Kirjoittaja harlekiini » 18 Helmi 2012, 18:59
Yöh, ei kakkua. Imin juuri posket lommolla tonkallisen Mäkkärin mansikkapirtelöä, ja pussillinen irttareita kummittelee keittiössä. Ei enää makeaa. Tietää tulleensa pitkästä aikaa kotiin kun juttu luistaa äidin kanssa ilman turhia purkauksia ja kun kaupasta tarttuu mukaan kaikkea lihottavaa turhaketta =D
Nälkäpeliä voisi ruveta lukemaan sitten kun olen saanut Kuroshitsujin kerättyä, Kenshinin katsottua ja Tuulen nimen (on muuten aivan loistava kirja!) luettua. Jotenkin näen Nälkäpelin jonkinlaisena Battle Royalen kopiona, ja vaikka onkin valitettava tosiasia että nykyään kaikki kopioivat toisiltaan, en ole saanut vielä psyykattua itseäni siihen pisteeseen että sitä lukisin. Sain joululahjaksi Laura Gallego Garcían kirjoittaman Vastarinnan, ja petyin teiniromaanimaiseen tyylin sen verran etten lukenut edes puoleenväliin.
Mutta Tuulen nimi, ah. Tahdon tätä lisää. Kunnollista pitkää ja perusteellista tarinankerrontaa maailmassa, jonka keksimiseen on nähty ihan vaivaakin sen sijaan, että kliseisesti nimetty (Jack) kliseisen ikäinen (13) ilmeisesti britti velhouteen taipuvainen pojannulikka kaapataan keskiaikaan jämähtäneeseen toiseen ulottuvuuteen pelastamaan maailmaa. Puhrlease.
Ehkä olen liian vanha ja nirso lukemaan tällaista.