Kylmää Menoa


Linnan piha-alueisiin kuuluu niin itse linnan pihamaa, kuin puutarha, joka häikäisee kauneudellaan vierailijat. Piha-alueelta pääsee niin linnaan, puutarhaan kuin talleillekin. Piha-aluetta kuitenkin vartioidaan erittäin tarkasti, eikä ihan ketä tahansa päästetä linnan porteista sisään.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 13931

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Syys 05, 2018 2:24

Re: Kylmää Menoa

Arathet hymähti naurahtaen, Splinterin tuodessa esiin mielipiteensä armeijasta ja siihen liittymisestä. Kuten neuvonantaja oli olettanut, ei nuori maagikaan siitä ideasta kovin innoissaan ollut. Ei Art nähnyt Splinteriä armeijan riveissä, vaikka tilaisuus tuli. Splinter oli liian... "vapaa sielu", ollakseen osa sitä, mitä armeija vaati. Ehkä jos maagi olisi päässyt kaltaistensa kanssa samaan rykmenttiin, niin homma olisi saattanut toimia. Tosin, Splinterin tuntien sekään ei onnistuisi. Ainoa rykmentti, missä jäämaagi saisi haluamansa ja tarvitsemansa vapauden, oli eliittirykmentit, ja tällä hetkellä kukaan eliiteistä ei etsinyt maagia joukkoihinsa. Totta kai Arathet olisi voinut käyttää arvovaltaansa hyväkseen ja ujuttaa Splinterin Siniseen Kuiskaukseen tai Argenteuksen oppiin, mutta niin neuvonantaja ei aikonut tehdä, ellei jäämaagi sitä itse pyytäisi.

"No sinä et haluaisi olla vaivaksi edes kellarissa häärivälle hiirelle", Neuvonantaja naurahti nuoremmalle, "En usko, että sinusta heille haittaa olisi. Darion ja Theodluin ovat kovin uusia hovissa, eikä heillä ole kovin montaa tuttavaa, tietojeni mukaan. Ehkä sinusta olisi seuraa toiselle tai molemmille".
"Tietenkin, minä mielelläni viettäisin aikaani sinun kanssa"
, Arathet jatkoi, "Enemmän kuin mielelläni... Mutta aikani on kallista...", Siniturkoosi katse kääntyi alaviistoon maata kohden, haltian näyttäen kovinkin alakuloiselta sanojensa myötä.
"Mutta jos sinulle sopii, haluaisin seuraavan pidemmän vapaa-aikani viettää seurassasi", Arathet jatkoi, katseen palaten Splinterin puoleen, "Jos sinulla ei ole mitään muita suunnitelmia tiedossa".
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1957

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti La Syys 08, 2018 10:07

Re: Kylmää Menoa

Arathetia oli retuutettu ihan tarpeeksi, mikä töihin ainakin tulisi. Splinter ei voinut kuin mutristaa suutansa hiukan, mököttäen. "Sinä tarvitset avustajan. Tai kaksi." - suora-sanaisuus oli Splinterin vahvuuksia edelleen, varsinkin mitä tuli Arathetin terveyteen. Tuon ilme kertoi että nuori maagi oli tosissaan, huolimatta lievästä leikkimielisyydestä. Kohta tuon ilme kuitenkin lempeni, taittaen kätensä hihojensa sisään tuntien olonsa huomattavasti rennommaksi kuin yleensä.

"Mikä ajan viettoon tulee... mieluustihan minä. Ei tarvitse kuin kysyä, ja minä tulen samantein."

Splinterin täydellinen uskoutuminen Arathetille oli omaa luokkaansa, vaikka tuo oma henkilö olikin. Tosin, ehkä oli aika hankkia uusia ystäviä viimein. Tai ainakin koettaa. Frederick naksutti taas hiukan, kaivaten huomiota - joko omistajaltaan tai Arathetilta. Splinter hymähti kevyesti pikku liskollensa ennenkuin jatkoi aikaisemmasta aiheesta. "Mikä tulee... Darion ja Theodluin, eikö? Mikä tulee heihin, jos sinun mielestä heidän tapaamisensa on hyvä idea, niin mikä ettei. Minulla ei ole mitään sitä vastaan - kunhan tiedän onko jotain mitä pitää välttää. En tahdo uutta silmäparia tuijottamassa murhanhimoisesti." - ja taas, tuo nauroi.

Splinter, ehkä sinun pitäisi alkaa ottamaan asioita vähän todemmin. Toisaalta, nauraminen oli hänen tapansa piilottaa epävarmuuksia omassa mielessään, varsinkin jos hän oli luotettujen tovereiden kanssa. Nauru aina helpotti oloa, eikö?
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13931

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Loka 22, 2018 9:42

Re: Kylmää Menoa

Kepeä naurahdus ja myöntävä hymähdys nyökkäyksen kera suotiin maagille, joka avustajista huomautteli. Olihan Arathetilla juoksupoikia joita lähettää puolestaan asioille tai viestejä viemään, mutta muuten hän oli omillaan. Ja jos totta puhuttiin, ei hän halunnut jakaa töitään, tietäen että osa tiedosta mitä hän käsitteli, oli harvinaisen arkaluontoista. Riitti että hän oli syvällä suossa, ei hän halunnut ketään muuta raahata sinne mukanaan.
Haltia nyökkäsi hymyillen, Splinterin ilmoittaessa viettävänsä mieluusti aikaa hänen kanssaan. Ei tarvinnut kuin kysyä ja maagi olisi paikalla, ainakin näin omien sanojensa mukaan.
"Se on hienoa... Toivottavasti aikaani vain liikenisi mahdollisimman pian", Neuvonantaja hymähti, loppuun kuitenkin huokaisten syvempään. Hän kyllä jo kaipasi lomaa, edes hetkeksi, ennen kuin palaisi täysin loppuun.

Jälleen suippokorvainen nyökkäsi, hetken huomiota suotuaan pienelle lohikäärmeelle, ennen kuin katse kääntyi takaisin Splinterin puoleen.
"Darion, hovin uusin maalaaja ja Theodluin Winder... Eliitti Winderin sukulainen", Neuvonantaja lähti kertomaan ehdottamistaan seurasta, "Ymmärtääkseni Darion on samanlaisessa asemassa mitä sinä, hänellä ei varsinaisesti ole ketään tuttua täällä. Hän saapui muutama kuukausi sitten hoviin, kuningattaren toimesta".
"Theodluin on myös uusi, mutta hän on tainnut löytää jo jonkinlaista seuraa sotilastupien puolelta. Tai ainakin siellä hän viettää suurimman osan ajastaan, ymmärtääkseni — ja älä huoli, Theodluin ei ole lainkaan kuin setänsä. Hänkin taitaa magiaa, uskon, että voisitte tulla hyvinkin toimeen"
, puhe jatkui, "Olen nähnyt hänet usein kisälli Alantarin seurassa, hänkin on aikalailla samaa ikäluokkaa", Arathet pohti lähinnä ääneen itsekseen, mietteliäästi hieraisten leukaansa. Kyllähän hän olisi voinut muutaman juoksupojistakin listata, mutta noista moni taisi vältellä "ihmisten" seuraa ihan vain imagonsa takia, toivoen vielä pääsevänsä suurempiinkin asemiin, kuin vain juoksupojiksi. Tai sitten he olivat yksinkertaisesti liian kiireisiä uusille tuttavuuksille. Kyllähän Splinterin ikäistä seuraa löytyi hovista vaikka kuinka monta.

"Voin esitellä sinut heille joskus. Jos aikani siihen liikenee", Haltia lopulta naurahti, hymyillen jälleen pahoittelevasti.
"Mutta. Minun pitää pian palata askareisiini. Mitä sinä meinaat?", Arathet virnisti pienesti, "Pakkohan se on kysyä, jotta tiedän, ettet tieten tahtoen hankaluuksiin ole hankkiutumassa".
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1957

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Ma Joulu 03, 2018 9:18

Re: Kylmää Menoa

Frederick miltein loikkasi Splinterin hartioilta Arathetin käsivarrelle, mutta pysähtyi tuntiessaan kevyen nykäyksen hännässään. Emo kielsi loikkimasta toisten päälle ilman varoitusta, mikä sai nuoren lohikäärmeen mököttämään. Ei sillä että tuosta olisi arvannut että tuo mökötti, ellei lohikäärmettä tuntenut. Siivet tiukemmin kroppaa vasten, tuhahdus sierainten kautta, ennenkuin tuo pääputtasi Splinterin ohimoa vasten, kiukutellen hiukan. Maagi ei voinut kuin virnistää liskollensa - olikohan tuolla uhmaikä tulossa?

Mutta nyt. Teodluin Winder... Splinterin ilme antoi kyllä näkyä ettei hän ollutkaan niin varma tästä suunnitelmasta enää. Jos vanhempaa Winderiä katsoi, Splinter oli valmis uskomaan että koko suku vihasi häntä. Edes Arathetin toppuuttelu ei täysin vakuuttanut maagia.

"Darion taitaa olla turvallisempi vaihto-ehto. En tarvitse herra Winderiä karjumaan kuinka minun pitää pysyä kaukana hänen sukulaisistaan." Splinter huokaisi hiukan. Mikä ihme sen miehen ongelma edes oli? Oliko Splinter niin vastenmielinen tuon silmissä? Mitenköhän hankalaa olisi oppia näkymättömyys loitsu...

Onneksi Arathet tajusi vaihtaa puheenaihetta. Maagi tuhahti, yrittäen peittää naurahdusta, ennenkuin viittoi lumista kenttää päin. "No, ensin minun pitää siivota tämä 'sotku'. Sitten lukittaudun huoneeseeni opiskelemaan ja harjoittelemaan peiliporttiani. Kuka tietää, ehkä viimein keksin miten voin yhdistää peiliportteja päästäkseni pidemmälle - viimeiset kaksi kertaa päättyivät huonosti, portti räjähti päin naamaa. Teoriani pitää mutta käytäntö sitten onkin ihan eri asia-" onneksi maagi tajusi että hän oli aloittanut löpöttämisen taas, käyttäen käsiään demonstroidakseen mitä hän tarkoitti. Tämä taisi olla eloisin mitä hän oli ollut pieneen hetkeen, oikeastaan. Maagi pysäytti itsensä, köhäisten käteensä nolostuneena. Splinterin yleensä hyvä itsehillintä näytti aina rakoilevan Arathetin seurassa.

"Joten lyhyesti, ei, en ole ongelmia menossa hankkimaan. Paitsi jos se peili räjähtää taas, mutta se nyt ei ole oikea ongelma."
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 13931

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Tammi 07, 2019 6:09

Re: Kylmää Menoa

Neuvonantaja virnisti pienesti, maagin mainitessa, ettei kaivannut herra Winderiä huutamaan hänelle siitä, että oli tekemisissä eliitin sukulaisten kanssa. Arathet ei sitä ääneen sanonut, mutta mitä hän tiesi Winderin ja tuon veljenpojan väleistä, olisi Theodluin se jolle huudettaisiin tuossa tilanteessa ja Splinter olisi kahdesta pahasta se pienempi. Sillä sentään Splinter ei ollut sukua Winderille.
Asiaa ei kuitenkaan jatkettu sen enempää tällä kertaa, kun puoliverinen kävi kertomaan mitä oli aikeissa tänään vielä puuhailla. Jahka tämän "sotkun" olisi siivonnut, aikoi Splinter lukittautua huoneeseensa harjoittelemaan magiansa käyttöä. Sekös sai neuvonantajan mielenkiinnon kohoamaan, samalla kun maagi lähti selostamaan kokeilujaan peliporttien suhteen. Eihän Arathet ymmärtänyt muuta kuin pintapuolisesti magiasta ja sen käytöstä, mutta kyllä häntä silti kiinnosti kuulla teoriaa ja nähdä käytännössä sen tapahtuvan. Toisinaan häntä jopa harmitti, ettei suvussaan kulkenut suurempia maagisia taitoja, vaikka oli kyllä kuullut, että magiaa saattoi oppia ilman synnynnäisiä lahjoja... mutta se oppiminen oli sitten hieman kyseenalaista...

"No se on hyvä kuulla", Haltia naurahti lopulta, Splinterin vakuutellessa, ettei ollut ongelmia menossa hankkimaan, "Kunhan et itse kuningasparin kalliita kristallipeilejä aio kokeiluihisi käyttää", Arathet lisäsi virnistäen, "Niiden rikkomisesta sitä epäonnea vasta tulisikin".
"Mutta, jätän sinut sotkujesi siivoamisen pariin ja toivon, että illasta ehdimme vielä nähdä, jos hyvin käy"
, Neuvonantaja jatkoi, heittäen näin alustavat hyvästit tältä erää tapaamisen suhteen, kuitenkaan lähtemättä heti vielä liikkeelle, odottaen sen pienen hetken, josko Splinterillä oli jotain takaisin sanottavana.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 1957

Liittynyt: Ma Touko 04, 2009 8:00

Paikkakunta: Tuntematon planeetta

Viesti Su Tammi 13, 2019 8:43

Re: Kylmää Menoa

"Älä nyt ala antamaan minulle ideoita!" Splinter tokaisi Arathetille tuon mainitessa kristallipeileistä. Sehän nyt tästä vielä puuttuisi, kyllähän se tiedettiin että Splinter osasi olla ilkikurinen jos ei siitä jäisi kiinni. Tosin tämäkin oli vitsillä sanottu. Ehkä. Suurimmin osin. Splinter oli yleensä tarpeeksi järkevä ettei kokeilisi tulella leikkiä... yleensä. Keskustelu nyt kuitenkin jäi siihen, neuvonantajan todetessa että toivottavasti illalla vielä tapaisivat. Splin virnisti hiukan, vilkuttaen tuon perään.

"Pidä huoli. Ja muista ottaa jaloittelu-taukoja. Ja juoda." Splinter muistutti loppuun, käyttäytyen kuin kanaemo pienen hetken, ennenkuin tuo naksautti rystyset ja aloitti hommat, eroon lumesta ja sassiin.

-- Illalla --

Splinterin verhot olivat vedetyt, estäen suoran auringonvalon pääsyn huoneeseensa - siitä huolimatta, ikkunat olivat auki, luoden ilmavirran, tuoden mukanaan viileää ilmaa. Viileämpää kuin sen olisi pitänyt. Pieni talismaani hymisi yhden ikkunan äärellä, huurtaen ilmaa sen ympärillä, auttaen jää-maagin tukalaa oloa. Maagista puheenollen, tuo istui sängyllänsä, papereita ja sulkakyniä pitkin poikin, yksi jalka roikkuen reunan yli ja toinen taivutettuna risti-istunta-asentoon. Paksu kirja makasi sylissä, yhden käden pitäessä tiettyä aukeamaan, ja toisen kirjoittaessa jotain alas yhteen monista papereista.

Muutama paperi makasi myös lattialla, tekstiä vedetty yli, osa rutattuna - yksi näistä rutatuista paperipalloista oli nyt Frederickin leikkikalu, tuon jahdatessa sitä ympäri lattiaa, välillä yrittäen syödä mokoman. Splinter ei oikeastaan välittänyt, hän oli jo kirjannut kaiken ylös noista puhtaaksi, joten antakoot lohikäärmeen leikkiä. Tuon kirjaisimet olivat tuntemattomalla kirjaisimilla, jotka muistuttivat enenmän pieneläinten jalanjälkiä, mutta maagilla ei näyttänyt olevan ongelmia lukea tai kirjoittaa mokomaa pikku-tuherrusta.

"Mitä luulet Frederik, onko vika matematiikassa, vaiko taidossa?" tuo sitten lopulta nosti katseensa pikku liskoon, joka oli pysähtynyt leikeissään - ja nyt tuijotti ovea. Splinter odotti pari sekunttia, ennenkuin kevyesti heilautti kättänsä - merkki oven kahvan vieressä vaihtoi muotoa, hohtaen kevyesti, ja koko ovi avautui hitaasti. Joku oli ilmeisesti tulossa käymään, Frederickin käytöksestä päätellen.
Splinter, Ice Prince || Roka, Blind Loner || Copper, Righteous Man || Argen, Lenient Beast || Sullivan, Guardian of Animals || Nelladel, Night Hunter
Tänne päin,, jos sinulla on peli-idea tai tahdot kurkata avoimena olevia tärkeitä ja ei-niin-tärkeitä peli-ideoita.

"I'm a cockroach remember, I just keep coming back!"

Ava (c) Minä.
Edellinen

Paluu Piha-alueet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia