Need protection by ladies?


Kolmihuippuisella vuorella riittää rinteitä vaikka muille jakaa. Rinteiden jyrkkyys vaihtelee pystysuorasta seinämästä loivaan mäkeen, mutta mitä ylemmäksi kiivetään, sitä vaikeakulkuisemmaksi rinteet muuttuvat.

Valvoja: Crimson

Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 706

Liittynyt: Pe Syys 10, 2010 2:40

Viesti Su Elo 07, 2011 1:54

Need protection by ladies?

Elwyn

Haltia odotteli vuoren rinteellä isolla kivellä. Hänet ja joku toinen haltia oli palkattu suojelemaan erästä kuulua alamaailman pomoa nimeltä Eric Monetage. Elwyn teki harvoin tälläisiä keikkoja, mutta palkka oli tuntunut sen verran hyvältä ja reissu kiinnosti muutenkin, oli hänkin suostunut. Tietysti nainen oli jonkinverran ylpeä itsestään, sillä juuri häntä oli kysytty pestiin ja toihan tälläinen vaihtelua vakoojan hommiin. Toisesta palkatusta henkivartijasta Elwyn ei tiennyt mitään. Monetage oli matkalla vuoren toiselle puolelle, hoitamaan bisneksiään ja tarvitsi suojelua. Vuorilla liikkuikin kaikenlaista porukkaa, toiset rikkaiden matkailijoiden perässä, toiset ehkä jopa vain ruuan. Elwyn ei ollut aikoihin vuorilla liikkunut, saati käynyt toisella puolella, olihan siellä ihmisiä. Onnekseen tuon ei ollut tarvinnut vakoojan tehtävissä kuin vain kykkiä vuoren juurella.

Elwyn oli jättänyt uskollisen lemmikkinsä ja ystävänsä Akashin tällä kertaa kotiin. Ericiä ei ollut miellyttänyt ajatus lumitiikeri mukana. Hänen mielestään Akashi olisi ollut vain tiellä, eikä se osaisi naamioitua hyvin. Tietenkin Monetage luuli lemmikkiä tavalliseksi ja siksi esittikin riskin, että jos se ei tottelisikaan ja pilaisi koko homman. No, eihän Elwyn voinut kertoa koko menneisyyttä, joten tuo tyytyi toiminaan tällä kertaa ilman ystäväänsä. Akashia taas oli myöskin harmittanut uutinen, sillä tuo olisi halunnut myös vaihtelua tavallisiin vakoojan rutiineihin. Ja sekin, että lumitiikeri olisi emäntänsä koko poissaolon aikana huolissaan tuosta ja viettäisi unettomia öitä. Elwyn oli lohdutellut toista sillä, että hänen kanssaan olisi myös toinen henkivartija, eikä tuo varmasti olisi mikään amatööri.

Eric oli ilmoittanut tulevansa vaunuilla, joita veti kaksi hevosta ja niitä ohjasti yksi hänen kätyreistään. Kätyrillä oli kaiken varalta oma veitsi matkassa, jotta tuo pystyisi pahemman tullen suojelemaan itseään. Monetage taas matkaisi mukavasti koko reissun vankkureissaan, henkivartijat luonnollisesti kävellen vierellä valppaina. Toisesta suojelijasta ei ollut tietoa, millä tuo saapuisi, mutta tärkeintähän oli, että tuo saapuisi paikalle vaikka lentämällä.

//Noniin! Odotellaan Nipustinia neitosensa kera :D//

Ritari
Ritari

Viestit: 1227

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Su Elo 07, 2011 10:38

Re: Need protection by ladies?

//Täällähän minä! >:3 Tai siis me!:--D//

Shann

Muutama aamun koitto sitten, neitoa oli lähestynyt muuan lähetti, tuoden tärkeää viestiä. Hänet oli palkattu vahtimaan eräs kuuluisaakin alamaailman isoa kihoa, Monetagea.
Eric Monetage oli yksi luihuimmista ja kieroimmista ihmisistä joita Shann vain tiesi, vaikka olikin tavannut miehen hieman erinlaisissa merkeissä vain kerran aijemmin. Mutta samalla mies oli taatusti yksi laiskimmista olennoista mitä maa päällään kantaa. Saati sen allakaan. Ilmankos tämä tarvitsi suojelua. Kirjeessä oli mainittu myös eräästä toisesta palkatusta, mutta hänestä ei punapää ollut koskaan ennen kuullutkaan. No tuskin siitä mitään haittaa, saatika apua olisikaan.
Monetage taisi suosia haltioita palkkalistoillaan, koska haltiat olivat suorastaan ilo katsella, sekä tarkkoja silmistään ja korvistaan. Nämä sotilaat aistisivat vaaran jo kaukaa ja olivat vieläpä tappavan tehokkaita taistelioita.

Hieman ennen auringon nousua, Shann poistui asunnostaan vähin äänin. Tapaaminen oli sovittu metsänlaidalle, lähelle vuoristoon vieviä teitä. Haltia lähti matkaan hyvissä ajoin ettei työnantajan tarvitsisi turhia odotella.
Saapuessaan tapaamispaikalle, siellä odottikin jo vankkurit sekä muuan haltia neito, Shann päätteli tämän olevan hänen tuleva työparinsa. Esittäytyminen lienisi kohteliasta ja varmaan tarpeellista.
"Shalannae Aryawél, suuren Arianna Aryawélin tytär... Kuunterän kantaja." Punapää esittelee itsensä. Tämän tapainen hieman ylpeilevä esittäytyminen oli sekarotuiselle tavallista.

Shann asettuu heti mukavasti johtajan saappaisiin muilta mitään kyselemättä ja komentaa vankkureita lähtemään liikkeelle. Elwyn nimisen haltian hän komentaa kanssaa kärkeen. He kulkisivat vankkureiden edellä, mistä näkisivät tarkkoine haltia silmineen parhaiten edessä olevat vaarat.
Seurue aloittaa vaarallisen matkansa vuorten toiselle puolelle.
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 706

Liittynyt: Pe Syys 10, 2010 2:40

Viesti Ma Elo 08, 2011 1:36

Elwyn

Vaunut saapuivat ja pysähtyivät Elwynin viereen. Eric tervehti tuota, samoin myös nainen. Enää puuttuisi toinen henkivartija, joka kylläkin jo oli tulossa, ainakin joku hahmo siinti hieman kauempana.
Toinen olikin erikoisen näköinen, hyvin valkea iho ja tulipunaiset hiukset. Esittäydyttyään, tajusi Elwyn kuunterästä, että tuo oli ainakin puoliksi Kuuhaltia. Heitä olikin nykyisin harvassa. Lyhyesti ja ytimekkäästi nainen oli esitellyt itsensä vain lausumalla oman nimensä. Sukuniemään tuo ei koskaan käyttänyt missään, parempi ettei häntä yhdistetä edesmenneeseen isäänsä.

Haltia meni toisen vierelle vankkureiden eteen, joka oli ottanut jykevän komennon itselleen. No, ei se näin alussa haitannut. Havaittavissa oli kuitenkin ylpeilevää äänensävyä. No, olihan Shann sitä ylemmistöä rotua ja Elwyn taas tavallinen haltianpulliainen. Joukko pysytteli kaidalla polulla, josta vankkurit juuri ja juuri mahtuivat kulkemaan. Se oli tavallisin kulkureitti vuoren toiselle puolelle ja sitä myöten myös vaarallisin. Elwyniä ihmetytti, että Monetage oli suosinut tähän tehtävään kaksi naista. Aikaisemmin herrasta nainen ei siis aikaisemmin ollut muuten kuullut kuin nimeltä toisten alamaailman pomojen nimien lomasta.
"Harjoitatko muita ammatteja kuin henkivartijan?" Elwyn aloitti, ihmeen kaupalla. Häntä todella kiinnosti tuo asia ja oli aika hölmöä kävellä koko reissu puhumatta. Tärkeää oli tulla Shann'in kanssa edes jotenkin juttuun, muuten taistelutkin menevät honkiin.

Ritari
Ritari

Viestit: 1227

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Ti Elo 09, 2011 8:40

Shann

Vaikka Shann olikin itse itsensä johtoon nimittänyt, totteli toinen haltia häntä onneksi mukisematta. Yhdessä kaksi ylvästä astelivat ripein haltian askelin vankkurien edessä.
Vaalea hiuksinen haltia osoitti kiinnostusta Shannia kohtaan josta toinen ei tiennyt pitäisikö olla imarreltu vaiko varuillaan. Kuitenkin työparihan täsäs oltiin niin sama kait tuo oli vastata. Ennenkuin Shann vastasi hän nopealla vilkaisulla Elwyniin ja tämän varusteisiin arvioi mielessään pystyisikö voittamaan jos kähinä syntyisi. Itsevarmuuden lieskat vain paloivat neidon sisällä, näyttäytymättä ulos, ja hän uskoi olevansa täysin voitokas.
Joten ei vaaraa vastata: "Kyllä oikeastaan. Teen vähän minkälaista keikkaa milloinkin. Omaan kuitenkin pätevyyden myös vakoiluun, sekä riittävän kylmyyden murhaamiseen. Usein minut kuitenkin palkataan henkivartiaksi matkalle, taikka palkkamiekaksi kaksintaisteluihin. Ammattini kirjo on laaja, vaikkeikaan niin tavanomainen", punapää kertoo ja sipaisee ei-miekkakädellään lyhyitä punaisia hiuksia kasvoilta.
"Entäpäs sinä kumppani", Shann sanoo ja sana kumppani oli painotettu hassusti, "Voinko luottaa vankkaan taistelukokemukseesi jos tiukka paikka tulee?" Sekarotuisen kysymys oli tarkoitettu tiedostelemaan toisen taustoja ja taistelu kokemuksia.
Haltioiden vauhtia vankkurit etenivät nousevan auringon kanssa kilpasilla kohti vuoria, ja sen lävitse vievää suurta solaa.
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 706

Liittynyt: Pe Syys 10, 2010 2:40

Viesti Ti Elo 09, 2011 5:01

Elwyn

Hetken päästä, ehkä mietittyään toinen paljasti ammattipuoltaan. Vai niin, olenkin joutunut itseään pursuavan hienohelman kanssa matkalle... Elwyn ajatteli huvittuneena mielessään selostuksen jälkeen. Shann'in äänensävyssäkin oli ilmennyt tiettyä ylpeilyä, jota toinen haltia ei yksinkertaisesti ymmärtänyt. Olihan hänkin itsekäs tietyissä tilanteissa, mutta jätti aina turhat mahtailut pois pelistä. Shann kysyi samaa myös hopeahiuksiselta, varmistaen samalla tuon taistelukyvyt.
"Toimin pääasiassa vakoojana ja salamurhaajana. Muutamia henkivartijakeikkojakin tulee, kuten nyt. Taistelukokemuksestani sinun ei siis tarvitse olla huolissasi." haltia ilmoitti lyhyesti ja tyynesti.

Haltia mietti, tulisiko heille keskenään koskaan mitään kärhämöintiä? Eihän sellaisia Elwyn halunnut, turhaan energiaansa siinä vain kuluttaisi. Mutta tokkopa haltia tuota lausetta muistaisi ajatuksissaan, jos Shann jostain syystä tuota loukkaisi ja samassa molemmilla oli aseensa tanassa. Mitä Monetage sellaiseen sanoisi? No, tuskin kumpikaan osapuoli sellaista miettisi siinä tilanteessa.

Ritari
Ritari

Viestit: 1227

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti To Elo 11, 2011 8:45

Shann

Sekarotuinen ei nähnyt mitään syytä miksi inhota Elwyniä, toinen vaikutti itseasissa ihan tutustuttavalta ja kaverimaiselta. Shann oli ulkoa päin niin kylmä ettei moni häneen uskaltanut tutustua tai viitsinyt nähdä vaivaa. Tässä haltiassa oli jotain sisarmaista.

Matka etenee solassa aika hiljaisin merkein kunnes Shann pysähtyy kuuntelemaan jotain. "Täällä on ihan hiljaista..." Punapää toteaa. Eikö se ole hyvä merkki? Lintuja tai vastaavia ei elele solan lähettyvillä vaan ne karttavat sitä jostain syystä. Niin mitä ääniä täällä pitäisi kuulua? "Jos palaamme vähän matkaa voisimme menne seinän vierustaa kulkevaa kapeaa kiviväylää. Se kulkee hieman korkeammalta, mutta siinä on tietenkin laiha putoamisen vaara. Mutta minulla on tunne että edessä on jotain. Kääntykää!" Punapää ei edes viitsinyt kysyä Elwynin mielipidettä, saati heidän palkkaajansa kiireistä aikataulua sillä palaaminen hieman takaisin päin olisi aina hidaste. Ja kapea kiviväyle ylempänä kalliossa kuulosti huteralta ja hitaalta sekin. Silti Shann komenteli kaikkia tekemään juuri näin, vaikkei toisilla ollut oikein mitään näyttöä neidon taidoista.
Vankkurien ajaja oli vähän kummissaan ja mietti mihin suuntaan hän nyt menisi siispä vain tuijottelee vuoroin Elwyniin ja vuoroin Shanniin kysyvästi. Pitäisikö vaunut todella kääntää ja lähteä uhkarohkeasti taiteilemaan? "No eikö sana kuulu!" Shann sihahtaa käärmeen äkeisyydellä vaunun kuljettajalle joka alkoi kiireesti kiskoa hevosten suitsia.
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 706

Liittynyt: Pe Syys 10, 2010 2:40

Viesti To Elo 11, 2011 5:36

Elwyn

Hopeahiuksinen seisahtui myös toisen jälkeen tuon havaittua ilmassa olevan liikaa hiljaisuutta. Todellakaan ristinsielua ei näkynyt, eikä kuulunut. Eläimet karttivat paikkoja, joissa oli vaarallista, ne jopa aistivat ukkosen kaukaa ja hakeutuvat suojaan ajoissa. Shann esitti epäillyksensä vahvasti sekä alkoi muilta kyselemättä komentaa vankkureita menemään takaisin. Elwyn pudisti päätään.
"Hei, pysähdy!" haltia vuorostaan komensi kuljettajaa, vaikkei niin äreästi kuin toinen.
"Koittakaa nyt päättää!" kuljettaja hermostui. Elwyn kääntyi puhumaan Shann'lle.
"Jos käännymme takaisin, se vain hidastaa kulkuamme. On aivan sama jatkaa tästä suoraan. Ylhäällä sola on liian kapea, eikä se saata kestää vankkureiden painoa ja mieti, jos siellä tulee vastaan rosvoja. Meitä kaksijalkaisia se jaksaa kantaa ja vaunuja on vaikeampi puolustaa siellä." hän selitti koittaen takoa toiseen järkeä.

Ritari
Ritari

Viestit: 1227

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Pe Elo 12, 2011 9:17

Shann

Sinne katosi kaikki siskomaisuus. Jos Elwyn olisi ollut neidon oikea sisko, oli tämä tiennyt olla puuttumatta Shannin komentoon.
"Jos jatkamme eteenpäin, kävelemme suoraan väijytykseen", Punapään ääni on vaarallinen kuin tikittävä pommi ja katse täynnä voimaa jolla kukistaa vastaan painijat, "Minun tietäni ei tunneta yleisesti. Kovin harva tietää sen. Sitä paitsi sinne on hyvin vaikea pystyttää väijytystä. Tässä me olemme ihan tarjottimella!" Kaikki mitä neito oli puhunut, oli tullut vaistomaisesti haltiakielellä. Niin kävi usein neidon suuttuessa.
Shann huokaa ja nakkelee niskojaan kääntyen nyt pois Elwynistä kuin merkiksi ettei toinen oli nyt alistettu paikalleen. Samalla kun kaunotar kääntyi ja huokaisi, pääsi tämän suusta myös haltia kielellä aika kuuluvasti "amatöörit".
Kuski oli ihmeissään neitojen valtataistelusta eikä nyt oikein tiennyt miten edetä. Oli selvää että jotain erimielisyyksiä tässä oli, mutta keskustelu käytiin vieraalla kielellä. Kuski olettaa että toinen neidoista, se punapää, oli tyytymätön jatkamaan suoraan, mutta koska kääntyi selin Elwyniin varmaan alistui tämän tahtoon. Näinpä ihminen komensi hevoset kulkemaan suoraan. Shann huomaa miehen alkaneen liikuttaa vaunua taas ja alkaa kirota miehen typeryyttä. "Enkö sanonut että palaamme vähän matkaa ja menemme kalliotietä?!"
Kuski oli hieman nolona ja alkoi änkyttävästi antaa omaa mielipidetään: "Pi-pidän Elwyn-neidon ehdotusta tu-turvallisempana... E-ei hiljaisuus tarkoita mu-muuta kun että si-siellä ei ole ke-ke-ketään." Ihmiseltä oli selvästi vaatinut paljon sanoa tempperamenttiselle punapäälle vastaan kun tämä kohdisti vieläpä murhaavan katseensa ihmiseen ja se tuntui melkein porautuvan lihaan.
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 706

Liittynyt: Pe Syys 10, 2010 2:40

Viesti La Elo 13, 2011 4:17

Elwyn

Shann jatkoikin vastaanväittämistä jo haltiakielellä. Tuosta näkyi selvästi hänen tempperamenttisuus, jolla tämä kuvitteli automaattisesti alistavansa kaikki. No, kyllä varmasti heikot tuohon alistuivatkin ja tottelivat moitteettomasti. Mutta ei Elwyn. Tuo olisi samaa mieltä toisen kanssa, jos hän itsekin piti ajatusta parempana, ei se tarkoittanut, että olisi siksi heikompi. Ei tietenkään ollut mukava, että neidot riitelivät jo näin matkan alussa. Elwyn piti oman kylmän ja varman katseensa toisessa. Pian Shann kääntyikin pois toisesta haltiasta ja ikävä kyllä, tämä toinen haltia kuuli sen yhden, raivostuttavan sanan. Häntäkö oli kutsuttu amatööriksi? Se oli jo liikaa se. Elwyn ei ollut niitä, jotka kiistelivät sanoilla ja huutamisella, hän oli niitä, jotka yksinkertaisesti sivalsivat toisilta kurkun auki tai vähintääkin satuttivat, jotta se jäisi uhrin mieleen.
Jotain sellaista mielessään, haltia oli lähtenyt toisen perään päättävillä askelilla, kenties antaakseen miehellisesti turpiin. Ennen tuon toteutumista, oli kuski lähtenyt suoraan ohjastamaan hevosia, joten hopeahiuksinen neito tyyntyi aikeistaan. Sittenpä Shann pitikin mielipiteensä ja alkoi sättiä kuljettamaan, peruuttamaan ja etemään hänen tietään. Kätyri änkyttikin vastaan, pitäen Elwynin suuntaa parempana. Haltia käveli vankkureiden viereen, Shann'in eteen.
"Siinäs kuulit." Elwyn sanoi toiselle, niin että kuskikin ymmärsi toiseen puheen.
"Mistä lähtien sinut on nimitetty matkanjohtajaksi? Jos aiot vielä pitää toista reittiä parempana, kysytään vaikka herra Monetagelta asiasta. Voin mennä sinun reittiäsi, mutta en sitten vastaa seurauksista, kun siellä pudotaan kalliolta." hän jatkoi leuka pystyssä. Pakkohan tälle olisi tultava nyt loppu keinolla tai toisella.

Ritari
Ritari

Viestit: 1227

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Pe Elo 19, 2011 12:21

Shann

Ja loppuhan siitä tulikin. Haltia laskee kasvonsa kohti maata ja soraa, painaen silmäsnä kiinni. Punapään sisällä kiehui. Hänen päähänsä koski. Ei pelkästään se että hänen ammattitaitoaan epäiltiin, vielä sekin että hänelle kehdattiin puhua tuohon äänensävyyn ja nullikoitiin. Shann onnistuu pitämään itsensä "tyynenä". Hitaasti kuu-kultahaltia nostaa katseensa sorasta suoraa Elwyniin ja vaikka kasvoilla oli teennäisen tyyni ilme, silmissä roihusi valtavat liekit. "Hyvä on", hän lausuu selvällä yleiskielellä, "Käykäämme surman suuhun Sinun tietäsi. Jos vaistoni osui oikeaan, saan lyödä sinua keskelle kaunista naamaasi niin etteivät edes vanhempasi tunnista sinua." Sana sinun oli liioitellun painotettu ja riidankylvävän kuuloinen. Shann halusi tehdä kantansa selväksi. Tuo oli Elwynin tie. Sinne mentäessä oli kaikki Elwynin syytä.
Kuski oli hieman hämillään mutta katsoi Elwyniin. "Jatkammeko nyt matkaa neiti Elwyn? Eteenpäin siis..." Kuski varmistelee ettei toinen vain tahtonut muuttaa mieltään.

//Mä täs nyt kaavailin juonta! \o/ elikkäs! Nyt mennään eteenpäin kun jäärä on antanut periksi, siellä tosiaan on joku ansa tai väijytys ja joudutaan tappeluun. Tappelun aikanakin Shann ei voi olla ilkkumatta että HAHA OLIN OIKEESSA! ja ne taistelunki aikana kinastelee koko ajan ja ihan "vahingossa" saattaa miekka viuhahtaa liian likeltä toisen naamaa ja muuta. Sitten kuitenni kävis jotain kuten vaikka kivivyörymä tai jottain tuo on vielä suunnittelun alla että saat sinäki osallistua tähän että Elwyn pelastais Shannin tai että niide on iha pakko toimia yhessä ja sitte näin niistä tuliskin kavereita. Jos Elwyn vaikka Shannia pelastaessaan/Shannin kanssa selkäselkäävastentaistellessaan pyytäs anteeksi ilman mitää oikeestaan järkevää syytä ni sit Shannínki ois pakko pyytää anteeksi koska oli ilkee tyhmä ja jäärä, sitte kans se että se kivivyörymä oiskin ollu se tie, mitä pitkin Shann ois halunnu kulkee. Ja tyttösistä tulisi kavereita :3 Tehtävä hoidettais kunnialla ja kivoissa tunnelmissa loppuun.//
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3

Ritari
Ritari

Viestit: 1227

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Pe Elo 19, 2011 12:22

Shann

Ja loppuhan siitä tulikin. Haltia laskee kasvonsa kohti maata ja soraa, painaen silmäsnä kiinni. Punapään sisällä kiehui. Hänen päähänsä koski. Ei pelkästään se että hänen ammattitaitoaan epäiltiin, vielä sekin että hänelle kehdattiin puhua tuohon äänensävyyn ja nullikoitiin. Shann onnistuu pitämään itsensä "tyynenä". Hitaasti kuu-kultahaltia nostaa katseensa sorasta suoraa Elwyniin ja vaikka kasvoilla oli teennäisen tyyni ilme, silmissä roihusi valtavat liekit. "Hyvä on", hän lausuu selvällä yleiskielellä, "Käykäämme surman suuhun Sinun tietäsi. Jos vaistoni osui oikeaan, saan lyödä sinua keskelle kaunista naamaasi niin etteivät edes vanhempasi tunnista sinua." Sana sinun oli liioitellun painotettu ja riidankylvävän kuuloinen. Shann halusi tehdä kantansa selväksi. Tuo oli Elwynin tie. Sinne mentäessä oli kaikki Elwynin syytä.
Kuski oli hieman hämillään mutta katsoi Elwyniin. "Jatkammeko nyt matkaa neiti Elwyn? Eteenpäin siis..." Kuski varmistelee ettei toinen vain tahtonut muuttaa mieltään.

//Mä täs nyt kaavailin juonta! \o/ elikkäs! Nyt mennään eteenpäin kun jäärä on antanut periksi, siellä tosiaan on joku ansa tai väijytys ja joudutaan tappeluun. Tappelun aikanakin Shann ei voi olla ilkkumatta että HAHA OLIN OIKEESSA! ja ne taistelunki aikana kinastelee koko ajan ja ihan "vahingossa" saattaa miekka viuhahtaa liian likeltä toisen naamaa ja muuta. Sitten kuitenni kävis jotain kuten vaikka kivivyörymä tai jottain tuo on vielä suunnittelun alla että saat sinäki osallistua tähän että Elwyn pelastais Shannin tai että niide on iha pakko toimia yhessä ja sitte näin niistä tuliskin kavereita. Jos Elwyn vaikka Shannia pelastaessaan/Shannin kanssa selkäselkäävastentaistellessaan pyytäs anteeksi ilman mitää oikeestaan järkevää syytä ni sit Shannínki ois pakko pyytää anteeksi koska oli ilkee tyhmä ja jäärä, sitte kans se että se kivivyörymä oiskin ollu se tie, mitä pitkin Shann ois halunnu kulkee. Ja tyttösistä tulisi kavereita :3 Tehtävä hoidettais kunnialla ja kivoissa tunnelmissa loppuun.//
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 706

Liittynyt: Pe Syys 10, 2010 2:40

Viesti La Elo 20, 2011 7:47

Elwyn

Näkihän ja uskoihan sen tyhmäkin, että Shann'illa todenteolla kiehui ja lujaa. Siitä Elwyn nauttikin, ehkä toinen oppisi kunnioittamaan muitakin ja ottamaan huomioon toisten mielipiteet. Lopulta toinen antoikin periksi, muttei voinut olla ilkkumatta. Kuljettajaa sen sijaan jännitti koko ajan, syntyisikö tästä millainen taistelu. Elwyn naurahti sekarotuisen uhkaukselle. Tuo todellakin halusi lyödä vähintään yhtä kovaa kuin toinen oli ajatellut aikaisemmin.
"Sopii yrittää." haltia tokaisi takaisin virneellään. Hän ei aloittaisi yhteenottoa Shann'in kanssa, mutta jos toinen sen aloittaisi, panostaisi Elwynkin tuohon kunnolla. Ehkä toinen kuitenkin tajuaisi pitää myöskin aseensa tupessa säästäen energiaa tulevaa varten.
"Jatketaan vaan. Suoraan." Elwyn sanoi kuuluvasti, ehkä pomottelevastikin, jotta sekarotuinenkin ymmärtäisi, että se kuulosti sekä tuntui ärsyttävältä.

Hiljaisuus oli vanginnut tiennoon, vain vankkurit natisivat välillä tai hevoset pärskivät. Naiset olivat käärmeissään kummallekkin, vaikka Elwyn saattoi olla voitonriemuinenkin. Hän oli koko ajan varuillaan, sekä Shann'in että ympäristönkin takia. Ajatukset siirtyivät tulevaan, sillä edessähän saattoi oikeasti ollakin jotain vaarallista. Haltia mietti, mitä mahdollisesta taistelusta tulisi, kun kummatkin henkivartijat olivat vihaisia. Saisivat purkaa vihaansa roistoihin tai muuhun vastaavaan, muttei toivottavasti toisiinsa.
Yhtäkkiä ylhäältä tippui muutama kivi. Elwyn näytti käsimerkkiä vaunujen kuskille, että pysäyttäisi hevoset. Sitten hän kuunteli tarkkaan ja vilkuili ympärilleen. Mikä oli antanut kivien vyöryä alas? Mitään ei kuulunut. Kuudes aisti kuitenkin pakotti Elwynin ottamaan miekan selästä lujaan puristukseen.
"Käyn katsomassa." hän ilmoitti hiljaa, katsomatta kuitenkaan Shann'iin. Elwyn käveli hiljaisin haltianaskelilla eteenpäin, miekka tanassa. Hän pysähtyi vähän matkan päähän, katsellen ympärilleen. Ja juuri kun tuo oli aikeissa kääntyä takaisin ja komentaa muut jatkamaan, syöksyi maahan nuoli. Nuoli oli osunut haltian eteen, ampujalla täytyi olla huono sihti tai sitten se oli olevinaan jonkinlainen peloke tai ärsyke tai harhautus. Elwyn säpsähti, muttei ketään silti näkynyt tai kuulunut. Moinen ärsytti haltiaa, kenties se oli tarkoituskin. Oli miten oli, Elwyn päätti kylmästi ja päättäväisesti kiivetä siihen suuntaan, josta nuoli oli sinkoutunut. Loikattuaan pois näkymästä kivien sekaan, kuuluikin pian varsinainen miekkojen yhteenotto ja huutojen täyttämä melu. Hetken kuluttua kaksi miestä, tummiin pukeutunetta, naamat peitettyinä ja jonkinlaiset turbaanit päässään nuo juoksivat täyttä vauhtia kohti vankkureita. Roistoilla oli lisäksi käsissään katanat.

//Juhuu! Kuulostaa oikein hyvältä ja tässä vähä tappelun alkua :D Voin pistää Elwynin pelastamaan Shann'in :3//

Ritari
Ritari

Viestit: 1227

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti To Elo 25, 2011 8:45

Shann

Punapää oli joutunut nielemään kiukkunsa ja lähteä lampsimaan Elwyniä seuraten vankkureiden edellä. Hänellä keitti niin kovasti ettei osannut yhtään rauhoittua. Hengitys oli kiihtynyttä ja silmissä roihusi. Kamalan nöyryyttävää, mutta odottakaapa vaan kun edessä tosiaan taisi olla jotain. Jopa Elwyn tunsi sen tällä kertaa ja käski pysäyttää. Ihana "minähän sanoin"- tunne nousi pitkin Shannin kehoa, aivain varpaiden päästä päälakeen. Hyvä oli puhkesi kukkaan. Ehkei saisi olla vahingon iloinen mutta hänhän oli!
Shann oli juuri huutamassa että minähän sanoin kun Elwynin eteen oli pudonnut nuoli ja tämä oli alkanut kipuamaan kun kuuli juoksua. Elwynin hyökättyä jonkun kimppuun ylempänä, olivat kaksi ninjaa hyökänneet suoraa vaunua kohti, kai luulleen sen jääneen puolustajatta. Väärässä olivat. Siellä oli vielä yksi puolustaja, ja tämä olikin erittäin adrenaliinisellä tuulella. Puhuttiin ainoastaan sekunneista, kun Shann oli vetänyt Kuunterän huotrastaan ja syöksynyt ninjoja vastaan tyrmäävällä nopeudella. Molemmilla ninjoilla oli katanat, no mitä haltia murhaaja tiesi katanoista? Ne olivat viiltely aseita. Tarvittiin tietynlainen taistelutaktiikka tietynlaista asetyyppiä vastaan.
Ninjoille taisi tulla vähän yllätyksenä Shannin paikalla oleminen ja toinen ninjoista saikin samantien surmansa. Kuunterä lävistä tämän suoraa vatsan pehmeästä kohdasta ja vaikka minkälaiset nesteet vyöryivät ulos ammottavasta aukosta kun Shann ketterästi kiskoi Kuunterän takaisin ja suuntasi teränsä nyt jäljellä olevaa ninjaa kohti. Tämäkin oli hieman hämillään kaverinsa nuin vain lävistämisestä joten oli pysähtynyt vähän matkan päähän murhanhimoisesta punapäästä.

//Juu eli ku vaunut on turvattu Shann kipuaa auttaa Elwyniä, vittuilee sit riidellään ja sit Shann meinaa kuolla koska sen oma tie jossa ne tappelee murenee ja sit Elwyn kuitenkin pelastaa sen, Elwyn yhtäkkiä pyytääkin anteeksi ja siinä roikkuessaan Shannkin joutuu myöntää että vikaa oli siinäkin ja pyytää ite anteeksi. Sitte let's kick some ass. Ku kaikki ninjat pois matka jatkuu onnellisena kaverusten ollessa sovussa:3//
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 706

Liittynyt: Pe Syys 10, 2010 2:40

Viesti La Elo 27, 2011 7:39

Elwyn

Kivien takana haltia oli hyökännyt viiden muun ninjan kimppuun. Nuo miehet ketteryytensä ansiosta hyppelivät suurilla kivillä täysin ongelmitta. Ilmeisesti olivat harrastaneet tätä kyttäämistä jo kauan. Elwynille sen sijaan kivissä tappeleminen ei ollut se miellyttävin ympäristö yhteenottoihin, varsinkaan kun vastassa oli enemmän vihollisia kuin yksi. Niimpä haltia ehtikin haavoittaa yhtä ninjaa mukavasti ja loikkasi takaisin tielle. Viholliset seurasivat tuota ja jälleen taistelu jatkoi, mutta selvästi tilavimmissa oloissa. Elwyn heilutteli miekkaansa jatkuvasti, tiedostaen jokaisen ninjan liikkeen ympärillään ja valmiina heittämään yhden tikareistaan jos tarve tulisi. Vilkaistuaan vaunujen suuntaan tuo näki Shannin ottavan yhteen yhden ninjan kanssa ja oli saanut hengiltä tuon toverin. Yhdellä hypyllä uhrin taakse ja perussalamurhaajan liikkeellä tuo sivalsi yhden kurkun auki ja verisuihku tahraisikin vähän paria muuta vihollista.

//Okke, näin teemme :D//

Ritari
Ritari

Viestit: 1227

Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35

Paikkakunta: The Land

Viesti Pe Syys 02, 2011 2:07

Shann

Hetken kamppailtuaan, miekat kolisten, Shann saa ninjan pakosalle. Ninja yritti kivuta vuoristoon, tämä olisi tottuneempi taistelemaan siellä, mutta Shann ampaisee perään kuin parvi vihaisia ampiaisia.
Ninja on juuri kivunnut muutaman lohkareen kun Shann käyttää miekkansa erityislahjaa ja ponkaisee suunnattomaan loikkaan. Ninja ei ollut osannut varautua punapään hyökkäämiseen suoraa sivusta, koska eihän kukaan jaksanut loikata semmoisia matkoja. Shann kuitenkin lävisti raa'asti ninjan kallioon ja sitten katsahti ympärilleen. Alhaalla Elwyn näytti tarvitesevan apua kun oli yksin viittä vastaan.
Shann loikkii kettärästi alas ja tulee avuksi. Hän lyö yhden Elwyniä hetki sitten ahdistelleen ninjan toisen haltia neidon sivustalta ja ottaa itse tämän paikan selkä Elwyniin päin. Kuin selkäselkää vasten. "En yhtään nauti sanoessani minähän sanoin, mutta minähän sanoin!" Punapää huuttaa torjuessaan kahden ninjan iskuja samaan aikaan. "Jos olisimme menneet minun reittiäni, nyt ei jouduttaisi pyykkäämään illalla verisiä vaatteita!"

//Odotas vaan Shann, kohta kolahtaa oma ylimielisyys omaan nilkkaan>:3//
Only after losing everything, you are free to do anything
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.

---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3
Seuraava

Paluu Rinteet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia