Kirjoittaja Sands » 09 Heinä 2011, 13:21
Aivan, ei kannata aloittaa millään "tyylillä", tyyli on enemmänkin vain oma tapa helpottaa ja nopeuttaa piirtämistä, yksinkertaistaa joitain asioita ja panostaa niihin, mistä itse tykkää. Etenkin tämän kawaii anime uguun tultua niin suosituksi, pörrää internetissä vaikka millaisia animepiirrustuksia, jotka eivät kauhean hyvältä näytä, koska anatomiaa ei osata. Vaikka niillä nyt niin kauhean isot silmät ja hiuspehkot ovatkin, ovat nuo ammattilaiset silti harjoitelleet kovasti ihan realistisen ihmisen piirtämistä, että tietävät miten mikäkin menee. Ensiksi pitää tuntea piirrettävän anatomia, ennen kuin siitä mitään tyyliteltyä juttua voi mennä tekemään. "Se on minun tyylini!!!1" on huono tekosyy virheelliseen anatomiaan, jota ikävä kyllä netin ihmeellissä maailmassa saa nähdä liiankin paljon...
Kannattaa ottaa mallia elävistä ihmisistä, jos vain suinkin mahdollista. Jos ikinä on mahdollista päästä piirtämään alastonmalleista, mene ihmeessä. Itsestä kannattaa myös katsoa peilistä mallia, keikistele siinä, ja katso miltä mikäkin näyttää. Mikä venyy kun teet sitä, mikä nousee kun nostat kättä. Katso miten mikäkin liittyy mihinkin. Kuinka monessa piirroksessa muistatte solisluut vaikka olevan piirretty ihan väärin? Kokeilkaa itse omianne. Lähtee keskeltä, minne asti jatkuu? No hartiaan tietenkin. Sama rintalihaksissa, katsokaa, miten ne liittyvät käsivarren lihaksiin, eivät vain ole siinä keskellä rintaa ylhäässä yksinäisyydessä. Mittasuhteet ovat myös tärkeät, kaikilla ihmisillä ne ovat vähän erilaiset ja sillä saa vähän vaihtelua hahmoihin, kunhan pitää ne vielä realistisuuden ja hyvännäköisyyden rajoissa. Joillain hahmoilla voi olla pitkät kädet suhteessa muuhun kehoon, mutta väärin piirrettynä hahmo näyttää orangilta. Harjoittelua ja tutkiskelua. :D
Harjoittele niitä osia, mitä et osaa piirtää mielestäsi hyvin. Sormet ovat monille hirveitä, itsellekin. Mutta älä siitä huolimatta piirrä kuvia, missä piillotat kädet. Pakota itsesi tutkimaan, miten kädet tuossa asennossa ovat.
Myös hahmon asennoista puheenollen, niitäkin kannattaa harjoitella. Peilin edessä posetus tai valokuvat ovat hyviä auttamaan, jos jää johonkin jumiin. Mielenkiintoisia asentoja ovat semmoiset, missä selkä ei ole vain tylsästi suorana. Katsokaa lantiota ja hartioita, kun toinen puoli hartioista nousee, lantiosta se puoli laskee. Kummalla jalalla paino on? Se on yleensä suora. Anna hahmolle jotain tekemistä käsille, vaikka kuvassa ei muuta olekaan. Hahmo voi vaikka hypistellä paidanhelmaa tai laittaa hiuksia paremmin. Laiskuus vain tulee esteeksi... :D
Itse yritän nyt tarttua kasvoihin. Tuntuu, että olen niin kasvosokea, etten niihin normaalisti oikein keskity. Ilmeet ovat hankalia, mutta ne kannattaa myös opetella. Toisille helpompia, toisille hankalampia. Ilmeistä vähän, ei kannata vain laittaa tylsää perus ^_^ ilmettä hahmolle, jos hän on iloinen. Ei, miten hahmon kasvot oikeasti menevät? Tuleeko ryppyjä, millainen hymy hahmolla on? Hampaat esillä vai ei? Onko hymykuoppia? Miten silmät menevät?
Tärkeää on, että itse ymmärtää piirrustuksissa olevan virheitä ja pyytää apua. Osaavat ihmiset kyllä antavat vinkkejä, ei kannata peloitella niitä pois huutamalla kuinka tämä on sinun tyylisi, et edes yrittänyt tehdä siitä anatomisesti korrektia, teit sen vain itsellesi, kuvasi on täydellinen ja sitä ei pidä muuttaa millaan tavalla, haters gonna hate, olet vain kateellinen jne. Jos kuvassa ei mitään ongelmia olisi, ei siitä sanottaisi mitään kriittisemmissä piireissä. Mutta täydellisiä ihmisiä ei ole olemassakaan, joten kaikilla on virheitä jossakin ja joku ne voi nähdä, yleensä joku, joka on toden teolla tutkinut asiaa. Piirtäminen on iänkaikkista tuskaa ja hikeä täydellisyyden saamiseksi, jota ei koskaan voi saavuttaa. Mutta harjoittelemalla voi päästä aika lähelle. :D
Romaani.