Yksisiipinen nainen || Janni


Suuria ja pieniä, koreita ja hieman vaatimattomampia. Saleja löytyy jokaiseen käyttötarkoitukseen, kaiken kokoisia ja näköisiä.

Valvoja: Crimson

Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1961

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Marras 01, 2015 5:23

Yksisiipinen nainen || Janni

Aurinko oli laskenut, rauhan ja raukeuden vallatessa samalla valkomarmorisen linnan joka hohti kainosti ulkona valtaavaan pimeyteen. Osa palvelusväestä oli tästä huolimatta yhä liikkeessä vielä yölläkin, aina kaiken varalta mikäli kuningaspari tarvitsisi jotakin. Teen poristessa aina valmiudessa unettomien öiden varalta. Unettomien öiden, mitä Haltiakuningatar oli potenut viimeisen viikon syystä tai toisesta.
Divaani oi siirretty huoneen keskelle Delian öisiä kirjoitelmia varten, tällä kertaa lukien itse kirjaa, jonka kirjailijan nimi oli ollut jokaisen kielenpäällä viimeisen kuukauden. Ylistetty kirjailija oli kirjoittanut lennokkaasti mitä tuleva tulisi pitämään, romantisoiden hovia ja kansan uutta onnea, saaden sitä suurinta kannattaja joukkoa puolelleen. Delia hymyili hiljakseen kirja kädessään, takkatulen hiipuessa parvekkeen oven päästäessä viimein hieman viileämpää ilmaa sisälle.

Nuori prinssi Anton oli pitänyt leikkipäivän aikaisemmin ja oli kieltäytynyt menemästä nukkumaan omaan sänkyynsä, niinpä tämän äiti, ehkä liiallisessakin suopeudessaan oli hyväksynyt pkkuprinssin uinumisen viltillä tällä kertaa, samalla kun itse syventyi edellä mainittuun kirjaan, tuntien pientä pistosta omia tarinoita kohtaan. Hän rakasti kirjoittamista, mutta tuni usein olevansa monien muiden alapuolella kyseisessä lajissa. Katkeroitumisen sijaan, yritti Haltiakuningatar parhaansa parantaa itseään ja ehkä julkaista itsekin jotakin tulevassa, saamatta kuitenkin kovin rakentavaa kritiikkiä kansan suosiessa häntä jo valmiiksi, kehtaamatta tai uskaltamatta sanoa että hänen tyylisään olisi ollut parantamisen varaa. Näin hän ainakin kuvitteli käyvän... Ei... Hän olisi itse elämänsä kovin kriitikko, mikä jätti sumeaksi koska hänen työnsä olisi sitten aidosti hyvää, lukijoiden arvosta, jotain josta olla ylpeä.
Sirot sormet erottivat kaksi sivua toisistaan, luvun jälleen vaihtuessa toiseen, viimein päätyessä vielä fiktionaaliseen tulevaan. Aika oli lentänyt kuin siivillä vanhimman prinssin nukahdettua. Palvelijat eivät olleet käynyt tarkistamassa heitä hetkeen ja harvemmin sille oli edes tarve, ellei telepaattisesti johonkuhun tavoiteltu.
Vilttiin kapaloitunut, lattialla lelujen keskellä oleva kultakutrinen poika hieraisi silmiään. Viltti ei enää pitänyt tulen hiipuessa häntä lämpimänä, öisen kuun loistaessa suurimman osan valosta suoraan sisälle parvekkeen avonaisista ja lasisista ovista. Kuinka häiritsevää! Hän olisi käskenyt hänen äitiänsä sammuttamaan mokoman valonlähteen siinä ja nyt, ellei olisi halunnut tehdä heräämistään huomaamattomaksi.

Nokkelaksi, ellei jokseenkin ilkikuriseksi syntynyt pikkuprinssi katsahti kirjaan syventyneeseen äitiinsä, lähtien nousemaan töppösilleen ja vältellen lelujaan lattialla taittamaan tietänsä kohti parveketta.
Hän sammuttaisi mokoman itse! Heti kun olisi rikkonut sääntöjä menemällä parvekkeelle yksikseen jonka kaiteiden pilarit olivat niin väljät, joista pystyisi karkaamaan. Aina kymmenestä metristä alaspäin, mutta se oli sitten sen hetken murhe, minne jalka ylettyi.
Hiippaileva, noin viisikesäinen taapero onnistui samettisilla töppösillään kulkemaan tarpeeksi hiljaa, Delian miettiessä herkeämättä oliko kirjailija alitajunnaisesti, rivienvälistä olettanut hänen lukevan kyseisen kirjan ja siten imartelujen kautta istuttanut myös kovia oletuksia tulevalle- huomion kiinnittyessä täysin kirjan sivuihin.
Pikku kruununprinssi Antonia eivät kuvattomat kirjat vielä kiinnostaneet, kurkkiessa nyt viimein ulos parvekkeen ovelta, kylmän puskiessa vasten kasvoja.

Pienet rasvaiset käpälät jättivät jälkensä lasiin, kultakutrin astuessa ulos mahdollisimman ripeästi, ettei äiti huomaisi hänen katoamistaan viime metreillä. Olat melkein korvissa, käsivarret vasten kylkeä, nuori prinssi taaksensa vilkaistua kääntyi ja lähestyi kaidetta hytisten, miettien, että pakenemisen sijaan, hän ensin sammuttaisi kuun selustan turvaamiseksi, jonka jälkeen koettelisi äitinsä hermoja hänen löytämiseksi.
Kaide oli korkea, mutta Antonin päättäväisyys oli korkeammalla, tämän lähtiessä parhaansa mukaan hyväksyen kylmyyden lähtiessään kiipeämään kaidetta ylös, ottaen tukea niistä vähäisistä muhkuraisista kohdista jotka kaidetta koristi.
Hän ylettäisi kaiteen päältä kuuhun paremmin, näin hän viisaassa mielessään oli päättänyt, roikkuen puoliltaan kaiteelta hyppy startin ansiosta. Hetken poika ehti puhkua ja ehätti sormiaankin puristella kylmän marmorin palelluttaessa, kunnes pääsi kuin pääsikin puoliltaan kaiteelle jalan etsiessä uutta sijaa noustessa ylös- siinä kuitenkaan onnistumatta.


"Äiti!" Kuului kovan rääkäisyn lomasta, nuoren prinssin huomatessa, ettei ollutkaan niin ketterä ja fiksu mitä oli alun alkaen uskonut jalan luiskahtaessa alta samettisten kenkien avittamana, löytäen itsensä kiipelistä, kaiteelta puoliksi roikkuessa kohden monen metrin päässä olevaan puutarhaan.


//Anteeksi kesto, mutta onnistuin kuin onnistuinkin startin taikomaan! *~Magic of halloween~* Otsikot on kyllä maailman hankalin asia ikinä.//

Viesti Su Marras 01, 2015 2:23

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Tänään eliittikenraali ei ollut joutunut viettämään päiväänsä ulkona kivipatsaana, se itseasiassa oli nykyään hyvin harvinaista. Naisella kun oli tärkeämpää tehrävää, kuin paikallaan pysyminen, toki hän nautti patsaana olosta, se kun tuntui paremmalta kuin nukkuminen. Rathel oli tehnyt töitä sisätiloissa kokopäivän, hoitanut alaistensa vahtivuoroja, vahtinut henkilökohtaisesti kuninkaan salia ja kaikkea muuta mitä häneltä odotettiin. Näin pitkän päivän päätteeksi kenraali oli päättänyt ottaa pienen kävelyretken linnan tiluksilla, saadakseen hieman raikasta ilmaa ja ihaillen kuunvaloa, joka harvoin näin kirkaasti loisti. Täytyihän hänen nauttia tästä valosta aina kun voi.
Kettinki Rathelin hiuksissa kilisi sitä mukaan mitä tämä verkaisesti kulki, hän ei ollut nähnyt tarpeelliseksi vaihtaa univormuaan, vaikka periaatteessa viettikin omaa aikaansa. Se kun tuntui olevan osa häntä, sitä varten hänet oli luotu.
Pimeässä hohtava oranssi katse, silmäili linnan korkeita torneja, joiden reunalla hän saattoi nähdä pari sotilastaan tähyilevän öistä ympäritöä, hoitaen työtään linnan vartioina. Toinen gargoileista näki kenraalinsa ja soi tuolle tervehdyksen. Rathel tervehti tuota takaisin, ennen kuin kääntyi linnan kulman taakse.

Kuninkaaliset salit sijaitsivat tällä linnan seinustalla, monessa ikkunassa ei pilkottanut enää valo, paitsi parissa hieman kauempana. Rathel saattoi myös nähdä avonaiset parvekkeen ovet, kuka mahtoi olla tähän aikaan vielä hereillä? Tätä pohtiessaan saattoi nainen nähdä pientä liikettä parvekkeella, se kuitenkin näytti niin mitättömältä, että gargoili luuli sitä tuulessa heiluviksi verhoiksi. Mitä lähemmäksi Rathel parveketta asteli, sitä enemmän liike kuitenkin alkoi kiinnittää hänen huomiotaan.
Kenraali kurtisti kulmiaan kysyvästi ja pysähtyi juuri nähdäkseen pienet jalat, jotka heiluivat vaarallisesti kaiteen väärälle puolelle. Sitä seurasi kova rääkäisy, jonka aikana Rathel oli jo kiiruhtanut parvekkeen alapuolelle ja ponnistanut jaloillaan ja ainoalla siivellään vauhtia. Lentää gargoili ei kyennyt, mutta yksi siipi oli tarpeeksi antamaan naiselle korkeutta, että tämä saattoi tarrata terävillä kynsillään linnan marmorikoristeellisesta seinästä, noin viitden metrin korkeuteen.
Rathel kiipesi seinää pitkin ylös niin äkkiä kuin pystyi, se näytti onnistuvan tältä luonnostaan ja sitähän se olikin.

Hypäten irti seinästä Rathel tarttui parvekkeen alareunasta, roikkuen siitä yhdellä kädellä, tarraten toisella yhdestä kaiteen pylväistä. Se vei voimia, mutta kyllä hän jaksaisi. Gargoili päästi parvekkeen reunasta kiinni, kurottaen kohti pientä taaperoa, jonka hän nyt tunnisti nuoreksi prinsiksi. Nainen yritti joko tarttua pikkuiseen, mutta oli myös valmis nappaamaan tuo ilmasta, jos tuo putoaisi.

//Se on jännä miten pystyy kirjottaa montakymmentä lausetta putkeen, mut sit pitäs keksii parin sanan otsikko, se kyllä on jotain niin vaikeeta :D //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1961

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Marras 02, 2015 2:46

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Rääkäisyn lomasta, heräsi huomio myös sisätiloissa haltiakuningattaren säpsähtäessä kirjansa lumosta, katsahtamaan alas elottomaan vilttiin lattialla ja siitä sitten hätäisesti ulos parvekkeen oville. Pienelle prinssille kerkesi jo tulla tippakin linssiin, otteen lipsahtaessa lopulta taaperon kykenemättä pitää itseään yllä huonossa, lipevässä otteessaan ja olisi pudonnut monen metrin päähän pusikkoon, mikäli joku ei olisi napannut kiinni niskarievuista.
"Anton!?" Siinä samassa, mitä Delia oli kerennyt parvekkeelle, kirja ja riepu kädessään, oli nuori prinssi katsomassa allensa roikkuessaan ties missä, kiinnittäen sitten paremmin huomiota, kuka oli hänet pelastanut. Se ei tosin ilahduttanut pientä poikaa sen enempää, tämän alkaessa itkemään niin säikähdyksestä, että tuntemattomista kasvoista.
Haltiakuningatar rynnisti kaiteelle sydämen hakatessa tuhatta ja sataa, huomaten kuitenkin onnekseen, että kruununprinssi oli tipahtanut mutta pelastautunut, näin oletettavasti tämän vielä toistaiseksi tunnistamattoman humanoidin ansiosta.
"Voi Anton, tule tänne, äiti ottaa sinut!" Delia huudahti, kurottautuen nyt itse parvekkeen kaiteen yli, avittaen pojan painon pois kellertävän naisen... kynsistä? Vaikka kuunvalo maalasi lähes kaiken sinertäväksi tai muuten vaaleaksi.

Päästyään äitinsä syliin, halasi kultakutrinen poika tämän kaulaa hädissään, Delian käydessä silittämään tuon selkää käydessään samalla katsomaan ken lieni kiittäminen pojan pelastamisesta.
"Ei hätää, ei hätää... Olet turvassa, olet äidin sylissä." Torumiset... Huutamiset.... Se tehtiin ehkä vähän myöhemmin pojan podetessa ihan tarpeeksi itkua jo valmiiksi.
"..Tarvitsetteko apua?!" Delia kävi nielaistuaan pahimman pelkonsa ohi, katsahtaen hengästyneenä hahmoon, joka vaikutti tutulta, mutta ei juuri nyt hädältään, pimeydeltä ja äkkiseltään kyennyt sen paremmin ajattelemaan kuka hämärä hahmo oli.



//On kyllä joo, välillä tekee mieli vain jättäät yhjäksi ja päättää vasta pelin lopussa.//

Viesti Ma Marras 02, 2015 10:03

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Pojan ote lipesi, mutta Rathel oli ollut valmiina. Kynnet tarttuivat prinssin vaatteiden selkäpuoleen. Nainen ei tiennyt repikö hän kalliita vaatteita kynsillään, mutta sillä ei tällä hetkellä ollut juurikaan väliä. Gargoili huokaisi helpottuksesta, ennen kuin pikkuinen alkoi parkumaan nähdessään vieraat kasvot. Toki se oli ymmärrettävää, ei gargoili mikään suloisin näky ollut, varsinkaan tässä pimeydessä.
Parvekkeen puolelta kuului selvästi kuningattaren hätäinen ääni ja Rathel sattoi kääntää katseensa haltiaan, joka kurkisti kaiteen yli. Kenraali nosti poikaa ylemmäs ja ojensi tuon äitinsä syliin, joka varmasti oli pelästynyt pahanpäiväisesti. Prinsin päästyä turvalliseen syliin saattoi Rathel nyt napata molemmilla käsillään parvekkeen pylväistä kiinni.

Hetken nainen siinä roikkui, ennen kuin oli valmis kapuamaan ylös. Kuningatarkin kysyi tarvitsiko hän apua. "En... teidän korkeutenne." Garkoili vastasi kohteliaasti, samalla kun pinnisti itsensä ylös, tarttuen kaiteesta ja saaden jalansijaakin, päästen kunnolla seisomaan parvekkeen väärälle puolelle, pidellen kaiteesta kiinni. "Onko nuori prinssi kunnossa?" Rathel vielä kysyi, vilkaisten haltian sylissä parkuvaan pikkupoikaan, vieden sitten jalkansa kaiteen yli, ettei siinä väärällä puolella roikkuisi.

//Jep se ois niin helppoa, kaikkille tulis hyvä mieli jos niin vois tehä :D //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1961

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Marras 02, 2015 5:25

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Pieni poika niiskutti ja valitti kovinkin dramaattisesti Delian perääntyessä antaakseen poikansa pelastajalle tilaa. Tämän noustessa ja astuessa paremmin valoon, saattoi kuningatarkin alkaa paremmin hahmottamaan, kuka tämä oli. Hetken aamoiltuaan, kuin mikäkin hölmö kenraalin kysymyksen jälkeen, ravisteli Delia päätään.
"Kyllä! Kyllä, yhtenä palasena, kiitos sinun!" Haltianainen sanoi kuitenkin, hymyillenkin jo jopa kohden poikansa pieniä, punoittavia korvia.
"Antakaa anteeksi Kenraali Rathel, tämä ei varmasti ollut osana suunnitelmaasi iltasi vietosta." Pojan rauhoittelu jatkui, äidin kuiskiessa tälle jotakin vasten tämän pehmeää pehkoa, saaden kuin taianomaisesti pojan rauhoittumaan nyyhkytykseltään ja hiljalleen irtautumaan tästä katsoakseen vierasta sormi suussa.

"Kerroin hänestä. Muistathan?" Delia jutusteli poikaa, tämän sormea pois suusta ottaen kunnes katse kohdistui jälleen Ratheliin.
"Saatatte ajatella ikävästi minusta, oletin hänen nukkuvan uppoutuessani tähän.. kirjaan." Delia mietti hetken olisiko haukkunut kirjan saamariksi tai kirotuksi, mutta loppujenlopuksi hän itse oli ollut syypää pojan livistämiseen ja mahdollisesti kohtalokkaaseen vahinkoon.
Sitä ajatellessa ei voinut Haltiakuningatarkaan kieltää silmiensä vetistymistä, Antonin yllättäen ottaessa kauluksesta kiinni, Ratheliin osoittaen.
"Kivinainen!" Kuului terävä, korkea toteamus nyt kovin rohkaistuneelta pojalta.

//Noh eiköhän sen voi vaihtaa kun ja jos tulee parempi mieleen myöhemmin :'D//

Viesti Ma Marras 02, 2015 6:40

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Rathel soi kohteliaan lyhyen hymyn Delialle, poika oli kunnossa. "Tein vain työtäni." Nainen totesi kiitoksiin. Kuningatar vaikutti edelleen hieman hätääntyneeltä, mutta se oli ymmärrettävää, oma lapsi kun oli ollut vaarallisessa tilanteessa.
"Äläkää huoliko ylhäisyys, olen täällä teidän perhettänne varten." Rathel rauhoitteli haltiaa, joka harmitteli kuinka kenraali oli joutunut poikeamaan iltansa suunnitelmista.
Gargoili katsahti prinsiin, Delianin puhuessa tuolle. Rathel itse ei ollut hyvä lasten kanssa ja olihan tuo jo todettu, kun poika oli alkanut parkumaan hänet nähdessään.

"Minulla ei ole oikeutta ajatella teistä ikävästi kuningatareni." Rathel vastasi haltian murheisiin. Oranssi katse kääntyi takaisin nuoreen prinssiin, tuon hiljennyttyä ja rohkaistuttua katsomaan häntä. Kenraali hymyili pojalle, toivoen ettei näyttäisi enää niin pelottavalta. Prinssi päättikin sitten kutsua häntä kivinaiseksi. "Niin olen, nuori ylhäisyys." Rathel totesi pientä huvitusta äänessään, mutta pysytellen edelleen kohteliaana.
"Mutta en tahdo häiritä teidän iltaanne tämän enempää." Rathel totesi kumartaen haltikuningattarelle.

//Kyl se on jo hyvä noinkin :D //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1961

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Marras 03, 2015 3:25

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Delia kävi laskemaan pojan sormella osoittavaa kättä, muistuttaen poikaa tämän olevan rumaa, mutta Anton kaikessa jääräpäisyydessään huitaisi äitinsä kättä pois, päästäkseen osoittamaan jälleen tähän vilkuillen.
Haltiakuningatar hymyili pahoittelevasti sinimustaa hiussuortuvaa haltiakorvan taakse sukaistaessa Rathelin vakuutellessa, että ei äskeisestä vaivaksi ollut. Olihan tuo totta, että tämä oli täällä varta vasten heitä varten. Eliittikenraaliksi päätynyt gargoili johti monen muun samankaltaisen olennon joukkoa, joista suurin osa varmasti oleili jossain linnan lähettyvillä sillä samaisella hetkellä valmiuduessa tunkeilijoiden ja mitä nyt satelevien pienten prinssien varalta. Kuinka sattumanvaraista, että he olivat juuri saaneet itse kenraalin avukseen. Delia tiesi, että tästä olisi suuri lohtu esikoiselle, jahka ensin äkkäisi.
"Gargoi..-oil.." Nuori, kiharapehkoinen prinssi yritti ääntää naisen rotua ääneen kuin harjoitellen uutta sanaa, sormeaan jälleen huonosta tavasta mutustaen. Delia sai kuulla lohdullisia sanoja, vaikka ei hän olisi Rathelia tyrmiin heittänyt vaikka olisi saanutkin hieman torumisia äskeisestä. Se jälleen kerran nähtiin, kuinka hän itse sai kritisoida itseään kaikista kovimmin ja tässä tapauksessa se tuntui ehkä paremmalta vaihtoehdolta, kuin kuulla suoraan, että oli ollut huolimaton pojan hengen suhteen.

"Ei, pyydän, antakaa minun kii--" Delian sanat keskeytyivät, pojan purkautuessa viimein riemuun.
"Eliitti, eliitti kuten setä! Muuttuu kiveksi!" Poika riemuitsi, joutaen energisesti heiluvan kätensä äitinsä rauhoittavan nyrkin sulkeisiin, haltiakuningattaren hyssytellessä poikaa, jonka olisi jo parasta tietää miten käyttäytyä vieraiden edessä.
"Saatoin kertoa hänelle teistä. Antonia on viime aikoina kiehtonut kansamme monirodullisuus." Delia kävi selittämään kohden Eliittiä, korjaten äskeistä häpeilemättömyyttä yksinkertaiseksi tiedonjanoisuudeksi ja kävihän samalla selväksi, että poika oli tosiaan kuunnellut hartaasti, kun äiti oli asiasta selittänyt. Vaikkakin niin yksinkertaisesti, hienovarattomasti esitettynä.
"Miksi hänellä on vain yksi siipi..?" Anton kysäisi viltistään, mutta ei suoraan Rathelilta vaan äidiltään, joka ei tiennyt miten reagoida, moisen suoranaisuuden saadessa hänet naurahtamaan tuskallisen ilmeen peittelemiseksi, samalla kun korjasi otettaan tästä.
"En tiedä kultaseni, eikä sovi udella noin henkilökohtaisia asioita. Se on Rathelin asia kertoa..." Delia kävi selittämään, vilkaisten pahoittelevasti gargoiliin siinä missä Anton katso tähän uteliaasti, ellei jopa vaativasti, Haltiakuningattaren punnitessa olisiko moinen tarina hyväksi näin yömyöhään vai ei, Antonia kapaloidessa paremmin suojaan viileältä.

//Kyllä juu tähän peliin, mutta tulevaisuutta ajatellen ヾ(☆u☆)//

Viesti Ti Marras 03, 2015 10:11

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Olihan nuori prinssi suloinen siinä niin innoissaan osoitellessaan ja tajutessaan kuka Rathel oikein oli. Nainen ehkä oli jopa otettu noin nuoren tietäessä kuka hän oikein oli, yksi eliiteistä. Kuningatar kuitenkin yritti parhaansa hillitä innostunutta poikaa, mutta se näytti olevan yhtä tyhjän kanssa. "On hyvä nähdä että nuori prinssi oppii nopeasti." Gargoili totesi haltian sanoihin.
Anton meni ja kysyi kenraalin siivestä, joka sai Delian hieman moittimaan poikaansa, se kun oli varmasti henkilökohtaista. Rathel itse ei nähnyt mitään väärää uteliaisuudessa, olihan poika vielä nuori, mutta hän myös ymmärsi että kuninkaallisilta odotettiin hyvin nopeasti käytöstapoja.

"Se on pitkä tarina nuori ylhäisyys." Rathel totesi puhutellen prinssiä vakaan ilmeensä kera. "Ei kai teillä tule tässä kylmä, teidän korkeutenne?" Eliitti huolehti katsahtaen nyt kuningatarta. "Olitteko sanomassa jotain, ennen kuin nuori prinssi keskeytti?" Rathel kysyi siinä ohella, muistaen kesken jääneen lauseen.

//Hehee no sitten :D //
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1961

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Marras 03, 2015 6:02

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Gargoili oli ryhdikäs ja mutkittoman kohtelias, kuten oli odotettavissa. Delia suukotti pienoisen otsaa, Rathelin todetessa tarinan olevan pitkä, varmastikin liian pitkä näin myöhään pienelle pojalle, jonka sietäisi olla untenmailla. Nuori prinssi mutristi vain huuliaan vastaukseksi, saamatta rajua, sankarillista tarinaa jossa Eliitti oli lopussa kukistanut vihollisensa. Samassa ilmaistiin huoli heidän kylmyyttä kohtaan ja haltiakuningatar ajatteli hetken samaa itse Eliitistä, mutta oletti nopeasti, ettei tuo tuntenut samalla tavalla lämpöä mitä he.

"Ei minun, mutta pienen rasavillin tulisi välttää vilustumista. Halusin myös kiittää sinua paremmin, onko sinulla aikaa?" Delia kestäisi viileyden, hän oli odottanutkin syksyä, rakastaen sitä syistä mistä kaikki muutkin- kuumuus hellitti ja lehdet muuttivat väriä kauniisti. Paksu kaapumainen ja pitkä laskoksinen takki piti hänet myös lämpimänä.
"Tiedän, että teit vain työtäsi, mutta puhumme sentään kruununprinssistä... Voit ajatella sitä vain seuranpitona minulle, ellet pistä pahaksesi?" Haltiakuningatar oli valmiina jo kääntymään mennäkseen sisälle salonkiin, hymyillen ystävällisesti kohden gargoilia. Totta puhuen, häntäkin viehätti tämän rotu, kuinka samankaltainen tämä oli heihin? Toiseksi, häntä ei ottanut väsyttääkseen, vuoteeseen meneminen olisi vain tuskallista kun tiesi, ettei uni tulisi eikä haltianainen halunnut vielä turvautua huumaaviin konsteihin.

Viesti Ti Marras 03, 2015 8:58

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Kuningatar uteli oliko hänellä aikaa. Rathel ei tiennyt tiesiko haltia vastauksen jo etukäteen, olihan tuo sentään kuningatar ja tuon alaisilla ei ollut vaihtoehtoja kieltäytyä... tosin se asia taisi pädetä enemmän kuninkaaseen. Mutta mistä hän tiesi, ei hän ollut viettänyt Delianin kanssa yhtä paljon aikaa kuin kuningas Aranin.
"Vietän tällä hetkellä henkilökohtaista aikaani, joten minulla on aikaa teille ylhäisyys." Rathel vastasi "Pidän teille ilomielin seuraa." Eliitti lisäsi, samalla kun seurasi haltiakuningatarta sisälle.

"Haluatteko, että suljen parvekkeen ovet?" Rathel vielä kysyi ja teki niin jos pyydettiin.
Vaikka gargoili tunsi linnan läpikotaisin, hän harvoin kävi linnan salongeissa. Se oli korea niin kuin linnan muutkin huoneet, okein viehättävä kuningasparille.
"Olette myöhään valveillä teidän korkeutenne. En haluaisi teidän väkisin silkasta kohteliaisuudesta kiittää minua." Rathel totesi astellessaan peremmälle.
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1961

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Marras 03, 2015 10:08

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Delia aavistikin, ettei gargoili kykenisi kieltäytymään, mutta halusi samalla ajatella, että tuo myös tarkoitti mitä sanoi ilomielisyydestä. Haltiakuningatar kävi astelemaan pois kylmästä takaisin koreaan seurusteluhuoneeseen, jonka hän oli viime aikoina ominut öisille valvomisilleen. Anton ei ilmaissut vastalausetta, kuhan vain pääsisi takaisin lämpimään, aina sisälle asti gargoilia äitinsä olan ylitse katsellessa. Naisella oli hauskat jalat, kuin lohikäärmeellä ja kädenkin kynnet olivat kuin hurjimmista haarniskoista. Tämä myöskin käveli hassusti nuoren prinssin mielestä.
"Alas!" Anton komensi, äidistään päästäen halutessa takaisin leluillensa. poika aivan varmasti nukahtaisi sinne uudelleen, niinpä haltiakuningatar vei tämän divaanille viltin kanssa, ennen kun kääntyi takaisin vieraaseensa jonka oli vapaa-ajaltaan seurakseen ryöstänyt.

"Sulje vain, kylmä on päässyt sisälle ihan tarpeeksi.." Haltianainen vastasi, kävellen sohva ryhmälle, joka takan edustaa kehysti. Hän ei normaalisti pyytäisi ketään seurakseen näin myöhään, mutta uskalsi tehdä poikkeuksen Rathelin kohdalla tämän ollessa liikkeellä vain öisin.
"Pyydän..." Delia naurahti, pudistellen päätään samalla leppoisasti.
"En minä väkisin yritä kiitollisuuttani osoittaa... Totta puhuen, en ole nukkunut hetkeen öitäni kovin sitkeästi, siksi olen valveilla tänäänkin." Käsi laskeutui lepäämään sohvan koristeelliselle selkänojalle.
"Ehkä teidän kutsuminen sisälle onkin vain itsekäs pyyntö minulta saada teidät seuraksi." Niin, eipä hän voinut paremmin toista kiittää kuin ehkä tarjoamalla virvokkeita tai lämmikettä keittiöltä, eikä hän ollut niin harhaluuloinen että pitäisi seuraansa varsinaisena palkintona, vaikka kuninkaallinen olikin.

"Olethan varma, ettei sinulla ole parempaa tekemistä? Ymmärtäisin täysin, mikäli haluat viettää vapaa-aikasi omissa oloissasi. Itsekin... Minusta itsestänikin tuntuu usein siltä." Delia kävi kysymään vielä varmistukseksi, hymyillen kuitenkin kohteliaasti, pidellen yhä kirjaa joka oli hänet aikaisemmin harhauttanut.
"Jollei, niin saanen tilauttaa meille jotakin?" Kävi tarjous, oli se sitten teetä, viiniä, mitä gargoilille nyt saattoi tullakin mieleen. Anton olisi varmasti halunnut keksiä kolmessa eri lajissa, mutta tiesi, ettei saisi mitään enää näin myöhään, tyytyen katselemaan kaksikkoa, kääriytyessä samalla vilttiin divaanilla.

Viesti Ke Marras 04, 2015 12:31

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Rathel asteli Delian perässä sohvaryhmälle takan ääreen, joka hohkasi mukavaa lämpöä. Kyllä nainen erotti lämpimän kylmästä, mutta hänen ihonsa sieti lämpötilojen muuttumista paremmin kuin esimerkiksi haltian iho.
"Toivottavasti kyseessä ei ole mitään vakavaa."Kenraali totesi haltiakuningattaren kertoessa unettomista öistään ja istui siinä samalla vastakkaiselle sohvalle haltian pyynnöstä. Rathel pisti merkille sen ylvään ja kauniin tavan millä kuningatar istui, hän itsekin yritti ryhdistäytyä ja istua somasti. Se ei kuitenkaan tullut luonnostaan, hän kun harvoin istui viettäen aikaa arvokkaassa seurassa.
"Vietän suurimman osan vapaa-ajastani linnassa siltä varalta jos minua tarvitaan, joten tämä on jotain normaalista illastani poikeavaa ja pidän vaihtelusta." Kenraali selitti Delianin huoliin naisen vapaa-ajan käytöstä.
Rathel vilkaisi ohi mennen divaanilla viltin kanssa puuhaavaa poikaa. Hän harvoin näki prinssiä, tuo kun ei vielä ollut siinä iässä, että olisi osana linnan virallisia asioita. "Prinssi on kasvanut paljon siitä kun viimeksi näin hänet." Gargoili totesi, pienen hymyn kera.

Kuningatar päätti tarjoat naiselle virvokkeita. Rathel ei itse pitänyt palvelusväen komentelusta varsinkaan näin iltamyöhään, mutta taas toisaalta nuo tekivät työtään niin kuin hänkin. "Lasillinen viiniä kuulostaisi hyvälle, sitä pääsee harvoin maistelemaan." Gargoili lopulta vastasi.
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1961

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Marras 04, 2015 6:06

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Delia ei kommentoinut saatikka vastannut hänen unettomuuteensa ystävällistä hymyä ja nyökkäystä enempää. Hänkään ei ollut täysin varma, miksi ei unettanut. Toisaalta hänestä taas tuntui tai aisti, että olisi huolia joista murehtia, harhauttaen itsensä sitten joko seuraneitien, korean palvelijan seuraan tai kirjoitteluun. Uppoutuen kirjoihin. Kun ei ollut mitään konkreettista johon vaikuttaa, niitä oli turha sumplia sängyssä pyörien.
Rathel vakuutteli, että kutsu oli virkistävää vaihtelua, kieltämättä helpottaen kuningattaren omatuntoa tämän ajan varauksesta ja viennistä, hänen henkilökohtaiseksi ilta seuraksi anastamista. Gargoilin sanoista olisi voinut päätellä, että tämä ei koskaan tosissaan ollut vapaalla, päivisin ollessa mitä ilmeisemmin kiveä ja pimeällä joko asemassa tai muuten vain vapaa-ajalla linnalla tiiraillen, mikäli avulle oli tarve.
Se muistutti haltianaista tämän veljestä, ainakin hän voisi tarjota Rathelille hetken rentoutumisen samalla kun sinisenkuiskauksen johtaja vain totesi, ettei hänellä ollut aikaa huvitteluille.

Eliitti jopa osoitti kiinnostusta juominkiin, Delian siinä samassa lähettäen viestiä eteenpäin, vilkaisten samassa Antoniin tämän puheeksi otettua.
"Kyllä, he kasvavat todella nopeasti... Vaatturilla on riittänyt töitä, hänestä ennustetaan kasvavan isäänsä pidempi." Haltiakuningatar hymisi tyytyväisenä, Antonin puristellessa vilttiä, vilkuillen takaisin, mutta lopulta päättäessä, että esittäisi leikkivänsä ennemmin kuin olisi tietoinen olevansa puheenaihe. Gargoiliin katsomista poika ei kuitenkaan lopettanut, yrittäen löytää väliä jolloin kivinainen ei katsoisi häneen, jolloin hän esittäisi olevansa muissa maailmoissa.
Ennustajatkin saattoivat vain imarrella, mutta ei se olisi niin outoa. Delia ei vain uskonut, että noin nuoresta pojasta vielä voisi sanoa niin pitkälle.

"Et sattumalta lue kirjoja Rathel?" Haltianainen jatkoi, huomaten yhä pidellessä kirjaa sylissä, joka nyt ennemmin raivostutti kuin viehätti, vaikka todellisuudessa hän oli vain vihainen itselleen.
"Tämä kurja sai minut pauloihinsa, uskoin Antonin nukkuvan, mutta pojasta on kasvanut ketterä ja halutessaan hiljainen. Hänen olisi käynyt köpelösti ellet olisi sattunut paikalle." Delia kävi jälleen epäsuoranaisesti kiittämään naista, käden noustessa nojaamaan käsinojalle ja pään sitä mukaan vasten nyrkkiä, Antonin verratessa puista, siivekästä aarnikotkaansa Ratheliin.

Viesti Ke Marras 04, 2015 10:14

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Rathel vilkaisi uudemman kerran poikaa, joka oli ennustettu kasvavan pidemmäksi kuin isänsä. Sitä oli hassu uskoa, kun katseli prinssin lyhyitä jalkoja ja pieniä käsiä, mutta tietenkin pikkuinen tuosta kasvaisi.
Huomio käännettiin takaisin kuningattareen, joka uteli mitä mieltä kenraali oli kirjojen lukemisesta. Lukiko hän?
"Luen toki, mutta ne kirjat ja pergamentit kuuluvat lähinnä työhöni." Rathel vastasi, vilkaisteessaan kirjaa haltian kädessä. "Taisin lukea viihdyttävää kirjaa viimeksi kun opettelin lukemaan ja se oli silloin kun minut oli vasta luotu." Gargoili selitti, samalla muistellen niin sanottua lapsuuttaan.

Kirja oli siis riistänyt kuningattaren huomion Antonista, jolla oli myös pientä osuutta asiaan, kun oli varonut pitämästä ääntä. "Siinä tapauksessa olisin toivonut, että yksi sotilaistani olisi huomannut tilanteen. Heitä kun on sijoitettu linnan katoille myös." Kenraali totesi mielipiteensä. "Mutta mistä tuo lumoava kirja mahtaa kertoa?" Gargoili päätti kohteliaasti kysyä ja halusihan hän tietää mikä haltiakuningatarta kiehtoi niin, että syventyi omaan pikku maailmaansa. Ei siinä tietenkään mitään väärää ollut.
Avatar

kuninkaan neuvonantaja
kuninkaan neuvonantaja

Viestit: 1961

Liittynyt: Su Joulu 02, 2007 12:08

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Marras 05, 2015 2:48

Re: Yksisiipinen nainen || Janni

Rathel myönsi lukevansa, mutta jälleen lähinnä vain töihin liittyen. Kuinka osuvaa, jälleen yksi piirre joka yhdisti gargoilin ja hänen veljensä yhteen. Ei varsinaisia rentoutumisen merkkejä vielä, muuta kuin viinilasi. Eliitti mainitsi kuitenkin joskus lukeneensa jotain vähemmän vakavaa, mutta sekin oli ilmeisesti lukemaan oppimista varten. Haltiakuningatar tarkkaili tuon tapaa istua, tuon puhetapaa, koko kokonaisuutta, kuitenkin olematta täydellisen läpinäkyvä ystävällisen hymynsä takaa.
"Ah se on vain... Vain yksi puhutuimmista kirjoista täällä tällä hetkellä. Lähinnä vain hovin ylistystä ja kuvailua onnellisesta kansasta sodan voitettua... Henkilökohtaisesti pidän kirjaa hieman hätäistynä, eihän arojen valtaamisesta ole juuri ollenkaan aikaa. Näin sisäpiirin henkilönä, halusin lukea kuinka paljon kirjailija on kuvitelmissaan osunut oikeaan ja kuinka tyytyväinen kansa mitä ilmeisemmin on." Delia kävi selittämään kysyttäessä, kirjan kantta peukalolla silittäen.
"Ehdin juuri kohdille, jossa kirjailija pistää ylös odotuksiaan, kirjoittaen tulevaisuutta fiktiivisessä mielessä. En ole varma, haluanko lukea siitä eteenpäin." Haltiakuningatar jatkoi, kuullessaan napsahduksen takaansa, herättäen tämän huomion olkansa ylitse.

Nuori prinssi Anton oli päättänyt mennä ja katkoa puisen aarnikotkansa toisen siiven, verraten sitä nyt gargoiliin, selvästi yrittäessä päättää oliko lelu nyt parempi.
"Anton...!" Delia torui, pääsemättä kuitenkaan pitkälle ovella käyvän koputuksen keskeyttäessä. Lupa tulla sisään annettiin äänettä, palvelijattaren astuessa sisään viinitarjottimen kanssa.
Kaksi lasia oltiin varattu iltaa varten ja pullo, Kuningattaren jättäessä auki olisiko heillä mielessä vain lasillinen vai ei.
Palvelijatar toi tarjottimen sohvaryhmälle, laskien sen pöydälle ennen viinipullon korkkaamista ja avaamista, kaataen molemmille osapuoliskoille sen hyväksyttävän, hienon määrän korkeajalkaisiin laseihin.

"Kiitos... Vie Anton huoneeseensa, hän on valvonut jo liiaksi tänä yönä. Katso, että hän nukahtaa." Delia sanoi antanen jatkotehtävän, johon palvelijatar myöntyi ymmärtäväisenä. Anton ei kuitenkaan ilman vastalausetta aikonut luopua valveilla olemisestaan, lähtien ähkimään, lähellä potkia haltianaista joka tämän syliin otti.
"Gargoili..! Sammuta kuu! Äh--!" Anton kävi huutamaan, huitoen yksisiipistä leluaan kohden kenraalia, palvelijattaren tehdessä parhaansa viedä tuon mukanansa.
Delia seurasi tätä katseellaan, varoittavalla ilmeellä pienempää, joka joutui nyt tyytymään, ettei kivinainen ryhtyisi rikostoveriksi uuteen pakoyritykseen, itkun kaikuessa vaimeasti vielä ovenkin suljettua.
"Hän on väsynyt... Älkää huoliko, kruununprinssi on perinyt vahvan tahdon isältään." Mustahiuksinen haltia hymyili, korottautuen viinilasilleen.
"Kerrohan Rathel, jos vietät vapaa-aikasikin linnan kulmilla tähystäen ja luet vain töihisi liittyen, mitä teet rentoutuaksesi?" Kävi kysymys selkänojaan nojautuessa.
"Tiedäthän... Huvitteluksi?"
Seuraava

Paluu Salit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö