Kirjoittaja suskari » 24 Tammi 2010, 20:29
Kalmankoira, Rico, Luca
"Ei Luca osaa olla vihamielinen.." Kalma huomautti ja sitten Edna katosikin yläkerran suuntaan pakkaamaan. Aijaa, tuo oli niin kuin jo menossa hänelle jo? Eikä hän ollut edes herännyt tai saanut kahvia tai mitään muutakaan.. mikä palvelu. No hän laittaisi sitten kotonaan itselleen kahvia tulemaan sanoi siihen kuka mitä tahansa.
No pian Edna tulikin kantamusten kanssa, joka vaikutti aika laihalta.. Mutta Kalma ei käynnyt mitään siintä vastaan väittämään, antoi tytön ottaa mitä mitä ikinä tarvitsikaan omasta mielestään. Kalma suoristautui pöydän kulmalta ottaen vaate pinkkansa vastaan Ednalta hymähtäen pienesti tuon sanoihin.
"Meinaat noilla ihan selvitä?" Kalma huomautti Ednalle nyökäten tuon kantamusten suuntaan. Tuon oli syytä ottaa huomioon, ettei hän ihan ihmisten tavalla elännyt, ei ainakaan aina. Jos vaikka oli oikein väsynyt niin Kalma saattoi nukkua ilman mitään ongelmia lattiallakin..
No Kalma veti parissa minuutissa vaatteensa niskaan ja kääntyi oven suuntaan, josta mentiin ulos ja kadulle.
"Et tulekkaan näkemään vanhempiasi pitkään aikaan." Kalma virnisti varsin sadistisesti, vaikkei sitä kyllä kannattanut ottaa ihan niin henkilökohtaisesti. Kalman omaa kieroutunutta huumoria vain.
Kalma johdatti sitten Ednan pitkin talojen kattoja- jossa välillä kyllä pysähdyttiin ihailemaan maisemia tai Kalma omaksi ilokseen teki kiusaa vartijoille kuin pikku lapsi, nakellen lumipalloja vartija parkojen niskaan- asunnollensa, tai oikeastaan kujalle jossa hänen kotinsa pää sisäänkäynti oli. Kalma siirsi tavaraa pois edestä ja meni itse ensin lähinnä sen takia, ettei Edna pimeyttä säikähtäisi tai muutakaan.
Päästyään toiselle puolelle Kalma napsautti sormiaan pariin otteeseen saaden kämmenensä yläpuolelle leijumaan pienen keltaisen valo pallon. Se oli sähköstä tehty ja Blackiä matkimalla opittu loput. No Kalma jäi sitten odottelemaan Ednaa siihen aloillensa ja kun tuo sitten pääsi sisään Kalma auttoi tuon ylös.
"Älä säikähdä.. en minä täällä asu, tai no ainakaan tässä kohtaa." Kalma tuumasi ja lähti kävelemään syvemmälle luolaan pitäen huolen että Edna pysyisi mukana.
"Niin ja toivon, ettet kerro tästä paikasta kenellekkään, et edes vanhemmillesi.. Haluan jonkin paikan jossa voisin olla ihan omassa rauhassa ilman pelkoa että joku käy päälle. Ainoa ulkopuolinen joka tietää tästä on Black, joten älä säiky jos herra joskus kirjaimellisesti pöllähtää paikalle." Kalma selitteli saapuen tutulle halkeamalle josta änkesi sisään jääden odottamaan Ednaa että tuokin pääsisi sisään.
"Perillä ollaan" Kalma tuumasi astellen ovea kohden, joka oli hieman rakosillaan ja sieltä tuli valoa.. ilmeisesti Rico oli paikalla ja myös Lucakin, tai ainakin pitäisi olla. Kalma avasi oven auki josta aukeni iso korkea kattoinen luola, josta johti pikku luolia eri huoneisiin. Luca rynnisti paikalle siltä seisomalta ja Kalma kapsutti pikaisesti koiraa kaulasta kun tuo pomppi jaloissa sen muutaman sekunnin siirtyen Ednaa tervehtimään vuorostaan yrittäen päästä nuolemaan tuon kasvoja. Luca ei ilmeisesti huomannut tuon olevan puoliksi haltia? No ei se mitään, ihan hyvä vain. Kalma riisui takkinsa naulakkoon ja kenkänsä siihen alle vilkaisten Ricon päälle joka tuli paikalle joka ei vaikuttanut kovinkaan iloiselta.
"Missä olit!?" Nuorempi ärähti Kalmalle, joka pyysi poikaansa rauhoittumaan nöin aluksi mutta tuo mitään kuunnellut. Edna sai puoliveriseltä mulkkauksen osakseen. "Naisia hankkimassa vai?" Rico murahti.. Kalma meni hiljaiseksi ja mumsi vastaukseksi jotakin omalla kielellään.. siintäkös Rico tulistui ja alkoi huutamaan isälleen samalla kielellä kuin Kalma, olivathan kumpikin samasta maasta kotoisin.
Kalma kuunteli aikansa Ricon räyhäämistä, kunnes löi tuota kunnolla päähän niin että läsähti ja poika kaatui selälteen maahan. Kalma nappasi tuon riveleistä kiinni.
"Pidä sinä huoli vain omista asioistasi." Kalma sähähti hampaiden välistä päästäen Ricon irti harpeten tuon yli peremmälle kääntyen Ednaa kohden.
"Ole kuin kotonasi.." Kalma levitteli käsiään, vaikka toista selkeästi arkaillen. "Laita tavarasi minne haluat.." Kalma hymähti.
Rico nousi lattialta ylös pyyhkäisten veristä suupieltään tuhahtaen mulkoillen Ednan kuten Kalmankin päälle paheksuvasti.
"..ulos, jos noin vituttaa." Kalma huomautti pojalle joka mitään sanomatta meni ulos.
"Anteeksi tuosta.. Rico on vähän äkkipikainen."