Home?

Pimeäpaikka on nimensä mukaisesti pimeä. Vuorokauden ympäri. Pimeäpaikka sijaitsee Mor vuoren varjoissa, pysytellen näin koko vuorokauden piilossa auringolta. Ja se on hyväksi, sillä tätä kaupunkia asuttaa yönkansa.
Kaupunki koostuu yhdestä, suuresta kadusta jonka molemmille puolille on noussut asuntoja, majataloja, kapakoita, putiikkeja. Tämä ei kuitenkaan ole jokamiehen pysähdyspaikka, sillä jos tavallinen kuolevainen tänne erehtyy, hän todennäköisesti tulee kuolemaan vierailunsa aikana.. tavalla tai toisella. Majatalot on suunniteltu yönlapsille, ottaen huomioon jokaisen synkän taruolentolajin tarpeet. Suurimmaksi osaksi tätä kaupunkia asuttavat vampyyrit, mutta toisena suurena rotuna on ihmissudet. Kaupunki on myös rikollisten ja varsinkin palkkamurhaajien suosiossa. Ihmisillä ja haltioilla ei ole asiaa tähän paikkaan, siitä pitävät huolen niin pimeänpaikan asukit, kuin myös vuorilla asustavat lohikäärmeet, jotka eivät siedä ihmisiä tai haltioita lähellä omaa reviiriään.

ViestiKirjoittaja Janni » 14 Elo 2011, 19:30

Clarence

Nuorukainen katsahti Mikiin, joka Lillithin kadottua avasi hänelle suunsa. Tyttö pyysi anteeksi, se sai Clarencen kurtistamaan kulmiaan. Miksi sinä anteeksi pyytelet. Hän kummasteli, kääntyen täysin haltian puoleen. Et sinä ole tehnyt mitään väärää. Nuorukainen vielä lisäsi.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 15 Elo 2011, 16:35

Miki

Nuorukainen näytti ihmettelevän suuresti miksi haltia anteeksi pyysi, kertoihan tuo vielä ettei tämä ollut mitään väärääkään tehnyt. "Tuntuu vain että.... että... äh, en löydä sanoja." Miki sanoi huitoen käsillään ilmaa kuin se selventäisi hänen sepitystään, miten sen nyt sanoisi ? Hän vaati Clarencelta liikaa ? Vai oliko se liikaa ? Ei kumpikaan ollut ennen ollut suhteessa joten mistä he tietäisivät missä raja kulkee ?
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 15 Elo 2011, 20:32

Clarence

Nuorukainen kallisti pienesti päätään Mikin yrittäessä selittää mikä oli, mutta se näytti vaikealta. Tyttö jopa huitoi käsillään ilmaan epämääräisesti, muttei se asiaan tuonut selkeyttä. Rauhoitu ja mieti hetki miltä sinusta tuntu. Puoliverinen totesi astuen samalla lähemmäs tyttöä ja nosti kätensä tuon harteille. Jos tarkoitan sitä sammallaita oloa mitä aamulla, minun tosissani pitää huolestua. Clarence vielä lisäsi.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 15 Elo 2011, 20:57

Miki

Toinen kertoi että nyt voisi vaikka koittaa sitten kasata ajatuksensa, on se hyvä että joku auttaa kun omat aivot ei suostu yhteis peliin.
"Vaadin sinulta liikaa ja olen hätäinen, anteeksi." Miki sanoi toiselle tuntiessaan tuon käden olallaan.
Hitaasti Miki nosti kätensä toisen rintakehälle, sitten katse kohottautui Clarencen silmiin.
"Minusta tuntuu että kohta minun itsehillintäni on ongelma." Ilme oli vakava, sillä Mikistä tuntui että se alkoi kokoajan olla vain enemmän ja enemmän totta, pikkuhiljaa hänen ajatuksensa hakuituivat vain enemmän ja enemmän siihen mitä hän tahtoisi CLarencen kanssa kahdestaan puuhailla.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Elo 2011, 13:55

Clarence

Clarence katseli Mikiä hiljaisena silmiin, tuon viimein pystyessä selittämään miksi oikein pyyteli anteeksi. Tyttö luuli itseään hätäiseksi, toki olihan tuo halunnut suudelman nuorukaiselta pariin kertaan, mutta ei se puoliverisestä tuntunut että toinen vaati häneltä liikaa.
Älä sano noin. Minun tässä kuuluisi pyytää anteeksi, niin kuin olenkin jo moneen kertaan pyytänytkin. Tiedän että pystyt odottamaan ja auttamaan minua pelkoni suhteen. Clarence selitti hymyillen.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 16 Elo 2011, 16:52

Miki

Neito huokaisi syvään, niin Clarencen kertoi luottavansa tuohon ja että Miki auttaisi häntä. Niin hän ainakin yritti parhaansa mukaan tehdä, auttaa rakastaan ja kun Clarence muotoili asian noin niin pelkkä pään olalle painaminen riittäisi hyvin läheisyyttä hakiessa.
Hiljaa hymyillen Miki kietoi kätensä toisen ympäri ja painoi päänsä hellästi tuota vasten, nyt on hyvä.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Elo 2011, 18:38

Clarence

Nuorukainen hymähti hiljaa, Mikin painautuessa häntä vasten ja vain kietoessa kätensä halaukseen. Mitään tyttö ei sanonut, ei sanoja tässä edes tarvittu. Clarence täytyi vain halata tyttöä takaisin ja niin hän tekikin.
Kauaa ei kuitenkaan hiljaista yhteistä hetkeä kestänyt, kun ovelta kuului koputus. Puoliverinen käänsi katseensa oveen, ai niin Mikin päivällinen. Sisään. Clarence totesi, hölläämättä halaavaa otettaan tytöstä. Sisään astui pieni kokoinen palvelusneito tarjottimen kanssa, jota peitti hopeinen kupu. Tyttö ilmeisesti odotti minne tarjotin pitäisi laskea seistessään hiljaa aloillaan. Laske se vain yöpöydälle. Nuorukainen totesi viimein tajutessaan asian ja palvelija tyytyi vain pienesti niiaamaan ja viemään tarjottimen yöpöydälle.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 16 Elo 2011, 20:02

Miki

Tyttö kuuli koputuksen ja olisihan hän katsonut kuka sieltä tuli, mutta Clarence ei höllännyt otettaan joten miksipä sitä vastustelemaankaan. Joku ilmeisesti toi jotain tarjotinta, ainakin äänistä päätellen. Ei se haltiaa tosin enään kiinnostanut, hän vain sulki silmänsä ja päästi väsyneen, mutta tyytyväisen huokauksen.
Pienet keveät askeleet näyttivät poistuvan huoneesta, ja niin kaksikko saisi taas olla rauhassa.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Elo 2011, 22:06

Clarence

Nuorukaisen katse laskeutui takaisin Mikiin palvelijattaren poistuttua. Haluatko jo syödä? Clarence kysyi, nostaen kätensä varovasti silittelemään tytön päälakea. Et ole syönyt tänään lainkaan. Puoliverinen vielä totesi.
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 16 Elo 2011, 22:20

Miki

Clarence oli niin suloinen kun jaksoi huolehtia haltiasta, kyllähän tässä oli jo nälkä tullutkin.
"Vaikkapa." Tyttö totesi nostaen iloisen katseensa nuorukaiseen. Mikään ei tuntunut niin mukavalta kuin se kun Clarence silitteli hänen hiuksiaan, se oli jotenkin vain niin mukavaa.


//Wahhahha, btw näin viimeyönä unta et olin Miki, juoksin ihmisiä karkuun ja kun ne sai mut (siis Mikin) kiinni ni ne heitti mua ratsastus kypärällä päähän, justiinsa kun läimäytin yhtä niistä ilkiöistä niin niitten pomo tuli sanomaan että jos en oo nätisti se survoo sen kypärän nurinperin mun pääkopan läpi, sit olin nätisti ja toivoin et Clarencen tulis pelastamaan =( //
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 16 Elo 2011, 23:42

Clarence

Clarence nyökkäsi pienesti Mikin vastaukselle ja hölläsi viimein otteensa ja laski kädenkin alas tytön päänpäältä. Nuorukainen asteli ikkunan luota vuoteen vierelle ja yöpöydän eteen jolle tarjotin oli jätetty. Hopeisen kuvun alta paljastui pienesti höyryäviä vihanneksia, ne näyttivät normaaleilta porkkanoilta, kaalilta, salaatilta, mutta oudon violetti sävy niissä kuitenkin oli. Ne näyttivät myös jotenkin kärsineen näköisiltä. Päällä oli mausteena jonkinlaista ruskeaa kastiketta. Kenties kasvikset eivät kukoista niin hyvin näin valottomassa paikassa. Clarence totesi harmistuneena. Toivottavasti tämä on silti syötävää.

//Toivottavasti ei ollu aivan hirvee painajainen D: //
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 17 Elo 2011, 15:18

Miki

Tyttö seurasi nuorukaista vuoteelle kurkaten itsekkin vihanneksia, lihaa hänen teki enemmän mieli, mutta jos ihmisen liha oli ainoa tarjolla oleva niin mieluummin hän olisi syömättä.
"No lisääpähän vastustus kykyä kun näitä mupeltaa." Tyttö naurahti tempaisten yhden porkkanan lautaselta. Hieman epäluuloisena hän kuitenkin alkoi sitä hiljaksiin syömään.
"Kauanko muuten ajattelit että me ollaan täällä?" Tyttö kysyi välistä toivoen että vastauksena tulisi ei kauan.

//ei ollu =D
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Elo 2011, 19:54

Clarence

Clarence seurasi kuinka porkkana katosi Mikin suuhun ja hymyili pienesti nähdessään kuinka tyttö söi. Kysymys jonka haltia kuitenkin esitti, sai nuorukaisen ajatukset palaamaan keskusteluun, jonka hän oli käynyt opetuksen ohella isänsä kanssa. Se sai hymyn katoamaan hetkeksi hänen huuliltaan, kunpa Miki ei olisi muistuttanut häntä moisesta asiasta.
En oikein tiedä, kenties niin kauan että tunnen oppineeni itsehillintää. Clarence kuitenkin vastasi hymähtäen ja päätti vaihtaa puheenaihettakin siinä ohella; Maistuuko?
Janni
 

ViestiKirjoittaja Kitty » 18 Elo 2011, 20:06

Miki

Tyttö oli aloittamassa inttämisen siitä että kuinkahan kauan siinä sitten kesti että Clarence oppisi luottamaan itseensä, mutta toinen vaihtoi sulavasti puheenaihetta. "Juu kyllä tämä kelpaa." Miki sanoi maistaen muitakin vihanneksia. Ruoka maittoi, ainakin osittain ja pian olikin lautanen tyhjillään. Miki nousi sängylle istumaan. "Pitäisiköhän sitten heittää maaten ?" Miki kyseli tietämättömänä siitä mitä muuta muka voisi tehdä.
Kitty
 

ViestiKirjoittaja Janni » 18 Elo 2011, 22:51

Clarence

Hyvä. Nuorukainen hymähti Mikin vastatessa myöntävästi hänen kysymykseensä. Siinä ohella kun tyttö jatkoi syömistä Clarence asteli takaisin ikkunan ääreen silmäilemään maisemaa. Haltia ehdotteli makuulle menemistä ruoan jälkeen, se kuulosti jotenkin järkevältä näin hämärää ja yömäistä maisemaa katsellessa. Jos sinua väsyttää. Clarence vastasi, katsahtaen Miki olkansa yli.
Janni
 

EdellinenSeuraava

Paluu Pimeäpaikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron