Wish I had an Angel//Aksu


Mättäitä, puskia, kiviä, havu- ja lehtipuita, kukkuloita. Mitä ikinä metsä pitääkään sisällään. Metsän reunat ovat tasaista, usein lehtimetsää, mutta mitä syvemmälle metsään vaeltaa, sitä hankalammaksi ja aaltoilevammaksi maasto muuttuu. Metsää on silmänkantamattomiin, aina Cryptin etelärannikolta pohjoiseen, Kleth vuorille ja niistä eteenpäinkin.
Metsästä löytyy vaikka mitä enemmän ja vähemmän mukavaa. Pohjoisemmasta metsästä löytää melko usein raunioituneita kivirakennuksia, jäänteitä kylistä. Metsästä löytyy kuitenkin myös toimivia, pieniä kyliä, joista suurin osa on ihmisten hallinnassa. Osa kylistä on täysin ihmisten asuttamia, osa taas koostuu suurimmaksi osaksi taruolennoista. Haltioilla ei ole yksittäisiä kyliä pitkin metsää, vaan heillä on yksi, suuri kylä piilossa metsässä.
Käräjäkivet ovat yksi tunnetuimmista muinaispaikoista metsässä. Käräjäkivet ovat suurehko rinki isoja, istumakelpoisia kiviä, joiden keskellä on yksi isompi, pöytää muistuttava järkäle.

Viimeisimmän tannersodan jälkeen haltiat ovat ottaneet metsää haltuunsa. Yksin liikkuvien ihmisten on parasta varoa haltioiden partioivia joukkoja. Myös ihmisten karavaanien, jotka käyttävät metsäteitä, pitää varoa haltioita. Haltiat eivät kuitenkaan ole ainoa uhka metsäteillä ja poluilla. Satunnaiset maantierosvot vaanivat pahaa-aavistamattomia uhrejaan vakiopaikoissaan.
Metsäteitä on rutkasti. Suurin osa niistä on tarpeeksi leveitä ja hyväkuntoisia vankkureille, jotka saattavat matkata kylien välillä, jopa kaupunkiin. Teitä menee aina eteläisimmästä päästä pohjoiseen. Metsätiet ovat kauppiaiden suosima reitti maantierosvoista huolimatta, sillä arojen tiet ovat alttiita lentävien olentojen, kuten lohikäärmeiden hyökkäyksille.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 13769

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Helmi 19, 2018 11:51

Re: Wish I had an Angel//Aksu

Shiloh nyökkäsi, Silin tiedustellessa, tunsiko enkeli kaksi muuta kaltaistaan.
"Toimin heidän "johtajana"... Tai ainakin ennen olin sitä, nykyään asiat ovat hieman toisin", Shiloh täsmensi, sen enempää asiasta kuitenkaan kertomatta. Ei hän halunnut Pisasta saatikka Sullivanista hirveästi puhua, ties vaikka löpinöillään vaarantaisi noiden hengen.
Sil kävi kertomaan omasta taustastaan enkelin kysymysten myötä. Kuulemma hopeasilmä ei ollut alunperin Cryptistä ja vasta täällä oli ensimmäisiin taruolentoihin törmännyt. Enkeli hymähti pienesti, tytön kertoessa törmänneensä heti ensimmäisenä puolilohikäärmeeseen. Mokomia oli harvassa, lohikäärmeet kun harvoin näkivät syytä lisääntyä muiden kuin omankaltaisten kanssa, joten oli kai yllättävää, että Sil heti ensimmäisenä sellaisen oli kohdannut.

Jalaton kertoi myös suhtautumisestaan taruolentoihin, pistäen ensisijalle noiden luonteen, yksilöinä, ennemmin mitä rodun ja siihen liittyvät stigmat. Sil uskoi kaikkien hyvyyteen, mikä sai enkelin hymyilemään itsekseen huppunsa suojissa. Oli hänkin uskonut noin, aikanaan ja mihin se sitten olikaan johtanut? Mutta, sen sijaan että katkerana olisi asiasta lähtenyt huomauttelemaan, päätti Shiloh antaa Silin pitää tämän asenteensa. Suotta hän katkeroitti tyttöä etukäteen, eiköhän tuo itse tulisi sen sitten huomaamaan, ettei ihan jokaisesta tulisi hyvää löytymään. Sentään Sil tiedosti sen, mainiten törmänneensäkin heihin, joista ei sitä hyvää löytynyt. Mutta vihaa hän ei kuulemma tuntenut heitä kohtaan, pelkoa ennemminkin, mikä sekin oli fiksu reaktio.

"Pelko muuttuu usein vihaksi, ihmisillä, kun he kohtaavat jotain uutta", Shiloh hymähti, uskoen Cryptin sodan johtuvan osin tuntemattoman pelosta. Mutta sotaan tarvittiin kaksi, eivät ihmiset voineet olla ainoa syy, miksi täällä lahdattiin porukkaa silmittömästi.
"Mutta, eivät ihmiset sen parempia ole, mitä muutkaan. Siinä missä susi tappaa syödäkseen, ovat ihmiset puukottamassa toisiaan selkään itsekkäistä syistä. Joidenkin selviytymisviettinsä on kieroutunut, etteivät tyydy siihen yksinkertaiseen elämään. Ahneus ajaa ihmisiä mitä hirveimpiin tekoihin, joidenkin pistäen jopa hinnan toisen elämälle", Enkeli jatkoi, puhuen yllättävänkin katkeraan sävyyn kuolevaisista. Ja hän myös huomasi sen, vilkaisten nopeasti Silin puoleen, koittaen hymyillä nuorelle.
"Mutta sitten on poikkeuksia, tähtiä taivaalla, valonpilkahduksia pimeässä. Kuten sinä", Shiloh lisäsi, "välittäviä, ystävällisiä. Lempeitä sieluja".



// :'DDDD voi ei! Ei mut kato oikeesti Shiloh tulee nätisti perässä koska Sil on niin nätti tyty. Ehkä Shiloh viimein ymmärtää myös takapuolen viehätyksen kun siellä takana kävelee //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2154

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti Ma Helmi 19, 2018 2:28

Re: Wish I had an Angel//Aksu

Enkeli kertoi toimineensa kaksikon johtajana, mutta kuten asioista oli jo aiemmin ilmennyt, asiat olivat nyt toisin. Sil nyökkäsi tähän ymmärtävästi ja kuunteli miten enkeli hänelle alkoi kertomaan ihmisten pelosta. Sil nyökkäsi tähän aatokseen ihmisten pelosta. Kuka tahansa pelkäisi jotain uutta ja ihmeellistä ja tekisi omat ennakkoluulonsa sen vaarallisuudesta. Toisaalta Shilohin äänen sävyn tuntui kielivän pienesti katkeruudesta. Tämän kertoessa, kuinka ihmiset eivät olleet parempia kuin muutkaan. Ahneus ajoi ihmisiä hirveisiin tekoihin. Nainen sulki silmänsä hetkeksi, kuvitellen miehen sanoja. Hän avasi ne pian ja siirsi katseensa taas toiseen.
Shiloh soi hänelle silloin hieman vaivaantuneen hymyn, johon nainen vastasi omalla, pienellä hymyllään. "On totta, että ihmiset ovat ahneita ja itsekkäitä olentoja, mutta eroammeko sitten lopulta muista roduista?" Sil kysyi retorisesti enkeliltä ja kuunteli, kuinka Shiloh kertoi heidän sisällään vallitsevan myös niitä pieniä tähden loisteita. Mies osoitti sanansa tällöin hänelle, sanoi hänen olevan sellainen, johon Sil vain pienesti hymähti. Lempeä hymähdys se vain oli ei halveksuva.

"En minäkään poikkea sinun kuvailemasta ahnaasta ja itsekeskeisestä rodusta. Minustakin tuntuu, että olen ahne ja itsekeskeinen, kun haluan aina enemmän mitä voisin pyytää", pellavapää kuvasi äänessään pienesti surua. "En ole tähti taivaalla enkä tähdenlento. Olen sitä samaa, suurta pimeyttä, joka yrittää vain löytää sen oikean paikkansa loistaa", hän sanoi ottaen Shilohin kuvailusta esimerkkiä. "Elämä on opettanut minua pelkäämään, itkemään ja olemaan avuton, mutta se on myös kasvattanut minua. Sillä en minäkään ole mikään puhtain tähti taivaalla. Olen kateellinen niille, joilla on omat jalkansa, jotka kantavat heitä. Olen ollut vihainen ja häpeissäni siitä, että joku katsoo minua sekä haukkuu olemassa oloani. Olen kokenut painoa harteillani siitä, että perheeni on saanut kuulla syytöksiä epämuodostuneesta lapsestaan", Sil kertoi ja risti kätensä takanaan.
Hän katsoi Shilohia silmiin. "Mutta arvostan sitä, että pidät minua yhtenä tähtenä taivaallasi", hän sanoi iloisesti ja väläytti enkelille suloisen hymyn. Sil laski katseensa maahan hetkeksi ja mietti sanojaan. Hän haki niitä hetken. "En tiedä kuin sen, että sinut on petetty ja olet omiesi hylkäämä... Mutta en myöskään halua, että menetät uskoasi meihin kaikkiin vaistoin käymisesi takia", Sil sanoi hiljaa. "En halua sanoa, että sinun tulisi antaa anteeksi ja lakata vihaamasta, mutta haluan vain, ettet menetä toivoasi muiden kanssa", hän sanoi ikään kuin puhuen kuolevaisten puolesta.

Sil ei puolustanut, mutta hän ei halunnut toisen näkevän maailmaa vain pimeänä ja kylmänä paikkana. Hän ei halunnut, että toinen vajoaisi epätoivoon ja päättäisi lopulta vain päättää päivänsä. "Minulla oli ystävä kerran, joka oli vähän niin kuin sinä. Hänet oli petetty, häneltä oli otettu paljon kuin tarpeeksi ja hän oli menettämässä kaiken", Sil kertoi rauhallisesti. "Alkuun olimme vain palvelija ja isäntä, kunnes olimme ystäviä... Kunnes tunsin, että saatoin tuntea häntä kohtaan enemmän, mutta en tarpeeksi. Omia tunteitani peläten työnsin hänet syrjään ja hän loukkaantui, sillä olin hyväksynyt hänet ja nyt työnsin hänet pois elämästäni tavalla, jonka olisin voinut tehdä tosin..." Pellavapää kertoi ja hänen äänessään väreili katumuksen sävy.
"Olen varmasti nyt kovin syntinen silmissäsi", Sil sanoi naurahtaen kivuliaasti siihen väliin. Hän ei katsonut Shilohiin, häntä hävetti. Hän oli vain alkanut äkisti puhumaan menneistä ja tapauksesta joka oli jo purkaantunut. Kaksikon välit olivat neutraalit, mutta Sil ei tietenkään ollut päästänyt tapauksesta irti. Hän katui edelleen tapaansa työntää toinen pois elämästään. "Anteeksi että puhun niin paljon omista asioistani..." Sil pahoitteli.

//:DD Vähän siellä heilauttaa hiuksiaan ja vinkkaa silmää nii jo enkeli laukkaa perässä :'D XD voi Shiloh senkin takapuolen tuijottaja //
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Avatar

Monarkki

Viestit: 13769

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Touko 18, 2018 6:13

Re: Wish I had an Angel//Aksu

"Kaikki kuolevaiset ovat samanlaisia", Shiloh tuhahti Silin tiedustellessa, erosivatko ihmiset muista roduista loppujen lopuksi. Ei, jos häneltä kysyttiin, mutta oli helpompi puhua nyt vain "ihmisistä" kerta heidän keskellä Shiloh oli elänyt viimeisimmät vuotensa ja sellaisen kanssa hän juuri nyt taittoi matkaansa. Tosin mistä Sotiris olisi tiennyt, vaikka Sil olisi samaistunut enemmän haltioihin tai peikkoihin, kuin itse ihmisiin, joita edusti. Eipä se siivetöntä varsinaisesti kiinnostanut loppu viimein tässä vaiheessa, joten ei hän asiaa jäänyt pahemmin pähkäilemään saatikka ottanut sitä millään tapaa puheeksi.

Sivusilmällä Sotiris vilkaisi puujalkaisen puoleen, tuon lähtiessä kertomaan, ettei ollut valopilkku kaiken tämän keskellä. Kuinka oli yhtälailla ahne ja itsekeskeinen, sen jälkeen yltyen kertomaan paremmin katkeruudestaan ja lapsuudestaan, näin pintapuolisesti. Shiloh kyllä kuunteli, vaikkei näyttänyt siltä, että mitenkään olisi reagoinut Silin puheisiin. Lopulta hän kuitenkin hymähti, pienesti, jokseenkin kylmästi.
"itsestään huolehtiminen ei ole ahneutta", Enkeli hymähti hiljaa, "Jokaisen pitäisi asettaa oma hyvinvointinsa etusijalle... Mutta kun joku lähtee vaatimaan enemmän, mitä tarvitsee...", siivetön mutisi itsekseen, lähinnä, viitsimättä sen enempää asiaan paneutua. Ei hän nähnyt Siliä ahneena saatikka itsekkäänä, ei mitään suuria syntejä — tai sitten hänen voimansa tosiaan olivat kutistuneet olemattomiin.
"Olet erilainen, mitä muut. Olisit voinut koittaa puukottaa minua selkään tai juosta kauhuissasi pakoon. Mutta et tehnyt niin. Sen sijaan päätit lähestyä, ystävällisin elkein", siivetön jatkoi.
"Mitä taas tulee muihin", Enkelin ääni muuttui selvästi katkerammaksi, "tuomitsen jokaisen erikseen...", ehkä se oli vale, tai typerä kommentti, Enkelin niin suorasukaisesti hetki sitten tuomiten koko ihmisrodun. Mutta hänestä suurin osa kuolevaisista oli samaa massaa. Mutta, ehkä noilla "syntisillä" olikin ideaa ajatuksissaan. Heille elämä oli lyhyt, joten siitä piti saada kaikki irti? Ja jos kaiken sai irti vain olemalla itsekäs, röyhkeä, syntinen, niin oliko se sitten väärin?
Ne olivat kysymyksiä, joita Shiloh ei ollut halunnut miettiä, eikä juuri nyt jaksanut keskittyä niiden puntarointiin. Hän pelkäsi vastaustaan niihin kysymyksiin, mitä jos hän olisikin samaa mieltä nyt, kun näki maailman kuin kuolevaiset?

Sen sijaan, että olisi sitä asiaa jäänyt pyörittelemään päässään, keskittyi Sotiris kuuntelemaan Silin avautumista. Se oli tavallaan vapauttavaa, kuunnella jonkun murheita, jonkun tarinaa, eikä tarvinnut miettiä omaa kurjaa elämäänsä.
Siivettömän ilme muuttui mietteliääksi, kun Sil kertoi ystävästä, josta lopulta tuli jotain enemmän. Mutta se kaikki lopulta päättyi siihen, että raajarikko työnsi miehen pois läheltään, kun oli pelästynyt omia tunteitaan.
"Vain sinä tiedät, mikä on itsellesi parasta", Sotiris totesi, kaksikon jatkaessa matkaansa eteenpäin, "Sinun tulee kuunnella itseäsi, tunteitasi. Jos tunsit, että tilanne oli väärä sellaiselle suhteelle, olit varmasti oikeassa. Ja jos hän ei sitä ymmärtänyt, on se hänen häpeänsä", hyvähän enkelin oli puhua, kun hän ei tiennyt mitään seurustelusta, saatikka sellaisten tunteiden jakamisesta... varsinaisesti... Kai hän sellaisia oli joskus jakanut, yksipuoleisesti, mutta sitä Sotiris ei halunnut muistella.

"Puhu vain itsestäsi", Enkeli lopulta hymähti, kääntäen katseensa paremmin Silin puoleen, nostaen sen pienen hymyn takaisin kasvoilleen, "Olen itse parempi kuuntelija, mitä puhuja... Joten minua ei haittaa, jos joku haluaa itsestään ja murheistaan kertoa".
"Joten puhu niin paljon kuin haluat, kuuntelen kyllä", siivetön lisäsi, nyökäten kuitenkin teenpäin, "vielä on tovi matkaa, mutta tällä vauhdilla saavutamme kylän alle tunnissa".


//SSSSHILOH TULEE KUN KUTSUTAAN! Tai siis jos, Sil kutsuu. JA MUN SEKAVA VASTAUS EI OLE MYÖHÄSSÄ JNE :DDD //
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 2154

Liittynyt: Ti Touko 27, 2014 4:00

Paikkakunta: Otakun nurkka

Viesti Pe Touko 18, 2018 3:19

Re: Wish I had an Angel//Aksu

Shilohin mielestä itsestään huolehtiminen ei ollut ahneutta. Sil ei siihen asiaan tarttunut, hän olisi voinut alkaa väitellä enkelin kanssa kaikesta siitä, ettei hän sen enempää kuin vähempää eronnut syntisestä. Toisaalta mitä hän oli enkelin sanoihin vastamaan, kerta tämä mahdollisesti osasi paljon paremmin arvioida henkilön synnin taakan. Shiloh myös toi esille sen, kuinka hän erosi toisista kertoen hieman liioitellun esimerkin. Ainakin Silin mielestä se oli liioiteltu. Ei kukaan tavallinen tien tallaaja lähtenyt puukottamaan enkeliä. Karkuun juoksemisen hän vielä ymmärsi, mutta sen oliko se synti oli sitten aivan toinen tarina.
Silistä oli hieman surullista kuulla, kuinka Shiloh kertoi tuomitsevansa kuolevaisia. Vaikka kyseessä olikin yksilöllinen tuomio, silti se tuntui jotenkin hyvin kylmältä. Lisäksi Shilohin olemus tuntui vähän kylmältä.

Shiloh antoi myös hänelle lohduttavia ja kannustavia sanoja, ehkä sellaisiakin joita nainen oli halunnut kuulla. Ettei se tilanne, mihin hän oli tuttunsa kanssa päätynyt, ollut loppujen lopuksi niin suuri ja paha asia. "Niin... Olet aivan oikeassa", Sil vastasi miehelle lyhyesti. "Mutta ei meillä koskaan mitään ollut. Se oli lähinnä yksipuolista", hän naurahti ja katsahti toiseen. "Ne tunteet ovat kuitenkin jo mennyttä", hän sanoi vielä kuin tuodakseen ilmi, ettei asia niin suuri ollut. Ei hän sydän rikki ollut, ehei. Toisaalta pieni epäilys ja kaipuu tuntui puristavan aina välillä Silin sydäntä, mutta ei se Jackille ollut kohdistettu. Missä ikinä se miekka mies ikinä menikään, Sil toivoi tämän olevan kunnossa.

Shiloh kehotti naista jatkamaan, tämä ei ottanut itseensä sitä, että hän kertoi itsestään. Vetosi siihen, että oli parempi kuuntelija kuin kertoja. Sil naurahti. "Se on hyvä kuulla, tiedänpähän keneen siten kääntyä", hän sanoi ja väläytti enkelille lempeän hymyn. Enkeli myös ilmoitti, että he saapuisivat kylään alle tunnissa, tätä tahtia. Sil nyökkäsi ja mietti, mitä oikeastaan aikoisi tehdä loppujen lopuksi kylässä. Ainakin täyttää pienesti ruokavarastoaan ja katsella hieman ympärilleen. Shilohan oli tosiaan puhunut siitä, että aikoisi saattaa hänet lähimpään kylään. Pieni yksinäisyyden tunne sai naisen tarttumaan miehen hihasta aivan pienesti.
Sil nosti yksinäisen ilmeensä enkeliin. "A-ah..." Nainen sai suustaan ulos. Katse lipui nopeasti maahan ja käsi valahti takaisin vierelle roikkumaan. Pian ne hakeutuivat toisiinsa ja Sil näpräsi sormiaan. "No, ei minulla sinällään ole mitään kerrottavaa... Tai siis tuo aihe vain tuli mieleen", nainen kertoi. "Mutta jos haluat tietää jotain, olet vapaa kysymään", hän sanoi vähän hätäisesti, ettei ilmaan ehtisi tulla mitään syvää hiljaisuutta.

//SSSHILOOOOOOH!!!! Totta kai se kutsuu ;))))) EIKÄ TÄÄ VASTAUS OO SEKAVA! HILJAA!!!! Mikä on myöhässä, en mä vaan huomannut :----D//
"Don't you dare stand there and judge me little man"
_________________________________________________________________
Gentleman of sorrow~who fears his own wrath
Witch of curse~Who crushes others with her pride
Monster of eating~Who couldn't stop his gluttony
Linseed of silver~Who hides her envy
Mermaid of darkness~Who had lust for money
Priest of happiness~Who hunts vampire for fun
Demon of shadows~ Who serves the greatest of them all
Edellinen

Paluu Metsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö