Pilattu päivä //Debbie.//

[Demintty]

Clarina

Tyttö käänsi päänsä Frediä kohti. " Lähdetkö sinä jo? Siis tarkoitan et lähetkö sää?" tyttö toisti lauseen hieman epäyllättyneempänä mitä eka lause oli. Clara ei ehkä piitannut miehestä, mutta parempi se olisi kujin yksin. Hän oli viettänyt tarpeeksi yksinäisiä iltoja, joten tämäkin seura kelpaisi.

[Templer]

Frederic

"Haluatko, että lähden?" Fred kysyi pienesti hymyillen, mutta nousi jo valmiiksi seisomaan, hän ei uskonut, että tuo tahtoi häntä enää pidemmäksi aikaa häiriköimään. Fred katsoi hetken naisen kauniisiin silmiin, hän kuitenkin käänsi katseensa nopsaan pois, ettei hän vaikuttanut ahdistelevalta tai uhkaavalta.

//Lyhyttä ;( //

[Demintty]

//heh no ei mitään ku kummallaki kaks riviä ;D//

Clarina

" Hei oota ny! Siis voit sää jäähä jos sää haluut.." tyttö punastui kovasti. Nyt mies olisi ihan sekaisin. Eka clara ei piittaa miehestä, mutta samalla kuitenkin haluaa jäävän? Clara koitti mennä sivulle, että näkisi miehen ilmeen. Miksi hän yhtäkkiä rupeaa kääntelemään päätään?Clarakin nousi seisomaan ja piti käsiään pöydässä. Hän koitti mennä ensin vasemmalle ja sitten oikealle jotta näkisi miehen. Ei kun mulla on avaimet ei se pääse pois.. claran naamalle nousi virne kun hän istuutui taas. " Onko sulla jotain tekemistä kotona? Siis tota jos siis niiku jäisit?..." Clara pyöritteli sormeaan pöydän päällä.

[Templer]

Frederic

"Voin jäädä, jos haluat?" Fred sanoi hymyillen, keskustelu pyöri nyt ympyrää, mutta mies ei uskaltanut tunnustaa, että hän jäisi mielellään naisen luo. Lopulta Fred kuitenkin istahti penkille ja tokaisi:
"Jään, jos se ei haittaa." Hän sanoi päättäväisesti ja hörpääsi viimeisetkin veden rippeet lasistaan.
"Ai niin!" Fred hihkaisi ja rupesi kaivelemaan rahapussukkaansa ottaen sieltä esiin viisi kultakolikkoa. Se olis Fredille suuri hinta, mutta hön laski ne pöydälle naisen eteen.
"Korvaukseski tuottamistani vahongoista ja mielipahasta." Fred sanoi hymyillen siirtäen kolikkoja lähemmäs naista.

[Demintty]

Clarina

Clara tuijotti kolikoita jotka köllivät pöydällä. "En minä tuollaisia voi ottaa.. siis et sinä suurta vahinkoa ole tuottanut, siis tarkokoitan että minunhan pitäisi sinulle palkkio antaa, kun puolustit kun Eerik tuli kuvioihin. Hän on ollut minunkin historiassa yhtä vaivaa ja muutenkin ärsyttävä tyyppi.." Calra hiljeni pikku hiljaa, kun hän puhui miehestä. Hänelle tuli mieleen huonot muistot siitä miehestä. Claran tunteet nousivat pintaan ja yksi kyynel vierahti poskelle. Hänelle tuli mieleen lukuiset illat kun Eerik oli hakannut ja ahdistellut tyttöä. Claralle tuli kuitenkin hymy huulilleen, kun hän ajatteli että hän satutti jollain tavalla Eerikiä. Tyttö vilkaisi ikkunasta. Pari lehteä oli tipahtanut ikkuna laudalle. Oli jo syksy joten puut alkoivat harventua.

[Templer]

Frederic

"Ota, aiheutin silti tarpeeksi vaivaa." Fred sanoi päättäisenä, sitten hän katsoi huolestuneena naisen hieman surullisia kasvoja.
"Tiedäthän, että voit kertoa minulle murheesi, jos siis haluat. Kertominen helpottaa." Fred sanoi, vaikka oli hyvinkin varma, ettei nainen hänelle tahtonut mitään kertoa, silti Fred kurkotti pyyhkäisemään kyynelen naisen poskelta.
"Tiedän, että olen aiheuttanut mielipahaa, mutta aijon hyvittää sen sinulle vielä joskus." Fred lupasi hymyillen, hänkin vilkaisi ulos kellertäviin lehtiin, pian maahan sataisi lunta, eikä se ollut Fredin mieleen.

[Demintty]

i]Clarina[/i]

Tyttö vilkaisi Frediä. " En minä sinua tarkoita kyyneleilläni. Mieleeni tulitvat vain pari muistoa jotka se mies on aiheuttanut. Mutta tuskin sinä haluat kuulla.." Clara laski katseensa. Hän ei oikeastaan itse halunnut kertoa asiaa miehelle. " Sitä paitsi sinä korvasit jo aiheuttamasi jutut." tyttö sanoi nostaen kulta kolikoita hymyillen. Tyttö otti rasian joka oli pöydällä hän laittoi rahat sinne ja sulki kannen. " pidätkö talvesta?" clara kysyi toivon puutteessa.
tyhmä kysymya sii kukaan ei pidä, muuta kuin minä, siis olenhan syntynyt marraskuussa.. tytön mielessä liikkui. Hän kuitenkin jaksoi hymyillä vienosti. Miksi menin masentamaan hänetkin? Tyhmä minä! " Hei arvaa mitä? Nyt mennään." Clara sanoi heiluttaen munalukon avaimia. sitten Clara lähti kävelemään ovea kohti. Sitten hän vilkaisi taakseen, " Tuletko" tyttö virnuili.

[Templer]

Frederic

Fred huomasi heti, ettei nainen tahtonut kertoa, joten hän jatti asian sikseen, pieni epätoivon pilkahdus kävi hänen silmissään, kun hän katsoi, kuinka kolikot (jotka olivat ennen olleet hänen) vaihtoivatkin paikkaansa rasiaan. Silti, mieshän oli itse ne siihen antanut ja juuri tuota varten. Hän pudisti pienesti päätään ja katsoi Claran vieläkin hieman surullisiin kasvoihin. Kysymys, joka pääsi hänen huuliensä välistä oli jokseenkin yllätys. Aiheen vaihto oli tapahtunut hyvin nopeasti, eikä Fred osannut kuin vain ukoa suutaan kuin kala kuivalla maalla. Lopulta kun hän oli jo vastaamassa Clara päättikin lähteä jonnekkin, hänen ilmeensä kirkastui ja hän ponkaisi pystyyn. Tuosta hieman ihmettyneenä Fred nousi hitaasti pöydän äärestä katsoen hömistyneenä naiseen. Sitten hän vilkaisi munalukkoa ja naisen käsissä roikkuvia avaimia.
"Tuota..." Fred aloitti hieman arasti. "minne menemme?" hän kysyi ihmeissään ja vilkaisi naisen silmiin, niistä loisti jonkinlainen into, eli nainen ei ainakaan halunnut häntä heittää ulos...?

[Demintty]

Clarina

Tyttö vilkaisi huolettomasti taakseen. " Hei, ei me mennä minnekkään kauas.. Vain vähänmatkan päähän." Clara naurahti vielä perään huolettomasti. Hän onnistuu hyvin unohtamaan hetkeksi/pariksi päiväksi joitain asioita. Clara koitti väännellä avainta lukossa, mutta se ei auennut. Tyttö hymähteli vähän väliä kun koitti avata lukkoa. Avain ei vaan kääntynyt lukossa. Clara tarkaste lukkoa. "Ei tämä aukea.. Avainkin on ihan.." clara katseli avainta tarkoin. Voi idioootti minä! Tämä on raharasian avain.. clara kirjosi mielessään. " Tota noin.." tyttö hieroi päätään. " Tämä on väärä avain .." tyttö rupesi punoittumaan. Clara käveli pöydän luokse ja jätti väärän avaimen siihen. Sitten hän nappasi vierestä toisen avaimen. Clara tuli nopsaa ovelle ja laittoi avaimen reikään. Se kääntyi ja aukesi. " Hetken luulin jo, että jäisimme tänne." Clara sanoi olkansa yli naurahtaen. Sitten tyttö työnsi oven auki. Raikas ja viileä ilma puhalsi sisälle asti. Clara otti pari askelta ovalta. Clara kuitenkin kääntyi ja otti Fredin käsistä kiinni. Tyttö käveli taakse päin katsoen Frediä. Tyttö alkoi vetää miestä ulos. " Tule nyt, tänne päin.." Clara hymyili salaperäisesti Fredille. Clara oli toipunut päivästä täysin sillä miehen seura ei enään huolettanut, Clara uskalsi katsoa jopa silmiin!

[Templer]

Frederic

Fred katsoi ihmeissään kun nainen ei saanut lukkoa aukeamaan, mies koetti pitää mielensä rauhallisena, mutta suljetutu paikat eivät koskaan olleet hänen mieli paikkoja, varsinkin kun ovea ei saanut auki...
Hän oli jo rupeamassa panikoimaan, mutta Clara huomasikin avaimen olevan väärä. Fred naurahti ontosti ja ilottomasti ja toivoi hartaasti, että lukko aukeisi tuolla toisella avaimella, kun näin kävi, Fred rauhoittui hetkessä. Silti hän oli hyvin varautunut naisen suunitelmia kohtaan.
Lämpimän tuvan jälkeen ulos meno tuntui hieman vastenmieliselta, vaikka ajatus itsessään tuntui hyvin laiskan puheelta, mutta Fredo lisi mieluusti käpertynyt lämpimässä tuvassa, lämpimään peittoon, joka oli lämpimässä sängyssä. Hän pudisti päätään pienesti, sitä tuskin edes huomasi. Hän nimittäin tyhjensi päänsä noista ihanista ajatuksista ja antaitui naisen vedettäväksi.
Kun mies astui ulko ilmaan, hän yllättyi ilman todellisesta viileydestä. Syksy oli selvästi tulossa, mutta viileys oli vain... viileyttä, ei suuremmin kylmää, jokseenkin piristävää rauhallisen ja lämpimän tuvan jälkeen. Fred oli aivan ymmällään minne he olivat menossa, mutta tieto siitä, että paikka ei ollut kaukana rauhoitti Fredericin mieltä, he siis tuskin eksyisivät.

[Demintty]

Clarina

Clara kääntyi kulman taakse samalla vetäen Frediä. " Oi.. Ennenkuin mennään nii ruokitaan Shadow?" tyttö katsoi kysyvästi miestä. Sitten tyttö päästi irti ja meni Ladon luokse joka oli kiinni talossa, mutta oli kuitenkin erillinen rakennus. Clara avasi ison oven ja meni sisälle. Siellä oli pimeää, mutta valo vain lisääntyi ja lisääntyi. Clarina sytytteli lattialle kynttilöitä, ja lattialle siksi ettei mikään syttyisi. Clara nousi ylös ja siinä samassa Shadowin mustaturpa oli tytön naamassa kiinni. " Ai moi Darkshadow.." tyttö sanoi silittäen samalla hevosen turpaa. " Onko sulla hevosta?" tyttö sanoi miehelle joka oli luultavasti tullut myös sisään. Nainen käveli pieneen nurkkaukkeen jossa oli heiniä ja pienessä sangossa kauraa. Clara otti vain heiniä aika ison tupun ja laittoi ne lattialle joosta Shadow voi syödä ne. " Ahh.. Shadowin ruoka on lopussa.. se maksaa niin paljon.." Clara sanoi turhautuneena, mutta ei kuitenkaan surullisena. " Tule ihmeessä silittämään.Se tykkää varmasti sinusta." tyttö sanoi samalla kun oli menossa vielä kauran luokse. Hän otti siitä kourallisen ja käveli miestä kohti. "Tässä, anna nämä sille." clara ojensä kaurat miehelle ja kallisti päätän hymyillen. " Sitten mennään sinne minne meidän piti alun perin mennnä?" clara kysyi vielä. Hän alkoi jo puhallella kyntiilöitä sammuksiin. Ulkoa oli pimennyt jo paljon verrattuna siihen mitä he astuivat ulos. Ilma oli kuitenkin pysynyt mukavan viileänä. Clara sieppasi yhden pitkän kynttilän ja jalustan. Sitten hän asetti kynttilän jalustalle ja sytytti kynttilän. "Tämäon tarpeeksi valoa antava tuolla ulkona." Clarina sanoi kaatsoen Frediä.

[Templer]

Frederic

"...Shadow...?" Fred toisti ihmeissään. Pian hän tajusi, että kyseessä oli hevonen. Kuten Sleipnirillä, silläkään ei ollut varsinaista tallia. Clara syttytteli kynttilöitä lattialle ja Fred astu arasti sisään latoon. Pian naisen luo saapui tumma hevonen. Fred katsoi hevosen silkkistä turpaa hymyillen, hänelle tuli pakostakin mieleen Sleipnir. Vaikkakin väri oli aivan toista maata ja jalkoja oli vähemmän.
"Oi... on minulla, se asuu taloni vieressä vajassa." Fred sanoi hymyillen ja otti kaurat hymyillen kädelleen. Hevonen rupesi rouskuttamaan niitä tyytyväisenä. Samalla Fred laski hiljaa toisen kätensä hevosen korvan taakse silittäen sieltä rauhallisesti.
Pian kaurat olivat syöty ja Fred otti kuolaisen kätensä pois hevosen turvan alta. Hän pyyhkäisi kätensä paitaansa, samapa tuo oli, koska olihan paita muutenkin likainen kylän jäljiltä.
Clara lähtikin jo pois ladosta, joten Fred seurasi uskollisena perässä. Hän vilkaisi kynttilää, jonka nainen sytytti. Pienesti Fred nyökkäsi Claran kysymyksen tapaiseen lausahdukseen. Hän astui siis takaisin ulos viileään ulkoilmaan, mutta nyt se ei ollut läheskään yhtä erilainen, kuin tuvasta tultua.
"Minne siis menemme?" Fred kysyi nyt jo hieman kiinnostuneempana, ainakin hänen kannatti näyttää siltä, jotta nainen ei turhautuisi häneen uudestaan. Nainen näytti alkavan luottaa häneen yhä enemmän, jos Fred nyt jotain osasi ihmisitä kertoa.

[Demintty]

Clarina

Clara vilkaisi taakseen. Hän näki kuinka mies pyyhki kuolaisen kätensä paitaan. Miten Clara ei ollut tajunnut, että olisi voinut vaihdattaa tälle vaatteet? Tytöllä on kyllä miestenkin paitoja, mutta haluaisi nähdä miehen kodin. " Tota sun vaatteet on aika likaiset.. Missä asut? Mietin vaan, jos olisit vaihtanut vaatteesi." tyttö oisoitti myöntätuntoa. " Voimme sitten mennä majalle. Siis maja on se määränpää." tyttö kohensi sanojaan samalla kävellen eteenpäin. Maja on ollut ennen naisen syntymää siinä samaisessa paikassa. Sen on rakentanut joku mies omalleen lapselleen ja tietenkin se on jäänyt huomioimatta, kun lapsi on kasvanut. Clara pysähtyi ja katsoi miestä. tämä näytti jotenkin kyllästyneeltä. " Tai jos et jaksa niin menetkö kotiisi lepäämään? Ei sinun tarvitse tulla mukaan, ja jos menet kotiin niin varmaanminäkin menen kotiini.." tyttö pyöritteli sormiaan. Hän halusi vain olla kohtelias, kun hän mietti hetken miten ilkeänä hän oli ollut kylällä. Tyttö pelkäsi kovin, että mies on kyllästynyt tyttöön ja haluaisi vain kotiina, niin että Clarina jäisi yksin. clara kuitenkin koitti olla kiltti miehelle jotta niin ei kävisi. Clara luotti jo mieheen joten hän uskalsi jo olla kiltti yms. miehelle.

//Selitimpä lopussa tota, " hän koitti olla kiltti.." juttua monella eri tavalla... :P//

[Templer]

Frederic

"Voisinhan minä kotona kamppeet käydä vaihtamassa." Fred sanoi hymyillen, jos totta puhuttiin, hänellä oli hyvin epämukava olo noissa likaisissa vaatteissa.
"voit tulla mukaan jos haluat niin mennään sitten sinne paikkaan, mihin halusitkaan." Fred jatkoi kohauttaen pienesti olkiaan, kuin merkiksi, että hänelle kävisi kumpi vain.
"Kotini ei myöskään ole kovin kaukana, joten sinne pystyy helposti kävellä tästä ihan hetkessä." Fred sanoi ja rupesi sen jälkeen miettimään lauseen rakennettaan. "Siis kotini on lähellä." Hän lisäsi, koska ei ollut enää varma mitä olikaan sanonut. Se nauratti häntä, joten hän hymyili entistäkin leveämmin.
Fred lähti jo kävelemään mökkiään kohti. Todellakin, matka ei olisi kovin pitkä, jos Fred nyt oli varma missä kohtaa metsän reunaa he oikein olivatkaan...

[Demintty]

Clarina

Tyttö jäi hetkeksi tuijottamaan miestä joka lähti. Menisinkö? No miksi ei?, tyttö lähti hölkkämään miehen perään, sitten hän ojensi kynttilän tälle." Ootko ny ihan varma missä asut? Siis en haluis kuiteskaa eksyä.." Clara sanoi ja otti pannan pois päästään, sillä se painoi. Clara hyppelehti kantojen yli kuin mikäkin pikkulapsi. Clarina lopetti sen kuitenkin, kun oli vähällä kaatua. " Tota, oot siis metsästäjä? Eihän sun koti vaa oo täynnä hirven päitä ja karhumattoja? Inhoon sellasia, ku ne jotenki muistuttaa liikaa niiden tappamisesta ja no.. kuka ny siitä tykkäis?, vai tykkäätkö sää työstäs?" Clarina koitti saada puheen aihetta, joka alkoi vähän tönkösti. Clara koitti hymyillä, mutta hymy oli vähän kun olisi juuri nähnyt mädän oravan raadon. Juuri kuin tyttö olisi kysynyt miehen hevosesta niin Clara kaatui. Tytön jalka oli juuttunut märkään sammaleeseen. Clara nosti käsillään hieman itseään. Tyttö kurkkasi hamettaan ja paitaan, jotka olivat yltäpäältä ihan märät sammaleen takia. Clara nosti jalkansa vaikeasti ja nousi seisomaan. Nainen laittoi kenkänsä kunnolla jalkaan ja koitti saada sanoja suustaan mikä ei toiminut kovin hyvin. Lopulta tyttö sai sanoja suustaan," Tota.. Näin on käynyt ennenkin yhden Randyn kanssa.. Saanko jotain vaatteita sinulta? Ei se haittaa vaikka ne olisivat sinun kunhan nyt jotain? jooooookoooo?" Tyttö aneli pitäen käsiään sivuilla niin että ne eivät olleet lähelläkään vartaloa.