Re: Karvaiset matkaajat || Mori
Näky järkytti häntä. Kalman vapaana heiluvat jalat ja pyrkimys saada itsensä irti isomman kättelystä. Ensiksi vihollinen virnuili ilkeästi Kalmalle, mutta suuntasi pahan katseensa häneen. Sanoen, että säästäisi hänen henkensä, jos lähtisi saman tien karkuun. Edward ei liikkunut, hänen lojaalisuutensa sekä oikeuden mukaisuutensa eivät antaneet hänen lähteä. Eikä mies myöskään halunnut. Hän suojeli kunniaansa.
"Päästä irti hänestä!" miehen ääni syveni, madaltui ja muuttui uhkaavalta. Hänen vihreät silmänsä näyttivät huomiota ja mies otti uhkaavan askeleen kohti Jackiä. Kyllä, Edward oli lyhyempi ja heikomman näköinen mies. Hän saattoi vaikuttaa ryysyläiseltä, mutta hän oli ihmissusi ja vielä vaarallinen sellainen. Ei koskaan saanut ärsyttää yksinäistä sutta, jota luulee liian heikoksi. Kun mitään ei tuntunut tapahtuvan mies ärähti vielä kerran: "Jos et päästä teet elämäsi pahimman virheen!"
Sen jälkeen miehen järki sumeni. Hän oli hyvin stressaantunut koko tilanteesta, jonka takia hyytävä ulvonta kuului hänen kurkustaan nyt. Yön linnut pyrähtivät äänekkäästi pois paikalta. Ihmissusi sai lisää massaa kehoonsa, kun se peitti karvakerros sekä häntä sekä kuono vääntäytyivät esille. Tällä kertaa susi käveli kahdella jalalla ja se ei ollut hyvällä tuulella. Ihan ensimmäisenä se lähti yllättävään juoksuun ja yritti potkaista avointa kylkeä, jotta saisi Kalman irti kuristus otteesta. Peto ei tietenkään ajatellut siltä kannalta vaan se halusi isomman vastuksen. Ihmissusi nauroi kumeaa nauruaan ja syöksyi kohti hrittäen sivaltaa ja lyödä nyrkein miehen naamaa ja yläkroppaa.
Oli virhe tehdä hallaa ihmissuden itsetunnolle. Valkeat hampaat välkähtivät himmeässä valossa, kun ne yrittivät saada hampaisiinsa Jackin käden siinä kuitenkaan onnistumatta. Ihmissusi mylväisi saadessaan hopeaa lihaansa, mutta siitä huolimatta se jatkoi itsepintaisesti. Pedolle kyse oli elämästä ja kuolemasta.
//Derpiä muitakin ja inspi lyö vasten päätä yöllä. Jep jep