Kirjoittaja Sands » 22 Syys 2011, 19:27
Koko elämäntarina oli kulultaan ja draamankaareltaan uskomaton. Se alkoi mukavasti voitokkaissa tunnelmissa ja sitä jopa voisi luulla sen olevan jonkin sortin sankari- tai huumoritarina, mutta lopun pessimistinen käännekohta olikin jotain aivan muuta ja ennenkäsittämätöntä. Siihen ei vain voinut olla varautunut. Tarinan väritys kuvasti kauniisti mielialaa, alku oli kaunista, kirkasta ja värikästä, kun taas lopussa värit olivat haalistuneet, harmaat, kuolleet. Peikon elämä ei ole helppoa, ja se kiintiömusta afronsa kanssa, millaiset motiivit hänellä loppujen lopuksi olivat? Oliko hän ystävä vai vihollinen, suunnitteliko hän tuota surkeaa kohtaloa vai joutuiko hänkin aivan yhtä huonoon jamaan? Vai vielä huonompaan, kun lopussa häntä ei näy? Tarina mullisti näkemykseni maailmasta, elämästä ja peikoista, sekä peikkojen asemassa yhteiskunnassa. Onko peikkojen kohtalo joutua kadulle kerjäämään, siltojen alle syömään lapsia ja pukkeja? Entäs sitten mustien elämä, eikö heitä saa tarinoissa näyttää yhtään sen enempää, kuin on tarve? Tämä musta henkilö oli myös rikas ja menestyvä, oliko se syy, miksi häntä ei tämän jälkeen näkynyt? Tarinassa oli lieviä rasistisia piirteitä, mutta ehkäpä ne olivat vain ironisia ja itsekriittisiä, juuri sen rasisimin ollen rasisminvastaista? Ottakaa myös huomioon tuo puku ja kravaatti, jotka peikolla olivat yllään koko tarinan ajan, kravaatin kuvioinnin kokoajan käyden yksinkertaisemmaksi. Onko kravaatti peikkojen elämänlähde? Silmään pisti myös, miten yhdessä kohtaa peikolla ja mustalla miehellä oli samanlainen puku päällä. Yritettiinkö tällä tarinalla sanoa, että mustat ovat kuin peikkoja, vai yritettiinkö sillä muuten vain ilmoittaa kaikkien olevan samasta massasta? Ihonväri eikä rotu ei ole esteenä yhteistyölle. Mutta loppujen lopuksi diili kaatui, oliko se sittenkin este? Se jätettiin katsojille päätettäväksi.
Sandsin elämäntarina aiheutti paljon keskustelua ja mietteitä, eikä se tarkoituksesta kenelläkään ollut selkoa. Silti voimme hyvin mielin sanoa, että kaikkien täytyy kuunnella tarina, että voi muodostaa oman mielipiteen siitä. Joidenkin elämää tarina voi järkyttää kauneudellaan ja ajattelutavallaan. Joka kerta löytyy jotain uutta, erilainen näkökanta tämänhetkiseen maailmaan. Peikkoja puolustavia mielenosoituksia näkyi pitkin kaupunkia tarinan julkaisun jälkeen.
10/10, 5 tähteä, kuuntelisin tarinan uudestaan.