Kirjoittaja suskari » 30 Touko 2015, 00:59
Jack pyöräytti silmiään tuhahtaen kun Haul kävi puhumaan että olisi alkanut höpisemään ja valittamaan pöntössä niin kauan kun hänen hermonsa yksinkertaisesti pettäisivät ja käytännössä Jackin olisi pakko nostaa aave parka ylös. Ehkä totta, mutta Jack ei sanonut tähän mitään, eikä siihenkään kun ehdotus tuli että Liluth nostaisi Haulin ylös. Jos tyttö siihen koskisi, se olisi naisen viimeinen teko tässä talossa. Jack ei antanut Haulia kenellekkään tässä talossa tai sen ulkopuolella!
"Luuletko että hän selviäisi kanssasi?" Jack kysyi katsoen Haulia hieman vakavana. Haulin selviytymis taitoja Jack ei käynnyt arvostelemaan, mutta Liluthin selvytyminen kylän ulkopuolella olisi harvianisen huonoa. Nainen ei ollut tottunut sellaiseen ja millä Haul pitäisi Liluthista huolta pari viikkoa? Tosin kuin Haul, Liluth tarvitsi ruokaa ja lepoa, sekä lämpimän paikan levätä yönsä. Puhumattakaan metsän vaaroista. Jack ei laskisi liikaa Haulin varaan.
"Hän on kokematon ja varmasti mukava kohde vaikkapa varkaille." Jack lisäsi ihmetellen itsekeen mielessään miksi edes mietti Liliuthin terveyden perään. Mitä väliä vaikka se kuolisi jonnekin metsään Haulin typeryyden tähden? Ei hänen tarvitsisi murehtia naisen olemasta olosta.
"Miksi minä hänet tappaisin ja ottaisin vihasi niskaani?" Jack kysyi hieman kuivasti naurahtaen kun Haul pohti jos aaveen palattua haltia nainen olisikin kuollut.
"Kiintymyseksi alkaa olemaan jo huolestuttavaa Haul." Jack totesi hymähtäen, mutta oli kuitenkin jollakin tasolla edes kiitollinen Haulille jäämisestä. Hän tulisi vielä hulluksi sekavien tunteidensa kanssa Liluthia kohtaan! Hän tarvitsi jonkun joka pitäisi hänet maassa.. Jack söi viimeiset palat ruuastaan ja käski Luvonia tulemaan siivoamaan pöydän astioista, jolloin nuori haltia käveli hiljaisena paikalle kuten aina ennekin. Jack käänsi sittemmin huomionsa Hauliin antaen orjansa tehdä hommansa rauhassa.
"Sitä paitsi ethän sinä raasu vielä minnekkään pääse.." Jack totesi hymähtäen Haulille palaten siihen aiheeseen että Haul olisi jossakin välissä lähdössä taas tien päälle, mutta eihän aaveella ollut kohta enään voimia. Ainakin näin aaveen omien sanojen mukaan.
"Toisaalta.. tulin miettineeksi, jos aijon toteuttaa suunnitelmani kanssasi, jossa aijon vedättää uutta isäntääsi, niin jos hänellä sattuu olemaan perhe.. lapsia, vauvoja tiedäthän? Ei kai sinulla tule moraallinen puoli vastaan tässä?" Jack kysyi yllättäen Haulilta katsoen aavetta arvoivasti. Hän ei alkaisi tappelemaan tästä asiasta paikan päällä, vaikka Jack uskoi syvästi että Haulin moraallinen käsitys oli vääristynyt vuosien saatossa tarpeeksi kestääkseen moiset sotkut.
"Se ketä elävää talon sisällä on, sitä minä en säästä." Jack lisäsi vakavana ja oli täysin tosissaan asian suhteen. Hänellä ei ollut mitään syytä antaa armoa niille kummajaisille. Jack oli käymässä jatkamaan sanojaan Haulille kun mies kiinnitti huomiota Luvoniin sivusilmällä, eikä olisi normaalisti välittänytkään, mutta tuo piru kurottautui Haulin aseen kahvaa kohden päästyään tarpeeksi lähelle. Jack syöksähti irti tuolista ja ehti vain tarrautumaan miekan tuppeen, jolloin Luvon veti aseen pois vyöltä. Haltia mies tunsi sen Haulista virtaavan voiman ja ehkä vain tämän voiman avulla nuori mies jaksoi liikuttaa miekkaa heiveröisillä käsillään, sekä terän isäntäänsä kohden. Jack sai vain hetken valmistautua tähän yllättävään liikkeeseen ja ainoa asia jota mies ehti tekemään oli napata kiinni Haulin terästä kiinni paljain käsin. Miekan terävät reunat leikkasivat helposti Jackin kädet auki, eikä hän todellisuudessa kyennyt pysäyttämään edestä tullutta pisto iskua, mutta oli pelastanut itsensä sentään rintaan tähdätystä kuolettavasta iskusta. Miekan terä upposi Jackin vatsan sivuun hyvin komeasti tullen ulos selkä puolelta. Jack tunsi kuinka se kipu aalto uhkasi viedä hänen tajuntansa ja pakotti miehen polvilleen lattialle irvistellen kivusta, haukkoen henkeä tuskaisen näköisenä. Luvon hymyili voiton riemuisena ja oli aikeissa viimeistellä edessään olevan miehen vetämällä Jack halki vatsasta sivusuuntaisesti. Luvon ei ehtinyt tätä kuitenkaan tehdä kuin ajatuksissa kun hänen edessään oli hyvin äkäinen musta ihmissusimainen peto, joka tuijotti haltiaa suoraan silmiin omilla punaisena hohtavilla. Luvon tunsi pelon salpaavan hänet hetkeksi ja se hetki oli kohtalokas: Jack sai helposti peto muodossaan paiskattua heiveröisen haltian pitkin seiniä.
Jack nousi muristen ylös pitäen murhaavan katseen Luvonissa, joka nyt yritti lattialta ylös, ja syöksähti haltiamiestä kohden kun takaa kuului pelokas kiljaisu. Jack pysähtyi kääntyen nyt katsomaan terävät hampaat paljastattuna Liluthia.
// Anteeksi ihan luvattoman pitkä odotus QQ Mutta täällä taas ollaan ja laita yskäriä jos haittaa. En vaa voinnu vastustaa >w< //