Katto tanssia

[Aksutar]

Edna

"isäni ei asu täällä" Edna vastasi Jackin kysymykseen, puhdistaessaan kättään "Enkä tiedä onko hän tällä hetkellä töissä vai kapakassa.. vai jo sammuneena jonnekkin".
"äitini ja isäni eivät ole kovinkaan hyvissä väleissä, joten isä ei asu täällä. Näen häntä kuitenkin aina sillointällöin" Tyttö jatkoi ottaen sideharson käteensä ja kääntyi Jackin puoleen.
Jack sai kiittää onneaan ettei Edna ollut sieltä siveliäimmästä päästä, muuten tuon paidattomuus olisi saanut tytön pitämään saarnan miehelle siitä mikä oli soveliasta ja mikä ei. Edna istuutui alas tuolille ja lähti käärimään sideharsoa kätensä ympärille, hyräillen samalla pienesti. Luulisi että moinen käden paketointi oli vaikeaa yhdellä kädellä, mutta onneksi Edna oli näppärä käsistään ja sai pian kätensä paketoitua. tietenkin hän olisi voinut pyytää Jackiltä apua, mutta mitä suotta.
"noin.." Edna totesi ja nousi ylös. Sitten tyttö käveli ikkunalle ja avasi sen. Edna otti tyhjän kangaspussin ja kurotti ulos ikkunasta. Alakerran katolla oli lunta ja Edna saikin mukavasti pussin täytettyä kylmällä, puhtaalla lumella.

tuon tehtyään edna sulki ikkunan ja veti verhot eteen.
"Käy makaamaan terveelle kyljellesi." Edna sanoi kävellen Jackin luo.
Tyttö odotti että Jack meni makuulleen ja laski sitten lunta täynnä olevan pienen kangaspussin tuon turvonneelle kyljelle.
"Tuon pitäisi auttaa.. antaa sen olla siinä hetken aikaa" Edna totesi, käyden istumaan Jackin eteen lootusasentoon.

[suskari]

Kalmankoira

Ah, tälläinen perhe tapaus tällä kertaa, tai mitä olisikaan voinnut odottaa siltä puoliveriseltä joka ainoastaan arvosti vain omaa pientä henkeään? Ei oikeastaan muuta. Mutta ainakin Edna sai nähdä isäänsä. Kalma tuskin edes tiesi mitä moinen sana tarkoitti. Kalma ei ollut koskaan nähnyt isäänsä tai tiedä tuosta yhtään mitään. Äitinsäkin muisti juuri ja juuri sumeina muistoina, kuin olisi yrittänyt tunnistaa henkilöä huurteisen ikkunan läpi. Mutta ei Kalma perheensä perään paljoa mitään itkennytkään, vaikkei koskaan ollutkaan tuskin nähnytkään noita. Nuo olivat jo kuolleet ajat sitten ja sillä siisti, ei aavekoira pystyisi siihen vaikuttamaan.
"En ihmettele.." Kalma hymähti pienesti itsekseen asialle, mutta kysyi perään. "Eikö se sinua haittaa?"

Ja mitä Kalma siveellisyydestä? Eikä tuo edes tiennyt ettei saisi paitaa riisua.. ei kukaan ikinä ollut sanonut yhtään mitään hänelle siintä, joten Kalma teki sitä. Tosin varmaan kyllä jossakin välissä joku huomauttaisi häntä. Onneksi Kalma oli sentään sen verran fiksu ettei sentään linnaan koskaan kävellyt ilman paitaa, mutta se johtui nyt ihan siintä ettei hän ollut esittelemässä mielellään julkisesti selkäänsä mikä oli aika karun näköinen. Hyvä ettei selkäranka näkynyt.. tosin siihenkään enää varmastikkaan pitkä matka. Siihen hän kyllä kuolisi tai ainakin kärsisi koko loppu elämänsä.
No Kalma seuraili hiljaisuudessa kun Edna sitoi oman haavansa kauniisti ja näppärästi yhdellä kädellä, lopulta sekin oli sitten valmis. Edna nousi ylös mennen ikkunalle ja haki sieltä ulkoa lunta pussiin.

Kalma asettui makaamaan pyynnöstä terveelle kyljelleen muutaman tyynyn päälle antaen päänsä nojata käteen, joka nojasi kyynerpäällä vastan lattiaa.
"Aih, auauau...!" Kalma inahti kun Edna laski kylmän pussin kyljen päälle, mutta onneksi sekin kipu meni nopeasti ohi kun siihen tottui. Lisäksi Kalma älysi turpansa tukkia kun muisti ettei täällä voinut oikein metelöidä.
"Onko äitisi muuten hyvä uninen?" Kalma kysyi vilkaisten Ednan päälle peläten hieman että tuo tulisi tänne ihan yllättäen, etenkin kun hän vähän älähti. Kalma hiljeni sitten toviksi sulkien silmänsä..

"..kuule, olet kyllä kiltein tapaamani kyläläinen tähän asti ja oikeastaan ensinmäinen... kaikki muut ovat yleensä moittineet minua tai muuten vain kiusanneet, tai muuten vain yrittäneet hakkaa." Kalma selitteli ohi mennen raotten hieman silmiään katsellen lattiaa.

[Aksutar]

Edna

"Ei se haittaa yhtään" Edna totesi pienesti naurahtaen. Hänestä oli oikeastaan ihan hyvä että vanhemmat eivät asuneet yhdessä. Saipahan vaihtelua elämäänsä. Ednan elämä kun ei muuten ollut vauhdikas ja vaaroja täynnä. Hänhän eli periaatteessa normaalia 16-vuotiaan elämää, mikäli ei laskettu hänen yöllisiä harrastuksia.
Edna hätkähti pienesti Jackin inahtaessa, mutta kai se ihan loogista oli että toinen huusi jos sattui.
"Äiti nukkuu kuin tukki. Tarvitaan kunnon meteli että hän heräisi.. mikäli on kunnolla unessa" Edna selitti. Kyllä hän uskoi äitinsä jo nukkuvan kunnolla, kerta tuo oli jälleen tehnyt pitkän päivän.
Edna ei voinut olla huomaamatta Jackin selän arpia. Mitään tyttö ei niistä kuitenkaan sanonut, vaan tyytyi hiljaa mielessään miettimään, mistä hyvästä herra nekin oli saanut. Jack onneksi sulki silmänsä, joten Edna sai rauhassa kurkkia tuon selkäpuolelle.

Jackin avatessa suunsa Ednan katse kääntyi miehen kasvoihin. Pieni hymy nousi tytön kasvoille.
"Kai meidän syrjittyjen on pakko pitää yhtä" Edna totesi, ojensi kätensä kohti Jackin päätä ja pörrötti tuon hiuksia "Kun kukaan muu ei meistä huolehdi".
"sano kun lumi alkaa sulamaan, pistetään uutta lunta sitten pussiin" Edna totesi, käyden selälleen makaamaan lattialle. Teki hyvää oikoa raajojaan.

[suskari]

Kalmankoira

Hyvä niin, ettei tuon äiti ollut mikään pikku ääniin heräävä, sillä tuo olisi silloin tasavarmasti herännyt Kalman älähdykseen. Ei voi mitään kun vähän kylki kipeänä ja tulisi olemaan varmasti seuraavan viikon ainakin, tai jopa pahimmillaan pidempäänkin. Ei kiva.. Oliskohan Blackillä jotakin super parantavaa siihen? Vaikka Kalma sitä vähän epäilikin, hyvin vähän siis. Siltä herralta tuntui löytyvän vähän kaikkea hyllyiltään... mutta ei kumma kyllä kunnon ruokaa. Tai no, tuohon varmaan sai syötyä ihan hyvin kuninkaan kanssa jos nyt söi, se ukko oli kuin nälkä kuolemasta kärsivä. Mutta ehkä tuota ei kannattaisi ääneen mennä sanomaan?

Ja kai oli periaatteessa ihan hyvä, ettei Kalma tiennyt että Edna tuijotti hänen ruoskittua selkää- Kalma ei edellenkään pitänyt selkänsä tuijottelusta-, jossa oli nyt vielä kivat tiikeri raidat nykyään. Tosiaan Kalmalla ei ollut mitään hajua miksi hänelle oli sellaiset tullut kuolemasta herättämisen jälkeen. Mutta olihan se kiva pikku lisä ulkonäköön... ihmiset vain katsoivat entistäkin kieroon.
"Ja sinä kun väitit ettet ymmärtäisi minua, vaikka olet samassa tilanteessa? ...melkein siis." Kalma kysyi virnistäen pienesti lähinnä itsekseen mutta se katosi nopeasti kun Edna pörrötti aavekoiran hiuksia Kalman älähtäessä hiljaa jotakin epämääräistä. Miksi kaikki aina pörröttivät hänen hiuksiaan!? Olivatko ne todellakin niin kivan pehmoiset.. tai jotakin?
"Heh, minulla on sentään joku joka huolehtii ja pitää puoliani." Kalma naurahti pienesti nostaen katseensa Ednaan lattiasta.
"Tuskin tarvitsee... kylkeni ehti paksuuntumaan mukavasti matkalla." Kalma hymähti katsahaten pullollaan olevaa kylkeään.

[Aksutar]

Edna

"Et taida tietää että ihmiset valehtelevat?" Edna huomautti Jackin puheisiin, virnistäen pienesti. Kyllä hän ymmärsi ahtaalla olevia, mutta se oli eri asia halusiko hän jakaa myötätuntoaan noille. Toiset kun olivat niin sanotusti kusipäitä. Jack ei kuitenkaan siihen luokkaan tuntunut kuuluvan.
Ednalla oli yleensäkkin tapana pörröttää kaikkien hiuksia, kenen hiuksiin nyt ikinä pääsikään käsiksi. Ihan kaikkien hiuksiin Edna ei kuitenkaan uskaltanut kajota.
"Minulla ei ole ketään, joka pitäisi samaa puolta" Edna totesi huuliaan mutristaen, samalla kun veti kätensä päänsä alle, nostaen katseensa kattoon. Harmi ettei katosta nähnyt läpi, ulkona oli niin hieno tähtitaivas. Senkin katselu oli tänään jäänyt, kerta Jack tuli keskeyttämään.
Katse kääntyi katosta takaisin Jackin turvonneeseen kylkeen. Ilmeisesti vartija oli potkaissut astetta kovemmin. Edna ei kuitenkaan asialle voinut näin jälkikäteen enää kovinkaan paljoa. Jackin piti nyt vain kärsiä.

"Missä päin sinä asut? Mietin vain, onko sinulla täältä pitkä matka kotiisi?" Edna kysyi nousten istumaan "tietenkin voit viettää yön täällä, mikäli haluat".

[suskari]

Kalmankoira

"Tiedän varsin hyvin!" Kalma muarhti hampaiden välistä mulkaten Ednaa joksikseen ärtyneen näköisenä, mutta se katosi hyvin nopeasti. Eihän se Ednan vika ollut, että hän vihasi ihmisiä hautaansa asti ja jopa senkin jälkeen. Ajatellen että Edna kuitenkin oli puoliverinen jota Kalma kykeni sietämään lähellään joten kuten.. tai Ednan tapauksessa yllättävän hyvin. Kalmalla oli joskus erittäin pahoja vaikeuksia sietää jopa puoliverisiä, etenkin jos seassa oli ihmistä. Kalma halveksi sellaista syvällä sisällään..

"Onneksi minulla on.. olisin varmaan kuollut jo teloitus lavalle.. kolme kertaa?" Kalma selitteli kuin se olisi ollut jokin hauskakin juttu, hyvin hauska juttu. Tai no ei se hauska juttu ollut oikeastaan hyvin onnekasta. Kuinka moni kuninkaan murhaa- tai siis tappoa- yrittänyt on selvinnyt hengissä? Tai edes säästetty? Ties miksi kuningas hänet on säästänyt, mutta vielä lähemmältä rakas Blackie poika on pelastanut.
"Kuninkaan velho on hyvä kumppani." Kalma lisäsi virnistäen pienesti lähinnä itsekseen. Black oli hyvä kaveri, vaikkakin joskus oudon puoleinen.. mutta mukava.

"Ei muuta kuin toisessä päässä kylää.." Kalma vastasi nostaen hieman pussia pois kyljeltään, josta näytti vuotavan vettä jo ulos. No olihan se ollutkin siinä jo jonkin aikaa ja ihan tarpeeksi. Katse siirtyi Ednaan tuon mainitessa yöksi jäämisen.
"Edna.. olen yöeläjä, nukun päivällä ja valvon yöt. En voi jäädä tänne, äitisi ties vaikka tietää minut ja heittää niskapers otteella pihalle tai pahimmillaan tekee valituksen.. ja selkäni on taas komean näköinen." Kalma selitti Ednalle miten asian laita oikeastaan oli, mumisten hiljaa itsekseen lähinnä lopun nousten ylös käyden itse heittämässä lumet pussista ikkunasta pihalle, palaten sitten istumaan irvistäen pienesti.
"Muuten voisinkin." Kalma mumisi katsellen lattiaa.

[Aksutar]

Edna

Jackilla taisi olla jotain kaunoja ihmisiä vastaan, tuon murahduksesta päätellen. Edna vain pienesti kavahti tuon murahdusta. Ei hän osannut pelätä Jackiä, vaikka tuo selvästi oli vaarallinen. Jackin mainitessa velhon Edna virnisti. Hän oli sitä nuorempaa kansaa, joka ei osannut varoa ennen kuin sattui. Joten Edna ei pelännyt velhoa. Hän ei ollut ottanut kuuleviin korviinsa huhuja velhosta. Edna epäili että velho oli vain vanha ja yksinäinen mies, joka oli onnekseen päässyt naimaan prinsessan. Ei tuo nyt ihmistä pahempi otus voinut olla.. eihän?
Jack myös kertoi asuvansa toisessa päässä kylää. Edna mutristi pienesti huuliaan ja kurtisti kulmiaan. Harmi ettei naapuri ollut. Tosin jos Jack naapurissa olisi asunut, niin eiköhän Edna olisi tuohon jo tutustunut aikoja sitten.

Edna katsoi hölmistyneenä Jackiä tuon kertoessa olevansa yöeläjä. Sellaiseen Edna ei vielä ollut törmännyt, vaikka itsekkin oli enemmän hereillä yöllä kuin päivällä.
".. Voit sinä silti jäädä!" Edna parahti "Ei äiti sinua pihalle heitä, kunhan et käy röyhkeäksi. Hän on piilotellut ties ketä täällä talossaan. Hän pitää kiinni 'pieniosaiset pitäkööt yhtä' periaatteesta".
Jack kävi viemässä lumet pois ja tultuaan takaisin istumaan, Edna vaistomaisesti huomaamatta tarttui tuota toisesta kädestä molemmilla käsillään.
"Ole kiltti ja jää"

[suskari]

Kalmankoira

Kalma nosti katseensa lattiasta kun Edna parahti, että hän voisi joka tapauksessa jäädä tänne vaikka olisikin yöeläjä. Eikä tuon äiti olisi heittämässä häntä pihalle jos hän olisi kiltisti täällä. Mutta miksi pirussa tuo halusi hänen jäävän? Oliko tuo muka jo häneen niin kovasti kiintynyt tai jotakin? Kalma ei saannut sanaakaan suustaan, kunhan tuijotti Ednaa suu hieman raollaan hyvin hämmentyneen näköisenä. Harva häntä vaatimalla vaati jäämään kotiinsa yöksi.
Tuon tarratessa aavekoiran kädestä kiinni Kalma tuijotti sitä entistäkin pöllähtän hennon punan noustessa miehen poskille, unohtuen suu hieman raollaan tuijottamaan tuon kättä. Pitäisiköhän tässä nyt ihan liikuttua? Vai mitä tässä pitäisi oikein tehdä? ...Kalma nosti katseensa Ednaan pyöritellen noita kahta kysymystä mielessään itsekseen. Ja entäs Luca? ..tai no kyllä se hurttaliini yhden päivän itsekseenkin pärjäisi, se oli oppinut avaamaan haassa olevan oven ihan itse ja osaisi kyllä entisenä katupiskinä kerjätä ihmisiltä jos oikein nälkä tulee.
"Oletko tosissasi?" Kalma pamautti sitten. "taisiis... miksi edes haluat minun jäävän tänne?" Ei voinnut mitään.. vaikka Edna oli mukava ja näin vanhat haavat kyllä aina jaksoivat aina muistuttaa vanhaa koiraa erheistään.

[Aksutar]

Edna

Edna tuijotti Jackia sanomatta mitään, kerta tuokaan ei aluksi saanut suutaan auki. Tyttö ei voinut olla huomaamatta pientä punaa Jackin poskilla, mutta ei huomauttanut tuosta mitään. Vasta tuolloin Edna tajusi itsekkin kuinka kiivaasti ja mitä hän oli Jackiltä pyytämässä. Eikä voinut olla pienesti punastelematta tuon tajutessaan.
"O..olen!" Edna vastai Jackin kysymykseen. Toiseen kysymykseen Edna ei osannut vastata heti, vaan hiljeni hetkeksi.
".. Olet mukava. En halua että lähdet vielä" Edna pamautti lopulta. Oliko hän kiintnynyt Jackiin? Ei hän sitä itse vielä tajunnut saatika myöntänyt, mutta oli. Mies oli juuri pelastanut hänen henkensä! Ja harvemmin Edna edes kehenkään oli ollut niin läheisesti kosketuksissa. Lisäksi Jack oli kiehtova, eikä Edna halunnut päästää tuota silmistään vielä. Hänen päänsä oli täynnä ties mitä kysymyksiä, joita hän halusi tuolta kysyä. Se oli eri asia uskaltaisiko hän.

"Sitäpaitsi sinä et saa rasittaa itseäsi liikaa tuon kyljen kanssa!" Edna huomautti, nyökäten kohti Jackin kylkeä "sinun täytyy levätä".
Jostain syystä Edna olisi halunnut halata Jackia. Paijata tuota kuin koiraa. Mutta sitä tyttö ei edes uskaltanut ajatella. Jack oli kuitenkin vielä puolituttu mies, joka istui ilman paitaa hänen edessään. Ednan isä olisi varmasti vetänyt pulttia jo tästä tilanteesta. Onneksi tuo ei ollut paikalla.

[suskari]

Kalmankoira

"Mukava?" Kalma toisti Ednan sanan kuulostaen hieman hämmentyneeltä ja sitä Kalma todellakin oli. Milloinkohan viimeeksi joku oli sanonut häntä suoraan kasvotusten mukavaksi? Niin pahoin haukuttua ja syrjittyä friikkiä sanotaan yht`äkkiä mukavaksi..
"Olenko todellakin sinun mielestäsi mukava?" Kalma kysyi saman uudestaan kun ei muuten oikein suostunut uskomaan vanhoja korviaan. Siintä oli hyvin kauan kun joku näin oli häntä kohdellut.
"Taidat olla kiintynyt minuun?" Kalma kysyi sitten hieman pirteämmin hymyillen jotenkin lapsen omiasesti, mutta ystävällisesti. "Mikä on aika harvianista." Kalma lisäsi.

Kalma vilkasi kylkeään kun Edna puhui siintä ja ettei hän saisi rasittaa sitä lähtemällä kalppimaan kotiin. Olihan se totta.. mutta tässä kyllä haiskahti pienoinen tekosyy- ei etteikö siinä mitään pahaa olisi. Ihan mielellään Kalma oli tuon seuraan jäämässä, vaikka nyt pelkäisikin jonkin sortin taka-ajatuksia Ednaltakin.
"Olet oikeassa.. Mutta vain yhdeksi, minulla on ruokittavaa kotona." Kalma kertoi siirtäen katseensa Ednaan näyttäen yllättävän isälliseltä tai no oikeastaan iloiselta ja tyyneltä. Se vanha örmy oli jonnekkin hukkunut..
"Mutta oletko ihan varma, ettei äitisi tästä mitään sano? ...ja missä minä nukun?" Kalma kyseli ja varmisteli vielä ihan vakuudukseksi.

[Aksutar]

Edna

"olet! Mikset olisi?" Edna totesi Jackin kysymyksiin, kun tuo ei tuntunut uskovan että tyttö piti häntä mukavana. Ei Ednalla ollut mitään syytä vihatakkaan Jackia. Korkeintaan olla kärttyinen siitä että tuo mokoma oli häntä katon reunanyli roikottanut, mutta ei muuten.
Jackin kiintymis kysymykseen Edna ei vastannut vaan vaivautuneesti käänsi katseensa muualle ja mutisi jotain pienesti punastellen. Tyttö irttoitti otteensa Jackista ja veti kätensä omalle puolelle.

Edna kohotti katseensa takaisin Jackiin tuon huomauttaessa että hänellä oli ruokittavaa kotona.
"Sinulla on perhe?" Edna kysyi ja tytön äänestä saattoi kuulla pienen pettymyksen. Ei Edna tiennyt että Jackillä oli vain koira, joka piti ruokkia.
"Äitini ei sano mitään. Korkeintaan tulee aamulla kysymään mitä haluat aamiaiseksi." Edna totesi pienesti naurahtaen "vaikka sinä tuskin aamuisin syöt, jos kerta olet yöeläjä".
"Ja voit nukkua minun vierssä. Sänkyni on leveä, siihen mahtuu nukkumaan vaikka kolme aikuista. Mutta mikäli se tuntuu sinusta liian.. häiritsevältä, voin hakea varapatjan alakerrasta" Edna sanoi hymyillen.

[suskari]

Kalmankoira

"..Nokun." Kalma yritti käydä selittämään miksei hän muka mukava voisi olla, mutta ei saannut sanojaan sen pidemmälle. Sitä oli vähän vaikea kertoa ja Kalma ei ollut ihan varma miten Edna reagoisi niihin pikku tarinoihin. Joten Kalma päätti sitten olla vain hiljaa asiasta.
Kalma hymähti huvittuneesti kun Edna käänsi päänsä muualle ja vielä hieman punastui siihen päälle. Taisi olla? Sehän näkyi vaikka kuinka pitkälle ja paistatti kuin aurinko, eihän tuo muuten yöksikään olisi pyytänyt? Kai?
Edna irrotti otteensa aavekoiran kädestä.

Seuraavaan pamautukseen Edna sai Kalmalta "ei todellakaan" -tyylisen kasteen ja sitten perään pienen huvittuneen naurahduksen. "Ei, ei ole koira minulla vain on kotona.. mutta eiköhän Rico sen hoida poissa ollessani." Ricokin tosiaan oli siellä asumassa nykyään hänen kanssaan Lucan lisäksi.
"Rico on poikani." Kalma vähän täsmensi Ednalle kuka se Rico oikein oli. "mutta en omista perhettä." Kalma lisäsi surkuhuvittuneesti hymähtäen.
"En oikeastaan, ellen ole nälkäinen." Kalma naurahti pienesti siihen, että Ednan äiti tulisi vain kyselemään häneltä mitä ruokaa aavekoira söisi.. Hänellä kyllä oli astetta eksoottisemmat ruoka tottumukset... siintä kannattaakin vissiin mainita: "en sitten syö ihmisten ruokia mielellään, olen lihansyöjä. Mutta kyllä se kalakin kelpaa."

"Enköhän voi nukkua siinä.. uskoakseni sinä et nuku päivällä? Ellet sitten päätä valvoa kanssani koko yötä." Kalma naurahti lopun, tuskin Edna jaksaisi aamun pikku tunneille valvoa. Tai mistäs sitä tieisi?

[Aksutar]

Edna

Jack ei lähtenyt selittämään miksei häntä olisi voinut pitää mukavana. Ehkä hyvä niin, vaikka Edna ei helposti mielipiteitään vaihtanut. Vaikka tuo olisi sanonut tappaneensa jonkun, niin silti Edna pitäisi tuota mukavana. Elettiinhän sota aikaa, kaikki tappoivat toisiaan.
Ednan epäilyt siitä että Jackillä olisi ollut perhe, osoittautuivat vääriksi. Jack kertoi että hänellä oli kotona koira, joka piti ruokkia. Jack kertoi myös omistavansa pojan nimeltä Rico, mutta perhettä tällä herralla ei ollut. Edna jäi miettimään mitä Ricon äidille oli mahtanut sattua, mutta ei tohtinut jälleen enempää kysellä. Kai tuo oli kuollut tai vastaavaa. Eipä Jack kyllä näyttänyt yhtään arkailevan tämän asian kanssa.
Edna hymähti pienesti Jackin huomauttaessa ettei syönyt ihmisten ruokia.
"Mikä lasketaan ihmisten ruuaksi? Kyllähän ihmisetkin syövät lihaa ja eläimet yhtälailla" Edna huomautti virnistäen.

"Oliko tuo haaste?" Edna kysyi naurahtaen Jackin sanoihin "Minä pystyn valvomaan pitkälle aamuun, mikäli vain haulan! sitten nukunkin lähes koko päivän, mistä äiti ei tykkää.."
Edna oli monet kerrat valvonut pitkälle yöhön, unohtuessaan omien puuhiensa pariin. Aamulla ei meinannut päästä millään ylös, kunnes äiti tuli ja potki tyttärensä pois sängystä. Sen jälkeen Edna oli kuin zombi, eikä päivän askareista tullut oikein mitään. Tosin jos he tästä kilpailun tekisivät, Jack tulisi varmasti voittamaan.

[suskari]

Kalmankoira

Jos Kalma olisi tiennyt että Edna ajatteli Kalman omistavan Ricon.. tuo olisi varmaan revennyt nauramaan maan makeasti. Rico oli kylläkin hänen ihan oma verisukulainen ja poika, hänen oma poikansa. Ja mitä Rico oli kertonut, niin tuon äiti, Kalman vaimo voi ihan hyvin toisella puolella pallon puoliskoa.. vaikka oli ollut kovasti ihmeissään Kalman äkillisestä katoamisesta. Luullut jopa kuolleen.. Heh, hengissä hän oli mutta siintä hyvin voivasta Kalma ei ihan tiennytkään niin hyvin. Oliko se muka hyvä, että joka sekuntti sai pelätä että katsoisi vähän väärin jota kuta ja oli sen jälkeen nyrkkeilysäkkinä tai vastaavaa. Ei se kivaa ollut, ei.
Saisivat ihmiset jo unohtaa..

"Syön raakaa lihaa, en suostu syömään lihaa mikä lilluu jossakin litkussa-eli kastikkeessa, kuten te ihmiset sanotte- tai muutenkin mausteilla pilattua lihaa. Enkä myöskää hedemiä, kasviksia tai mitään leivoksia.. okei, porkkanaa tykkään nakerrella mutta en muuta." Olikohan sitten muuta? Ei kai, ei ainakaan sellaista mikä olisi mainitsemisen arvoista. Kyselkööt lisää jos haluaisi.
"Haluatko muka haastaa mestarin?" Kalma kysyi virnistäen Ednalta ollen ihan valmis ottamaan haasteen vastaan. Ei sitten yhtään lapsellisempi vioinnut olla?
"Mitä pantiksi?" Kalma kysyi ilkikurisesti virnistäen. Jos tuo kerta haluaisi hänen kanssaan taas leikkiä niin olkoon niin.

[Aksutar]

Edna

Jack kertoi syövänsä raakaa lihaa. Edna katsoi miestä kulmat koholla kysyvästi. Raakaa lihaa? No, makunsa kullakin, mutta täytyi sanoa että Jackin ruokavalio oli melkolailla normaalista poikkeavaa. No, Edna ei siihen lähtenyt inttämään vastaan. Jokainen söi mitä parhaakseen näki.
"Vai niin.. no, eiköhän meiltä jotain löydy" Edna totesi "Jos satut nälkäinen olemaan".
Edna virnisti siinä missä Jackikin, mutta mietti hetken aikaa ennen kuin vastasi mitään tuon pantti kysymykseen. Hän tulisi varmasti häviämään tämän kilpailun, siitä ei olisi epäilystäkään, mutta ainahan sitä saattoi yrittää.
"Mitä ikinä itse haluat" Edna totesi lopulta nousten seisomaan ja venytteli oikein kunnolla. Olisi parempi keksiä jotain tekemistäkin, eikä vain istua paikoillaan, mikäli hereillä halusi pysyä.

"Joten... mitä teet työksesi?" Edna aloitti lähtiessään kävelemään ympäri huonettaan, etsien samalla tyynyjen alta jotain. Huone oli kuin tyynysodan jäljiltä, mutta minkäs teet. Edna oli perinyt äidiltään erittäin suuren mukavuuden halun ja sen takia tuon huonekkin oli suorastaan muurattu tyynyillä.