Katto tanssia

[suskari]

Kalmankoira

No jos totta puhuttiin, viemäri verkosto ei todellakaan ollut se turvallisin, mutta onneksi Kalman koti oli sivuluola johon harvemmin kukaan nokkaansa tulisi laittamaan ja tänne pääsi käytännössä katsottuna vain kahta reittiä. Eikä kukaan ole tietoinen hänen olin paikastaan, paitsi muutama harva joten kukaan ei varta vasten ole tullut häntä etsimään täältä. Mikä oli hyvä.

"Selvä, kaksi kuppia kahvia tulossa." Kalma hymähti lapsen omaisesti ja kuulosti jopa kummallisen pirteältä. Kai sitten aavekoiran kahvi hammasta kolotti jo sen verran että oli hyvinkin suuri onni että nyt saataisiin kahvia. Mutta ei Kalma kyllä ollut kovinkaan iloinen siintä, että joutuisi nukkumaan Ednan vieressä.. hänellä saattaisi tulla muutama uneton päivä, toisin sanottuna yö tapellessaan traumojensa kanssa.
No niine hyvineen Kalma sitten poistui keittiön puolelle laittamaan vettä kiehumaan ja tekemään itselleen ja Ednalle kahvia pohtien siinä sivussa sitä tulisiko Rico tänään enää kotiin ollenkaan. Tuo vaikutti tuohtuvan varsin pahasti.

Lucalla taas oli omaa hauskaansa Ednan kanssa, tuon häntä heilui iloisesti kun Edna kyykistyi koiran tasolle rapsuttelemaan tuota puhellen niitä näitä, vaikkei koira mitään ymmärtänytkään. Koira lipasi tytön toista kättä, jossa tuolla oli vieläkin sideharso kätensä ympärillä.. kohta koira innostuikin sitten ihan pesemällä pesemään sitä pehmeällä kielellään.
Kalma touhusi keittiössä aikansa, kunnes tuli parin mukin kanssa ulos joihin oli laittanut kumpaakin lusikat.
"olisi valmista.." Kalma tuumasi ja vei mukit olohuoneessa olevalle puiselle pöydälle jonka päällä oli joitakin papereita ja muutama kirja, pienimmän niistä Kalma laittoi suosiolla sivuun, siistien pöytää muutenkin. Ne eivät Ednalle kuuluneet, eivät ainakaan vielä. Eikä Kalma vastaisi vaikka tuo kysyisi jotakin. Kalma istahti tuolille istumaan jättäen kahvinsa vähäksi aikaa jäähtymään.
"No, mitäs pidät uudesta kodistasi?" Kalma kysyi vetäen toisen jalan toisen päälle.

[Aksutar]

Edna

Luca selvästi nautti saamastaan huomiosta. Tuon häntä vispasi kuin viimeistä päivää, eikä Edna voinut olla hymyilemättä. Kolmijalkaiseksi koiraksi tuo oli yllättävän positiivinen luonne. Ednalla kävi tietenkin mielessä kysymys, miten Luca jalkansa oli menettänyt, mutta lieni parasta olla puhumatta siitä. Luca alkoi nuolemaan Ednan kättä, jossa oli vielä sideharsoa eilisen jäljiltä. Edna naurahti pienesti, mutta veti käden sitten omalle puolelleen.
"Kiitos huolenpidosta, mutta nyt on jo vähän liian myöhäistä puhdistukselle" Edna totesi pahoittelevasti ja taputti Lucaa päälaelle.
Jack palasikin sitten keittiön puolelta ja ilmoitti kahvin olevan valmista. Edna nousi ylös ja käveli pöydän ääreen, istuen sitten tuolille. Tyttö ei koskaan ollut maistanut kahvia ja jo pelkkä kahvin tuoksu tuntui oudolta. Edna kuitenkin otti kupin käteensä ja odotteli että kahvi jäähtyisi hieman, ei hän niin tyhmä ollut että kuumaa juomaa suoraan suuhunsa kaatoi.

"Se on.. melko synkkä, mutta kotoisa" Edna totesi Jackin kysymykseen, vilkaisten samalla ympärillen.
"Vain vähän kukkia ja vaaleanpunaisia tyynyjä ja se on kuin palatsi" Tyttö totesi virnistäen "No ei, vitsi vitsi".
"no, kerroppa, onko täällä jotain sääntöjä? Kaappeja joihin ei saa katsoa tai tavaroita joihin ei saa koskea?" Edna kysyi sitten, uskaltautuen maistamaan pienesti kahviaan.

[suskari]

Kalmankoira, Luca

Kalma kohotti hienoisesti toista kulmaansa kun Edna kartoi että hänen asuntonsa oli varsin synkkä, mutta siintä huolimatta kotoisa. Kalma hymähti pienesti.
"Valitan, en ole päivä liikkuja joten asuin paikkani pitää olla piilossa auringolta." Kalma pahoitteli hieman pimeähköä kotiaan. Mutta minkäs teet jos olit allerginen auringolle, tai Kalman tapauksessa tuon silmät olivat allergisia auringon valolle.
Seuraaviin sanoihin Kalma kurtisti proteistuneesti kulmiaan, jos tuo sen tekisi niin tuo lentäisi tästä kodista ulos niskapers otteella ilman mitään selittelyjä. Mutta onneksi se oli vain vitsi jolle Kalma kuivahkosti naurahti.
"Lentäisit pihalle kauniissa kaaressa jos sen tekisit." Kalma hymähti hämmennellen kahviaan lusikalla, vilkaisten Lucan päälle sivusilmällä joka oli siihen pöydän päätyyn tullut istumaan ja kerjäämään.
"Maahan." Kalma sanoi lähinnä ohi mennen koiralle, joka muitta mutkitta totteli ja kävi makaamaan lattialle.

"On, ja jos niitä rikotaan ei kunnian kukko laula." Kalma aloitti ottaen itsekkin jo pienen hörpyn kahvistaan ennen kuin jatkoi. "Tuo ovi tuolla.. sinne ei kenelläkään ole asiaa paitsi minulla." Kalma aloitti osoittaen luolan perällä olevaa yksinäistä ja lukittua ovea. Mitä siellä sitten oli? ..Kalman teurashuone, jossa ei tällä kertaa ollut ketään vangittuna ja lihotettavana kuin syöttösika konsanaan, tai nääntymässä nälkään. Jokainen uhri sai valita ihan itse kumpaan haluaisi kuolla.
"Ja mitä ikinä teenkin tai vien sinne.. siintä ei kysytä mitään, et kuitenkaan saisi ärähdystä kummempaa vastausta." Kalma lisäsi.
"Kirjat taas ovat käytettävissä, mutta ylähyllyllä oleviin et edes hipase.. ja kohtele kirjoja hyvin osa voi olla Blackin omaisuutta, palautan ne kuitenkin joskus ja tuskin herra paljoa iloinen on jos kirja palautuu rikkinäisenä." Kalma selitteli ja joi taas kahviaan, jonka laski sitten takaisin pöydälle.

"Ja tämä kirja.. et koske siihen edes pitkällä tikulla, et kysy siintä yhtään mitään ja jos joku kysyy jotakin tästä et vastaa." Kalma näytti pientä sinikantista vihkon tapaista, josta pursusi vaikka mitä papereita sivujen välistä ulos. Tämän takia Kalma oli tullut Cypritiin.. Mutta ei siintä enempää se jääkööt Kalman omaksi tiedoksi. Kalma laski kirjan pöydän reunalle.
"Niin ja minua ei sitten herätellä mielellään kesken unien, ellei todellakin ole hengen hätä. Ellet halua kuunnella kärttyistä miestä koko loppu päivän, tai no illan." Kalma naurahti lopun leppoisasti, jääden miettimään hetkeksi aikaa oliko kenties mitä muuta mainittavaa.

"Tämä nyt ei ole mikään sääntö, mutta toivon todellakin ettet ärsyttäisi minua.. seuraukset voivat olla hyvinkin kohtalokkaat.. ja jos alan koristelemaan ja kramppaamaan tai käyttäytymään muutenkin omituisesti niin annat minulle näitä." Kalma selitteli nousten ylös tuolilta käyden hakemassa takkinsa taskusta sinsen pilleri purkin, jonka laittoi pöydälle käyden takaisin istumaan.
"Ei vissiin sitten muuta ollut? Lisäilen jos jotakin tulee." Kalma hymähti juoden taas kahviaan kovin raukean näköisenä.

[Aksutar]

Edna

Edna virnisti pienesti Jackin mainitessa, että Edna tulisi lentämään kauniilla kaarella pihalle, mikäli alkaisi tämän pikku kotiluolaa sisustamaan. Siitä ei tarvitsisi pitää huolta, Edna tyytyi vähään, vaikka olikin mukavuudenhaluinen. Edna vilkaisi Lucan päälle, Jackin komentaessa tuon maahan makaamaan. Koira oli köpötellyt pöydän ääreen kerjäämään, josko jotain saisi. Luca tuskin tykkäsi kahvista?
No, Jack alkoi luennoimaan mihin ei saanut koskea ja minne ei saanut katsoa. Ensinnäkin Jack kertoi lukitusta ovesta, jonne ei saanut mennä. Eikä kysellä mitään siihen liittyvää. Edna nyökkäsi pienesti jääden tuijottamaan ovea hetkeksi. Jack sai kiittää onneaan ettei Ednalla ollut tapana tehdä päinvastoin, mitä sanottiin. Tai no, jossain tapauksissa, mutta kerta Jack oli vielä uusi tuttavuus, ei Edna uskaltanut tuolle vastaan sanoa. Vielä.
Kirjoja sai käyttää, mutta ylähyllyllä oleviin kirjoihin ei saanut koskea. Kirjoja piti kuitenkin kohdella varoen, kerta osa oli velhon omia... puhuiko Jack aina velhosta? Tuntui että velho tuli tuon puheista esille tavalla tai toisella kokoajan. Tai sitten Edna vain kuvitteli.

Sitten Jack kertoi kirjasta johon ei saanut koskea edes pitkällä tikulla. Edna kohotti pienesti kulmiaan katsellen sinikantista kirjasta, mutta ei sitten sanonut mitään. Lienikö päiväkirja tai vastaava, siitä Edna ei tiennyt eikä oikeastaan välittänyt. Tyttö ei muutenkaan pitänyt lukemisesta, ellei kyseessä ollut romanttinen novelli tai romaani.
Ja Jack vielä lisäsi ettei häntä saanut herättää kesken unien, ellei ollut hengen hätä. Sen Edna ymmärsi varsin hyvin, ei hänkään pitänyt siitä että häntä heräteltiin.

Viimeiseksi Jack kertoi ettei häntä saanut ärsyttää ja mikäli tuo alkaisi kouristelemaan, kramppaamaan tai muuten käyttäytymään omituisesti, piti tuolle antaa lääkkeitä.
"Vai sellainen vaiva... asia selvä" Edna totesi, hörpäten kahviaan, laskien sitten kupin pöydälle.
Jack pääsi vihdoinkin loppuun pikku kiellettyjen asioiden listallaan ja Edna hymyili pienesti.
"Ei ainakaan turhan paljon kiellettyjä asioita.. joten eiköhän nuo ole helppo muistaa" Edna totesi nousten ylös.
Tyttö käveli Jackin luo ja pahemmin lupia kyselemättä istui tuon syliin, kasvotusten Jackin kanssa.
"Et ole vielä suudellut minua.. ellei posken lipaisua lasketa" Edna totesi sipaisten pienesti Jackin leuan alustaa sormellaan, pienen hymyn noustessa tytön kasvoille.

[suskari]

Kalmankoira, Luca

No Black puheen aiheena johtui lähinnä siintä, että Black tuppasi olemaan Kalman ainoa ystävä tällä päin johonka koira kykeni luottamaan.. ja kai Kalma jollakin tasolla ihanoikin velhoa, muttei sitä kyllä ääneen sanoisi eikä edes myöntänyt itselleen. Black joka tapauksessa- kuten tiedämme- oli Kalman hyvä ystävä ja auttaja.. jos oli auttaakseen.

"Niin ja jos ihoni lähtee mustumaan... juokse saatanan kovaa karkuun jos yhtään elämääsi arvostat." Kalma lisäsi vielä kun senkin asian sattui muistamaan ja jonka Ednan olisi ihan hyvä tietää ettei vain jäisi tyhmänä tuijottamaan kun hän muuttuisi kakkoseksi. Tyttö olisi siinä vaiheessa varsin nopeasti vainaa.
Kalman ajatukset kuitenkin katkesivat siihen paikkaan kun Edna nousi ylös kävellen aavekoiran luokse, joka tuijotti tuota astetta hämmentyneempänä.. ainakin siihen asti kun tuo otti ja istahti syliin, siinä vaiheessa oli hyvä ettei Edna nähnyt Kalman silmissä vihan liskoja- jos sellainen olisi ollut mahdollista. Edna oli mennyt tekemään ehkä pahimman mahdollisimman virheen aavekoiran kanssa ja oli siinä ja siinä ettei Kalma mäjäyttänyt kynsillään tuon päätä auki tai purrut kurkkua auki.
Edna veti sormea pitkin Kalman leukaa ja Kalma näytti ärtyneeltä nautinnon sijaan ja teki varsin rumasti: Kalma avasi haaransa, jolloin Edna luonnollisestikkin tipahti perseelleen lattialle.

Kalma tuijotti Ednaa muutaman sekunnin vakavana sanomatta sanaakaan, kunne hymähti ärtyneesti laskeutuen puolimustalaisen tasolle.
"Niin ja olisi ehkä syytä mainita etten tykkää että minua lähennellään.. tietyistä syistä."

[Aksutar]

Edna

Jackin iho huomautus taisi mennä sivusuun, sillä tuo oli jo ahtanut Ednan täyteen ties mitä tietoa. Eiköhän tuo elämääkin tärkeämpi huomautus tummuvasta ihosta tulisi sitten mieleen, kun tapahtuisi. Tosin sillon saattaisi olla jo liian myöhäistä. Koska Jack ei selittänyt sen paremmin, mitä tuolle tapahtui kourituksien jälkeen tai ihon tummumisen seurauksena, ei Edna sitä osannut paremmin vielä varoa. Ehkä sekin piti oppia kantapään kautta. Toivottavasti ei.
Jack tosin ei näyttänyt yhtään iloiselta pikku lähentelystä ja ennen kuin Edna mitään huomasikaan, hän löysi itsensä lattialta. Edna kiljahti pienesti Jackin tiputtaessa hänet lattialle ja takamukselleen tippuminen ei tehnyt hyvää. Edna hieroskeli alaselkäänsä hetken äkillisestä kivusta irvistellen, kunnes nosti katseensa Jackiin joka laskeutui hänen tasolleen.

Edna katsoi kulmat kurtussa Jackia joka selitteli ettei pitänyt lähentelyistä, tietyistä syistä. Ennen kuin Jack mitään ehti tekemään, Edna hyppäsi kyykyyn ja kamppasi Jackin lattialle, istahtaen tuon päälle sitten. Edna otti Jackia kauluksesta kiinni ja vei naamansa lähemmäs tuota.
"Niin ja olisi ehkä syytä mainita että osaan olla maanvaiva, mikäli sillepäälle satun. Joten eletään yhdessä sovussa, ennen kuin ketään sattuu, okei?" Edna totesi virnistäen pirullisesti.
"ja en ehkä ole yhtä vahva mitä sinä tai osaa mitään hienoja temppuja, mutta osaan silti pistää vastaan!" Edna totesi "Joten älä luulekkaan että voisit minua alistaa"

[suskari]

Kalmankoira

Sitten oltiikin lattialla, kun Edna päätti aavekoiran kampata tuolineen päivineen lattialle. Kalma ähkäsi ollen jo nousemassa ylös kun Edna asettuikin istumaan miehen vatsan päälle ja nappasi paidan kauluksesta kiinni vetäen lähemmäksi. Kalma nosti toista kulmaansa aavistuksen verran tuon sanojen jälkeen ja naurahti sitten pudistaen päätään.
"Ei, ei en minä sinua alista.. Minulla on syyni olla pitämättä siintä että minua lähennellään." Kalma selitti ja toistaiseksi nieli joten kuten sen että Edna istui siinä aavekoiran päällä. Oli kyllä hyvä ettei Kalma saannut mitään paniikki kohtausta siinä tai tehnyt mitään muutakaan hätköityä hädissään.

"Tarvitsen vain oman aikani tutustumiseen." Kalma selitti Edanlle ja toivoi että tuo ymmärtäisi edes hieman, ettei hän ollut se joka heti kyntensä saaliiseensa iski. Hän katselisi mielummin hetken sivusta saaliinsa liikkeitä ja vasta sitten hitaasti lähestyisi ja vasta lopuksi iskisi kyntensä lihaan.
"Onko sen käsittämisessä jotkin vaikeaa?" Kalma kysyi yllättävän rauhallisesti ja viattoman kuuloisesti.

[Aksutar]

Edna

Edna mutristi huuliaan pienesti Jackin sanojen jälkeen. Tyttö tunsi itsensä yllättävän voitokkaaksi, saatuaan Jackin alleen. Tosin eipä Jack pahemmin pistänyt vastaan.
Jack kertoi tarvitsevansa oman aikansa tutustumiseen. Suloista. Harva mies oli tuollainen, tosin johtuiko se siitä että Jack oli friikki, eikä täysiverinen ihminen lihallisine himoineen.
"Ei sen käsittämisessä ole vaikeaa" Edna totesi alkaen silittelemään Jackiä pään päältä kuin koiraa "Nyt kun kerroit sen. Enhän minä voi tietää asioita joista et kerro etukäteen. Vaikka ennustajan tytär olenkin, ei minua ole siunattu ennustamisen lahjoilla.. ellei lasketa unia".
Ednalla oli tapana nähdä enneunia. Toisinaan ne olivat niin järkyttäviä, että tyttö heräsi lähes itkien niihin. Toisinaan ne olivat niin epäselviä, että Ednan täytyi kääntyä äitinsä puoleen niiden tulkitsemisessa.

"Mutta sinun on aika kohdata pelkosi, niin kuin meidän kaikkien ajallaan" Edna jatkoi, silitellen Jackin päätä "ja hyvinhän se läheisyys tuntui onnistuvan eilen kujalla..."
Edna hymyili, lopetti silittelemisen ja nousi ylös. Tyttö käveli takaisin pöydän ääreen ja otti kahvikuppinsa kätösiinsä, juoden jo lähes jäähtyneen kahvinsa loppuun.
"Mitä sinä yleensä teet öisin? Istut vain täällä ja ihmettelet?"

[suskari]

Kalmankoira

Edna ryhtyikin sitten silittelemään Kalmaa, joka kieltämättä tykkäsi siintä vaikkei osannut ihan ilmaista sitä oikealla tavalla eli ei näyttänyt sitä mitenkään ulkoisesti. Paitsi sillä, että oli yllättävän rauhallinen.
"Totta tuo. ..mutta en uskaltanut kertoa ja luulin sinun tajunneen jo silloin kun en viereesi nukkumaan tullut." Kalma hymähti sitten pienesti Ednan sanoihin nousten kyynerpäidensä varaan nojaamaan.

Seuraavat sanat saivat Kalman sydämmen hyppäämään melkein kurkkuun asti silkasta järkytyksestä ja oli lähellä ettei Edna pamautettu sähkön avulla huoneen toiseen päähän- taas.
"Se ei ole ihan niin helppo juttu.. Minä kun katsos--" Kalma jätti lauseensa kesken uskaltamatta jatkaa pidemmälle siinä pelossa, että Edna kävisi nauramaan tai jotakin..
"Se oli lähinnä kiitos." Kalma kivahti punastuen taas vaihteeksi silkasta nolostuksesta. Suloista.

Edna nousi ylös ja niin nousi Kalmakin heti perään ja otti kahvinsa juoden pohjan tyhjäksi vilkaisten Ednan päälle virnistäen julmasti.
"En suinkaan.. Teen milloin mitäkin, mutta en usko että ne sinun sieviin korviisi sopivaa kuultavaa on, ainakaan ne rajuimmat jutut.. mutta ainakin joskus käyn Blackiä moikkaamassa, harjoittelen ja treenaan, käytän Lucan, suoritan tehtäviä ja muuten sitten pyörin kylässä tai metsässä." Kalma kertoi Edanlle ilta touhujaan.. tai ainakin osan.
"Kuinka niin?"

[Aksutar]

Edna

Kumpa Edna vain tietäisi kuinka monta kertaa oli lähellä saada sähköiskun jos toisenkin. Kai sekin piti oppia kantapään kautta. Kuitenkin Jackilla tuntui olevan yllättävän kestävät hermot... tai sitten tuo piti Ednasta sen verran, ettei heti ollut hakkaamassa.
"En edes huomannut ettet tullut heti aamuyöstä viereeni nukkumaan" Edna huomautti "vasta herätessäni huomasin ja silloin luulin että olit vaihtanut paikkaa jostain muusta syystä.. esimerkiksi jos sinulle tuli liian kuuma".
Jackin helahtaessa punaiseksi Edna ei voinut olla virnuilematta itsekseen. Tuo oli yllättävän suloinen punastellessaan. Sitä Edna ei kuitenkaan ääneen sanonut, ties vaikka herralla olisi napsahtanut moisesta.

No, Jack kertoi mitä yleensä teki öisin. Jack kertoi, ettei kaikki ollut ehkä soveliasta kuultavaa Ednan korville, mihin tyttö vain naurahti pienesti. Joko tuo tappoi ihmisiä huvikseen tai raiskasi naisia, siinä kaksi tekoa jotka Edna keksi näin äkkiä, mitä tuo ei olisi halunnut kertoa. Tiedä sitten kumpi oli lähempänä totuutta. Jack mainitsi myös käyvänsä sillointällöin velhoa tervehtimässä ja harjoittelevansa, käyttävänsä Lucaa pihalla ja muuta epämääräistä. Melko normaalilta kuulostavaa arkea, jos kellon aikaa ei katsottu.
"Mietin vain" Edna totesi "voi olla etten kykene sopeutumaan sinun aikatauluihisi, ainakaan heti. Joten voi olla että menen nukkumaan aikaisemmin mitä sinä ja herään aikaisemmin illalla. Joten ajattelin että voisin tehdä jo jotain etukäteen iltaisin, mikäli minulle löytyy jotain hyödyllistä tehtävää.. voisin esimerkiksi viedä Lucaa, mikäli se koiralle käy" Edna ehdotti.
"niin ja yksi kysymys vielä... millaiset peseytymismahdollisuudet täällä on?"

[suskari]

Kalmankoira, Luca

No Kalmalla oli tietävästi pitkälle venyvät hermot joissakin asioissa ja se pinna venyi aivan uskomattoman pitkälle. Ja sintä oli paljonkin hyötyä jos joku sattui olemaan huono hermoinen ja menttäisi joka pikku asiasta hermonsa, sellaisia oli kiva kiusata.
"Jaah.." Kalma tuumasi kun Edna selitteli ettei ollut edes huomannut hänen poistumistaan muualle nukkumaan. Voisi olla että Kalma tulisi saman tempun tekemään vielä monta kertaa.. naisen vieressä nukkuminen vaati hieman totuttelua ja muutenkin.
"Mutta nyt tiedät.." Kalma hymähti pienesti ja toivoi jatkossa ettei Edna pitäisi turhaa kiirettä hänen kanssaan.

Ja Ednan arvaukset menivät osittain oikein, osin väärin, etenkin se naisten raiskaaminen. Näyttikö tai vaikuttiko hän muka sellaiselta?! Ei, Kalma ei sellaiseen alistuisi koskaan. Jokin omantunnon arvo aavekoirallakin sentään. Mutta tappaminen sen sijaan oli mennyt hyvin läheltä, vaikkei Kalma enää kadulla ketään tappanut, mutta metsässä yksin liikkuvat ihmiset olivat hyvää riistaa. Ei kukaan niitä vaivautuisi etsimään ja syy sysättiin aina haltoiden päälle joten hän oli turvassa täydellisesti.
"Voithan yrittää." Kalma hymähti pienesti kun Edna sanoi että Lucaa haluaisi ulkona käyttää hänen puolestaan.
"Ja jos haluat tehdä jotakin niin jos tiskiä on niin niitä voi tiskailla, tai laittaa kahvin tulemaan.. jos suinkin haluat." Kalma ei ollut Ednaa pakottamassa minnekkään kotirouvaksi, sillä oli itse ihan kykeneväinen tekemään äsken mainitut askareet. Eikä Kalma tykännyt muutenkaan olla tyhjän panttina.

"Kaivosta saa puhdasta lähde vettä, mikä toisinaan pitää lämmittää.. Se kaivo on tuolla ulkopuolella, voin näyttää jos haluat." Kalma selitteli huikaten oven suuntaan ja jatkoi. "Siksi keittiössä tosin on muutama tynnyri täynnä vettä."
"Peseytyminen taas tapahtuu tuolla." Kalma huikkasi yhden luolan suun luokse, jonka edessä oli verho tällä hetkellä.

"Ou, viina varastoon ei sitten kosketa! En juo, mutta käytän viinaa haavojen pudistamiseen eikä raaka viina ole mitään halpaa." Kalma huomautti kun sattui muistamaan senkin.. "osaatko yhtään muute tapella?"

[Aksutar]

Edna

no, Jack kertoi mitä kaikkea Edna voisi tehdä täällä sillävälin, kun tuo nukkui. Eipä paljoa, mutta sentään jotain tekemistä. Kuten ei Jackikään, ei Ednakaan tykännyt olla tyhjän panttina. Sitten Jack kertoi mistä saatiin vettä. Kaivosta saatu lähdevesi piti kuitenkin lämmittää. Peseytyminen tapahtui luolassa, jonka oviaukko oli peitetty verholla. Kotoisaa.
Sitten Jack huomautti viina varastosta, johon ei saanut koskea. Edna naurahti kuivahkosti Jackin sanojen jälkeen.
"Mitä minä raa'alla viinalla tekisin? En mitään" Edna totesi ja jätti asian siihen. Eipä hän pahemmin alkoholin perään ollutkaan, kuten isänsä ja hulluhan se olisi jos raakaa viinaa joisi.

Jack kysyikin sitten, osasiko Edna yhtään tapella. Edna kohautti olkapäitään pienesti.
"osaan minä vastaan pistää, lyödä ja potkia mutta ei minulta voimaa löydy, saatika mitään taistelutekniikkaa. Puukkoa osaan käyttää jotenkuten ja keihästä vielä heikommin, mutta yleensä tappelutilanteissa otan jalat alle.. minä kun satavarmana häviän, joten parempi yrittää pakoon." Edna selitti hymähtäen. Hän ei pitänyt luovuttamisesta, saatika pakoon luikkimisesta, mutta toisinaan se oli järkevin vaihtoehto. Ei Edna itsetuhoinen ollut... ainakaan kauhean.
"Miksi kysyt? Meinaatko koulia minusta taistelijan?" Edna kysyi sitten virnistäen pienesti ajatukselle.

[suskari]

Kalmankoira

Kalma hymyili vinosti Ednan sanoihin. "Sinun isäsi tuntien päätin ilmoittaa.. ties vaikka olisi sinutkin opettanut huonoille tavoille." Ei tarvinnut olla paljoa nero olla tajutakseen mitä Kalma tarkoitti Ednan isänsä huonolla tavalla. Tuo oli juoppo ja kaiken kukkuraksi vielä hänen kuulemansa mukaan varsin pervon puoleinen. Mutta hyvä ettei se kännikala ole opettanut tytärtään juomaan itseltään joka päivä pään täyteen ja sammua jonnekkin kujalle, tai pöytänsä alle.
Sellainen oli hyvin alhaista.. etenkin jos sitä melkein teki harrastukseen asti. Silloin tällöin juominen ei haitannut mitään.
"Mutta ilmeisesti äitisi pitänyt puolet?" Kalma hymähti.. tuon äiti kyllä oli varsin kova päinen tapaus, toivottavasti ei ala hänen kanssaan riitelemään. Olisi kova kovaa vastaan. Hän ei ollut helposti perissä antamassa periaatteistaan.

Edna kertoi, että osasi hieman puolustaa itseään jos tarve olisi, mutta loppujen lopuksi juoksisi kuitenkin karkuun.
"Pakeneminen on viisautta, se on totta.." Kalma tuumasi ja jatkoi ollen muutaman sekunnin hiljaa käyden tyttöä läpi katseellaan.
"Jos niin haluat? Voin opettaa sinulle perusteet, kuinka tapetaan nopeasti, heikot paikat, missä kulkevat herkät verisuonet johon voi iskeä.. plus muuta kivaa. Mutta se riippuu siintä oletko halukas oppimaan." Kalma virnisti ja otti kupit pois pöydältä vieden keittöön, palaten pian takaisin.
"Onko viellä muuten mitään kysyttävää?" Kalma kysyi laittaen tuon sinisen vihkon omalle paikallensa.

[Aksutar]

Edna

Edna kyllä tiesi että hänen isänsä oli juoppo, mutta ei pahemmin välittänyt. Mikäli äijä halusi vapaailtansa baarissa viettää, niin siitä vain. Ednalle taas ei alkoholi maistunut. Hän ei vielä ollut löytänyt edes syytä juoda moista myrkkyä. Ehkä vanhempana sitten, jos silloinkaan. Jackin kysymykseen Ednan äidistä, tyttö vain nyökkäsi. Hänen äitinsä oli kovapäinen nainen ja näillä main ainoa joka osasi pitää Alfin kurissa, jotenkuten.
Pakeneminen ei Ednan mielestä ollut viisautta. Hän ei tykännyt sanasta paeta.. pikemminkin taktinen vetäytyminen. Hän oli isältään perinyt monia ominaisuuksia ja yksi niistä oli sinnikkyys ja itsepäisyys. Sen takia Ednasta ei kannattanutkaan hankkia riitelykaveria, sillä tyttö ei sanoja säästelisi.

Ednan kasvoille nousi pieni virne Jackin suostuessa opettamaan häntä. Isänsä ei koskaan ollut opettanut tyttöä kunnolla taistelemaan, sillä ei halunnut että tyttärensä olisi heti suunapäänä hyppimässä vaaroja kohti. Myöskään Helga ei ollut kovinkaan innoissaan siitä, että tytär olisi kunnon taistelijaksi pyrkinyt.
"Toki haluan!" Edna huomautti astellen lähemmäksi Jackiä, tuon palattua keittiöstä.
"Ja ei minulla muuta kysyttävää ole.. tällä hetkellä" Edna totesi. Eipä hänelle näin äkkiseltään mitään kysyttävää mieleen tullutkaan, tosin hyvin todennäköisesti tytölle tulisi kysymyksiä sitä mukaan mitä törmäsi askarruttaviin asioihin.

[suskari]

Kalmankoira

Heh, tyttöhän innostui ihan tosissaan Kalman ehdotuksesta alkaa treenaamaan tuosta tyttösestä kunnon naista. Kalma ei halunnut nimittäin missään nimessä itselleen naista, joka ei osaisi mitään muuta tehdä kuin kiljua kun paha paikka tulee. Ei hän joka paikkaan repeä..
"Hyvä on tyttöseni, K-Jack setä opettaa sinua." Kalma virnisti laskien päänsä Ednan tasolle ja meinasi siinä oikea nimikin paljastua vahingossa. Mutta ei se mitään ei hän kertoisi sitä tuolle ennen kuin olisi ihan varma että voisi luottaa tuohon täysin. Ei vaikka tuo kysyisi.
Kalma kohautti kulmiaan ja liikautti sitten jalkaansa kevyesti eteen ja sivulle vetäen näin Ednan jalat alta puhtaalla pyyhkäisyllä. Kalma naurahti pienesti.
"Pidä silmäsi auki ja pidä suojaus kiinni.... sekä muista suojata jalkojasi, muuten voi käydä noin." Kalma selitti Ednalle ojentaen kätensä tyttöä kohden auttaakseen tuon ylös takaisin, mutta kun Edna oli käteen tarttunut Kalma veti neidin itseään kohden ja oli survaisemassa kynsiään tuon vatsasta sisään, vain muutama milli erotti enää Kalman kynnet Ednan lihasta. Kalma virnisti.
"..Äläkä koskaan luota viholliseesi missään tilanteessa, etenkin jos et tunne tuota millään tavalla." Kalma selitti ja päästi Ednan irti otteestaan.

"Sinun vuorosi.. näytä minulle mitä isäsi on opettanut." ..pakenemisen lisäksi.