Lets hunt! K 15 || Janni, Mori

[Janni]

Kumpikaan Haul taikka Liluth olleet vielä valkeilla, kun Jack astui ulos huoneestaan. Toki sielu havahtui miehen astuessa olohuoneeseen ja miekan silmät avautuivatkin tuijottamaan toista. Tämä ei kuitenkaan sanonut mitään, joko tämä oli suuttunut toiselle taikka ei tahtonut herättää edelleen nukkuvaa haltiaa.
Luvonkin viiletti olohuoneeseen aamiaisen kanssa, jota Jack ryhtyi nauttimaan kahvikupposen kanssa. Kenties Luvonin tuottamat äänet herättelivät uinuvaa tyttöä, joka raotti unenpöpperössä silmiään, joita sitten hieraisi. Liluth suoristi jalkansa ja venytteli pienesti, mutta sitten tajusi kuka oikein istui olohuoneessa myös. Tyttö vingahtaen nousi ylös ja otti askeleenkin taemmas, pitäen pelokkaan katseensa Jackissä. Pienesti panikoiden haltia yritti nähdä missä tämän isäntä oli, mutta ei nähnyt huoneessa Jackin lisäksi ketään muuta. "H-H-Huomenta." Tyttö piipitti.

Haul ei raskinut vielä säikäyttää panikoivaa neitosta, sekä hän tahtoi nähdä Jackin käytöksen toista kohtaan, nyt kun tuo oli saanut miettiä asioita yön yli.

[suskari]

Jack siemaili kahvia kaikessa hiljaisuudessaan omissa mietteissään omissa ajatuksissaan kun nojatuolissa nukkuva haltia heräsi. Jack ei juurikaan liikkunut paikaltaan vaan käänsi katseensa heräävään haltiaan samalla kun laski kahvikuppinsa nojatuolin käsivarrelle odottamaan. Haltia venytteli siroja jäseniään ja huomasi sitten Jackin josta seurasi panikoiminen. Nainen nousi salamaakin nopeasti ylös koittaen katseellaan etsiä Haulia, joka oikeastaan oli aivan naisen vieressä. Miksei Haul ollut ottanut ihmismäistä muotoaan? Tuohan ei käytännössä koskaan nukkunut, joten helppo aaveen olisi olla hereillä ennen heitä kumpaakaan. Testasiko aave häntä? Ehkä, ehkä ei.. ehkä Haulilta oli patterit lopussa?
"Huomenta." Jack vastasi mukavan rennosti Liluthin aamu tervehdykseen, joka selvästi oli paniikin sekainen ja pelokas. Jos naisella olisi ollut mahdollisuus olisi tuo varmasti hypännyt lähimmästä ikkunasta ulos ja kauan hänestä. Se ei olisi kuitenkaan mahdollista Jack olisi saannut kiinni ja viimeistään vartijat kadulla.
"..Et ole syönnyt sitten eilisen, ota." Jack sanoi ja nousi tuoliltaan ja tarjosi voilepää naiselle tarjottimelta, joka ei ollut aivan varma miten tähän pitäisi suhtautua. Jack hymähti ja laski tarjottimen pöydälle Liluthin nojatuolin lähelle ja perääntyi itse takaisin omalle paikalle samalla kun otti yhden leivän ja istui alas.
"Eivät ne myrkytettyjä ole." Jack sanoi hieman pakotetusti hymähtäen ja haukkasi leivästään hiljentyen sitten katsoen Haulia pöydällä muutaman sekunnin ajan, mutta käänsi katseensa pois.

// Hyvä hyvä Jack sinä osasit (D

[Janni]

Jack tuntui käyttäytyvän oudon kohteliaaksi, se jopa sai miekan silmät katsomaan miestä oudoksuen. Liluth puolestaan näytti siltä ettei oikein tiennyt mitä tehdä ja oli muutenkin hyvin epävarma Jackin käytöksestä. Toinen jopa tarjosi neidolle aamupalaa. Haltia näytti empivän ja kun mies oli todennut ettei leivissä myrkkyä ollut, oli tämä kurottamassa varoen kohti tarjotinta, mutta kaikuva ääni pysäytti hänet. "Minä sitten en ymmärrä sinua Jack." Haul totesi muodotuen aaveen kautta jälleen fyysiseksi, jonka nyt Liluth sai nähdä omin silmin. Mies oli ilmaantunut kuin tyhjästä tytön viereen, joka parahtaen perääntyi kauemmas Haulista. "Ah, anteeksi Lilluth... tuota..." Haul pahoitteli, yrittäen miettiä miten nyt selittää tämmän.

Haltian katse poukkoili Haulista Jackin ja aina takaisin, tyttö näytti olevan itkun partaalla. "Mih..." Liluth piipitti. "Mitä... Mitä tämä on?!" Tyttö lopulta parahti. "S-Susimies... A-Aave! Minä en..." Haltia nyt itkin painautuessaan seinää vasten. "...en kestä, tätä..." Tyttö itki piilottaen kasvonsa käsiinsä.
Haul tuojotti itkevää tyttöä hieman yllättyneenä, mutta loppujen lopuksi olisiko sen kummoisempaa reaktiota ollut edes odotettavissa? "Liluth..." Mies yritti, vilkaisten Jackinkin puoleen kuin pyyntäen apua.

[suskari]

Haltia oli ottamassa leipää tarjottmielta ja kun tuttu ääni keskeytti tämän pienen H-hetken, joka tuli aivan heidän viereltään Haulin suusta. Jack katsoi harvinaisen pahasti pöydällä makaavaan Hauliin, joka vielä päätti kruunata kaiken omalla fyysisella muodollaan. Jack ei voinnut sille mitään että iski kätensä kasvoillensa kiroten miehen loistavaa ideaa juuri nyt herkimmällä hetkellä sotkea kaikki. Se oli kuitenkin tehty ja haltia kävi panikoimaan hädissään, jota Haul yritti rauhoitella, mutta se oli turhaan kun maito oli jo kaatunut lattialle. Itkun partaalla oleva haltia ihmetteli epänormaalia kaksikkoa hädissään ja perääntyi seinää vasten itkien kädet kasvoillaan täysin pelosta kankeana ja sekavana. Ilmeisesti nainen ei ollut tottunut kummajaisiin? Mikä oli sinänsä hieman hassua, olihan nainen haltia ja Jack oli aina olettanut haltoiden olevan aina hyvää pataa friikkien kanssa.
"Eikö se ole sinun?" Jack kysyi katsoen Haulia, joka katseellaan pyysi häntä auttamaan itseään tämän pikku ongelman kanssa. Jack kyllä tunsi ettei ollut velvollinen, tai pikemminkin valmis siihen, mutta nosti kuitenkin takamuksensa tuolista laskien leivän ja kahvimukin pöydälle. Niinpä Jack huokaisten käveli Liluthin luokse ja jäi vain puolenmetrin päähän naisesta seisomaan, joka oli kahta enemmän kauhuissaan täristen ja oli aivan järkyttynyt "susi-ihmisen" läsnäolosta. Jackilla taas meni muutama sekuntti edes kerätä itseään ennekuin vain kaappasi seinää vasten tärisevän naisen halaukseen. Miehen ilmeellä ei näkynyt mitään muuta kuin se vakava järkytys sen suhteen mitä hän juuri teki.. hänen friikki vihansa ei sulattaisi tätä aivan heti. Liluth taas yritti epätoivoisesti irti Jackin vahvasta otteesta huutaen, itkien ja potkien miestä, mutta Jack ei päästänyt vaikka sattuikin. Etenkin jos nainen sattui osumaan vanhoihin vammoihin. Jack nosti toista kättään ja nappasi haltian leuasta kiinni pakottaen katsomaan itseään omilla pelon sekaisilla silmillään.
"Riittää jo.. kukaan ei ole sinua vahingoittamassa." Jack sanoi ja levitti kasvoillensa lempeän hymyn, mutta vain hetkellisen kun mies päästi yllättyneestä haltiasta irti ja kääntyi katsoen Haulia kehottaen miestä jatkamaan. Jack itse käveli takaisin nojatuolille istumaan ja jatkoi siintä mihin oli jäännytkin: aamupalastaan.

[Janni]

Liluth tietenkin oli peloissaan Jackin tullessa lähemmäs. Haulkin katsoi miestä aika yllättyneenä, kun tuo meni kahmaisemaan neidon halaukseensa. Ei sielu ollut apua pyytävällä katsellaan aivan tuota tarkoittanut, enemmänkin mitä hän voisi sanoa tytölle, mutta jokin tilanteessa sai Haulin kuitenkin virnistämään. Tämä todisti ettei Jack inhonnut haltiaa täysin, muuten tuo ei olisi edes halunnut koskea tyttöön pitkällä kepilläkään ja halaus, se oli todella iso askel.
Tietenkään Liluth ei nähnyt sitä samaa mitä Haul, tuo paniikissa tahtoi miehen halauksesta irti, mutta tuloksena oli vain se että Jack nappasi tätä leuasta ja kohotti tämän kasvoja. Mies rauhoitteli neitoa ja soi lempeän hymynkin. Se sai haltian tuntemaan kuin he olisivat jälleen siinä altaassa ja toinen ei vielä tiennyt että hän oli haltia. Hetki kuitenkin murtui miehen päästäessä irti, jotenkin äkillisesti ja tuo kiireesti palasi takaisin nojatuoliin aamupalansa ääreen.

Haul vilkaisi Jackiin ja siitä takaisin Liluthiin, joka oli rauhoittunut, vaikkakin tuon ilme oli sekainen. "Liluth... anteeksi." Mies aloitti pahoittelulla. "Minä en ajatellut, mutta ennenmin tai myöhemmin sinä oilisit saanut selville." Sielu selitti, samalla kun tyttö tuijotti häntä, pyykhien poskiaan kyynelistä. "Olen tuon miekan sielu, näin yksinkertaisesti sanottuna. Tiedän että henget ja aaveet ovat tarinoissa ja saduissa pahoja, mutta minä en tahdo sinulle mitään pahaa, niin kuin Jack sanoi." Haul kertoi. "Ja nyt kun me kaikki olemme paremmalla tuulella..." Mies aloitti vilkaisten Jackin puoleen. "...kenties voisimme nyt selvittää tämän asian kunnolla? Jack, käytöksesi perusteella Liluth voi jäädä, mutta et ole vielä sanonut mitään... ja ahem, anteeksi nenästäsi."

//Toi edellinen vastaus oli niin tyhmä, anteeksi, olin vaan nii väsyny eilen xD //

[suskari]

Haul kävi hoitamaan asiaa kuten kunnon herrasmies ainakin ja selitti ainakin omaa tilannettaan haltialle, ettei ollut ihminen vaan miekan sielu ja aave, mutta ei paha missään nimessä. Tai no hyvästä Haul oli kaukana ajatellen mitä tuo teki niille raukoille, jotka Jack tuon terällä surmasi, mutta siintä ei ehkä kannattanut mennä Liluthille mainitsemaan. Sitten Haul käänsikin puheen siihen että olisi aika puhua asioista kerta kaikki olivat rauhoittuneet ja Jack jopa hyväksynyt haltian läsnäolon jollakin asteella samankaton alla, perään vielä pahoitellen hänen nenäänsä.
"Vain jos hänestä ei ole harmia ja pitää kehittää hänelle jotakin.. tekemistä." Jack myönsi, mutta vain jos haltiasta olisi jotakin hyötyä ja osasi tehdä jotakin muuta kuin olla seinäkoristeena. Sitä Jack ei katsoisi kauaa, etenkin kun hän oli nyt saannut yhden suun ruokittavaksi lisää. Ei hän ilmaiseksi ketään alkaisi asuttamaan, muuta kuin itsensä. Haul asui vain puoliksi.
"Minä tulen muistamaan sen Haul, minä muistan sen.." Jack sanoi jotekin vihjaavaan sävyyn kun Haul pahoitteli hänen nenäänsä iskettyä nyrkkiä. Jack kyllä muistaisi sen ja ehkä pienesti kostaisi mokoman joskus jossakin välissä. Tosin ilman sitä hän olisi varmasti raadellut naisen kappaleiksi vähintäänkin.
"En tosin vieläkään ymmärrä miksi sinä toit hänet tänne? Ja toivon että hän jää viimeiseksi." Jack kysyi katsoen Haulia varsin syyttävästi ja todellakin toivoi että Liliuth jäisi viimeiseksi.
"Tämä ei ole mikään orpokoti." Jack lisäsi murahtaen ja haukkasi leipäänsä vilkaisten Liluthin suuntaan, joka oli jäännyt paikallensa seisomaan.
"Saa täällä istua." Jack tokaisi kylmästi leipänsä välistä kuin se kaikki lempeys olisi kadonnut miehestä naista kohtaan sormea napsauttamalla.

// ei se mitään :-D

[Janni]

"Kyllähän tekemistä löytyy. Kaksi miestä, kaksi palvelijaa." Haul totesi naurahtaen Jack tokaisuun, antaen toiselle pahoittelevan virnistyksen, kun tuo lupasi muistavansa sen iskun nenäänsä. Pitihän toinen jotenkin pitää ruodussa, ettei tuo petona tuhoaisi hänen omaisuuttaan.
Toinen vielä murahti, ettei ymmärtänyt miksi sielu oli Liluthin tänne raahannut. "Syystä jos toisesta." Haul hymähti kiertäen Jackin kysymyksen.
Liluth pysyi hiljaa, jopa silloinkin kun Jack kehotti että täällä sai istua. Se oli sinäänsä yllättävä tokaisu, vaikka se kuulostikin kylmältä. Harvoin mies Luvonia kehotti istumaan, taikka nauttimaan aamupalasta. Voileivätkin näyttivät paljon paremmalta aterialta mitä haltiamies sai syödäkseen. Tosin saattoihan Luvon salaa ottaa itselleen jotain parempaa syötävää omenoiden ohelle mitä Jackiltä sai?

"Uh...um..." Lilluth avasi suunsa. "Tuota... Luvon, hänellä oli kahleet. P-Pitäiskö minullakin?" Tyttö uteli. Haltia oli selvästi tottunut liikaakin orjan elämään, kun tuo miltei pyysi kahleita nilkoihinsa, kuin se olisi välttämättömyys. Haul ei tietenkään tahtonut kahlita tyttöä niin kuin eläintä ja hänen päätettävissähän se periaatteessa oli, mutta taas toisaalta, talo oli Jackin. "Hmm... Kahleet hiertävät kauniin ihosi pilalle." Haul totesi, josta puheen ollen tyttö vaikutti todella hyvinvoivalta orjaksi. Kylpylän isäntä varmasti oli tahtonut pitää neidon mahdollisimman viehättävänä, mutta kohtelu oli kuitenkin ollut orjan tasoa, näin ainakin tytön käytöksen perusteella.

[suskari]

Jack katsoi Haulia harvinaisen kysyvänä kun mies kävikin kiertämään hänen kysymyksensä jättäen vastaamatta suoraan. Oliko aaveen pirulla jotakin selän takana tämän asian suhteen? Vai oliko Haul vain pehmentynyt haltiaa kohtaan? Vai miksi Haul oli tuon haltia naisen hänen asuntoonsa moisen raahannut?
"Ettei olisi puukkoa selän takana Haul?" Jack kysyi, mutta ei tarkoittanut sitä kirjaimellisesti kuitenkaan lähinnä vain hieman johdattelevana siihen että Haulilla oli jotakin.. itseään, haltiaa tai häntä kohtaan kun oli, hänet tuntien, naisen tänne raahannut. Jackin katse valui Liluthiin, joka arasti kävi avaamaan suunsa ja kysymään tarvitsiko haltia kahleet, kuten Luvonilla oli. Jack hymähti ja oli käymässä vastaamaan, mutta Haul päätti olla nopeampi ja vastasi etteivät kahleet sopineet naiselle. Menisi hauras iho piloille. Jack pyrskähti sillä ei tuosta aivan samaan mieltä ollut ja päätti sanoa oman mielipiteensä.
"Luvon on hankkinut omaa typeryyttää kahleensa ja hän oli sotilas, siksi en luota häneen. Siksi hänellä on kahleet." Jack selitti Liluthille, mutta valutti sitten katseensa Hauliin. "Mutta jos tuo... haltia käy vaikeaksi niin kyllä, silloin en kysy sinulta lupia hänen laittamiseen ruotuun." Jack ilmoitti Haulille suoraan.
"... mitä sinä osaat tehdä? En tule katselemaan sinua pelkkänä seinäkoristeena täällä, vaan laitan sinut töihin jos kerta aiot elää minun kustannuksellani." Jack ilmoitti levittäen yllättäen virneen kasvoillensa ja katsoi Haulia. "Tai oikeastaan sehän olisi sinun tehtäväsi Haul, sinä naisen ostit.. sinä myös hoidat." Jack katsoi odottavasti Haulia.

[Janni]

"Niin niin kyllä kyllä." Haul tuhahti Jackin kertoessa mielipiteensä kahleiden suhteen. Toinen vielä ryhtyi utelemaan mitä Liluth osasi tehdä ja mainitsi vielä että Haulinhan se tässä täytyi asettaa neidolle tehtävät. "Mmm..." Haltia aloitti pohtivaan sävyyn. "M-Minä en ole ollut orjana muualla kuin kylpylässä... m-mutta osaan kyllä perus kodinhoitoa." Tyttö selitti vastaukseksi. "Hmm... kodinhoito kyllä on ollut tähän mennessä Luvonin työ, mutta..." Mies totesi, samalla kun rennosti istahti alas nojatuolille. "Osaat olla viehättävää seuraa, eikö?" Haul kysyi, kurottaen Liluthia kohti ja veti tuon sitten lähemmäs, aina syliin asti, suukottaen neitoa kevyesti poskelle.

Haul oli hankinut Liluthin koska oli pistänyt merkille Jackin niin ristiriitaisen käytöksen haltiaa kohtaan, se oli kiehtovaa ja mielenkiintoista katseltavaa, toki olihan eilinen ollut turhan ahdistava ja hieman agressiivinen, mutta muuten todella mielenkiintoinen. Saattoihan se olla jotenkin kieroa leikkiä kahden henkilön tunteilla tällä tavalla, mutta ainahan Haul voisi päästää tytön menemään, jos tilanne karkautuisi käsitä. Ei se rahan hukkaamista ollut, mitä hän loppujen lopuksi rahalla edes teki?
Mutta jos hän oli hankkinut Liluthin Jackiä varten, niin miksi hän nyt piteli somaa neitoa sylissään ja siveli tuon niskaa sormenpäillään. Haul tiesi kuluttavansa voimansa loppuun pian ja hän tahtoi nauttia kosketuksesta ihanimmalla tavalla vielä kun voi. Sekä, olisi mielenkiintoista nähdä tulisiko Jack mustasukkaiseksi.

//Mulla soi vaan tämä päässä ku kirjotin tätä, You're mean one mr Haul :'D //

[suskari]

Liliuth kertoi ettei ollut ehtinyt olemaan missään muualla töissä kun kylpylässä, mutta osasi ainakin tehä tavallisia kotihommia. Se riitti Jackille, kyllä Luvonille yksi auttava käsi pari varmasti kelpaisi kun mies parka välillä tuntui hukkuvan töihinsä. Ei sillä etteikö Jack olisi säälinyt. Jack oli käymässä tähän sanomaan jotakin, mutta sitten Haul kävikin avaamaan oman suunsa ja kävi kertomaan että haltia oli oikein viehättävä ja ehkä Liliuth sopisi paremmin aikaisempiin hommiinsa viihdyttämään miehiä. Haul kävikin sen enempää puhumatta istumaan nojatuolille ja veti Liliuthin syliinsä käyden naisella leikkimään ja hellimään kuin suloista kissanpentua sylissään. Jack tuijotti kaksikko kulmiaan kurtistaen, mutta käänsi sen nopeasti pois ja yritti olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.. ei hän haltiasta välittänyt, se oli vain palvelija ja Haul saisi käyttää omaa palvelijaansa mihin halusi. Niinpä mies söi leipänsä ja kahvinsa pois alta.

Jack oli ja pysyi hiljaa syömisen jälkeenkin, mutta vaikka Jack sitä yrittikin peittää.. hän olisi halunnut mennä repimään Haulin kauas Liluthista ja siintä kertoi toisinaan ärtynyt vilkuilu kaksikkoa kohden. Lopulta mies ei enään kestänyt vaan nousi yllättäen ylos nojatuolista käyden mukamas viemässä aamupala tavarat keittiöön, joka yleensä oli Luvonin homma. Ja kieltämättä Luvon oli hieman yllättynyt kun isäntä marssi keittiön puolelle ja tarjosi hänelle sen viimeisen voileivän syötäväksi, ja joka myös oli alunperin tarkoitettu Liluthille. Luvon hetken hieman epäröi, mutta kun Jack käski niin ei haltia valittamaan käynnyt vaan otti leivän ja alkoi syömään.
"Tiskaa nuo.." Jack mutisi kun heitti astiat tiskille odottamaan että Luvon kävisi töihin. Mies itse taas käveli olohuoneen ovenpiellelle, mutta hetken pohdittuaan sitten talssi omaanhuoneeseensa. Ei tuota lempimistä kestä kuunnella! Jack istahti sängylle ja kurotti lipaston laatikosta ristin, jonka otti käteensä roikkumaan ketjun päästä, vetäen sen käteensä nyrkkiin. Jack tunsi kuinka risti poötti hänen ihoaan, mutta silti Jack hiljaa ajatuksissaan lausui rukouksen joka sai miehen vuotamaan hitaasti verta korvista. Hän halusi vain nämä pahat ajatukset pois päästään!

// Ei saa Haul kiusta Jackia XD Ja omg :-D

[Janni]

Liluth ei tuntunut olevan yhtä iloisella tuulella niin kuin sillon altaalla, mutta ei tuo vastaankaan pistänyt kun Haul piteli tuota lähellään ja tosiaan helli kuin kissanpentua. Tyttö oli tyystin unohtanut leivän, joka hänelle oli tarjottu ja Jack päätti viedä sen samalla pois kun poistui olohuoneesta. Haul puolestaan seurasi toverinsa selkää arvioivaan sävyyn. Joko toista ei voisi vähempää kiinnostaa tai sitten tuo ei vain sietänyt katsella heitä. Jack kävi mutkan keittiössä ja äännistä päätellen passitti Luvonin töihin. Toinen ei enää palannut olohuoneeseen.
Haul nautti vielä Lilluthista hetken aikaa, käyden huulillaan hivenen käsiksi tytön kaulaan. "Mitä pidät Jackistä?" Mies yllättäen kysyi, johon Liluthilla ei ollut heti suoraa vastausta. "Um... hän on hieman pelottava." Neito selitti, joka sai sielun hiljaa hymähtämään. "Mutta... on hänessä varmasti hyvääkin. Kun pyysin häntä eilen lopettamaan kun hän k-kuristi sinua, jokin hänen katseessaan... en tiedä tarkalleen mitä se oli..." Haltia pohti ääneen.
Haul pisti muistiin tytön sanat, mutta ei tällä hetkellä halunnut painostaa toista enempää. "Jos menisit etsimään keittiöstä ruokaa itsellesi?" Mies ehdotti, joka sai Liluthin vilkaisemaan pöytää vieressä, mutta leipä tarjottimineen oli viety pois. "Selvä." Tyttö sanoi, nausten miehen sylistä astellen keittiön puolelle.

Haul puolestaan nousi ylös, napaten miekan kahvan pöydältä vyölleen ja suuntasi Jackin huoneen ovelle. Mies koputti parikertaa oveen ennen kuin astui sisään. "Ajattelin mainita, voi olla että menetän fyysisyyteni tämän päivän aikana. En kuitenkaan ole hoputtamassa sinua uudelle saalistus reissulle."

//Mut se on sen työ :D Btw onko Jack kertonu Haulille sen rankaisu jutuista mitä se tekee itelleen? //

[suskari]

Luvon oli entisestään yllättynyt kun keittiöön astui kohta Jackin poistumisen jälkeen Liluth, mutta hymähti sitten.
"Etsitkö jotakin?" Luvon kysyi naiselta epätavallisen reippaana, mutta kai se johtui siintä että nainen oli samaa lajia kuin Luvon itse ja luottamus oli korkeampi. Liliuth kertoi etsivänsä jotakin syötävää ja totta kai mies puolinen orja sitä naiselle tarjosi kerta oli saannut Haulilta luvan. Muuten Luvon tuskin olisi uskaltanut käydä moista tekemään rangaistuksen pelossa.
"Mikset yritä paeta?" Luvon kysyi telepaattisesti Liluthilta istuessaan yhdessä kyöksin jakkaroista surkealla olemuksellaan. "Se mies.. Jack, hän hirviö. Haul on vielä siedettävä, mutta Jack on välinpitämätön hirviö." Luvon jatkoi telepatialla puhuen hyvin katkeraan sävyyn Jackista. "Olisi hirveää jos hän tekisi saman sinulle, mitä hän on tehnyt minulle. Joten jos saatte tilaisuuden.. paetkaa täältä." Luvon ehdotti naiselle, ei vaan oikeastaan käski Liluthia pakenemaan kun tuolla vielä ei ollut kahletta jalassa ja tulisi kohdeltuna kuin kapinen hyödytön koira.

Jack kohottautti hieman päätään kun kuuli muutaman koputuksen huoneensa ovea vasten ja hetken päästä Haul astuikin sisään kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan, puhuen vain siintä että alkoi olemaan energia lopussa fyysisyyden kannalta. Jack päästi kädessään olevan pienen ristin irti kädestään ja syöksähti pelottavan nopeasti Haulin eteen ilme vakavana. Hänen korvistaan ei enään valunut verta, mutta selkeät verivanat olivat näkyvissä korvia ja kaulaa pitkin, puhumattakaan rististä joka oli polttanut itsestään mukavan kuvan miehen kämmenen sisään.
"Kehtaatkin puhua kuin mitään ei olisi tapahtunut!?" Jack puhui ja tarrautui jälleen Haulia kurkusta kiinni. "Pilkaatko sinä minua Haul!? Leikitkö sinä paskiainen kanssani!?" Jack alkoi korottamaan ääntään vihan ja sen epätoivon paistaessa miehen silmistä kun ei mies parka osannut käsitellä omia tunteitaan sitä naista kohtaan.

// Haul sinä leikit tulella (D En mä usko, koska edes Luvon ei siintä oo suoraan tietoinen.. se kyl tietää et toisinaan Jack kiduttaa itseään, mut ite huoneesta se ei tiedä.

[Janni]

Liluth oli asettunut Luvonin kanssa keittiön pöydän ääreen syöden omenaa mikä yhdessä tuumin oli löydetty kaapista. Tyttö saattoi kuulla toisen äänen päässään, mies kysyi miksei hän paennut täältä, neidon olisi parasta lähteä vielä kun tämä kykeni. "Ei minulla ole paikkaa minne mennä." Liluth kertoi telepatian avulla Luvonille takaisin. "En ole astunut tämän kaupungin sisältä ikinä ulos." Tyttö vielä selitti, laskien katseensa omenaan. "Täällä on parempi kuin kadulla ja... isäntäsi... Jack..." Haltia jäi miettimään uudemman kerran sitä samaa mielikuvaa mitä oli yrittänyt selittää Haulille. Jack oli todella mutkikas persoona.

Haulin yllätykseksi Jack asteli kiivaan näköisenä hänen nenänsä eteen ja tarttui häntä kurkusta jälleen kerran. Sielu tuijotti toveriaan yllättyneenä, käden tarratessa toisen käteen. Jack korotti ääntään kysyessään pelleilikö Haul tuon kustannuksella. Tietenkään mies ei voinut kuristuksen takia vastata mitään, joten näki parhaimmaksi muuttua aavemaiseen muotoonsa, jolloin Jack puristi vain tyhjää ilmaa. Miekankahva tosin kilahti lattialle siinä samalla.
"Päätä jo hyvä mies mitä mieltä olet tästä koko asiasta." Haul tuhahti samalla kun otti askeleen sivuun ja muutti muotonsa takaisin fyysiseksi painaakseen jalkansa miekankahvan päälle, ihan vain varmuuden vuoksi jos Jack yrittäisi kiivastuksessaan sen napata käsiinsä.

[suskari]

Liliuth kertoi ettei ollut koskaan käynnyt ihmiskylän ulkopuolella ja silloin Luvon tajusi naisen syntyneen vankeuteen, eikä koskaan ollut elännyt omiensa kanssa. Se järkytti. Luvon oli sentään saannut edes hetken elää oman kansansa parissa ennenkuin oli joutunut Jackin käsittelyyn. Olisi pitänyt vain antaa kuoleman korjata.
"Mitä hänestä?" Luvon kysyi Liluthilta kun nainen ei saannut sanaansa suustaan Jackin suhteen. "Älä vain sano että pidät siintä hirviöstä?" Luvon totesi hieman hymähtäen. Olisi surullista jos Liluth alkaisi pitämään siintä miehestä, etenkin jos Jack paljastaisi oikeat kyntensä naiselle.
"..Sinun olisi parempi vain mennä omiesi luokse.. auttaisi, mutta olen kahlittuna." Luvon puhui hieman surullisena itsestään ja siintä ettei päässyt pois koska oli kahlittuna tiukasti kiinni ja vielä toistaiseksi mies ollut löytänyt itsestään sellaista rohkeutta että leikkaisi jalkansa irti. Monta kertaa käynnyt mielessä, mutta rohkeus petti aina.

Jackin ote aaveesta irtosi kun Haul vaihtoi muotonsa aineettomaksi ja oli sivulle astuneena jälleen fyysinen itsensä, seisten miekan kahvan päällä. Jack ei sitä kuitenkaan halunnut. Jack puristi vielä ilmassa olevan kätensä nyrkkiin purren hammasta yhteen samalla kun hitaasti laski kätensä kylkensä viereen. Katse valui Haulista jonnekin tyhjänä eteen.. hän olisi halunnut kertoa Haulille, mutta ei tiennyt mitä mies siintä edes ajatteli. Nauraisi? Pilkkasi? Vai muuten vain kävisi solvaamaan? Vai hyväksyisi asian sellaisenaan? Jack ei tiennyt mitä tuon korkkiruuvin kieroutuneen aaveen mielessä liikkui. Eikä hän edes tiennyt enään omistaan sen paremmin.
"Miksi olet kuin et huomaisi sitä?!" Jack kysyi hammasta purren puristaen kevyesti käsiään nyrkkiin.
"...Tosin en tiedä haluanko puhua siintä sinulle." Jack sanoi hieman väkinäisesti naurahtaen. He olivat Haulin kanssa jonkin tasoisia ystäviä jo, mutta Jack ei ollut aivan varma olisiko Haul valmis kuulemaan häntä kuin jotakin heikkoa naista itkemässä olkaansa vasten. Tähän asti kun Jack ei ollut näyttänyt itsestään vielä tälläistä puolta. Tosin Jack oli vain ihminen tunteidensa kanssa.

// Miksiköhän mä yritän Haulilla pelata Luvonin paikalla? :-DD Anna Haul nyt Jackille ees hali //

[Janni]

Liluthin katse kohosi Luvoniin tuon udellessa mitä tämä yritti sanoa Jackistä. Haltianeito kuitenkin pudisti päätään, ei hän itsekkään edes tiennyt. Toinen jatkoi edelleen sillä kannalla, että Liluthin olisi parasta vain lähteä. "En uskalla... En kykene olemaan omillani." Liluth selitti toisen rohkaisuun pakenemisesta. "En edes tiedä missä suunnassa haltikaupunki on tai mikään kylä, jonne voisin mennä." Liluth lisäsi. "Täällä on edes hieman parempi olla kuin siellä... kylpylässä... Haul herra on suopea, mutta uskon sen johtuvan vain ulkokuorestani."

Haul kurtisti Jackille kulmiaan tuon kysyessä, miksi hän oli kuin hän ei huomaisi sitä. Sielu ei ollut aivan varma mitä toinen tarkoitti, joten ei vielä sanonut tuohon mitään. Jack myönsi ettei ollut edes varma tahtoiko puhua siitä. Turhautunut huokaus karkasi miehen huulilta, samalla kun tämä vei kätensä toisen harteille, toki varoen toisen ruhjeita. Haulin sormenpää kuitenkin pyyhkäisi Jackin kaulaa siinä samalla ja ennen kuin hän ehti mitään sanomaan, katsahti tämä kättään, joka oli tuntenut jotain kosteaa ihollaan. "Mit-" Miehen etusormen sivu oli veren tahrima ja seuraavassa hetkessä mies nappasi toista lueasta, kääntääkseen tuon päätä sivulle, tuijottaen nyt verivanaa, joka oli lähtöisin Jackin korvasta. "Jack, miksi korvasi vuotaa verta?"

//Vai haliako se vaan haluaa, sen takia se kokoajan yrittää kuristaa sitä :D //