Ritari
Viestit: 1214
Liittynyt: Su Huhti 10, 2011 1:35
Paikkakunta: The Land
Muuttumisleikkejä // Sovittu
Sha'lannae Awyawél
Matkalaisen askel on kevyt kun tämä palaa pitkältä reissultaan viimein kotiin. Tosin tässä tapauksessa paikka, johon palattiin ei ollut ihan koti. Kyseessä oli majatalo Nahor kylässä. Eikä askellus voinut olla kovin kevyttä ottaen huomioon että kannoit valtavaa peikon päätä mukanasi.
Kaunis haltia, tosin ihmiseksi naamioituneena, lähestyi majatalon ovia ja jätti jälkeensä melkeisen verivanan. Se kertoi että tappo oli vielä aika tuore ja pää oli hetki sitten ollut kiinni omistajassaan. Ovet paukautettiin rymisten auki ja nuori, korea punapää asteli sisään, joskin hänen tulenpunaisista hiuksistaan näkyi ainostaan pitkä letti takana ja vähän otsahiuksia kasvoilla sillä kulkija oli kietonut päähänsä huivin.
"Onneksi lattioita ei ole keretty pestä tältä päivältä", joku tiskin takana istuvista työntekijöistä murahti tympääntyneenä. Ei ilmeisesti ollut ensimmäinen kerta kun jotain vertavuotavaa ilmestyi majataloon. Jotkut mulkoilivat naista hyvinkin pistävästi, ja siellä täällä supistiin, naisen vain kulkiessa huoneen poikki varmoin askelin ja lopulta mäsäyttäen peikolle kuuluneen pään eräälle nurkkapöydälle jonka ääressä istui huppupäinen kulkija. "Tein mitä pyysit", Sha'lannae sanoi kuulaalla äänellään ja mies kohotti hetkeksi kasvojaan katsoakseen päätä paremmin. Sitten tämä kiskoi kaapunsa uumenista palkkamiekalle pikkuisen pussillisen kolikoita. Haltia ei kuitenkaan liikahtanutkaan vaikka pussi oli nyt hänen miestä kohden ojennetussa kädessään. Päinvastoin, vapaana oleva käsi alkoi tavoitella Kuunterää kohti. Huppupäinen muukalainen näytti ikään kuin vavahtavan hiukan ja sitten tämä nakkasi vihaisen oloisesti muutaman kolikon pöydälle. Shann poimi ne, kumarsi ja poistui. Ei ollut ensimmäinen kerta kun Shann otti maksun tämän kaltaisesta työstä ja hän alkoi jo katsomattakin tietää milloin joku pimitti maksamasta sovittua summaa.
Nainen asteli kevein askelin, milloin haltian askel nyt ei olisi kevyt, tiskille ja tilasi itselleen ruokaa ja lasillisen jotain mahdollisimman vahvaa. Haltiana Shann oli tottunut väkeviin haltiaviineihin ja niihin verrattuna mikään muu ei oikein tuntunut miltään. Ei tietenkään tälläisessa paikassa voinut oletaakkaan saavansa pullollista hyvää haltiaviiniä, mutta jotakin täytyi saada ja tämä sai kelvata.
Shann etsiytyi pöytään, mahdollisimman rauhalliseen, niin ettei ympärillä ollut muita viereisissä pöydissä. Hieman tylsistyneen näköisenä Shann nakkasi jalkansa vastapäiselle tuolille siemaisi jo tiskiltä mukaansa saamaa juomaa odotellessa itse ateriaa.
---
Once upon a time,
Young lad, who believed in the unbelievable.
Foxy elven blooded, who was bound to a cursed sword.
Charming nobleman, who knew his way with the ladies.
Betrayed sorcerer, who found his place among not his kind.
Beastmaster, who speaks to the beasts as one of them.
Dwarven abigail, who fought the illness.
Master of the flames, who called itself immortal.
Human loathing avenger, who seeked to corret injustice.
---
Peliseuraa multa saa kysellä kans yksärillä:3