make me angry


Linna on täynnä erilaisia huoneita, joista suurta osaa voi kutsua jopa saleiksi. Saleja on siellä täällä, eri kerroksissa, eri käyttötarkoituksiin, kuten esim. Aatelistojen tapaamisiin, sotilaiden harjoituksiin tarkoitettuja taistelusaleja, asesalit, ruokasaleja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Touko 06, 2009 8:19

Kalmankoira

Juosta päin... Joo, kerrassaan loistava idea! Olihan tässä jo rynnitty tuota päin ja oikein urakalla, eikä mitään ole tapahtunut. Tosi surkea idea. Sitten alkoikin satamaan hieman parempaa kommenttia hänen kysymykseen, joista ei kylläkään ollut minkään näköistä apua. Selvä peli, velhosta ei apua ollut ja nyt voidaan vain toivoa että veli poika palaa ruumiiseen itsekseen tai lääkkeiden vaikutuksen loputtua. Kalma puuskahti kovin rasittuneen oloisesti kuin ei olisi enää jaksanut tätä leikkiä... Tämä vain tuntui niin tyhmältä kun kumpikaan ei voinut tappaa toisiaan mitenkään ja jos jompi kumpi ottaa hopean peliin kumpikin kuolisivat. Todella tyhmää.

"Mistä noin rasittunut ilme? Tämähän hauskaa!!" Kakkonen sitten huusi ja lähti hyökkäykseen Kalmaa kohden, joka katoisi tuon nenän edestä... kakkosen katosi perästä ja jossakin Balckin vieressä rysähti niin että penkit lensivät ympäriinsä Kalman estäessä pelkän potkun kaksoselta. Kakkonen virnisti ja upotti kyntensä Kalman jo vanhoihin haavoihin. Kalma sähähti kivusta ja riuhtasi kakkosensa irti itsestään. Noni nyt ne haavat sitten olivat jälleen auki ja vuosivat verta pitkin Kalman käsiä. Auts. Mutta niin näytti kakkonenkin saavan samat haavat mutta ei näyttänyt kärsivän niistä pahemmin itse. Kalma nieli kipunsa ja lähti uudestaan hyökkäykseen koittaen sivaltaa veli pojan kahtia poikittain veitsellään, mutta tuo hyppäsikin ylös ja Kalma meni perästä. Kaksonen nosti toisen kätensä osoittamaan Kalmaa mumisten nopeasti ja epäselvästi jotakin ja sitten mustan välähdyksen saattelemana räjähti niin että se tuhosi laittian vähäisetkin ehjät kohdat täydellisesti... Kakkonen laskeutui penkkien selkänojien päälle seisomaan ja jäi odottamaan hiljaa, että Kalma nousisi ylös nousseen kivi pölyn takaa, joka peitti näkyvyyttä. Pöly pilvi laskeutui, mutta mitään ei kuulunut. Kakkonen nosti aavistuksen toista kulmaansa, kuolla se ei voinut sillä hän oli tässä... Sitten kuuluikin ääntä maan alta ja kakkonen tajusi hyvinkin nopeasti mistä oli kysymys ja hyppäsi ylös, mutta aavistuksen liian myöhään kun Kalma tarrasi tämän nilkasta kiinni ja kaatoi tuon penkkien väliin kiinni. Kalma tarrasi tuon pillistä kiinni ja painoi tuota näin maahan.
"Huh... Sainpas sinut." Kalma hymähti jotenkin voitokkaan oloisesti, eikä syyttä olihan hän voittanut kakkosensa kaksin taistelussa ihan rehdisti. Sitten alkoikin viimein tapahtumaan ja tuo hänen veli poika alkoi hajoamaan jaloista käsin... Kalma tapitti tuota kylmin kasvoin, jo oli aikakin.
"Hitto... Taisit voittaa minut. Inhottavaa palata takaisin mielesi perälle vain ääneksi... Ouh, ja kai muistat sopimuksemme? Minähän lupasin voimasi sinun käyttöösi ja niin sinä ne saatkin, mutta annan varoituksen: Osaatko todellakin hallita niitä ja minua samaan aikaan!!!" Kaksonen sanoi viellä ennenkuin hajosi ja kirkkaan välähdyksen kera tuo katoisi Kalman sisään... Kalma jäi hetkeksi aikaa tuijottamaan sitä kohtaa missä hänen veljensä oli ollut, mutta nousi ylös olkapäätään pidellen joka vuosi ja vaatteet kaikki riekaleisina kuin katu lapsella. Kalma käveli sitten Blackin luokse...
"Pitää varmaan sitten etsiä jostakin se Tomtom heppu..."
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13940

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Touko 06, 2009 2:29

Black

Woah. Tämä kaksintaistelu hipoi jo eeppisyyden rajoja. Tosin Black oli nähnyt hurjempiakin taisteluita ja itse osallistunut niihin, joten hän ei tästä hetkahtanut, mutta joku normaali maan tallaaja olisi saattanut katsella leuka maassa ja silmät lautasina. Jos ei muuta niin remontti ainakin oli tiedossa.. nämähän pistivät paskaksi koko salin, varsinkin siinä kohtaa kun kakkonen räjäytti koko salin taas vaihteeksi. Black peitti taas kasvojaan toisella käsivarrellaan, seuraten tilannetta sivulta. Hänellä ei ollut aikomustakaan sekaantua näiden taisteluun, varsinkaan nyt kun he olivat sopineet kaksintaistelusta.
Paras osa taistelusta oli kuitenkin vasta tulossa. Jack loppujen lopuksi pääsi kuin pääsikin niskan päälle, vaikka tämä taistelu oli näyttänyt kakkosvoittoiselta jo jonkin aikaa. Kakkonen alkoi kadota... mistä lie johtui, joko sitä hävetti häviö tai sitten lääkkeiden vaikutus lakkasi, se kohta jäi Blackiltä epäselväksi. Tämän viimeset sanat saivat Blackin miettimään näiden kahden sopimusta... parempi pitää tuota tarkemmin silmällä. Toisaalta oli hassua ettei Jackin kakkoselle pystynyt edes puhumaan sivistyneesti. No, ei sillä että Black olisi sille halunnut puhua, mutta hänen omalle kakkoselle pystyi puhumaan.. jos tuo nyt kuunteli ja ainoa ketä se kuunteli oli Tomtom.
Tomtomista puheenollen, Jack käveli Blackin viereen ja totesi että pitäisi todennäköisesti etsiä Tomtom. Black oli hetkenaikaa hiljaa, mutta nyökkäsi sitten pienesti.
"se on helpommin sanottu kuin tehty... tuo seilaa ympäri Cryptiä ja tietääkseni viettää aikaansa melko paljon vuorilla ja haltia kylässä." Black sanoi vilkaisten Jackiin.
"sehän meni ihan hyvin. Mutta kuinka nopeasti kuolet verenhukkaan?" Black lisäsi nyökäten kohti Jackin vuotavia haavoja.. ei se kovin pahalta näyttänyt, mutta saattoihan se pahentuakkin.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Touko 06, 2009 4:45

Kalmankoira

"Eikö sinulla nyt sattumoisin sattuisi löytymään mitään loitsua tuon löytämiseen? ...Tai vaikka viestin lähettämiseen?" Kalma kyseli Blackitä hyvinkin toivekkaan oloisesti. Kyllä tuolta varmasti jotakin hokkus pokkusta löytyisi? Pakko! Ei hän voinut loputtomiin odottaa sitä, että tuo Tomtom saapuu tänne vain vahingossa joku päivä. Hän voisi sitä päivää ennen jo olla kuollut kuninkaan toimesta ja vain sen takia, että oli karannut kaksosena takia jonkun päälle ja tappanut tuon. Tämä ei mennyt enää yhtään hyvin!
Kalma vilkasi vuotaviin käsiinsä ja tuhahti: "Se on pieni paha... Veli poika on isompi." Ei hän tälläisestä kuolisi mitenkään ja velipoika pitäisi saada aisoihin ja vähän äkkiä. Ei se loputtomiin hiljaa osannut olla hänen pää kopassaan.
Katse karkasi sitten hitusen hajonneeseen taistelu saliin, joka oli kirjaimellisesti kivi murskana. Kuningas tykkää ja hyvää tästä. Hänellä ja Blackillä tulisi olemaan jonkin verran selitettävää.
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13940

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Touko 06, 2009 5:10

Black

"kyllähän minä voin koittaa saada häneen yhteyden, mutta se on eri asia haluaako hän tulla.." Black vastasi Jackin kysymykseen.
Se tosiaan oli sitten eri asia halusiko Tomtom edes yrittää auttaa. Yleensä tuo ei auttanut ketään, ei ainakaan hyvää hyvyyttään saatika sitten ilmaiseksi.. tosin sekin riippui siitä ketä piti auttaa, millä tavalla ja miksi.
Jack sanoi ettei haava nyt haitannut.. miten itse halusi, kunhan ei vain tuupertuisi. Se tästä vielä puuttuikin.
".... sanotaan vain että harjoittelimme" Black huomautti huomatessaan Jackin katselevan pirstaleina olevaa salia. Kyllä se siitä, varsinkin jos Black asian selittäisi. Kuningas ei olisi moksiskaan siitä, vaan pistäisi miehet korjaamaan salin. No, ainakin ensikerran varalle he osaisivat pitää nämä "harjoittelut" jossain muualla kuin sisällä..
"ihme ettei kukaan tullut ovelle.. piditte aika kovaa meteliä" Black sanoi vilkaisten ovelle, joka oli pysynyt visusti kiinni koko metakan ajan.. kai vartijat sitten lauloivat niin kovaa etteivät kuulleet mitään yli oman äänensä.. ihmiset.
"mutta nyt on parempi mennä... lähdet omille teillesi vai?" Black sanoi lähtiessään kävelemään ovelle päin, arastaen hieman vasenta jalkaansa.
Avatar

Aatelinen
Aatelinen

Viestit: 4008

Liittynyt: Ma Maalis 09, 2009 5:05

Paikkakunta: Icecrown

Viesti Ke Touko 06, 2009 5:43

Kalmankoira

"Toivottavasti..." Kalma huokasi vilkaisten Balckin päälle. Toivottavasti tuo velho suostuisi auttamaan häntä ja hän kyllä oli valmis maksamaan tuolle jos tarve oli. Eihän hän rahoilla pahemmin mitään tehnyt kuitenkaan, kunhan nyt välillä kävi baarissa kuluttamassa niitä ja pelaamassa itsensä tyhjä taskuksi, joka hän onkin aina ollut. Raha ei edelleenkään kiinnostanut häntä pätkän vertaakaan. Hän tosiaan oli hieman oudon puoleinen...
Kalma nyökkäsi pienesti Blackin ehdotukselle mitä kertoa tästä siivosta kuninkaalle, oli todella tyhmä jos tuon meni sinisin silmin uskomaan. Hän ei olisi ainakaan... Mutta seuraavan kerran kyllä otettaisiin matsia ulkona, eikä sisällä. Ties vaikka kaksonen sekä hän hajoittaisi vielä koko linnan riehuessaan ja lisänä siihen vielä Black. Kaaos on valmiina! Eikä sivullisia säästellä.
"Se on meidän onnemme..." Kalma tuumasi ovelle katsahtaen. Jos joku olisi tullut avaamaan oven tuo olisi varmasti kuollut hänen kaksosensa kautta ja sitten se olisi varmasti pomppinut ulos yön pimeyteen. Siintähän se soppa olisikin tullut ja etenkin kun sitä olisi joutunut selittämään kunkulle. Yksi askel lähemmäs hautaa ja noutajaa...
"Lähden..." Kalma sanoi ja kävi noukkimassa jostakin penkkien seasta takkinsa ja penkoi Blackin antaman lääke purnukan sieltä ja heitti tuon tuolle takaisin. Niillä ei ollut mitään virkaa jos kerta tuollaisen reagtion hänessä ja hänen kakksessaan synnyttivät. Toista hän ei halunnut enää. Mitään sitten enää sanomatta Kalma lähti kävelemään ovelle olkapäätänsä pidellen ja siitä katoisi hiljaiseen yöhön.

//Kiittelen jälleen peli seurasta ^^//
Kalmankoira - Aavekoira
Jack Aaren Fisher (Merari) - Ihminen hirviön kehossa
Ivor - Insan heyvan
Zara - Iso lisko
Ghost - Demoni
Cole - Ihmissuden pentu
Avatar

Monarkki

Viestit: 13940

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ke Touko 06, 2009 6:10

Black

Jack ilmoitti lähtevänsä sitten omille teilleen. Black ei estellyt eikä sen pahemmin kysellyt minne tuo aikoi, meni minne meni, ei se hänelle kuulunut. Vielä ennen lähtöään Jack heitti lääkepurkin takaisin Blackille. Black nappasi tuon purkin käteensä ja tunki samantien taskuunsa.. ehkä hyvä vaan ettei Jack edes omistanut noita pillereitä enää... Black ei todellakaan halunnut Jackin kakkosen pääsevän uudestaan valloilleen samalla tavalla, mitä äsken. Yksi Jack oli jo liikaa.
Lopulta Jack poistui paikalta.. Black käveli takaisin tönölleen ja alkoi samantien ottamaan yhteyttä Tomtomiin, mikä ei ollutkaan yhtä helppoa mitä aikoinaan.. varsinkaan kun näiden kahden välit eivät olleet enää yhtä lämpimät, mitä kauan kauan sitten.

// juh, kiitos pelistä ja otetaan joskus taas uusiks \o lopetusviestien lyhyys <3 //
Edellinen

Paluu Linnan salit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia