Re: Hiljainen hetki
Hymähtäen Henry kävi nyökkäämään Roswellille, vanhemman miehen todetessa, että tämä pieni salaisuus kannatti pitää omana. Kyllä hän oli harvinaisen tietoinen mitä mieltä tässä valtakunnassa ja tässä hovissa oltiin demoneista, olihan hän saanut jo kuulla mokomasta kun Roswellin hoviinsa oli ottanut. Väki oli kuitenkin alkanut pikkuhiljaa jo tottumaan sarvipäiseen vanhukseen hovissa, mikä oli hyvä, mutta nyt jos tieto siitä että kuningas aikoi uusien demonien kanssa lähteä pelleilemään leviäisi, ei siitä hyvää seuraisi. Koko hovi räjähtäisi, uudelleen, näin kuvainnollisesti. Henryllä ei ollut mitään haluja joutua nyt uuden saarnaryöpyn kohteeksi, joten salaisuus kannatti pitää itsellään. Siltikin, jos se punainen demoni linnanmuurien sisäpuolelle kutsuttaisiin, halusi Henry varmistaa että tietyt tahot olivat tietoisia asiasta. Mutta, sitä kannatti miettiä sitten myöhemmin.
"Älä huoli. Pidän kyllä suuni kiinni, se on parempi tässä vaiheessa..." Henry kävi lopulta hymähtämään demonin sanoihin, käyden samalla taittamaan varovaisesti pienen hiirenkorvan kirjan sivun yläkulmaan merkiksi, ennen kuin sulki kirjan. Ei hänellä ollut tämän enempää tarvetta tutkia kirjaa saatikka kerrata pikkupirun nimeä. Muutenkin uupumus ja sisällä kytevät ristiriitaiset tunteet tekivät nuoremmasta hieman hajamielisen tähän hätään, vaikka se ei varsinaisesti päällepäin näkynyt.
"Nälkä minulla ei ole, mutta viini kyllä maistuisi vielä" Kuningas vastasi Roswellin kyselyihin "Ainakin yksi lasillinen vielä. Uupumus alkaa jo pikkuhiljaa hiipiä päälle..."
//Consta varoitti jo heti ensikättelyssä että demoniin ei pidä luottaa. Henry itse otti tietoisen riskin ja tässä on nyt tulos //
Pelitilanne
Seuraa saa myös kysellä yksärillä!
Typotus ala Aksutus