Kirjoittaja Templer » 02 Syys 2011, 16:19
Frederic
Fred katsoi ihmeissään kun nainen ei saanut lukkoa aukeamaan, mies koetti pitää mielensä rauhallisena, mutta suljetutu paikat eivät koskaan olleet hänen mieli paikkoja, varsinkin kun ovea ei saanut auki...
Hän oli jo rupeamassa panikoimaan, mutta Clara huomasikin avaimen olevan väärä. Fred naurahti ontosti ja ilottomasti ja toivoi hartaasti, että lukko aukeisi tuolla toisella avaimella, kun näin kävi, Fred rauhoittui hetkessä. Silti hän oli hyvin varautunut naisen suunitelmia kohtaan.
Lämpimän tuvan jälkeen ulos meno tuntui hieman vastenmieliselta, vaikka ajatus itsessään tuntui hyvin laiskan puheelta, mutta Fredo lisi mieluusti käpertynyt lämpimässä tuvassa, lämpimään peittoon, joka oli lämpimässä sängyssä. Hän pudisti päätään pienesti, sitä tuskin edes huomasi. Hän nimittäin tyhjensi päänsä noista ihanista ajatuksista ja antaitui naisen vedettäväksi.
Kun mies astui ulko ilmaan, hän yllättyi ilman todellisesta viileydestä. Syksy oli selvästi tulossa, mutta viileys oli vain... viileyttä, ei suuremmin kylmää, jokseenkin piristävää rauhallisen ja lämpimän tuvan jälkeen. Fred oli aivan ymmällään minne he olivat menossa, mutta tieto siitä, että paikka ei ollut kaukana rauhoitti Fredericin mieltä, he siis tuskin eksyisivät.