Sinusta en silti luopuisi || Crim


Haltioiden linnasta löytyy Cryptin ainoa varsinainen kylpylä. Cryptin haltioiden kylpyläkulttuuri muistuttaa pienesti antiikin Rooman kylpyläkulttuuria. Kylpylästä löytyy pari suurempaa allasosastoa, sekä pienempiä, yksityisiä allasosastoja, jotka ovat lähinnä ylimystön ja siniveristen käytössä. Kylpylä on kovin vaaleasävyinen ja ei turhan koristeltu. Viherkasveja löytyy koristeena sieltä täältä. Palvelijat pitävät huolen, että vierailijat myös viihtyvät kylpylässä. Kylpylään ei kuitenkaan pääse ihan jokainen kansalainen, vaan alemman luokan henkilöiden pitää olla töissä hovissa, jotta pääsisivät edes käymään allasosastoilla. Kylpylästä löytyy myös muutama höyrysauna. Naisille sekä miehille on omat allasosastot, mutta kylpylästä löytyy myös muutama yhteisallas.

Valvoja: Crimson

Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3932

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti La Joulu 12, 2015 2:48

Re: Sinusta en silti luopuisi || Crim

Pulssi kohosi, siinä missä lämpö nousi myös, kun toista vasten liikahteli. Antoi vain varren työntyä koko mitallaan vanhempaa vasten, Iriadorin toivoen jossain alitajunnassaan että tämä hetki voisi kestää vain seuraavan ikuisuuden. Että saisi olla Dariuksen vierellä, eikä tästä koskaan minnekään karata tai kadota. Leveämpi hymy käväisi kasvoilla, Iriadorin kyllä tietäen ettei Haukansilmä välttämättä olisi samantien siihen ajatukseen myöntynyt, jos nuorempi olisi pyytänyt voivansa dominoida kerrankin. Hän oli tyytyväinen siitä mitä hänellä jo oli, ei punapäinen oikeastaan edes kaivannut enempää kuin saada Dariuksen kanssa jakaa läheisempiä hetkiä niin, kuin he siihen olivat tottuneet.
Kasvoja alkoi värjätä lämmöstä ja kiihkosta kevyt puna, Iriadorin intohimoisen suudelman lomasta yhä hakiessa sitä itselleen sopivaa tahtia tähän aktiin. Kunnes Darius kävi ääneen huokaisemaan ja sai Iriadorin työntämään lantiollaan vaativammin kenraalia vasten.

Ei se Haukansilmän halauskaan haitannut, oli se miten tiukka hyvänsä. Siinä oli hyvä olla. Lähellä omaa kumppaniaan, josta Iriador välitti niin äärimmäisen paljon.
Teen juuri kuten sinä haluat”, nuorempi myhäili rohkaisten, kiehnäten kasvoillaan hellästi Dariuksen kasvoja vasten, lopulta laskien otsansa paremmin vanhempaa vasten.

Vaatien nuorempi kävi kehollaan vasten työntäen nostamaan Dariuksen lantiota ylemmäs, jatkaen nopeampaa tahtia keinumistaan vanhempaa vasten. Voimakkaasti työntäen lantiollaan Haukansilmää vasten, pitäen kuitenkin merkillä jokaista vanhemman reaktiota, Iriadorin ollessa kaikesta siitä päättäväisyydestään huolimatta valmis lopettamaan heti jos kenraali niin toivoi.
Hiljalleen ne työnnöt jatkuivat aina rohkeammin, punapäisen ollessa leijaillut jo jonnekin huumansa huipulle, josta olisi enää vaikeaa laskeutua alas ilman, että sitä oloa jokin kävi helpottamaan. Koko hetki vei mukanaan, sokean puhaltaessa lämmintä ilmaa vasten silmäpuolisen kasvoja ja antaen samalla niiden mielihyvän täyttämien henkäisyjän valua suustaan ulos. Iriador ei nähnyt tarpeelliseksi yrittää piilottaa sitä lainkaan, miten hyvältä hänestä tuntui - niin itse akti kuin tällainen vaihtelu, joka jo ennestään villitsi korkeahaltiaa janoamaan Dariusta enemmän ja enemmän. Haluamaan kenraalista ulos niitä kiusallisen nautinnollisia ääniä, joita Iriador ei aikaisemmin ollut saanut kuulla. Sen mukaan sokea halusikin Haukansilmän suhteen edetä, välillä jääden vain himoiten ahnehtimaan sitä jos Winderistä sai esille uudenlaisia eleitä, tahdikkaasti samalla kuitenkin jatkaen sitä miehuuttaan vaivaavan paineen helpottamista.


//No niinpä, Karilta pitäis kieltää kaikki kun se haukkuu kaikkia vaan likasiksi rotiksi! OLIKO SE HAASTE?! Ens kerralla sit piereskellään vihreen kaasupilven keskellä meidän sohvalla kilpaa ja Joonas on täällä silleen oh lords mä luulin et teidän rööreistä tulee vaan sateenkaaria ja ruusuja. Kaasunaamarin saat. Otatko samantien vaikka kaksi?//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14160

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti La Joulu 12, 2015 1:14

Re: Sinusta en silti luopuisi || Crim

Tyytyväisenmyhäilevästi Darius naurahti Iriadorin sanoille, tiukentaen vielä entisestään sitä halausta kun nuorempi kasvojaan alkoi kiehnäämään vasten hänen omiaan. Se nopeampi tahti sai kenraalin voihkimaan mielihyvästä ääneen, vanhemman painaessa kasvojaan paremmin vasten Iriadorin kasvonsyrjää. Voihkiminen ja raskas hengitys kävivät kuitenkin kurkun päälle ja pikkuhiljaa vanhemmalta tuntui ääni loppuvan aktin edetessä. Ehkä jo siinä vaiheessa olisi voinut tiedostaa mahdollisen flunssan tulevan, mutta juuri nyt Darius ei moista edes pystynyt pistämään merkille. Ei tässä hiprakassa ja mielihyvän huumassa, kenraalin jopa vähän väliä pitäen täysin uudenlaisia ääniä näin Iriadorin seurassa. Ei hän kyennyt pidättelemään niitä mielihyvän ääniä joita itsestään päästi, osin myös sen takia, että saattoi täten Iriadorille indikoida kyllä nauttivansa tästä, nuorempi kun ei sitä hänen kasvoiltaan voinut lukea.

“Tuntuu niin hyvältä”
, Silmänsä sulkenut eliitti henkäisi käydessään samalla toisella kädellään silittelemään Iriadorin niskaa ja niitä lyhyeksi leikattuja hiuksia. Vaikka olikin tottunut siihen, että tässä roolissa sai yleensä myötäillä harvinaisen rajuja liikkeitä, ei Darius voinut kieltää etteikö tämä rauhallisempi ja ennen kaikkea tunteikkaampi peuhaaminen olisi ollut huomattavasti mieluisampaa. Iriadorin kanssa tämä tuntui niin paljon paremmalta, kuten kuuluikin. Mukana ei ollut vain se tyydyttämisen himo, vaan syvemmät tunteet petikumppania kohtaan.

“Rakastan sinua niin”
, Darius jatkoi henkäisten vasten nuoremman kaulaa, “En voisi elää ilman sinua”.
Suudelma jos toinenkin käytiin suomaan Iriadorin kaulalle, kenraalin tuntien kuinka se oma mielihyvän huippu alkoi lähestyä, Dariuksen kuitenkin koittaen pidätellä itseään vielä hetken. Se tosin oli sitten vaikeampi tehtävä, kun koko tilanne oli niin euforisen ihana.


// Kari on itte likanen rotta. Hyi. OLI SE HAASTE. Joonas järkyttyy loppuiäkseen kun saa nähtä totuuden naisista. Otan mielelläni kaksikin, toinen mulle ja toinen Timille. //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3932

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ma Joulu 14, 2015 3:31

Re: Sinusta en silti luopuisi || Crim

Osa punaisista hiuksista otti liimautuakseen vasten ohimoita, hien noustessa kiiltämään otsalle ja kasvojen reunaan. Alituinen hymy lepäsi tyytyväisen korkeahaltian kasvoilla, nuoremman kehrätessä sitä tyytyväisyyttään jopa ääneen kyetessään aistimaan, että Dariuskin tästä nautti. Siitä oli niin pitkä tovi, kun Iriador oli viimeksi saanut vuoteessa ketään dominoida. Ja nyt kun sen koki tällä tavoin sen valittunsa kanssa, ei nuoremmasta olisi hetkeen kieltämään, etteikö hänkin tätä haluaisi ja tarvitsisi aika ajoin. Ei sokea aikonut kenraalilta tätä osaa ryöstää, mutta hiljaa mielessään tietenkin toivoi, että he voisivat jakaa tällaisia kertoja enemmänkin tulevassa.

Ne Dariuksen sanat saivat nuoremman hidastamaan hetkeksi tahtia, työntämään kiusoittelevan pitkiä työntöjä vasten tummatukkaista. Aina lähes livuttaen oman vartensa täysin ulos, mutta kuitenkin mukavasti myötäillen aina työntäen sen takaisin sisään. Aina hieman pidemmälle. Hieman rajummin. Kokeillen niitä rajoja, joihin Haukansilmä kykeni antautumaan Iriadorin seurassa.
En tiedä mitä tekisin ilman sinua”, punapäinen huokaisi äänensä täynnä intohimoa. Iriador kävi painamaan kasvojaan hetkeksi paremmin vasten Dariuksen tummia hiuksia, kohoten lopulta irti kenraalin tiukasta, lämpimästä halauksesta. Toisen kätensä livuttaen Haukansilmän polvitaipeen alta ja ryhtinsä suoristaen, Iriador kykeni nostamaan isompansa lanteita hetkeksi kunnolla ylemmäs ja pistämään ne viimeiset yhä kytevät voimansa tyydyttämään omat halunsa. Toinen käsi kuroi myös Dariuksen miehuuden äärelle, hyväilemään sitä samassa tahdissa kuin korkeahaltia työntöjään vielä jatkoi. Kunnes muutaman vaativamman, syvälle työnnetyn liikkeen päätteeksi nuorempi kykeni purkamaan sen sisälle pakkautuneen hyvänolontunteensa Haukansilmään. Edes yrittämättä pidätellä tämän pidempään itseään, saati sitten niitä hymyileviltä huulilta karkaavia voihkaisujaan, jotka eivät kamalasti kysyttävää peräänsä jättäneet.

Iriador ei kuitenkaan kokenut olevansa vielä valmis, vaan halusi tietenkin myös suoda kenraalille parhaimman mahdollisen helpotuksen kaiken tämän päätteeksi. Kehonsa väristen nuorempi vetäytyi Dariuksesta kauemmas, ahnaasti vain kumartuen mitään sanomatta alemmas. Ei Iriador jaksanut välittää vaikka lakanat sotkeutuisivat, ei edes siitä että oma miehuus yhä työnsi ulos sitä suolaisenvalkeaa eritettä heidän väliinsä peitteille.
Kätensä lisäksi sokea lähtikin pitkän nuolaisun päätteeksi suomaan suullaan varmasti kaivattua huomiota Winderin varrelle, pistäen ne viimeisetkin voimiensa rippeet siltä hiljalleen pyrkivältä väsymykseltä huolimatta mukaan tähän unohtumattomaan kertaan.


//No Kari on kyl aika. Häntä vaan puuttuu. SENKIN HAASTAJA AKSU. Eiköhän ne kaikki miehet järkyty, kun saavat lopulta tietää millaisia maailmantuhoja me naiset ollaan. Tamppoonitki käy ihan käsikranaateista. Kelaa nyt Timille kaasunaamari :-----DDDD mulla tulee mieleen vaan se fallout nelosen dogmeat <3//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14160

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ma Joulu 14, 2015 8:13

Re: Sinusta en silti luopuisi || Crim

Ne kiusoittelevan pitkät ja alati rajummat työnnöt saivat kenraalin lähes naurahtelemaan mielihyvästä, nuoremman selvästi testaillessa rajojaan siinä samalla. Ei Darius pistänyt pahitteeksi rajummista otteista kumppaninsa kanssa, joten ei hän myöskään mitään vastaan sanonut, kun punapäinen hieman kovakouraisemmaksi kävi - loppujen lopuksi tämähän ei ollut oikeastaan mitään, verrattuna siihen mitä Haukansilmä oli saanut kokea pahimmillaan. Ja sitä hän ei kyllä halunnut uudestaan kokea, jos siitä lähdettiin…
Iriadorin sanat saivat kenraalin hymisemään tyytyväisenä niiden voihkausten välistä. Ja kun nuorempi viimein kävi nojautumaan kauemmas, ei darius millään olisi halunnut päästää tuosta irti - mutta päästi kumminkin, jotta punapäinen saattoi pystyyn nousta. Kädet laskeutuivatkin ottamaan tukea vuoteen lakanoista, nuoremman kohottaessa kumppaninsa lantiota, kenraalin toki auttaen omalta osaltaan moista liikettä. Iriadorin suoma huomio varrelle sai valmiiksi ääntelevän kenraalin kehräämään mielihyvästä, nuoremman pian saavuttaen oman huippunsa vasten Haukansilmän miehuutta.

Mutta vaikka oman hupinsa oli saanut, ei Iriador näyttänyt olevan valmis. Hetken Darius ehätti vetää henkeä korkeahaltian vetäytyessä ulos, ennen kuin tuo kävi kumartumaan alemmas ja suomaan huomiota kumppaninsa varrelle.
Darius hymisi lempeäntyytyväisenä, lantion käydessä väkisinkin pienesti työntymään paremmin kohden nuorempaa. Hitaasti kenraali kävi kohoamaan kyynärpäidensä varaan ja katselemaan nuorempaansa. Toinen käsistä ojentui rauhallisesti silittelemään korkeahaltian punaisia hiuksia, vielä ennen kuin vanhempi myös sen mielihyvän huippunsa saavutti. Muutama voimakkaampi lanneliike ja se huippu oli saavutettu, Haukansilmän henkäisten pitkään ja väriseästi kun se paineentunne helpotti.

Kenraali romahti takasini lakanoille, hengittäen syvään ja itseään tasaillen. Iriadoria silitellyt käsi kävi ohjailemaan nuorempaa takaisin ylös kenraalin vierelle, jotta Haukansilmä saattoi jälleen vetää kumppaninsa halaukseen. Darius kietoikin kätensä Iriadorin ympärille ja painoi kasvonsa vasten nuoremman hartiaa, suoden siinä rauhoittuessaan vielä kevytiä suudelmia nuoremman hartialle ja kaulalle.
“Ehkä meidän pitäisi vaihtaa rooleja useammin…”, eliitti kävi lopulta naurahtamaan, uupuneesti ja ääni rikkonaisesti, johtuen siitä kurkusta joka kipeältä tuntui ja ennen kaikkea kuivalta äskeisen voihkimisen myötä.
“En ajatellut huomenna jatkaa töitä, vielä…”, Kenraali jatkoi sillä surkuhupaisalta kuulostavalla äänellä, “tahtoisin viettää päivän sinun kanssasi…”.
Muutenkin Dariuksella oli töitä vähemmän ja niin sanotusti luppo aikaa, jos hän vain asiansa järjesti niin. Sillä hän olikin saanut nämä pari päivää jo suruissaan rypeä yksin ja kerta nyt tämän oman vapaan oli aloittanut, niin miksei sitä pitkittänyt muutamalla päivällä vielä. Jos jotain, niin Darius todellakin tarvitsi nyt hetken vapaata selvittääkseen ajatuksiaan ja levätäkseen itsensä takaisin kuntoon. Ja mikä olisikaan ollut parempaa, kuin viettää ne vapaat Iriadorin seurassa?


// Mistä sä tiedät onko sil häntä siellä kaavun alla? Jos sil ei kato oo semmosta häntä reikää mitä sun vaatteissa! VOI EI SUN HÄNTÄ <3 HAASTAN KAIKKI. Nii, hirveitä otuksia sittenkin. Ei niitä mystisiä neitsyitä yksisarvisten selässä. TIMILLE KAASUNAAMARI JOOO. Timi on aika Dogmeat. Remumu nukkuu, mul on tänään verikokeet joten heräsin ajoissa ja nyt oon ihan asd EN TAHDO ÄITI //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3932

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti Ma Joulu 14, 2015 7:36

Re: Sinusta en silti luopuisi || Crim

Kauaa nuoremman ei tarvinnut sitä huomion suomista jatkaa, tuntiessaan miten lämmin erite painui aluksi kitalakea vasten ja siitä nieltiin aina kurkusta alas asti. Sen jälkeen Iriador vasta viitsi päästää irti, hetkeksi kasvonsa laskien vain nojaamaan Dariuksen reittä vasten. Ja kulki siitä sitten edelleen kenraalin häntä ohjaillessa tuon vierelle tasailemaan kiihtynyttä hengitystään, ohessa suupieliään kämmensyrjäänsä pyyhkäisten. Olo oli täysin rentoutunut. Euforinen ja äärimmäisen tyytyväinen, eikä koreahaltia olisi saattanut enää toivoa enempää siinä, kun Haukansilmä painoi hänet uudemman kerran syleilyynsä.
Winderin huomauttaessa, että heidän pitäisi vaihtaa rooleja useammin, kävi sokea naurahtamaan lempeästi kumppanilleen, pistäen samalla merkille sen rikkonaisen äänen. Mutta ehkä se johtui vain äskeisestä peuhaamisesta - tai niin Iriador halusi uskoa, eikä laskea mahdolliseksi että Darius yllättäen kipeäksi tulisi...

Siinä missä punapäinen oli ehättänyt jo aikaisemmin miettiä suunnitelmaa tulevalle, eikä kokenut täysin kykenevänsä työskentelemään eliittijoukon sotilaana nyt, kertoi myös Darius ettei aikonut jatkaa töitään vielä huomenna. Että Haukansilmä tahtoisi viettää päivän sokean seurassa.
Tietenkin se ajatus sai Iriadorin painamaan kulmiaan murheellisena alemmas...
Oliko oikein kaiken tämän mukavuuden jälkeen ottaa puheeksi se, kuinka Iriador halusi hetkeksi eroon haltioiden kaupungista? Kauas siitä mitä se sisällään piti, töistään ja velvollisuuksistaan? Ei hän kyennyt työskentelemään sillä samalla teholla eliittisotilaana juuri nyt… hän ei halunnut nähdä samoja naamoja päivästä toiseen, eikä Iriador kuvitellut pystyvänsä kunnolla edes kanssakäymään kenenkään seurassa täällä sen jälkeen, kun oli kirjaimellisesti yrittänyt hukuttaa yhden Kuiskauksen kapteeneista kiivastuksissaan. Pelkkä ajatus alkoi taas ahdistaa ja vaivata mieltä, sen silkan hyvänolon tuntuessa samalla vain yllättäen väistyvän. Ja siitä ahdistuksestaan Iriador halusi eroon mahdollisimman nopeasti.

Tarvitsen pidemmän loman selvittääkseni pääni kunnolla”, korkeahaltia tokaisi suoraan, painaessaan kasvojaan paremmin Dariusta vasten, edes yrittämättä myötäillä niitä mukavalta kuulostavia pyyntöjä seuraavista päivistä. Iriador olisi korkeintaan ahdistunutta seuraa, aivan toisissa, omissa maailmoissaan, mitä ikinä he olisivatkaan keksineet yhdessä tehdäkään.
Ja siksi minä… lähtisin mieluummin hetkeksi jonnekin muualle...”, punapäinen toi murheensa esille. Vaikka uskoikin Dariuksen ymmärtävän ajatuksiaan, tuntui pahalta alkaa näin ehdottaa kumppanilleen että halusi hetkeksi tuostakin kauemmas. Nuorempi kuitenkin koki sen olevan oikea ratkaisu tähän hätään...
Iriador kiehnäsi vasten Haukansilmää, toisen kätensä ujuttaen Dariuksen kyljelle varovaisesti silittelemään vanhempaansa, “Tietenkin minä haluan viettää aikaa kanssasi aina kun siihen on mahdollisuus ja tahdon pysyä jatkossakin vierelläsi, älä käsitä väärin”, sokea yritti hymyillä, niin vaivalloiselta kuin se siltä hetkellä tuntuikin.

Mutta tarvitsen omaa aikaa juuri nyt…”.


//No emmä tiedäkään, Kari on niin mukamas holy niikö ne kaikki muutkin toverit nii kato ofc sen pitää demoniset piirteet piilottaa. MUN HÄNTÄ ON HIENO ET DISSAA! Ollaan me hirveitä. Timi on true dogmeat, olen kateellinen. Mäkin tahon oman dogmeatin, vai pitääks mun tehä Daichista catmeat :DD:DD::D:DDD SULLA OLI KOKEET MUT SELVISIT KOSKA SIÄ SE PELAAT REMUN KANS KIVASTI JA KAIKKI ON HYVIN NIIIIIIII//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14160

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Joulu 17, 2015 2:07

Re: Sinusta en silti luopuisi || Crim

Sen mukavan hetken ja lämpimän tunteen rinnassa kävi kumoamaan Iriadorin seuraavat sanat, nuoremman ilmoittaessa tarvitsevansa pidemmän loman. Omaa aikaa, jossain muualla. Tietenkin syvällä sisimmissään Darius ymmärsi Iriadorin tarpeen ottaa hetken taukoa kaikesta, mutta juuri nyt päällimmäiseksi tunteeksi tuli vain se, että nuorempi halusi mahdollisimman kauas Haukansilmästä ja mahdollisimman nopeasti. Siltä se ainakin kuulosti, kun nuorempi näin yhtäkkiä asian toi esille noin töksäyttäen. Tekikö hän jo nyt jotain väärin? Ilmeisesti.
Darius ei sanonut mitään hetkeen. Haukansilmä jäi vain tuijottamaan tyhjyyteen, hengittäen samalla entistä rauhallisemmin, joskin silti raskaasti. Edes se silittely mitä nuorempi soi, ei saanut kenraalissa aikaan mitään reaktioita.

“Sain juuri tietää että perässäsi on palkkamurhaajia ja nyt haluat kauas minusta, jonnekin missä en varmasti voi katsoa pysytkö turvassa?”, Darius aloitti lopulta puhuen tasapaksulla, jokseenkin pettyneensävähtävällä äänellä.
“Kuiskauksesta ei noin vain pidetä lomaa ilman, että se selitetään myös muille tahoille. Jos katoat pitkäksi aikaa selittämättä, se herättää kysymyksiä. Kysymyksiä joihin minun pitää vastata, mitä minä heille sanon? Että sinä lähdit pitämään lomaa selittämättömästä syystä - koska emme voi heille kertoa perimmäistä syytä ilman että kertoisimme meistä… - ja jos yksi saa pitää pidempää lomaa ilman syytä, alkavat muutkin sitä vaatia. Ja juuri nyt en kaipaa yhtään enempää sotkuja Kuiskaukseen, minulla on yhä selittämättä Briarinkin tilanne miehilleni”, halaus korkeahaltian ympärillä kävi hellittämään Dariuksen puhuessa, “Joten jos mitään hyväksyttävää syytä lomallesi ei löydy… Ainoa vaihtoehto olisi poistua kuiskauksen riveistä… se tarkoittaisi sitä, ettemme voisi enää tavata muuta kuin salaa, silloin jos edes ehtisin…”.

“Mutta jos se on mitä haluat… päästä kauas minusta ja jättää tämä kaikki taakse… kuka minä olen sinua estämään”
, Pikkuhiljaa humalasta ja uupumuksesta väsymään käyvä kenraali hymähti, hiljeten sitten jälleen. Eiköhän Iriador tiennyt mitä siitäkin olisi seurannut, jos tuo Kuiskauksen lopullisesti olisi jättänyt. Tuota olisi pidetty silmällä pitkään, ihan vain että he saattoivat varmistaa, ettei Iriador mennyt Kuiskauksen tietoja vuotamaan kenellekään, varsinkaan vihollisille. Eikä Darius voisi tavata Iriadoria, varsinkaan virka-ajallaan. Saihan kenraalilla olla ystäviä, joiden kanssa viettää vapaa-aikaansa, mutta sitä vapaa-aikaa oli niin harvoin. Nämäkin päivät alkoivat olla jo liikaa, pian kenraalin pitäisi alkaa selittelemään itseään paremmin, jos pitkään vielä meinasi pysyä poissa kuvioista…

// Kari saatana solet gayyy. SUN HÄNTÄ ON JUST SÖPÖ EN DISSAA. Timi on dogmeat, Daichi voi olla catmeat joo :DDD SELVISIN JOO. JA SITTEN PELATTIIN SuNKIN KAA NIIIN perkeleen crota MÄ MEEN JO. Se 3v3 oli kivaa uudestaan asap //
Avatar

The Saviour
The Saviour

Viestit: 3932

Liittynyt: Su Syys 04, 2011 5:10

Paikkakunta: Void

Viesti To Joulu 17, 2015 3:28

Re: Sinusta en silti luopuisi || Crim

Kyllä Iriador jo arvasi sanoillaan latistavan kenraalin mielen samalla kertaa alas, varsinkin kun tummatukkainen alkoi ääneen puhumaan. Sen kuuli, sen pettymyksen, niin selvästi, että se sai Iriadorin pysähtymään ja huokaisemaan syvään vasten vanhempaa. Kyllä hän oli siitä hyvin tietoinen, että vastaavanlaista “lomaa” olisi vaikeaa järjestää vailla hyvää syytä. Mutta sitä nuorempi nyt tarvitsisi, jonkinlaisen vapautuksen tästä ympäristöstä siksi hetkeksi, että pystyisi oman tiiminsä kyljessä työskentelemään jälleen kuten kuuluisi. Ei se vika ollut Winderissä yksin, se oli tällä hetkellä ympäristössä, joka punapäätä niin suututti ja inhotti. Vaikka miten hän toivoikin saavansa olla Dariuksen vierellä ja rakastaa tuota päivästä toiseen, jakaa huomiota tai edes tervehtiä kun vastaan käveli, toisi se kaikki kuitenkin mieleen vain tämän päivän tapahtumat ja kaikki ne vastoinkäymiset, joita Iriador oli saanut todistaa silmäpuolen kohdalla. Ja hyväksyä sen faktan, että oli niihin omalta osaltaan yhtä syyllinen halutessaan tällaista suhdetta jatkaa.

Se tekisi kipeää. Heille molemmille. Olla nyt tuntemattoman ajan poissa, vailla edes sitä yhtä, jonka saattoi lämpimään halaukseensa painaa ja pitää hyvänä. Suojassa muuten pilaantuneelta maailmalta, jossa toisen rakastaminen tuntui olevan jo rikos itsessään.
Olkoot sitten niin että lähtisin, mutta se olisi viimeinen vaihtoehto, jos mitään muuta ei ole. En halua heittää hyvää työtä hukkaan, enkä sijaani puolustaa siinä missä tätä kuningaskuntaa niin myös sinua. Ei minulla ole mitään paikkaa minne edes menisin… en voi yksin lähteä edes piilopaikkaan ja kreivi on samantien tietoisena kyseenalaisesta läsnäolostani… ainoa turvallinen sija josta minua ei etsitä olisi… Lorythaksen luona”.

Sitäpaitsi kuka muka sokean haluaisi ottaa edes apulaisekseen minnekään...”, Iriador hymähti loppukohden kuivasti, tietäen harvinaisen hyvästi myös sen, että kuiskauksesta lähtemisen jälkeen ainoa järkevä vaihtoehto olisi enää itään palaaminen, “Ei kukaan tarvitse näkemään kykenemätöntä jalkoihinsa pyörimään”. Ja liekö nuorukainen sieltä koskaan olisi enää palannut takaisin Cryptiin, jos täällä kaiken menetti. Ei hänellä olisi yhtä ainoata syytä palata silloin...
Punapäinen kävi kuitenkin kääntämään kylkeään, selkänsä kääntäen Dariukseen päin ja yrittäen siinä itselleen sängynreunalle tehdä mukavan sijan. Vaikka eihän siitä sellaista saanut tekemälläkään enää, kun Haukansilmä ei ollut siinä halaamassa...
Puhutaan lisää aamulla, en koe tämänkään keskustelun kuuluvan tähän”, Iriador tuhahti, sokeat silmänsä painaen kiinni ja kääräisten pienesti peittoa yllensä. “Halusin vain... että olet tietoinen…”.


//No Kari kyllä on. HHHHHÄNTÄ! Saatanan meatjengi. Sit niillä molemmilla on omat kaasunaamarit ja ne painattaa meneen kartsalla ympyrää :DD:D:D:DDD NIIN PELASITTE JA OLI LIIAN KIVAA TAAS voi ei sitä Crotaa. SE OLI NII LÄHELLÄ DJHABGWDOULJWADWA. 3v3 asap joo kyllä kiitos, oltiin yber team//
MY NAME IS CRIMSON, FAMED SOLDIER OF NIGHTMARES, AND I AM HERE FOR DINNER
---
IRIADOR MIR VALDOREN - DELATHOS N'DRAYER - JACKALOPE - ARETHDRIEL CÚTHALION - ATREVAUX P. ARGENTEUS - SHYVANA - NOEL ARTANIA - LORYTHAS SEYR - WYRIUS - NESSAYA ANERITTE - QIRA A'DARUIL - OMANIRON - LOTHAR T. MORDECAI
---

Elä pelkää ottaa yhteyttä yksärillä, jos peli kiinnostaa missään muodossa o7
Avatar

Monarkki

Viestit: 14160

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Joulu 17, 2015 3:58

Re: Sinusta en silti luopuisi || Crim

Ilmeisesti Iriador oli asiaa harkinnut jo tovinkin, sillä heti tuo kävi listaamaan paikkoja mihin mennä. Piilopaikkakin oli käynyt Dariuksen mielessä, mutta kreivin läsnäolo ei kuulostanut houkuttelevalta kenenkään korvaan. Se mies oli yhtä kiero ja sairas mitä kuningaskin, ties mitä se ajatuksia lukeva mulkero keksisi, jos jutun juonesta saisi kiinni. Toinen vaihtoehto olikin sitten Seyr… Mikä ei sinällään kuulostanut hullummalta idealta, mutta näin matalalla mielellä ja epäselvästi ajatellen, ei Darius nähnyt siinä mitään hyvää, että Iriador olisi Lorythaksen luo karannut ilman häntä. Sitä paitsi he eivät tienneet sopiko se suunnitelma Lorythakselle - vaikka tähän asti puoliverinen oli enemmän kuin mielellään heitä auttanut tilanteessa jos toisessakin, jopa oman henkensä uhalla..
Iriador ei kuitenkaan aikonut luopua paikastaan Kuiskauksessa, mikä sinällään oli huojentavaa kuulla. Mutta toisaalta, oli sen “loman” järjestäminen silti hankala tehtävä.

Korkeahaltia kävi kääntämään selkänsä, joka antoi nuoremman poistua otteestaan estelemättä. Tekihän sekin pahaa nyt tuijottaa Iriadorin selkää kun äsken oli tuota saanut pidellä, mutta Darius ei sanonut mitään. Ei varsinkaan sen jälkeen, kun Iriador toi esille sen, ettei tästä nyt enää tänään kannattanut keskustella. Ehkä se oli hyvä idea, varmasti itse kukin oli uupunut ja ajatukset eivät enää niin kovin selvästi kulkeneet. Koko päivä oli ollut henkisesti raskasta, tunnetilojen vuoristorataa. Ehkä oli hyvä vetää henkeä ja levätä nyt, ennen kuin asiaa enempää mietittiin.
Tosin siitä lepäämisestä ei tulisi mitään Dariuksen osalta. Kenraali vain hymähti hiipuvasti, myöntävästi Iriadorin sanoille ja jäi sitten hiljaisuudessa tuijottamaan Iriadorin selkää. Ja voi kuinka pitkään hän tuijottikaan, uupumuksesta ja väsymyksestä huolimatta ei hän unta saanut. Miettien päätään puhki asian jos toisenkin suhteen ja kun viimein unenpäästä sai kiinni, oli hän jo rauhoittunut, keksinyt mahdollisen ratkaisun tähänkin pulmaan ja huomannut, että kurkkunsa oli uskomattoman kipeä yhä…



// HÄNNNTÄÄÄ. Siellä vetävät kaasunaamarit päässä ympyrää, Daichi edellä ja Timi perässä. Daichi määrää suunnan, Timi vauhdin. NIIIN LÄHELLÄ ja varmasti se ois menny paremminkin jos mä en ois ollu niin tillin tallin :--D MUTKU OLTIIN PELATTU WORMS JUOMAPELIÄ ENNEN SITÄ JA SÄ TIIÄT KUIN HYVÄ MÄ SIINÄ PELIS OON ;D;D;D;D;;;D Uudestaan joo, vedettiin kaikkia turpuun. Ryyppy sille ftw. höhö //
Edellinen

Paluu Kylpylä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö