitellä tietoaan eteenpäin haitan aiheuttaminen mielessään, vannoisi Iriador seivästävänsä moiset juoruilijat heti niille sijoilleen ensi kättelyssä.

Hetken kuluttua punapää vetäytyi irti toisen suudelmasta ja katse nousi kenraalin ainokaiseen silmään.
Tahdotko tehdä vielä jotain, Iriador tuumasi, jättäen miljoona vaihtoehtoa leijumaan ilmaan sanojensa myötä, Vai tahdotko vain mennä nukkumaan. Kelpaisi kyllä minullekin. Erityisesti jos saan nukkua vieressäsi enkä sängyn alla, punapää jatkoi, laskien sanojensa myötä päänsä toisen hartialle.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14245

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Helmi 13, 2012 2:14

Kenraalin suudelma sai haluamansa vastauksen. Hyvä. Kumpikaan ei enää empinyt moista intiimimpää kontaktia toisen kanssa. Eikä ihmekään. Kaikki tuntui nyt jotenkin.. helpommalta. Darius ei sitä itse huomannut, mutta kaikki se kahden viikon stressi ja huoli, mitä kenraali oli kantanut, näytti olevan tipotiessään.
Katse kävi selaamaan Iriadorin kasvoja tuon irrottautuessa suudelmasta. Punapään seuraavat sanat saivat kenraalin virnistämään pienesti, samalla kun käsi niskalla kävi silittelemään nuoremman hiuksia.
Nukkuminen on yhä suunnitelmissani Darius totesi sukien nuoremman hiuksia. Pieni suudelma suotiin Iriadorin otsalle, ennen kuin Darius irrotti otteensa Iridorista ja kävi riisumaan viimeisetkin arkivaatteensa. Lipastosta etsittiin löysät housut, joita kenraali käytti nukkuessa. Toiset samanlaiset heitettiin nuoremmalle sängynpäähän, mikäli tuokin halusi pukeutua rennommin.. Housujen puntit taisivat vain olla hieman liian pitkät Iriadorille, mutta se tuskin haittasi näin yöllä.

Kun vaatteet oli vaihdettu, pujahti Darius peiton alle toiseen reunaan sänkyä, antaen tilaa nuoremmallekin käydä makuulleen. Onneksi sänky oli parisänky, muuten olisi saattanut tulla ahdasta.. Tosin saattoi siltikin tulla, Darius kun oli tottunut nukkumaan leveästi.
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3979

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ma Helmi 13, 2012 2:36

Dariuksen sanojen myötä punatukka hymähti hiljaa. Hyvä. Vaikka pirteä hän vielä olikin, niin tuskin unen saaminen mikään ongelma oli. Olihan tuota huonosti nukuttuja öitä kertynyt taakse useampikin, joten astetta pidemmät unet tämän kerran tuskin tekisivät haittaa lainkaan. Mustatukka antoi vielä yhden suudelman nuoremmalleen, kunnes poistui vaihtamaan loppujakin vaatteitaan yltään. Iriador seurasi hetken vierestä, ehtien jo miettiä joutuisiko alasti nukkumaan kenraalin vieressä helpottunut huokaus kuitenkin pääsi ilmoille, kun korkeahaltia näki Dariuksen nakkaavan sängyn laidalle toiset housut, jotka mitä ilmeisimmin olivat tarkoitettu hänelle.
Iriador alkoi kiskoa vaatteitaan pois yltä. Ensin vyö avattiin, paita nostettiin pienen tappelun lomassa pois ja sitten lopulta housutkin löysivät tiensä pieneen siistiin vaatekasaan lattialle sängyn viereen. Nuorempi tarttui sängyn laidalla oleviin löysempii housuihin, jotka Darius oli lipaston kätköistä etsinyt, ja puki ne päälleen. Tottakai ne olivat hänelle liian isot! Roikkuivat lahkeista sen verran, että puntit hinasivat jalkapohjien alla käveltäessä. Lanteillakin ne tuntuivat hieman löysähköiltä, mutta pääasia oli kuitenkin, että jalassa pysyivät.

Iriador pomppasi sängyn jalkopäästä lakanoille nelinkontin, saaden koko pehmeän patjan heilahtamaan hieman laskeutumisensa voimasta. Housutkinhan siinä olivat vähällä lentää jalasta, mutta onneksi eivät niin kuitenkaan tehneet. Kovin tyytyväisen oloisena tuo punatukkainen paholainen marssi kontaten Dariuksen viereen ja nosti peiton laitaa sen verran, että pääsi itsensä sen alle kiepauttamaan. Hetken Iriador vain möyri paikoillaan, antaen rentoutuneen olotilan vallata kehon siinä missä mielenkin. Möyrintä ja kieriminen päättyi kuitenkin lopulta, kun punatukan reitti etsiytyi aivan Dariuksen kylkeen kiinni.
Tässä on hyvä, nuorukainen sai vielä soperrettuaan suustaan, tyytyväisen hymyn levitessä sanojen myötä kasvoille, kunnes antoi sitten unimatin viedä mennessään.
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14245

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Helmi 13, 2012 2:42

Kenraali seurasi silmä puoliksi ummessa punapään möngerrystä sängyn jalkopäädystä aina hänen vierelleen. Tuolla oli vaikeuksia löytää mukavaa nukkumasijaa, kunnes lopulta oli tyytyväinen oloonsa ja kävi ilmoittamaan siitä ääneenkin. Darius hymähti pienesti katsellen, kuinka punapää lähti pikkuhiljaa vaipumaan uneen.
Vielä ennen kuin Haukansilmä kävi sulkemaan silmiään, kääntyi tuo kyljelleen kohti Iriadoria ja kietaisi toisen kätensä nuoremman ympäri, sulkien viimein silmänsä ja vaipui pikkuhiljaa siihen kauan kaivattuun uneen.


// OH MEIN GOTT MOAR >8O //
Edellinen

Paluu Käytävät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö