Järvellä


Quinn metsästä löytyy suurempaa ja pienempääkin rutakkoa, joista ihan jokaiseen ei ehkä kannata onkivapaansa heittää. Järviksi voi laskea vain harvan, sillä yksikään ei kovin isoksi ole ehättänyt kasvaa. Kuitenkin suurin järvistä tunnetaan nimellä Aodhá joka suurimman metsäaukean tavoin on haltioiden nimeämä. Aodhá sijaitsee syvällä Quinn metsässä ja on kooltaan niin suuri, että vastarannalle ei ihan ihmisen silmin tarkasti näe. Vesi on kirkasta ja puhdasta, viileää kovin usein. Järvi on niin syvä, ettei kukaan voi olla varma mitä sen pohjassa on.... Ellet sitten satu olemaan taruolento, joka siellä pohjassa asustaa. Aodhá on järvistä myös kalarikkain, siinä asustaa paljon niin tavallisia kuin taruolennoksi lueteltavia kaloja, joista osa on vain kulkumatkalla järven poikki Meinradia seuraillen. Muodoltaan järvi on soikeahko ja Meinrad joku laskee siihen toisesta päästä ja toisesta päästä jatkaa matkaansa metsän halki kohden Aear merta.
Talvisin järvi jäätyy kauttaaltaan niin paksusti, lukuun ottamatta niitä alueita, joilla Meinradin virta pitää jäät ohuina.

Valvoja: Crimson

Viesti La Heinä 19, 2014 6:36

Järvellä

Raffinee Oreena

Hiekka pisteli Rafin jalkapohjissa, kun tämä asteli kohi rantaa. Askel askeleelta hän kuitenkin lähestyi järveä. Järven pinta heijasti kirkkaan auringonpaisteen suoraan hänen silmiinsä.
Rafi saapui rannan tuntumaan ja kastoi varpaan päänsä veteen. Vesi oli miellytävän tuntoista, joten neito tempaisi mekkonsa pois ja alta paljastui ohut hepene mekko. Se oli oikein pätevä uima-asuksi.
Neito kahlaili hetken rannassa, kunnes pulahti järven syleilyyn. Aikansa hän siinä ui kunnes hahmotti rannalla tutun henkilön. Raffinee heilautti käsivarttaan tervehdykseksi.

Viesti La Heinä 19, 2014 6:52

Re: Järvellä

Yuráiden Dirindhur

Mies oli lähtenyt kävelemään metsään, olihan hänen joskus saatava keuhkoihinsa ulkoilmaa. Hänellä ei ollut pitkään aikaan ollut mitään syytä liikkua pois kotoaan, joten kävelyretki tuli enemmänkin kuin tarpeeseen. Aurinko paistoi ja oli miltei kuuma, mutta miehen oli helppo astella puiden varjoissa. Pian mies saapui Aodhá järven rannalle ja katsoi veden kiiltävää pintaa, kunnes huomasi vedessä tumman hahmon.. mies siristi silmiään ja koitti saada selkoa auringon sokaistessa häntä. Toinen oli kai haltia... tai ihminen, ainakin joku sen muotoinen. Lopulta mies huomasi toisen heilauttavan kättään ja sen enempää haltia ei ajatellut mikä tuo oli... toinenhan oli hukkumassa! Hetken mies katsoi vettä ja rantaviivaa, hän ei todellakaan haluaisi kastautua, hän oli mukavuudenhakuinen mies. Eikä uiminen saati märkänä oleminen ollut hänen ajatuksiaan mukavuudesta. Lopulta Dhur päätti terästäytyä ja sen enempää ajattelematta hän heitti saappaansa ja paitansa heinikkoon ja hyppäsi järven viileään veteen. Järvi muuttui äkkiä syväksi ja mies lähti uimaan mahdollisimman nopeasti kohti vedessä olevaa hahmoa. Hänen mielessään ei liikkunut sen suuremmin ajatustakaan kun Dhur kauhoi vettä käsillään kuin hullu. Pitäisihän hänen tuota nyt auttaa!

//helloooooo! :33//

Viesti La Heinä 19, 2014 7:06

Re: Järvellä

Raffinee Oreena

Yhtäkkiä neito näki kuinka hänen tuttavansa syöksyi tätä kohti. Neitoa hämmästytti, että Dirindhur halusi tulla uimaan, mutta vielä enemmä hän ihmetteli miksei haltia vaihtanut vaatetustaan. Nopeasti neito kuitenkin sysäsi pois mielestään tämän ihmetyksen. Hän päätti sukeltaa tuttavaansa vastaan. Sulavin liikkein neito painui pinnan alle ja lähti kohti rantaan.

//heeellooo!! :3 . . . todella todella lyhyttä tekstiä xD //

Viesti La Heinä 19, 2014 7:13

Re: Järvellä

Yuráiden Dirindhur

Mies potki ja kauhoi vettä niin hyvin kuin pystyi. Hän ei ollut mitenkään erityisen hyvä uimaan, mutta pysyi kuitenkin pinnalla ja osasi myös liikkua kohtuullisen nopeaa vauhtia, joten toisen luokse pääseminen ei veisi häneltä enää pitkää aikaa. Yhtäkkiä tuo kuitenkin vajosi pinnan alle ja Dhur kirosi puoliääneen koittaen päästä vielä nopeampaa. Hän oli jo melko lähellä toista ja lopulta törmäsikin toiseen, sillä tuo oli sukeltanut häntä kohti. Outoa käytöstä hukkuvalta, mutta Dhur ei tästä niinkään välittänyt vaan nosti toisen pintaan ja sanoi: "Ei hätää. Minä autan teitä." Vahvoin vedoin haltia lähti kuljettamaan toista kohti rantaa ja jos tuo sattui rimpuilemaan hän sanoi "Ei hätää."

//yeeeh, ei se haittaa jos toisinaan vähän lyhyempää ;3//

Viesti La Heinä 19, 2014 7:26

Re: Järvellä

Raffinee Oreena

Silmät kiinni sukeltamisessa oli huonoa se ettet nähnyt eteesi. Rafille kävi köpelösti ja hän törmäsi Dirindhuriin. Yhtäkkiä tuo toinen haltia nosti hänet pinnanalta ja lähti vetämään kohti rantaan. Haltia hoki jotain auttamisesta. Rafi oli hämmentynyt. "Ei minulla ole hätää! Voit päästää irti!" hän tiuskaisi. Rimpuilu ei tuottanut tulosta, joten neito yritti pulahtaa pinnan alle Dirindhurin otteesta. "Usko jo hyvä mies että minä osaan uida" Rafi sanoi hiukan kärttyisenä. Ehkä Rafi yritti vain turhaa. Annetaan nyt herran pelastaa kun kerran tahtoo. "Näytänkö minä niin uimataidottomalta?" neito kysäisi. Ehkä Dirindhur olikin kauhistunut neidon uimatyylistä ja arvioinut, että tämä hukkuisisi. Omasta mielestään Rafi omasi hyvät uimataidot.

Viesti La Heinä 19, 2014 7:38

Re: Järvellä

Yuráiden Dirindhur

Mies oli jo hyvää matkaa vienyt neitoa eteenpäin, eikä ollut pelastamisen huumassaan edes kuunnellut toisen sanoja, oli vain ajatellut, että tuo oli huudellut mitä sattuu. Sellaisiahan ne hukkuvat saattoivat aina olla. Nyt kun toinen oli lopettanut rimpuilun, mies tajusi ajatella mitä toinen oli sanonut. Näytänkö minä niin uimataidottomalta. Se sai miehen pysähtymään ja päästämään toisesta irti. Mitä tuo nyt oikein edes tarkoitti?
"Mitä te oikein sanotte?" Yuráiden kysyi tai oikeastaan tiuskaisi ja kääntyi toisen suuntaan nähden tuon nyt kunnolla. "Tekö osaatte uida?" Mies sanoi ärtyisästi, eikä tilannetta auttanut se, että tässä oli hänen vahna tuttavansa, Raffinee. Neidosta ei selvästi ollut muuhun kuin harmin tekoon.
"Mennään nyt sentään rantaan." Mies vielä sanoi ja lähti uimaan kohti rantaa jättäen toisen taakseen. Hänen ärtymys tasonsa oli noussut korkealle, kun pelastamisen huuma oli poissaan. Hän päätti kysellä enemmän tästä typerästä väärinkäsityksestä kuhan pääsisi viileästä, hänelle suorastaan kylmästä vedestä rannalle kuivaan.

Viesti La Heinä 19, 2014 7:52

Re: Järvellä

Raffinee Oreena

Vihdoin, vihdoin haltia suostui kuuntelemaan. "Kyllä! Minä osaan uida! Olenko minä muuta väittänytkään?" Neito kääntyi Dirindhurin puoleen kun he saapuivat rantaan. "Minä en sinua pelastamaan pyytänyt. Halusin vain moikata, kun näin sinut rannalla." Rafi huokaili tympääntyneenä. Neito käveli vaatemyttynsä luo samalla puristaen vettä hiuksistaan. Hetken kuivateltuaan, neito saattoi pukea mekkonsa päälleen. Rafi katsahti Dirindhuriin, mutta nopeasti siirsi katseensa haltian takana olevaan kiveen. Hitain askelin hän laahusti kivelle istumaan. Neidolla ei oikein ollut mitään sanottavaa. Hän tyytyi kuuntelemaan linnun laulua joka kantautui etäältä metsästä. Hiljaisen hetken rikkoi vain heidän hengityksensä ja veden liplatus, sen osuessa rantakivikkoon.

Viesti La Heinä 19, 2014 8:05

Re: Järvellä

Yuráiden Dirindhur

He pääsivät rantaan ja Raffinee alkoi syyttää häntä tästä väärinkäsityksestä, että hän ei ollut pelastamista pyytänyt. Tottahan se totta kai oli, Dhur oli ollut liian hätäinen pelastamisen suhteen, mutta ääneen mies ei tuota sanoisi.
"Itse sinä heiluit siellä niin kuin hukkuvat heiluvat!" Yuráiden sanoi kiivaasti ja kömpi ranta ruohikkoon. Ensimmäisenä hän suuntasi kohti vaatekappaleitaan, jotka hän oli heittänyt heinikkoon ja puki paitansa päälleen. Miehen pitkät hiukset kastelivat paidan läpimäräksi, joka sen sijaan liimaantui miehen ihoon kiinni, niin epämukavaa.
"Sinun pitäisi olla varovaisempi." Yuráiden tuhahti kävellessään neitoa kohti. "Kiinnittää huomiota käsimerkkeihisi." Mies lisäsi tuhahtaen. "Sitäpaitsi täällä liikkuu paljon taruolentoja, vedessäkin varmasti useita. Ei niiden kanssa kuulu leikkiä sukellusleikkejä." Yuráiden sanoi lopuksi ja istuutui kiven viereen. Nämä sanat hän oli sanonut vain, että hän ei itse vaikuttaisi niin typerältä ja siirtäisi jonkinlaista olet-vastuuntunnoton-ajatusta neidollekin.
"Katso nyt minua. Olen ihan märkä. Ja ketä saan siitäkin kiittää." Mies sanoi hetken päästä ja painoi käsiään märkiä housuja vasten ja kuulosti suorastaan surkealta.

//voi Dhur parkaa :D//

Viesti La Heinä 19, 2014 8:38

Re: Järvellä

Raffinee Oreena

Rafi nauroi ääneen, kun Dirindhur syytti tätä hänen kastelemisestaan. "Ihan ite sinä sinne järveen menit!" Rafi sanoi käkättäen. Hetken hihiteltyään rantakivellä neito vakavoitui. "Minä vain moikkasin, ei sen kummempaa." neito sanoi. "Opettelisit itse lukemaan käsimerkkejä oikein. Hyvän tahdon heilautus eroaa huomattavasti hätäisestä hiuskuttelemisesta."Rafi tuhahti hieman nauruaan pidätellen. Kaikesta huolimatta neito ei voinut kiistää sitä tosiasiaa, että taruolentoja eli paljonkin järvessä ja ne eivät aina ole täysin vaarattomia. Varsinkin sukeltelemalla tuntemattomassa, silmät kiinni, ei ollut kovinkaan turvallista. Rafi ei kuitenkaan sanonut ajatuksiaan ääneen, sillä hän ei halunnut antaa Dirindhurille mielihyvää olla oikeassa.
"Olet tosiaan märkä." neito naurahti hieman vilkaistessaan vettä valuvaa haltiaa. "Jospa tulisit meille kuivattelemaan!" Rafi sanoi kysyvästi. Neito nousi kiveltä ja viittasi metsiin päin, joiden takana hänen kotinsa oli.

Viesti La Heinä 19, 2014 8:59

Re: Järvellä

Yuráiden Dirindhur

Neito ehdotti että he menisivät hänen luokseen kuivattelemaan, joka sopi Dhurille mainiosti. Olihan mies jo kerran kutsunut neidon omaan kotiinsa, nyt mies näkisi neidonkin kodin. Sitäpaitsi olihan Raffinee kuitenkin sen verran haltiamiehelle velkaa, olihan Yuráiden kuitenkin urheasti tullut tuon pelastamaan.. vaikkei siihen mitään syytä loppujen lopuksi ollutkaan.
"Se käy minulle vallan mainiosti." Dhur sanoi ja nyökkäsi pienoisesti, hän jopa pakotti kasvoilleen hymyntapaisen ilmeen hetkoseksi, ettei vaikuttaisi niin tympääntyneeltä. "Toivottavasti luonasi on pyyhkeitä." Mies tokaisi, vaikka uskoi ettei tuo kuitenkaan ollut niin köyhä ettei paria pyyhettä omistaisi. Vaikka olihan mies nähnyt kaikenlaista porukkaa ja jotkin asiat, joita mies piti itsestäänselvyyksinä osottautuivat olevan vaikeasti tavoiteltavia alempiarvoisten kesken. Ja sitähän tämäkin neito oli hänelle, alempiarvoinen.

Mies lähti kävelemään suuntaan, johon neito oli viitannut ja kantoi heinikosta ottamiaan saappaita käsissään. Kengät olisivat kyllä olleet miehelle ihan mukava lisä. Ainakin se olisi estänyt oksia ja käpyjä painautumasta hänen jalkapohjiinsa. Mutta mies ei tahtonut pilata hyviä kenkiä valuttamalla niiden sisään lahkeistaan vettä. Ja jos toisen koti olisi lähellä - kuten mies todella toivoi - ei kukaan näkisi häntä edes kävelemässä näin tyhmän näköisenä, ei kukaan muu kuin Raffinee.
"Siitä on aikaa kun viimeksi näimme." Yuráiden sanoi aikeinaan aloittaa jonkinlaista keskustelua heidän välilleen.
"Mitäs olet tehnyt elämälläsi?" Mies kysyi ja piti katseensa tiiviisti metsäpolussa, jota pitkin hän käveli.

Viesti La Heinä 19, 2014 9:32

Re: Järvellä

Raffinee Oreena

Mies tarttui hänen tarjoukseensa ja he lähtivät kävelemään kohti metsää. "Suosittelen laittamaan nuo saappaat jalkaasi, meillä on monen kilometrin matka edessämme." neito vinkkasi hieman ilkikurisesti, vaikka eihän itsekkään ollut järvelle kävellyt. Hän oli vuokrannut ratsun läheiseltä tallilta, mutta jättänyt sen metsän suojiin, turvaan paahtavalta auringolta. He kävelivät risukoista tietä ja hetken neito toivoi kenkiään jotka oli jättänyt talonsa lattialle lojumaan. Onneksi hänen ratsunsa ei ollut kaukana.
Yhtäkkiä mies kysyi pyyhkeistä. Tuo ilmeisesti piti häntä niin pohjasakkana ettei yleis tarpeisiin ollut varaa. Rafin kasvoille nousi ilkikurinen hymy. "En ole aivan varma, edellinen palkkani oli niin pieni." neito lausui tyynesti samalla yrittäen pidättää naurua. Neito sai tukahdettua naurunsa, samalla jatkaen matkaan. Rafi kuunteli miehen puheen sorinaa, kunnes tämä kysyi kuulumisia. Eiväthän he tosiaan olleet tavanneet pitkään aikaan. "Ei minulle mitään ihmeellistä ole tapahtunut. Minulle ei oikeastaan ole tapahtunut mitään. Päivä kerrallaan, mutta jokainen päivä on muistuttanut toistaan." neito vastasi huokaillen.

Viesti La Heinä 19, 2014 9:55

Re: Järvellä

Yuráiden Dirindhur

Neito sanoi ettei ollut varma pyyhkeistään ja mies hiljeni hetkeksi kääntyen katsomaan toista ja sanoi: "Et voi olla tosissasi." Mies huokaisi ja käänsi päänsä takaisin katsomaan tietä suorastaan kuiskaillen. "Ei voi olla totta." Mies ei pitänyt ajatuksesta, että hänen pitäisi kuivautua ilman pyyhettä.. miksi maailma olikaan häntä kohtaan niin julma?
Raffinee vastasi miehen kysymykseen ja sanoi ettei ollut tehnyt paljoakaan, normaalia arkea kuulemma. Tämä ei ihmetyttänyt Dhuria, sitähän useasti kansalaisten elämä oli. Neidon huokailusta mies päätteli, että tuo tarvitsisi jonkinlaista seikkailua arkeensa. Turhaa, jos Dhurilta kysyi. Mies itse tykkäsi hautautua kirjoihin ja elää rauhallista elämää kotonaan, mutta hänen ammattinsa ja toinen minänsä eivät antaneet tällaisene turhan usein mahdollisuutta. Dhur piti kuitenkin työstään ja oli siitä erittäin ylpeä ja siihen tyytyväinen.

Hevosen hirnahdus ajoi miehen pois hänen ajatuksiensa luota, kun puiden lomassa paikoillaan jo hermostuneena talsi hevonen. Dhur ratsasti usein, olihan se nopea tapa päästä eteenpäin, joten kulkuneuvon näkeminen ei ollut lainkaan pahitteeksi. "Tämä taitaa olla sinun." Dhur sanoi ja käveli hevosen luokse päästäen sen irti puusta, johon se oli sidottu. Hän halusi nopeasti pois luonnosta, hän oli saanut siitä tarpeekseen tälle päivälle. Sen enempää kyselemättä mies nousi hevosen selkään ja sanoi neidolle: "Tule." tarjoten kättään nousuavuksi. Dhur kannusti hevosen pienen ravipätkän jälkeen laukkaan ja oli melko tyytyväinen siihen, miten pehmeä laukka hevosella olikaan. Märät housut eivät nimittäin olleet mitenkään mukavat nahkaista satulaa vasten.

Viesti La Heinä 19, 2014 10:49

Re: Järvellä

Raffinee Oreena

Neito tuhahti, kun huomasi että Dirindhur ei selvästikkään ollut huumori miehiä. "Älä nyt höpötä siinä. Kyllä minulla se pyyhe on antaa." Rafi tuhahti ja hymyili hieman. Mies ei reagoinut mitenkään hänen elämäntarinalleen, joten he olivat hiljaa. Hevosen hirnahdus keskeytti hiljaisuuden ja Rafi saattoi havaita suuren helpotuksen Dirindhurin kasvoilla kun heidän ei tarvinnutkaan kävellä. Neito loukkaantui hieman, kun mies jo hyppäsikin hänen vuokrahevosensa selkään, mutta nousi silti miehen taakse istumaan.

Aikansa hevosella matkustettuaan he saapuivat Rafin kotiovelle. Neito hyppäsi kyydistä ja sitoi hevosen läheiseen paaluu. Hän katsahti Dirindhuriin joka valutti vettä pitkin satulaa. "Sinä saat kuivata tuon satulan!" Rafi naurahti ja avasi oven kutsuen miehen sisälle.

Viesti La Heinä 19, 2014 11:00

Re: Järvellä

Yuráiden Dirindhur

Piinallisesta ratsastusretkestä oli päästy ja mies laskeutui hevosen satulasta hitaasti alas. Hän ei ihmetellyt vaikka satula olisi hangannut hänen reisiinsä haavat ja se oli taas jotain, josta mies ei lainkaan pitänyt. Hän joutuisi kärsimään kyseisestä vaivasta vielä monta päivää.. ja turhan takia oli vielä nuo saanutkin!
"Kunhan annat minulle pyyhkeen." Yuráiden vastasi Raffineen naurahdukseen satulan kuivaamisesta. Häntä itseään monet jutut eivät naurattaneet, joten hän ei voinut ymmärtää miksi neito oli niin kauhean hilpeä koko ajan. Toinen kutsui hänet kuitenkin sisälle, joten mies asteli hieman epävarmoin askelin ovesta sisään ja laski saappaansa siihen. Eipä hänen ollut niitä nyt mikään järki laittaa jalkaansa.
"Onpa se.. kodikas." Mies sanoi katsellen toisen kotia ulko-ovelta käsin. Hän ei mieluusti kävelisi pidemmälle ilman pyyhettä - kerta toisella niitä nyt kuitenkin oli - ja kastellut lattioita, kun joutuisi ne kuitenkin itse siivoamaan.

Viesti Su Heinä 20, 2014 10:16

Re: Järvellä

Raffinee Oreena

Neito yllättyi miehen kohteliaasta kommentista, kun tämä kehui hänen taloaan. Rafi kuitenkin kiitteli ja sulki oven miehen perässä. Sitten hän riensi lipastolle ja nosti sen uumenista valkean pyyhkeen. Neito ojensi pyyhkeen Dirindhurille ja meni itse istumaan narisevaan tuoliin. "Haluatko teetä tai jotain?" Rafi kysyi viittilöiden pienen keittiönsä puoleen. "Itse ainakin voisin ottaa kupposen." neito jatkoi. Sanansa sanottuaan hän nousi ja lähti keittiötään kohti. Mitään mieheltä enään utelematta hän otti kaapistaan kaksi teekippoa ja laittoi veden kiehumaan. "Minulla ei ole mitään pientä suolaista, mutta se tuskin haittaa sinua." Rafi sanoi hieman kysyvästi.
Veden kiehuttua neito kaatoi ne kuppeihin ja lisäsi teen. Rafi nosti höyryävän kupin ja tyrkkäsi sen miehen käteen. Sitten hän viittilöi tämän istumaan samanlaiseen narisevaan puutuoliin, kuin missä oli itsekkin aijemmin istunut.
Seuraava

Paluu Järvet ja lammet

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia