Tuoppi kylmää, kiitos!

Suuri, lämminhenkinen kapakka lähellä linnan muureja. Itse isäntä Kalle, jo monessa sukupolvessa, on mukava, rento tyyppi karskista ja hurjasta ulkonäöstään huolimatta. Vaikka kapakka onkin lämminhenkinen, ei kapakkatappeluilta voi aina välttyä. Rähinöitsijät heitetään kuitenkin ulos aina itse isännän toimesta ja rauha jatkuu tässä kaupungin suosituimmassa kapakassa. Kapakalla on omalaatuinen historia, josta voit lukea lisää Tales from the Crypt osiosta.
Kapakka on kaksikerroksinen. Alakerrassa sijaitsee itse kapakka ja varastohuoneet. Yläkerta on pyhitetty työntekijöiden huoneistoille ja isännän työtiloille.

ViestiKirjoittaja Onzki » 31 Touko 2011, 14:35

Eve

Tuon hymy näytti mukavalta tässä tilassa. Rauhoittavalta. Eve huomasi selvästi ton yritykset saada juoksu tasasemmaksi, koska äskettäin se oli aika pomppuisaa, mutta nyt, se oli juuri sopivaa.

Pehmeä ruohiko painautui Even selkää vasten. Se tuntui ihanan pehmeältä ja sileältä. "Etkö jaksanut...?" Eve sai sanotuksi pienen naurahduksen ja rykäisyn saattelemana. Pyrittiin nousemaan istumaan, mutta kipu päässä esti sen. Tyttö laski käden päänsä alle. Lämmin veri tuntui. Käsi pyyhkäistiin ruohoon. Päätä kohotettiin ja ruohoa nyhdettiin, ruohotuppo haavan päälle asettetiin ja painettiin, ettei verta vuotaisi niin paljoa. Veren tulo lopahti hetken pitämisen jälkeen. Verinen tuppo hevosen päälle lennätettiin, kun tuo ilmestyi näkyviin. Tätä se ei saisi anteeksi. Ei se sitä tahalteen tenhyt, mutta rajoittaisi karkailuja ja säikähtämisiä!

[[No einä munkaa oo mitään super pitkiä.]]
Onzki
 

ViestiKirjoittaja Karasuman » 31 Touko 2011, 14:54

Bronn

Hengähdettyään hieman Bronn hymähtää ja sanoo leikkisästi: "No itsehän painat noin paljon..." Bronn hymyilee lämpimästi Evelle.
Hän huomaa kun tyttö painaa ruohoa päätään vasten, ja heittää tupon sitten hevostaan kohti.
"Eiköhän jatketa matkaa..." Bronn sanoo ottaen tytön taas hellästi syliinsä ja alkaa kävellä aika normaalia vauhtia eteenpäin.
"Sattuuko mihinkään?" Bronn kysyy vilkaisten nopeasti Eveä.
Bronn nopeasti vilkaisee myös hevosta ja huikkaa että tämä lähtisi taas seuraamaan. Metsää kohti käveltiin, puiden välistä ei näkynyt mitään, täysin pimeää. Pieni tuulenvire pyyhkäisee heidän ohitseen ja Bronn vaistomaisesti tiukentaa otettaan hieman, ettei Eve vain putoaisi.

//No ymh :D ihan tarpeeks pitkiä jos multa kysytään :D//
Karasuman
 

ViestiKirjoittaja Onzki » 31 Touko 2011, 19:18

Eve

Pienehkö nauru joka enemmän yskimiseltä kuulosti kun tuo sanoi tämän painavan paljon. "Noh voi kiitos.." Eve yritti taas naurahtaa mutta sen esti taas yskäpuuska.
"Jatketaan vain." Eve sanoi, ja kietoi toisen käsistään toisen kaulan ympärille. "Päähän sattuu hiukan, mutta kyllä se hellittää vähänajan päästä." tyttö sanoi ja yritti hymyillä pienesti, kun tuo kysyi mihin sattuu. Tuo sylissä tuntui liiankin turvalliselta, paitsi jos tuo alkaisi taas juosta, ei olisi enää niin turvallinen olo. Nyt jaksettiin päätä kannatella jonkinverran, mutta se oli pakko välillä painaa tuota vasten.

"Miten, onko sinulla jotain kuumaa juotavaa?" Tyttö kysyi, ja painoi taas päänsä tuota vasten. Tyttöä alkoi vasta nyt nolottaa tapahtunut. Pitiköhän tuo nyt tätä huonona ratsastajana... Tai tasapainottamana huorana? Toivottavasti ei... Päätä mahdollisimman pois tuostapäin yritetiin kääntää, koska tyttö tunsi, kuinka puna lehahti poskilleen, mutta se ei oikein näyttänyt onnistuvan, koska päähän satui pahasti "Aih..." pieni ääni kuului, mutta sitä yitetiin peittää yskäisyllä, ja se aika varmasti onnistui..?

Hevonen seurasi noita uskollisesti, mutta ihmetteli, kun noilla oli taaksin kauhea kiirus. Olihan tässä aikaa päivä tolkulla käveleskellä metsässä, ja syödä ruohoa, ja muuta mukavaa, mutta nuo silti kävelee, eikä löntystele!
Onzki
 

ViestiKirjoittaja Karasuman » 01 Kesä 2011, 19:19

Bronn

Bronn nyökkää pienesti tytön sanoessa että tämän päähän sattuu.
"Saat viipyä mökissäni niin kauan kuin itse haluat, mutta pysyt ainakin aamuun, jotta tuo nyt vähän parantuisi." Bronn sanoo katsoen eteenpäin, jossa metsänreuna jo häämötti.
"Sinuna en hirveästi jännittäisi niskaa." Bronn sanoo huomatessaan tämä yritykset kannatella päätään.

"Kuumaa juotavaa kyllä löytyy, mutta nuotio pitäisi tietenkin viritellä..." Bronn sanoo hymyillen tytölle. "Hevostasi voisi kouluttaa hieman paremmin, eiväthän ne yleensä noin pienestä säikähdä... En tarkoita tuota nyt pahalla." Bronn sanoo katsahtaen sivusilmällä Frange Angeliin.
Hetken päästä saavuttiinkin jo mökin lähelle. Bronn avaa oven pieneen hirsimökkiin, jossa on eläinten nahoista tehtyjä koristeita, kuten mattoja, seinävaatteita, jopa kattoon oli asetettu suuri karhunnahka. Talossa ei ollut kuin pöytä, kaksi tuolia ja aika suuri sänky. Sängyssä oli olkia, jonka päällä oli kangasta. Tyyny näytti kuitenkin olevan vähän fiinimpi, ehkä jopa höyhen täytteinen.

Bronn kävelee sängyn luokse, laskee Even siihen ja katsahtaa ovesta ulos. "Hevosesi varmaan täytyy kiinnittää..." Bronn sanoo kävellen ulos laittamaan hevosta kiinni oven ulkopuolella olevaan tolppaan, joka ilmeisesti piti pientä katoksen tapaista pystyssä.
Katoksessa on myös nahkoja roikkumassa puisista telineistä, ilmeisesti kuivumassa.
Karasuman
 

ViestiKirjoittaja Onzki » 01 Kesä 2011, 19:34

Eve

Eve hymyili, kun tuo ilmoitti että tämän pitäisi viipyä ainakin aamuun asti tuon mökissä. "Kiitos." Ja kun tuo sanoi ettei kannattaisi jännitää niskaa, automaattisesti pää tuohon nojasi. Silmiä ummistettiin. Eve oli todellakin väsynyt, ja juovuksissa.

Tyttö huojentui, kun kuuli että löytyi kuumaa juotavaa, mutta kun kuuli että nuotio pitäisi viritellä hän aukaisi silmiään ja sanoi jotakin tuon tapaista: "No jos sen nuotion sytyttäminen on vaikeea, en ole hengenhädässä jos en saa kuumaa juotavaa." Samoihin aikoihin ilmestyi mökki näkyviin.

"Mukavan näköinen mökki." tyttö sanoi ja kohotti hiukan kulmiaan, kun näki oven avauduttua karhun nahan seinällä. "Vaikuttava karhun raato." tyttö sanoi ja naurahti, ja onnistui pidätteemään yskimisen, ja myös onnistui. Kun pehmeä olkipatja tuli vastaan, tyttö päästi raskaan huokauksen. Matka oli ollut pitkä, ja päätä särki. Oli mukava päästä makuulleen. Kun tuo mainitsi hevosen kiinnittämisen, tyttö yritti nousta, mutta yskiminen esti sen. "Kyllä sinä voit sen sitoa. Kunhan vain varot ettei se tallo varpaitasi." tyttö sanoi ja tasoitti hengitystään.
Onzki
 

ViestiKirjoittaja Karasuman » 01 Kesä 2011, 20:02

Bronn

Hevosen kiinnitettyään Bronn tulee hetkeksi sisään, katsoakseen vain että Eve olisi kunnossa.
"Käyn tekemässä kuumaa juotavaa sinulle, ei siitä vaivaa ole." Hän sanoo hymyillen toiselle ja menee taas ulos.
Ulkona Bronn nappaa mökin takaa polttopuita ja menee mökin eteen vähän matkan päähän paikalle, jossa oli selvästi aiemminkin ollut nuotio.
Hän kasaa puita siihen ja sytyttää ne. Puut palavat ensin hieman rätisten, mutta lopettavat sitten.
Bronn laittaa nuotion keskellä olevalle kivelle kupin, jossa on vettä. Kun vesi alkaa hiljalleen höyrytä, mies kävelee takaisin sisään Even luokse.
"Vai että hieno raato... Tuo nyt on vain metsästysmuisto, sellainen iso karhu kun kerran vastaan tuli metsässä, eipä sen kummempia." Mies sanoo.

Bronn ojentaa kupin Evelle ja nappaa itselleen tuolin. Mies istahtaa Even viereen ja katselee tätä. "Olethan nyt varmasti ihan kunnossa?" Bronn sanoo katsellen tätä.
Karasuman
 

ViestiKirjoittaja Onzki » 03 Kesä 2011, 13:02

Eve

Tyttö nyökkää miehelle, kun tuo ilmoittaa että menisi kuitenkin tekemään juotavaa. "Ai tuo vain tuli vastaan ja tapoit? Hui. En uskaltaisi käyttää mitään asetta tuon edessä!" Kun mies hävisi ovesta. Eve haukotteli, ja tarkasteli pientä, mutta kotoisaa mökkiä. Ulkoa alkoi kuulua kolinaa. Eve yritti nousta istumaan, ja huomasi että niska oli jo hieman parempi, joten hän pääsi istumaan. Kolinaa alkoi kuulua talon takaa. Ja sitten, kuului rätinää, joka vaimeni hetken päästä. Tyttö hieraisi niskaa. Kuivunut veri karisi pois sängylle. Tyttö alkoi puistella veri''hiutaleita'' pois.

Kun tuo tuli höyryävän kupin kanssa ovesta, tyttö oli jo saanut puisteltua veret sängyltä. Tyttö hymyili kun tuo ojensi kuppia, ja samalla ojensi kätensä sitä kohti. Hörppy juotavasta sen jälkeen vastattiin että oliko tämä varmasti kunnossa: "Olen olen. Päähänikään ei enää satu niin hirveästi, ja nousin itse istumaan. Edistystä." taas toinen hörppy höyryävästä kupista. "Mmm... Hyvää..." tyttö tokaisi kun otti viimeisen kulauksen juomastaan.
Onzki
 

ViestiKirjoittaja Karasuman » 07 Kesä 2011, 17:18

Bronn

Sisälle tullessaan Bronn vain tokaisee: "No täällä metsässä kun muutaman vuoden elelee niin ei karhun tappaminen mikään iso asia ole."
Bronn hymyilee tytölle ja sanoo: "Sinun kannattaisi kuitenkin vielä levätä. Ole kuin kotonasi." Mies nousee ylös ja siivoaa verihiutaleita sängyltään.
Sen jälkeen hän hakee itselleenkin vettä, tosin kylmää.
Hän hörppii vettä aika tiuhaa tahtia, istahtaa sitten alas toiselle puolelle huonetta.

Hetken ajan mies katselee ympärilleen, kunnes katsahtaa sitten Eveen. Hän kääntää nopeasti katseensa pois, nousee ylös ja hakee lisää vettä. Palaten taas istumaan hän hörppii vettä hiljaa.

//Öyh, tuli pikkusen lyhyt... :(//
Karasuman
 

ViestiKirjoittaja Onzki » 09 Kesä 2011, 14:23

Eve

Tyttö esitti järkyttynyttä: "Ei mikään iso asia?! Sehän on hirveä asia! Pystyisin elämään metsässä, mutten karhua tappamaan." Tyttö hymyilee takaisin, kun tuo sanoo että tämän kannattaisi vielä levätä: "Kiitos." Kun tuo siivoilee tämän kuivunutaverta sängyltä tyttöä nolotti hiukan: "Anteeksi...." Kun tuo lähti hakemaan vettä, tyttö ihmetteli, miten tuolla ei olisi paljon tavaroita, koska oli kuullut, että karhun, tai muun eläimen turkista, saisi paljon kultaa. Ja kun tuo palasi tytön oli pakko kysyä: "Ei mitenkään pahalla, mutta eikä karhun tai muun eläimen turkista, saa aikalailla kultaa?"

Kun tuo hakee jo lisää vettä tyttö naurahtaa: "Sinulla jano?" . Tyttö ei edes tuon katsetta huomannut heti, mutta kun huomasi, pieni hymy hiipi väkisinkin kasvoille. Tyttö suoristeli paitaansa. Sirot hartiat olivat lysähtäneet, hiukset sekaisin ja silmillä. Nyt hiukset silmien edestä siirrettiin. Sekaiset kohdat suoristetin, vaikka ne palasivat takaisin, koska Even hiukset sojottivat aina jokasuuntaan.

[[Eipä mittään. :) Kirjotusvirheitää.
]]
Onzki
 

ViestiKirjoittaja Karasuman » 11 Kesä 2011, 23:57

Bronn

Bronn hymähtää ja mutisee lopulta hiljaa: "No aika pitkä matkahan tuo oli..."
Hänen naamalleen ilmestyy hieman mietteliäs ilme ja hän sanoo hetken päästä: "Kyllähän niistä varmaan aika paljon saisi, erityisesti karhun turkeista... Mutta yleensä pidän ne vain muistoina, etenkin jos saan todella hyvän vastuksen. Ylimääräisistä teen vaatteita ja muita koristeita, se on vähän niin kuin harrastus."

Veden hörpittyään miehen katse palasi Eveen. "Tarvitsetko jotain? Eihän täällä nyt mitään luksusta ole, mutta luulisi olevan parempi kuin tallissa nukkuminen..."
Mies kävelee ulos sanoen: "Tulen kohta takaisin."
Hän sanojensa mukaisesti tulee kuin tuleekin takaisin melkein heti, mukanaan aika naisellisen oloinen vaate, joka oli tehty nahasta.
Bronn heittää vaatteen Evelle ja mutisee: "Jos se on sopiva niin saat sen, enpä minä tuollaisia pitäisi vaikka voisinkin." Vaate oli takki, tehty kestämään kovaa tuulta, jopa talven kylmyyttä.

//Kyllähän tuossa muutama oli, mutta niitäpä nyt sattuu kaikille :D//
Karasuman
 

ViestiKirjoittaja Onzki » 12 Kesä 2011, 10:48

Eve

"Aaa... Teet niistä koristeita. Vaatteita. Kiva. " tyttö hymyilee ja parantelee asentoaan sängyllä. Häntä väsytti. Niinpä neito sulki silmiään.

Kun tuo kysyy, tarviiko tämä jotain, tyttö vastaa hiljaa: "En oikeastaan... Kyllä tämä tuntuu paljon paremmalta kuin tallissa nukkuminen. Enkä minä luksusta haikaile. ". Tytön silmät aukesivat, kun tuo ilmoitti tulevansa kohta. Kun tuo uli takaisin takin kanssa, tytön kavoille nousi hymy. "Hieno... En oikein ole... no... hyvä kiittämään. " Neito nousi varovastija sovitti takkia. Takkin näytti hyvältä tytön päällä. "Sehän sopii hyvin. Kiitos." Even ilme oli huvittava. Tyttö nappasi takin päältään, ja asettui takaisin makaamaan, mutta asetti takin päälleen, ja käpertyi niin, ettei kuin nenä ja silmät näkyivät. "Lämmin..." kuului takin alta.
Onzki
 

ViestiKirjoittaja Karasuman » 12 Kesä 2011, 16:02

Bronn

Mies hymyilee kun tämä sanoo sen sopivan, tytön sanoessa sen olevan lämmin hän sanoo: "No, se on tarkoitettu kovaan tuuleen, luulisi kestävän talveakin ihan hyvin. Eikä sinun tarvitse kiittää."
Bronn katsahtaa ovesta ulos ja sanoo: "Minäpä kai menen ulos että saat nukkua rauhassa, tarvitset kyllä lepoa." Tuon sanottuaan mies käveleekin jo kohti ovea. Hän hätkähtää ennen kuin ehtii ulos, käy hakemassa sängyn lähellä olevasta nurkasta verkon ja alkaa taas mennä ovea kohti.
"Ansan voisin virittää kun tässä on kerran aikaa..." Hän sanoo hymyillen hieman.

Ovella hän vielä alkaa tarkistaa liivinsä ja housujensa taskuja, jotta kaikki olisi varmasti mukana. Hän mutisee hiljaa jotain ja katsahtaa sitten vielä sisään. "No, en varmaan tarvitse sitä..." Bronn sanoo ja katsahtaa vielä Eveen. "Ethän nyt ihan varmasti tarvitse mitään? Voithan tietenkin tulla sanomaan jos tarvitset, olen täällä ulkona." Hän jatkaa.
Karasuman
 

ViestiKirjoittaja Onzki » 12 Kesä 2011, 16:31

Eve

"Eipähän enää tarvi paleltua talvella" neito hymyilee, ja näprää hiuksiaan. Kun tuo ilmoittaa lähtevänsä ulos, tyttö nousi "Tulen mukaan. Täällä on sitten niin yksinäistä... Enkä minä nyt mikään sänkypotilas ole.." neidon sanat olivat ehkä hiukan hätäiset. "Ja voinhan katsoa kun virittelet ansoja?" tyttö sanoi ja katsoi miestä kysyvästi. Tyttö heittää turkin niskoilleen "Tämä lämmittää. Enkä minä jaksa nukkua, kun on vielä seuraakin!" tyttö tokaisee, ja asettelee uutta takkiaan.

Kun tuo tarkastelee liiviään neito ottaa huteran, mutta varman askeleen "Pystyn kävelemään, eikä minuun satu! " tyttö sanoo ja astelee tuijottamaan tuota tuon vierelle. "Tarvin raitista ilmaa ja sinun puuhiesi seurailua!" neito sanoo itsevarmasti, reipas, mutta hiukan uupunut hymy kasvoillaan. Olihan tänäpäivänä tapahtunut kaikenlaista. Mutta tyttö yritti esittää virkeää, ettei joutuisi jäämään yksin... Ja muutenkin, väsy oli helpottanut, ja tyttö halusi rupatella jonkun kanssa, eikä se varmaan onnistuisi karhun-nahan kanssa?
Onzki
 

ViestiKirjoittaja Karasuman » 12 Kesä 2011, 16:54

Bronn

Bronn huokaisee syvään ja peittää otsansa kämmenellään hymyillen hieman. "No jos ihan välttämättä haluat..." Mies sanoo katsoen lopulta Eveä hymyillen.
Mies kävelee ulos hiljalleen ja sanoo: "Muista sitten varoa, täällä lähistöllä on ansoja..." Hän miettii hetken ja jatkaa sitten: "En minä kyllä taida mitään parasta seuraa olla, eikä ansojen tarkastaminen ja virittely ole mitenkään erityisen kiintoisaa."

Mies alkaa kävellä vähän nopeammin, normaalia vauhtiaan, kohti lähellä alkavaa metsää ja huomaakin heti ensimmäisessa ansassa roikkuvan jonkin. Sehän oli vain pienen pieni orava, joka oli vahingossa juossut verkkoon.
Bronn kävelee verkolle, aukaisee sen ja päästää oravan juoksemaan pois. "Onneksi pikkuinen ei ollut roikkunut kauan, muuten olisi saattanut käydä huonosti..." Hän sanoo katsoen kun orava kiipeää puuhun. Hän jatkaa matkaansa metsää kohti.
Karasuman
 

ViestiKirjoittaja Onzki » 12 Kesä 2011, 17:12

Eve

"Välttämättä haluan!" neito sanoi, ja polkaisi jalkaa, ja mytristi suutaan kakaramaisesti, mutta naurahti. "Osaan minä varoa! Enhän minä nyt ihan kokematon ole..." tyttö sanoi ja valehteli, että osaisi varoa, hänän ei siis todellakaan, osannut varoa, joten harppoi melkein tuon selässä nenä kiinni. "No jos et ole parasta seuraa, saat kelvata, koska minä en tuonne jää yksin!" neito sanoi päättäväisesti tuon perässä.

Kun tuo nopentaa tahtiaan, neito tarraa tuon olkapäistä kiinni "Odotas. En pysy perässä..." neiti valitti, ja piti edelleen tuon olkapäistä. Kun neiti näki oravan ansassa alkoi heti tulvia kysymyksiä:"Kauankohan se on ollut siinä, arvioi? Löytääköhän se kotiin? Jos sillä on poikasia, ja ne on jossain nälissään, ja emo ei löydä niitä..." kysymykset olivat turhanpäiväisiä, mutta tyttö halusi tietää. Kun orava lähti kiipeämään puuhun, jonkunlainen lintu lensi näiden pään yli, joka aiheutti vain rasahduksen. Tyttö kierähti tuon etupuolelle ja painautui tuon mahaan "Eihän se ole karhu?" tyttö kuiskasi, ja hengitti tuon mahaan, mutta katsoi tuota hieman kulmienalta. "Ja jään tähän istumaan, jos en pääse reppuselkään!" neito sanoi, eikä todellakaan pilaillut!
Onzki
 

EdellinenSeuraava

Paluu Kallen Kapakka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron